Nyt on aika aloittaa euroalueen hallittu alasajo

Turun kauppakorkeakoulun liiketaloustieteen professori Pekka Pihlannon kirjoitus Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissa:

"Euroopan velkakriisiin tarjotaan erilaisia ratkaisuja. Joidenkin mielestä rahahanat on pantava kiinni ja kriisivaltiot jätettävä selviämään omillaan. Toiset puuhaavat yhteisvastuuta eurobondeineen ja liittovaltioineen. Kreikkalaiset ja espanjalaiset katsovat, että heiltä on vaadittu liian tiukkoja säästötoimia, joiden johdosta kasvu jää syntymättä. Espanjalle annetiinkin avun ehtojen helpotuksia.

Säästöistä lipeäminen tarkoittaa, että ylivelkaiselle annetaan lisää velkaa. Mitä sanoisi suomalainen pankinjohtaja, jos velkansa kanssa vaikeuksiin joutunut asiakas tulisi vaatimaan uutta velkaa entisen päälle, voidakseen säilyttää kulutustasonsa: kyllä olisi kohtuullista, että tänäkin kesänä voitaisiin lentää etelään ja ostaa edelleen sisäfilettä.

Pankinjohtaja nauraisi velallisen ulos ja ryhtyisi järjestelemään velan pakkoperintää. Toisin toimii Euroopan unioni. Se suunnittelee uusia tukipaketteja ja velkojen maksun lykkäyksiä. Tarkemmin sanoen etelän velkaiset maat ja Ranska kannattavat lisää lainaa ja yhteisvastuuta. Tämän lystin pääasialliset maksajat, Saksa etunenässä toimisivat tolkullisemmin.


Yksityisen velallisen tapaus eroaa tietenkin ylivelkaisesta euromaasta siinä, että valtiovelallisen arvellaan olevan "liian suuri ruumis". Sen kaatumisen pelätään saavan koko EU:n polvilleen. On kuitenkin epäiltävissä jatkuvan tuen olevan tekohengitystä, joka pitää potilaan vain tilapäisesti hengissä. Erityisesti Kreikan osalta loppu on jo ennustettavissa. Tapahtuuko se heti, vai uusien tukikierrosten jälkeen, on nyt valittavissa. Eikö olisi järkevää ottaa tosiasiat tosiasioina ja tehdä se ikävä johtopäätös, että tähän asti noudatettu politiikka oli tehotonta, siis väärää?


Virheen tunnustaminen on tuskallista, ja poliitikoille ja EU-virkamiehille lähes mahdotonta. Alkaa kuitenkin olla yhä todennäköisempää, että euroalueen osittainen alasajo on ainoa järkevä vaihtoehto. Aluksi tulisi antaa Kreikan lähteä. Jos se saattaa vaaraan Espanjan ja muita ylivelkaantuneita maita, sama olisi edessä muutaman vuoden kuluttua vielä huonommissa olosuhteissa. Ihmeitä on turha odottaa. Markkinavoimat pitävät huolta saatavistaan – vain valtiot voivat lepsuilla veronmaksajien rahoilla, mutta pää tulee vetävän käteen niilläkin.

Kreikan eron aiheuttama esimerkki voisi saada kriisivaltiot uskomaan, että nyt on tehostettava taloutta tosissaan. Niin kauan kuin kuvitellaan muiden tuleva apuun, ei tehdä tarpeeksi. Kreikka on siitä elävä esimerkki. Kreikan ero saisi myös markkinat vähitellen rauhoittumaan, koska sijoittajat näkisivät, että EU:ssa osataan sittenkin tehdä kipeitä, mutta tervehdyttäviä viiltoja. Rahaa ei enää lainattaisi holtittomasti, ja valtiot joutuisivat vetämään vyötään tiukemmalle.

Eurobondit ja muut yhteisvastuuhankkeet veisivät kaikki euromaat samaan vuotavaan veneeseen, jossa jouduttaisiin pitämään kaikki mukana – riippumatta siitä, suostuvatko ne soutamaan ja äyskäröimään vastuullisempien mukana." >>>>>

http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111171-on-aika-aloittaa-euroalueen-hallittu-alasajo
3<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Hyvä kirjoitus. Euro-uskovaisten kannattaisi tajuta että jos tätä täysin valuvikaista rahaliittoa halutaan pitää väkisin pystyssä, niin lopputuloksena on Euroopan kokoinen Zimbabve. Sitäkö te haluatte?

