Työ (tunnus FU) on suure, joka kertoo aktiviteetin ärsyttävyydestä ja rasittavuudesta. Fysiikassa työ voidaan lisäksi jakaa keskityöhön ja hetkelliseen työhön. Työn voi laskea simppelillä matemaattisella kaavalla. Toimistotyöntekijä D tekee työn Y, jos paperit liikkuu voiman suuntaisesti matkan X, suuntaan C. Työ on siis R2=4^/s52m^203. Ottaen Työn eli papereiden määrän M, kertomalla sen toimistopäällikön mielialalla eli \rm J=(kg\cdot m^2)/s^2X. Mutta työnsäilymislaista seuraa, että mitä enemmän työtä tekee, sitä enemmän sitä tulee. Joten tehdyn työn määrä on 0. Työn suure on yksikkö palkka (Z) lasketaan tehdyn työn J kertomalla palkan lämpötilakertoimella (W =\int_{a}^{b} F \cdot ds sitten vähentämällä siitä verot (V). Ns. konservatiivisissa työpaikoissa tämän palkka on ilmaistavissa potentiaalienergioiden erotuksena U(a) - U(b).[1].
Useimpien työpaikkojen sisäänkäynnit ovat oikein positiivisia.
Työ on tärkeää vaikka se aikaansaa stressiä, burnouteja, teknologiaperäistä vihaa, angstia, writers blockia, järkiavioliittoja ja tunnetta siitä että tekee jotain turhaa päivästä toiseen yksin universumissa vain sen takia että Jumala ja maailma vihaavat sinua jonkin tuntemattoman syyn takia. Työ on tärkeämpää työtä tekemättömille kuin työtä tekeville. Näin siksi, että työtä tekemättömien menot on kustannettava työtätekevien tuloista sosiaalisten tulonsiirtojen muodossa. Työ ei työtätekevälle olekaan tärkeää, vaikka hän saa siitä palkkaa, jolla elättää itsensä. Tämä ensivaikutelmaltaan irrationaalinen väite on kuitenkin tosi. Tämän voi todeta yksinkertaisella kokeella lopettamalla työn teon. Näin työn lopettanut henkilö joutuun ongelmiin työtätekemättömänä ja työ on hänelle tärkeää työtätekemättömä eikä työtätekevänä. Työ on näin luonteeltaan duaalista.
Useimpien työpaikkojen sisäänkäynnit ovat oikein positiivisia.
Työ on tärkeää vaikka se aikaansaa stressiä, burnouteja, teknologiaperäistä vihaa, angstia, writers blockia, järkiavioliittoja ja tunnetta siitä että tekee jotain turhaa päivästä toiseen yksin universumissa vain sen takia että Jumala ja maailma vihaavat sinua jonkin tuntemattoman syyn takia. Työ on tärkeämpää työtä tekemättömille kuin työtä tekeville. Näin siksi, että työtä tekemättömien menot on kustannettava työtätekevien tuloista sosiaalisten tulonsiirtojen muodossa. Työ ei työtätekevälle olekaan tärkeää, vaikka hän saa siitä palkkaa, jolla elättää itsensä. Tämä ensivaikutelmaltaan irrationaalinen väite on kuitenkin tosi. Tämän voi todeta yksinkertaisella kokeella lopettamalla työn teon. Näin työn lopettanut henkilö joutuun ongelmiin työtätekemättömänä ja työ on hänelle tärkeää työtätekemättömä eikä työtätekevänä. Työ on näin luonteeltaan duaalista.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Aika paikkaansa pitävä määritelmä