Äänestä

>>Sitäkö te haluatte?>>

ihan sama, jos mun hyväpalkkainen suojatyöpaikka vain säilyy!
me tienataan tällä. ette te!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Järjen ääni kirjoitti:

Turun kauppakorkeakoulun liiketaloustieteen professori Pekka Pihlannon kirjoitus Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissa:

"Euroopan velkakriisiin tarjotaan erilaisia ratkaisuja. Joidenkin mielestä rahahanat on pantava kiinni ja kriisivaltiot jätettävä selviämään omillaan. Toiset puuhaavat yhteisvastuuta eurobondeineen ja liittovaltioineen. Kreikkalaiset ja espanjalaiset katsovat, että heiltä on vaadittu liian tiukkoja säästötoimia, joiden johdosta kasvu jää syntymättä. Espanjalle annetiinkin avun ehtojen helpotuksia.

Säästöistä lipeäminen tarkoittaa, että ylivelkaiselle annetaan lisää velkaa. Mitä sanoisi suomalainen pankinjohtaja, jos velkansa kanssa vaikeuksiin joutunut asiakas tulisi vaatimaan uutta velkaa entisen päälle, voidakseen säilyttää kulutustasonsa: kyllä olisi kohtuullista, että tänäkin kesänä voitaisiin lentää etelään ja ostaa edelleen sisäfilettä.

Pankinjohtaja nauraisi velallisen ulos ja ryhtyisi järjestelemään velan pakkoperintää. Toisin toimii Euroopan unioni. Se suunnittelee uusia tukipaketteja ja velkojen maksun lykkäyksiä. Tarkemmin sanoen etelän velkaiset maat ja Ranska kannattavat lisää lainaa ja yhteisvastuuta. Tämän lystin pääasialliset maksajat, Saksa etunenässä toimisivat tolkullisemmin.


Yksityisen velallisen tapaus eroaa tietenkin ylivelkaisesta euromaasta siinä, että valtiovelallisen arvellaan olevan "liian suuri ruumis". Sen kaatumisen pelätään saavan koko EU:n polvilleen. On kuitenkin epäiltävissä jatkuvan tuen olevan tekohengitystä, joka pitää potilaan vain tilapäisesti hengissä. Erityisesti Kreikan osalta loppu on jo ennustettavissa. Tapahtuuko se heti, vai uusien tukikierrosten jälkeen, on nyt valittavissa. Eikö olisi järkevää ottaa tosiasiat tosiasioina ja tehdä se ikävä johtopäätös, että tähän asti noudatettu politiikka oli tehotonta, siis väärää?


Virheen tunnustaminen on tuskallista, ja poliitikoille ja EU-virkamiehille lähes mahdotonta. Alkaa kuitenkin olla yhä todennäköisempää, että euroalueen osittainen alasajo on ainoa järkevä vaihtoehto. Aluksi tulisi antaa Kreikan lähteä. Jos se saattaa vaaraan Espanjan ja muita ylivelkaantuneita maita, sama olisi edessä muutaman vuoden kuluttua vielä huonommissa olosuhteissa. Ihmeitä on turha odottaa. Markkinavoimat pitävät huolta saatavistaan – vain valtiot voivat lepsuilla veronmaksajien rahoilla, mutta pää tulee vetävän käteen niilläkin.

Kreikan eron aiheuttama esimerkki voisi saada kriisivaltiot uskomaan, että nyt on tehostettava taloutta tosissaan. Niin kauan kuin kuvitellaan muiden tuleva apuun, ei tehdä tarpeeksi. Kreikka on siitä elävä esimerkki. Kreikan ero saisi myös markkinat vähitellen rauhoittumaan, koska sijoittajat näkisivät, että EU:ssa osataan sittenkin tehdä kipeitä, mutta tervehdyttäviä viiltoja. Rahaa ei enää lainattaisi holtittomasti, ja valtiot joutuisivat vetämään vyötään tiukemmalle.

Eurobondit ja muut yhteisvastuuhankkeet veisivät kaikki euromaat samaan vuotavaan veneeseen, jossa jouduttaisiin pitämään kaikki mukana – riippumatta siitä, suostuvatko ne soutamaan ja äyskäröimään vastuullisempien mukana." >>>>>

http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111171-on-aika-aloittaa-euroalueen-hallittu-alasajo

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu