Pitkästä aikaa lueskelin viime päivien keskusteluja. Silmääni pisti muutaman kirjoittajan kommentit, joissa sanottiin, että keskusta on johtava hallituspuolue ja demarit ovat hallituksessa kepun apupuolueena.
Osaisiko joku sanoa esimerkkejä, mistä tämän huomaisi hallituksen käytännön teoissa?
Osaisiko joku sanoa esimerkkejä, mistä tämän huomaisi hallituksen käytännön teoissa?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Keskusta on SDP:n apupuolue. Hallitus toteuttaa SDP:n kirjoittamaa ohjelmaa, jossa ei aiotakaan toteuttaa ensimmäistäkään keskustan vaalilupausta. Vanhanen on pelkkä sätkynukke, joka puhuu, mitä Lipponen käskee ja kysyy aina ensin Heinäluomalta, mitä mieltä hänen pitäisi olla, jos tulee yllättäviä kysymyksiä eteen.
Vanhasen suosio on noussut juuri siitä syystä, ettei hän vastaa mihinkään haastattelukysymyksiin (koska ei ole ehtinyt kysyä siihen lupaa demareilta), ja tämä tyyli antaa hänestä varovaisen, harkitsevan ja siten turvallisen päämimnisterin mielikuvan.
-Keskusta on Suomen suosituin puolue.
-Keskusta on johtava hallituspuolue.
-Keskustalainen pääministeri Matti Vanhanen on Suomen suosituin poliitikko.
-Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen on Suomen luotetuin poliitikko.
Listaa voisi jatkaa vielä pitkään...Kiistämätön tosiasia on, että Keskusta valloitti vaaleissa johtavan puolueen aseman. Keskusta kunnioittaa kansan tahtoa ylväiden perinteidensä mukaisesti. Se ei tule antamaan periksi epädemokraattisin keinoin tapahtuville vallankaappausyrityksille.
Keskustan voima on juuri sen harjoittamassa avoimessa demokratiassa. Sitä se puolustaa. Sen vuoksi se saa kansan tuen.
Keskustan voima on juuri sen harjoittamassa avoimessa demokratiassa!
Suomen Keskusta r.p.
Puoluekokous Tampereella 18.- 20.6.2004
Poliittinen kannanotto
Suunnanmuutos on toteutettu
YRITTÄMISEN, TYÖN TEKEMISEN JA PERHEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN ON KOKO VAALIKAUDEN MITTAINEN TEHTÄVÄ
1. Suomella on mahdollisuus menestyä muutoksen keskellä
Kansainvälistyminen muokkaa Suomen ja suomalaisten elinehtoja tulevaisuudessa vah-vemmin kuin mikään muu tekijä. Muutoksen ydin on siinä, että ihmiset, tavarat, pääomat ja kulttuurivirtaukset liikkuvat yli rajojen nopeammin kuin koskaan ennen. Muutoksen tär-kein ja pysyvin ominaisuus on sen nopeus.
Avoin maailmantalous, vapaa liikkuvuus, tekniset innovaatiot ja nopeasti lisääntyvä biologinen tietämys haastavat teollisen aikakauden maailmanjärjestyksen. Ikuisiksi luullut totuudet kaatuvat ja pysyviksi uskotut edut voidaan menettää hetkessä. Myös Euroopan väestön ikääntyminen muuttaa yhteiskuntia ja tuntuu myös talouskehityksessä.
Globalisaatiosta on siirryttävä ihmiskuntapolitiikkaan. Lisäksi hallitusten on pidettävä huolta siitä, että maailmanlaajuiseen jatkuvaan muutokseen voidaan sopeutua ja ennakoida sitä. Tarvittavat sopeutumistoimet pitää voida tehdä niin, ettei seurauksena ole hallitsematon kaikkien sota kaikkia vastaan.
Maailmanlaajuinen muutos tarjoaa perinteisesti sopeutumiseen tottuneille suomalaisille selvästi enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Käytännönläheinen toiminta, uudistushalu ja suomalaisten korkea sivistys- ja koulutustaso parantavat mahdollisuuksiamme kansainvälisessä kilpailussa.
Monet, sattumanvaraisetkin seikat ovat tähän saakka parantaneet suomalaisten suhteellista asemaa.
Maantieteellinen sijaintimme jättää meidät maailmanjärjestyksen murroskohtien ulkopuolelle. Pystymme päinvastoin käyttämään täysimääräisesti hyödyksemme syrjäisen sijaintimme haittoja vähentävää teknologiaa.
Tähän saakka globalisaation seuraukset ovat olleet Suomen kansantaloudelle pääsääntöisesti myönteisiä. Rajojen avautuminen ja räjähdysmäisesti kasvavan maailmanlaajuisen liikkumisen myötä katoaa kuitenkin mahdollisuus irralliseen lintukotoelämään. Nyt on jo syntynyt uusia turvallisuusuhkia, jotka koskettavat joko suoraan tai ainakin välillisesti myös suomalaisia.
Suomen pitää järjestää omat asiansa mahdollisimman hyvin niin, että emme rakenna suomalaisten välille hyötyjien ja osattomien välistä kuilua. Sosiaalisen turvallisuuden, ihmisen vapaan itsensä kehittämisen ja ihmisarvoa kunnioittavan elämäntavan vaaliminen pitää kuulua jatkossakin yhteiskuntamme arvopohjaan.
Yrittävän ja työtätekevän Suomen päämääränä on kansalaisten kaikenpuolinen hyvinvointi. Työ ja yrittäminen ovat hyvän elämän edellytyksiä. Itsensä toteuttamisen, tavoitteiden saavuttamisen sekä sosiaalisen ja taloudellisen vaurauden kasvattamisen pitää olla mahdollista kaikille. Sitä varten tarvitsemme dynaamista ja nopeasti muutoksiin reagoivaa kansantaloutta.
Lähes puolen miljardin asukkaan Euroopan unioni pystyy omilla valinnoillaan ja yhteisillä päätöksillään vaikuttamaan kehityksen suuntaan myös maailmanlaajuisesti. Tässä työssä Suomen pitää olla täydellä voimalla mukana sekä oman etunsa että yhteisen hyvän vuoksi. Vain kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan globalisaation haittoja ja hyötyjä säädellä oikeudenmukaisuuteen pyrkivin pelisäännöin.
2. Hallituksen tekemät uudistukset vastaavat suomalaisten toiveisiin
Suomalaiset äänestivät vuoden 2003 eduskuntavaaleissa muutoksen puolesta. Vaalien tulos antoi mahdollisuuden lopettaa tekemättömyyden tilaan ajautunut ylileveä hallitusyhteistyö. Paluu normaaliin parlamentarismiin on onnistunut. Keskustelu politiikan vaihtoehdoista on nyt avoimempaa ja erityisesti eduskunnasta on tullut tärkeä poliittisen keskustelun paikka.
Keskustan, sosialidemokraattien ja ruotsalaisen kansanpuolueen muodostama hallitus on osoittanut mahdolliseksi tehdä uudistuksia politiikan keinoin ilman, että yhteistyö yhteiskunnan eri etupiirien kanssa on kärsinyt. Viimeisen vuoden aikana on palautettu oikea järjestys päätöksenteon ja poliittisen vastuun välillä.
Hallituksen politiikkaohjelmat vastaavat myös yhteiskunnan muutokseen. Asioiden menestyksellinen hoitaminen vaatii ministeriöiden välistä, hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä.
2.1. Vaalikauden mittainen yhteistyö
Keskustan puoluekokouksen mielestä nykyinen Matti Vanhasen johtama hallitus toimii aikaan sopivalla tavalla: askel askeleelta etenevä päätösten ja tekojen linjan johdonmukainen noudattaminen on ainut mahdollisuus tulosten saavuttamiseksi. Tästä päämäärätietoisesta hallitusohjelman toimeenpanosta ei pidä tinkiä.
Keskustan tavoitteena on koko vaalikauden kestävä hallitusyhteistyö. Vaalikauden aikana saavutetut tulokset punnitaan eduskuntavaaleissa 2007 ja niiden tulos antaa suunnan seuraavan vaalikauden yhteistyömahdollisuuksille.
2.2. Onnistunut veroelvytys ja yritysverotukseen uusi suunta
Kansainvälisen talouden taantumasta huolimatta kotimainen kysyntä on pysynyt vahvana. Hallitus vahvisti kotimaista kulutusta toteuttamalla hallitusohjelmassa sovitut veronkevennykset etupainotteisesti viime vuoden heinäkuussa sekä tämän vuoden alussa voimaan astuneilla tuloverotuksen kevennyksillä. Päätösten yhteisvaikutus oli lähes 1,1 miljardia euroa.
Elvyttävä talouspolitiikka on toiminut toivotulla tavalla. Eri arvioiden mukaan verokevennykset ovat vahvistaneet työllisyyttä 10 000 ? 20 000 hengellä verrattuna tilanteeseen, jossa niitä ei olisi toteutettu.
Keskusta pitää tyydyttävänä sitä, että yritysverotuksessa on tehty suunnan muutos. Yritysverotuksen keventäminen oli välttämätöntä kaksi vaalikautta jatkuneen yhteisö- ja pääomaverotuksen kiristämisen jälkeen.
Hallitus antoi 19.5.2004 eduskunnalle kokonaisesityksen yritysverotuksen uudistamisesta. Uudistuksella tuetaan kasvua ja investointeja sekä vahvistetaan yrittämisen edellytyksiä ja suomalaista omistajuutta. Näin pyritään edistämään uusien työpaikkojen syntymistä Suomessa. Näin uudistus vastaa Keskustan sille asettamia tavoitteita yrittäjyyden, työllisyyden ja suomalaisen omistajuuden vahvistamisesta.
Uudistuksen ydin on yhteisöverokannan alentaminen 29:stä 26 prosenttiin. Myös pienemmät yritykset eli henkilö- ja avoimet yhtiöt saavat vastaavan veronkevennyksen, kun niiden pääomatulo-osuutta korotetaan. Yhteensä yritysten verotus kevenee uudistuksen ansiosta lähes 500 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on merkittävä elvytysruiske suomalaiselle yrittäjyydelle ja elinkeinoelämälle.
Tärkeitä tulevaisuuteen tähtääviä hankkeita ovat valtioneuvoston kanslian käynnistämä selvitys suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyvyn turvaamisesta globalisaation oloissa. Myös pääministeri Vanhasen johtama hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on lisätä kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa koko yhteiskunnassa.
2.3. Kansallista aluepolitiikkaa tehostettu
Hallitus on hyväksynyt valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet. Niiden toteuttaminen on käynnistynyt eri hallinnonalojen ja alueiden toimijoiden yhteistyönä. Tavoitteiden toteuttaminen merkitsee kansallisen aluepolitiikan tehostamista tasapainoisemman alueellisen kehityksen turvaamiseksi.
Sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa on lisätty merkittävästi, sen määrä on lähes viisinkertaistunut. Näin on parannettu maakuntien liittojen mahdollisuuksia rahoittaa alueensa hankkeita. Määräraha on pyritty jakamaan mahdollisimman tasapuolisesti eri alueiden kesken. Myös alueellistamistoimia on jatkettu määrätietoisesti. Alueellistamisen periaatteet on hyväksytty ja hallitus on valmistellut laajat valtion tehtävien alueellistamistoimet eri ministeriöille.
Keskustajohtoinen hallitus on kääntänyt julkisen teknologiarahoituksen kasvu-uralle muutamien vuosien pysähdyksen jälkeen. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan teknologiarahoitus kasvoi noin kymmenellä miljoonalla eurolla vuonna 2003. Teknologian kehittämiskeskus (Tekes) sai viime vuonna yli 500 uutta asiakasta. Alueiden kykyä hyödyntää tutkimus-, teknologia- ja kehittämisrahoitusta on parannettu muun muassa TE-keskusten teknologiayksiköitä vahvistamalla.
2.4. Lapsiperheiden asemaan parannuksia
Keskusta on toteuttanut vaalien alla lupaamansa perhepolitiikan suunnan muutoksen.
Lapsilisiä korotettiin vuoden 2004 alusta yhteensä yli 74 miljoonalla eurolla. Lapsilisiä korotettiin edellisen kerran Ahon hallituksen aikana.
Pienimpiä äitiys-, isyys-, vanhempain- ja sairauspäivärahoja korotetaan vuoden 2005 alussa. Samalla parannetaan lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien sairausvakuutuksen ansiopäivärahojen määräytymistä.
Myös kotihoidon tukea nostetaan ensi vuoden alusta. Kotihoidon tuen hoitoraha nousee 42 euroa kuukaudessa. Lapsiperheiden kannalta tärkeään koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaan on myös panostettu. Toimintaa koskevat lait tulivat voimaan vuoden 2004 alusta ja budjettiin varattiin tätä varten 20 miljoonaa euroa.
Hallitus on tehnyt merkittäviä rahoituksellisia päätöksiä kansalaisten toimeentulon sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden kannalta. Jo ensimmäisen vuoden aikana toteutettiin korotuksia tulonsiirtoihin, joilla parannetaan erityisesti lapsiperheiden asemaa. Valtionosuuksia lisäämällä on parannettu kuntien tarjoamia sosiaali- ja terveyspalveluja. Tänä vuonna näihin hankkeisiin on jaettu 42 miljoonaa euroa. Näin voidaan turvata erityisesti lapsiperheiden ja vanhusväestön palvelut.
Terveyspalvelujen kehittämiseen on osoitettu kansallisen terveyshankkeeseen edellyttämä valtion rahoitusosuus. Hoitoon pääsyn enimmäisajat astuvat voimaan niin terveyskeskuksissa kuin erikoissairaanhoidossa 1.3.2005.
Vuoden 2004 alusta on otettu käyttöön palveluseteli, jonka avulla parannetaan kotipalveluiden saatavuutta. Omaishoitajien taloudellisia mahdollisuuksia lakisääteisten vapaapäivien pitämiseen edistetään 9 euron enimmäismaksulla sijaishoidon ajalta päivässä.
Kansallisen terveyshankkeen rinnalle on käynnistetty sosiaalialan kehittämishanke. Hankkeella uudistetaan julkisia sosiaalipalveluja, kehitetään vanhustenhuoltoa ja vammaispalveluja sekä parannetaan lasten ja perheiden palveluja.
3. Hallituspolitiikkaa vuoteen 2007
3.1. Talous- ja veropolitiikan linja
Asetetusta työllisyystavoitteesta ja työllisyysasteen nostamisesta ei Keskustan mielestä pidä tinkiä, vaikka sen saavuttamisen kannalta välttämätön talouskasvu jää tänäkin vuonna liian alhaiseksi.
Keskustan puoluekokouksen mielestä työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin vaatii osaamista, avautumista ja uudistumista koko yhteiskunnassa. Osaamistamme on edelleen vahvistettava, jotta voimme korvata perusteollisuuden työpaikkojen menetykset. Julkista tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa on voimistettava hallitusohjelman mukaisesti koko maassa. Tähän on varattu 235 miljoonan euron määrärahalisäys vaalikauden aikana. Meidän on myös oltava avoimia vastaanottamaan ulkomaista työvoimaa, jotta yrityksillä olisi riittävästi osaavia ja nuoria työntekijöitä.
Suomessa on mahdollisuus aktiiviseen talouspolitiikkaan, jotta suhdannevaikeuksia voidaan helpottaa. Keskusta vaati eduskuntavaaliohjelmassaan verotuksen keventämistä työllisyyden ehdoin. Näin on menetelty sekä viime että tänä vuonna.
Keskustan puoluekokous kiirehtii yritysverouudistuksen lisäksi toimia, joilla työvoiman kysyntää voidaan merkittävästi lisätä. Tässäkin asiassa voidaan edetä hallitusohjelmaan kirjoitetulla tavalla. Myös yksityisiä, tuotannollisia investointeja on kannustettava.
Keskusta vaatii työnantajamaksujen alentamista niin, että matalan tuottavuuden aloille saadaan lisää työpaikkoja. Tekniset esteet valikoivaan työnantajamaksujen alentamiseen on poistettu. Päätöksiä pitää tehdä jo loppukesästä 2004, viimeistään budjettiriihen yhteydessä.
Korkea verotus nostaa työn hintaa ja vähentää työn kysyntää. Siksi hallituksen tulee jatkaa ansiotuloverotuksen keventämistä kaikissa tuloluokissa. Pienituloisten verotuksen keventäminen lisää työllisyyttä. Verouudistuksessa on löydettävä keinot, jotta Suomi voi kohtuullisesti kilpailla osaavien ihmisten asuinpaikkana.
Julkisen vallan toimin on pidettävä huolta siitä, että liikenneväylät pidetään kunnossa. Pääteiden rakentamisen lisäksi on huolehdittava alemmanasteisen tiestön ja yksityisteiden kunnossapidosta. Keskustan mielestä liikenneinvestointeihin on käytettävä valtionyhtiöistä saatavia myyntituloja nykyisiä päätöksiä enemmän. Myös muita rahoitusmalleja on kehitettävä aktiivisesti. Liikennehankkeita toteutetaan väylätyöryhmän esitysten mukaisesti.
Palvelualojen merkitys työllistäjänä kasvaa. Palveluiden kysyntää ja palvelualojen
työllisyyttä voidaan lisätä korottamalla kotitalousvähennyksen määrää ja laajentamalla sen käyttömahdollisuuksia.
Palveluseteleiden käytön lisääminen on kannatettavaa sekä palvelujen tarvitsijan että hyvinvointipalveluiden tuottajien kannalta.
Yritysten kilpailukykyä on edelleen vahvistettava niin sanotun siemenvaiheen riskirahoituksella. Yritysten kasvua pitää eri tavoin tukea ja vahvistaa liiketoimintaosaamista yrityksissä.
3.2 Työhyvinvointi ja perheiden tukeminen
Yleisen talouspolitiikan ja veropolitiikan onnistuminen johtaa parempaan työllisyyteen. Sen lisäksi työn tekemisen täytyy tuottaa tekijälleen tyydytystä, muuten edessä on työn tuottavuuden lasku, työperäisten sairauksien lisääntyminen ja yhä useamman halukkuus siirtyä varhain työelämän ulkopuolelle.
.
Keskustan puoluekokouksen mielestä työtään tekevien ihmisten on saatava mahdollisimman paljon vaikuttaa työympäristöönsä, työnsä organisointiin ja kehittämiseen. Myös iän mukanaan tuomaa kokemusta ja näkemystä on arvostettava työelämässä.
Vakaalla perhepolitiikalla sekä työn, opiskelun ja perhe-elämän paremmalla yhteensovittamisella päästään siihen, ettei perheen perustamista tarvitse siirtää taloudellisista tai työelämään liittyvistä syistä. Lapsi- ja perhemyönteisen ilmapiirin vahvistaminen yhteiskunnassamme on tärkeää myös väestöpoliittisesta näkökulmasta.
Lapsiperheiden aseman parantaminen, vanhemmuuden tukeminen sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ovat hallituskauden keskeisiä tehtäviä. Perheille suunnattujen tulonsiirtojen korotusten lisäksi tällä vaalikaudella kehitetään ja vahvistetaan lapsiperheiden palveluja.
Lastensuojelua on tarkasteltava kokonaisuutena ja palveluille on luotava yhtenäiset laatukriteerit. Sijaisvanhemmuutta on tuettava ja perhehoidon asemaa lastensuojelussa vahvistettava.
Keskusta muistuttaa, että hallitusohjelmassa sitoudutaan edistämään naisten ja miesten samapalkkaisuutta ja perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaamiseen eri työnantajien kesken. Keskustan mielestä on välttämätöntä, että samapalkkaisuuden periaate otetaan seuraavassa TUPO:ssa huomioon. Tuoreiden tutkimustietojen mukaan naisten ja miesten väliset palkkaerot ovat edelleen suuria monilla aloilla. Yhden tulonsaajan perheiden asemaa on helpotettava luomalla niitä varten erityinen veronkevennysmalli.
3.3. Hoitoon pääsemiselle enimmäisaika
Keskusta sitoutuu turvaamaan hoidon saatavuuden ja toteuttamaan hoidon järjestämisen enimmäisajoissa kansallisen terveyshankkeen osoittamalla tavalla.
Lisärahoituksen ohella terveydenhuollossa tarvitaan muutoksia rakenteissa ja toimintakäytännöissä sekä panostuksia tietoteknologiaan sekä lisääntyvää yhteistyötä kuntien, sairaanhoitopiirien sekä muiden palvelujen tuottajien kesken.
Sosiaaliturvaa ja -palveluja on uudistettava tavoitteena työssäoloajan pidentäminen. Nopeammalla pääsyllä hoitoon, paremmalla kuntoutuksella, työhön kannustavalla sosiaaliturvalla sekä vetovoimaisemmalla työelämällä voidaan lisätä ihmisen työhön käyttämää aikaa.
Ikäihmisten mahdollisuuksia asua kotona mahdollisimman pitkään on tuettava kehittämällä omaishoitoa ja kuntien kotipalveluja. Kotitalousvähennystä tulee kehittää yksityisen palvelutarjonnan lisäämiseksi vanhustenhuollossa. Omaishoitoa tulee kehittää selvityshenkilö Elli Aaltosen ehdotusten pohjalta. Palvelujärjestelmää uudistetaan tästä näkökulmasta edistäen ikääntyvien toimintakykyä ja omatoimisuutta, heille soveltuvia kuntoutuksen ja terveyttä edistävän liikunnan uusia toimintamalleja.
3.4. Perusturvan on oltava kunnossa
Keskustan puoluekokous muistuttaa hallitusta kansalaisten sosiaalisen perusturvan riittävyydestä. Kansaneläkkeisiin tehdään tasokorotus voimassa olevien päätösten mukaan vuonna 2006. Silloin myös siihen sidotut sosiaalietuudet nousevat. Jos myönteinen talouskehitys antaa mahdollisuuden, Keskustan puoluekokous esittää, että kansaneläkkeitä korotetaan enemmän kuin nyt on sovittu.
Perusturva paranee vuoden 2005 aikana kotihoidontukeen tulevalla korotuksella. Perheille annettujen lupausten mukaisesti äitiys-, isyys-, ja vanhempainpäivärahaa samoin kuin vähimmäissairauspäivärahaa nostetaan myös vuonna 2005.
Opintotukijärjestelmän tarkoituksena on turvata opiskeluaikainen toimeentulo. Tätä kautta opintotukijärjestelmän tavoitteena on osaltaan luoda edellytyksiä tehokkaalle opiskelulle.
Opiskelijoiden opintososiaalista asemaa on parannettava hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Viimeksi yliopisto-opiskelijoiden opintotukea on korotettu Esko Ahon hallituksen aikana, sen sijaan Lipposen hallitus leikkasi vuonna 1995 opintotukia.
Keskustan hallitusvastuu näkyy opiskelijan elämässä parannuksena. Suunnitteilla olevat opintolainan kuukausierän nostaminen 300 euroon nykyisestä 220 eurosta sekä lainasubventio ovat alku opintotuen kehittämiselle.
Seuraavassa vaiheessa on valtiontalouden salliessa nostettava toisen asteen opiskelijoiden tukeen vaikuttavia opiskelijan vanhempien tulorajoja ja opintotuen asumislisää.
3.5. Koko Suomen voimavarat käyttöön
Keskustan tavoitteena on taata jokaiselle suomalaiselle oikeus valita asuinpaikkansa, asumismuotonsa ja elinympäristönsä itse. Muuttoliike maalta kaupunkeihin on hidastunut. Varsinkin perheet hakeutuvat nyt myös suurista kaupungeista maaseutumaisempiin asuinpaikkoihin.
Keskustan puoluekokouksen mielestä hallituksen on päättäväisesti jatkettava työtään tasapainoisen aluekehityksen edistämiseksi. Alueiden osaamista ja yrittäjyyttä vahvistamalla saadaan työpaikkoja myös niille alueille, joihin ihmiset asumisviihtyvyyden ja elinympäristön laadun vuoksi haluavat kasvavassa määrin muuttaa.
Koko maan voimavarojen hyödyntämistä pitää tukea osaamis- ja teknologiarahoituksella. Tekesin ja VTT:n alueellista toimintaa on vahvistettava. Kasvun tulosten pitää hyödyttää tasapuolisesti maan kaikki osia. Yritysten tasaisempaa sijoittumista on kannustettava ylläpitämällä kunnollisia tie-, lento- ja raideliikenneyhteyksiä sekä turvaamalla nopeat tietoliikenneyhteydet tarvittaessa julkisen vallan avustamana.
Ihmisten toivomaa ja toteuttamaa joustavan ajankäytön mallia on tuettava poistamalla turhat esteet etätyön tekemisessä sekä vapaa-ajan asunnon käytössä.
Uusi aluepolitiikka pitää rakentaa alueiden ? maakuntien ja seutukuntien ? osaamisen, vahvuuksien ja aktiivisuuden varaan. Tämä edellyttää kansanvaltaisen aluehallinnon toteuttamista. Se Suomesta edelleen puuttuu. Maakunnallinen päätöksenteko on eräs kuntayhteistyön muoto. Hallituksen käynnistämä aluehallinnon vahvistamishanke on vietävä päätökseen niin, että maakuntien liittojen rooli aluekehitysarojen suuntaamisessa kasvaa hallitusohjelman mukaisesti.
Samalla kun voimavaroja muun muassa maakuntien kehittämisrahaan lisätään, on tärkeää huolehtia siitä, että ne voidaan käyttää tehokkaimmalla mahdollisella tavalla luottaen alueiden omien toimijoiden viisauteen. Aluehallinnon vahvistaminen edellyttää aluekehitysmäärärahojen kokoamista ja alueellistamista. Myös ministeriöiden yhteistoimintaa on lisättävä.
Valtion toimintojen alueellistamista on jatkettava osana hallinnon uudistamista. Henkilöstön asema on kuitenkin turvattava. Alueellistamisella on tuettava osaamiskeskittymien syntymistä eri puolille maata.
Helsingin seudun kilpailukyvystä huolehtiminen on tärkeää koko Suomelle. Samalla seudun ihmisten asumisen, liikkumisen ja palveluiden tasoa on parannettava. Näihin haasteisiin vastaamiseksi Helsingin seudun kuntien yhteistyötä ja yhteistä päätöksentekoa on lisättävä erityisesti asunto-, maa- ja liikennepolitiikassa. Tämä voidaan myös toteuttaa maakunnallista päätöksentekoa vahvistamalla Uudellamaalla.
Asuntopolitiikan suurin haaste on vastata ihmisten asumistoiveisiin. Monet suomalaiset haluavat asua pientaloissa, mutta myös vuokratalotonteista on pulaa. Tämän tulee näkyä niin asuntorahoituksessa kuin kaavoituksessa ja maapolitiikassa. Pääkaupunkiseudun asuntopolitiikan suunta pitää muuttaa kaavoittamalla maata asuntotuotantoon. Kunnallisvaaleissa vaikutetaan suoraan tähän asuntopolitiikan ydinkysymykseen.
Asumistoiveita vastaavien uusien asuntoalueiden toteuttamiseksi on pikaisesti kehitettävä kunnallistekniikan avustusjärjestelmää ja ulotettava se Helsingin seudun ohella muihin kasvukeskuksiin. Sosiaalisen asuntotuotannon edellytyksistä on huolehdittava jatkossakin.
3.6. Kuntarajat eivät saa olla palvelujen saamisen este
Kuntarakenteen muutoksia nopeampi ja kivuttomampi tie tehostaa palveluiden tuottamista, parantaa niiden laatua ja lisätä ihmisten valinnanvapautta on kuntayhteistyön lisääminen ja syventäminen, mikä parantaa myös alueellisten työmarkkinoiden toimivuutta. Ylikunnallisen yhteistyön kautta on usein saavutettavissa ?suurtuotannon edut? ilman kuntaliitoksiin liittyviä ongelmia.
Valmisteilla olevassa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistustyössä on pyrittävä lisäämään olosuhteiltaan erilaisten kuntien mahdollisuuksia järjestää peruspalvelut kohtuullisella vero- ja maksurasituksella.
Valtionosuusjärjestelmän on tunnistettava erityisesti väestömuutoksista aiheutuvat taloudelliset paineet nykyistä paremmin. Samalla sen on kannustettava toimintatapojen uudistamiseen ja tehostamiseen sekä yhteistyön lisäämiseen palveluiden järjestämisessä. Kuntien ja valtion välisestä kustannusten jaosta on jatkossakin säädettävä lailla.
Keskustan puoluekokous korostaa, että kuntarakennetta on uudistettava vapaaehtoisuuteen perustuen. Kuntien yhdistymisiä varten tarkoitetut avustukset on pidettävä tasoltaan riittävinä. Samalla niitä on kehitettävä palvelurakenteiden uudistamiseen kannustavammiksi.
Hallituksen on viipymättä luotava säännökset, joilla syvää kuntien välistä yhteistyötä voitaisiin muutosvaiheessa tukea myös taloudellisesti. Tähän on varattava riittävät voimavarat. Samalla on etsittävä keinoja, joilla kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet voidaan taata myös palveluita ja muita toimintoja uudelleen järjestettäessä.
Kuntien haasteet lähivuosina ovat mittavat. Väestön nopea ikääntyminen lisää palvelujen tarvetta. Kuntalaisten odotukset palvelujen laadulle ja saatavuudelle tulevat kasvamaan. Samalla kuntien henkilöstön eläköityminen johtaa kiristyvään kilpailuun hyvistä työntekijöistä. Kuntien toimintaympäristöä ja palvelujen tarvetta muokkaa myös edelleen jatkuva, joskin voimakkaasti hidastunut muuttoliike.
Myös kansainvälistyminen ja etenkin Euroopan unionin kehitys vaikuttaa kunnallishallintoomme enenevässä määrin. Suomen on säilytettävä päätösvalta hyvinvointipalveluiden järjestämisessä kansallisella tasolla.
Maan hallitus on luonut edellytykset kuntien talouden vahvistumiselle. Kuntien vuosikatteen arvioidaan nousevan kuluvan vuoden 1,2 mrd. eurosta 2,1 mrd. euroon vuonna 2008. Kuntien keskimääräinen velkaantuminen pysähtyy. Tämä tarjoaa hyvän lähtökohdan peruspalveluiden turvaamiselle.
Valtion ja kuntien suhteen on oltava vakaa ja pitkäjänteinen. Vanhasen hallituksen yhdessä kuntasektorin kanssa valmistelema peruspalveluohjelma on pitkä askel oikeaan suuntaan. Ohjelman tavoite on arvioida peruspalveluiden kehittämistä ja rahoitusta kokonaisuutena.
Peruspalveluohjelma sisältää keinoja kuntien toimintatapojen ja palvelurakenteiden tuottavuuden lisäämiseksi. Tätä kuntasopimusmenettelyä on jatkossa kehitettävä niin että se on nykyistäkin kattavampi ja läpinäkyvämpi.
Veronkevennysten ja verotuksen rakenteiden muutosten aiheuttamat menetykset on korvattava jatkossakin kunnille täysimääräisesti palvelujen ja työllisyyden turvaamiseksi.
3.7. Maaseudun moni-ilmeisyyttä vahvistettava
Oikeisiin asioihin panostavalta maaseutupolitiikalta vaaditaan ennen muuta maaseudun olosuhteiden tiedostamista. Maaseutu on nähtävä sellaisen kuin se on: 90 prosenttia Suomen pinta-alasta, jossa asuu kotimaisten tilastojen mukaan miljoona ja EU:n maaseutumääritelmän mukaan kaksi ja puoli miljoonaa ihmistä.
Nämä luvut kertovat suuruudellaan sen, että maaseutu tarvitsee omia, juuri siihen kohdistuvia toimenpiteitä.
Keskustan puoluekokous kiirehtii maan hallitusta ryhtymään konkreettisiin toimiin elävän ja monipuolisen maaseudun kehittämiseksi.
Tällä hallituskaudella on valmisteltava seuraavan ohjelmakauden, vuoden 2007 jälkeisen ajan EU:n maaseutupolitiikassa tarvittavia uusia keinoja.
Maaseudun kilpailukyky perustuu nyt asumisviihtyvyyteen ja elinympäristön laatuun. Se ei riitä. Maaseudulla tarvitaan lisäksi työpaikkoja. Niiden saamiseksi on peruspalvelut oltava kunnossa: yritysten toiminnan mahdollistavat kattavat, nopeat tietoliikenneyhteydet sekä postin palvelut ja sanomalehtien kanto myös harvaan asutuilla alueilla.
Keskusta kannustaa hallitusta toimimaan niin, että muutetaan kunnallisveron kantamista siten, että vero maksetaan koti- ja vapaa-ajanasuntokuntaan siinä suhteessa kuin niissä asutaan ja tehdään työtä
Maatalousreformin iso haaste on turvata perheviljelmien tulevaisuus ja kannattavan maatalouden edellytykset kaikkialla Suomessa. Uudistukset on tehtävä byrokratiaa karsien ja maanomistusoikeutta kunnioittaen myös maanvuokrauksessa.
Keskustan puoluekokouksen mielestä maaseudun luonnonvarojen hyödyntämistä on voimakkaasti edistettävä. Erityisesti uusiutuvien luonnonvarojen käyttö on hyödyllistä sekä talouden, työllisyyden että ilmastopolitiikan kannalta.
CAP-uudistus ei saa johtaa laajamittaiseen kesannointiin. Elintarviketuotannosta vapautuvaa maata pitää käyttää myös energiakasvien tuotantoon. Hakkeen ja metsän biomassan sekä turpeen energiakäyttöön sisältyviä suuria mahdollisuuksia on edistettävä eri hallinnonalojen välisellä yhteistyöllä.
Vesivoiman tuotantoa on kehitettävä erityisesti tehostamalla jo rakennettujen vesistöjen käyttöä. Puoluekokous edellyttää, että selvitetään Vuotoksen rakentaminen erityslailla.
Suomen maaperärikkauksia pitää hyödyntää eivätkä EU:n jätetulkinnat saa olla esteenä järkevälle kaivannaisteollisuudelle.
4. Suomi ja Euroopan unionin muutos
Euroopan unioni on elänyt jatkuvan muutoksen aikaa koko Suomen jäsenyyden ajan. Muutos huipentui tämän vuoden vapunpäivänä tapahtuneeseen historialliseen laajentumiseen. Edessä on suuri haaste: 25 jäsenmaan Euroopan unionin rakentaminen toimintakuntoon vaatii kaiken aikaa työtä uudistusten läpiviemiseksi. Tästä haasteesta selvitään kunhan noudatetaan selväjärkisyyden ja oikeudenmukaisuuden linjaa. Suomen kannalta nykyinen unioni on myös mahdollisuus: suomalaisten yritysten kansainvälistyminen voi tapahtua myös uusien jäsenmaiden alueella.
Suomi on saavuttanut arvostetun aseman Euroopan unionissa toimimalla johdonmukaisesti niiden perusnäkemysten pohjalta, joista Suomessa vallitsee laaja samanmielisyys. Keskustan puoluekokous antaa tukensa hallituksen Eurooppa-politiikalle, jolla on myös eduskunnassa laaja tuki.
Haluamme mahdollisimman yhtenäisen ja tehokkaan unionin. Pidämme tärkeänä, että unionin suuret ja pienet, uudet ja vanhat jäsenmaat osallistuvat yhdenvertaisesti unionin kehittämiseen.
Keskustan puoluekokous pitää tärkeänä, että Suomi saavutti viime vaiheen perussopimusneuvotteluissa kaikki keskeiset tavoitteet meille herkissä kysymyksissä. Näitä olivat harvaan asuttujen alueiden oikeus aluetukeen, työeläkejärjestelmämme poikkeukset, maatalouden artiklat 141 ja 142, Ahvenanmaan erityisasema ja julkisten palveluiden asema kauppapolitiikassa.
EU:n kannalta oli välttämätöntä, että unionin jäsenmaat saavuttivat sovun uudesta perussopimuksesta. Laajentunut unioni tarvitsee nyt uuden sopimuksen ja uudet pelisäännöt. On ollut tärkeää, että sopimusta uudistettaessa toimivallan jako jäsenmaiden ja unionin välillä säilyy tasapainossa.
Samoin on ollut tärkeää, että tulevaisuudessa jopa yli kolmenkymmenen jäsenen unioni säilyttää toimintakykynsä ja että sen toimielimissä jäsenmaita kohdellaan tasavertaisesti. Keskusta pitää sopimuksen syntymistä myönteisenä.
Euroopan talouskehitys on kansainvälisessä nousukehityksessä jäänyt heikoksi. On uhkana, että Eurooppa ei ehdi mukaan ollenkaan Yhdysvalloissa ja Aasiassa menossa olevaan nousukauteen. EU-maissa on pantava nopeasti toimeen Lissabonissa jo vuonna 2000 annetut suositukset kilpailukyvyn parantamiseksi. Euroopan talouden heikko kehitys ja euron kallis hinta estävät myös Suomen teollisuuden viennin kehitystä ja vaikuttavat Suomen työllisyyteen. Eurovaluutan uskottavuuden kannalta vakaus- ja kasvusopimuksesta on pidettävä kiinni.
Euroopan unionin kilpailukyvyn parantamiseksi sekä eurooppalaisen työnteon ja yrittämisen kannustamiseksi tarvitaan unionin jäsenmaiden sitoutumista asetettuihin tavoitteisiin.
Keskustan puoluekokouksen mielestä Suomen edustajien tulee ajaa voimakkaasti unionin kaikissa toimielimissä linjaa, jonka avulla Euroopan unionista halutaan kehittää vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous. Tämän tavoitteen onnistumisen myötä voidaan ylläpitää kestävää talouskasvua, luoda uusia ja parempia työpaikkoja ja lisätä sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
Euroopan unionin on jatkettava alueiden välisten erojen kaventamiseen tähtäävää alue- ja rakennepolitiikkaa myös vuoden 2006 jälkeen. Tämä on erityisen tärkeää kaukana sisämarkkinoiden ytimestä olevien alueiden kannalta.
Suomen eri alueiden osaamisen, yritystoiminnan ja kilpailukyvyn kannalta on välttämätöntä, että pysyvät luonnonhaitat, harva asutus ja niiden aiheuttamat korkeat kustannukset otetaan jatkossakin huomioon unionin alue- ja rakennepolitiikassa.
Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, pohjoisten harvaan asuttujen alueiden pysyvistä luonnonhaitoista johtuvat ongelmat tunnustettiin ja niitä varten luotiin oma politiikka.
Liittymissopimuksessa hyväksyttyjä periaatteita on kunnioitettava sekä EU:n tulevassa perustuslaillisessa sopimuksessa että uudistettaessa unionin alue- ja rakennepolitiikkaa.
Liittymissopimuksen mukaisten sekä pohjoisten ja itäisten alueiden säilyttäminen korkeimman aluetuen piirissä myös jatkossa on Suomen kannalta kynnyskysymys. Näille alueille pitää olla tulevaisuudessakin mahdollisuus myöntää nykymuotoisia alueellisia valtiontukia kuten yritysten investointitukea ja alueellista kuljetustukea.
Suomen maatalouden ja maaseudun kehittämisen kannalta on olennaista, että EU:n rahoitus säilyy riittävällä tasolla seuraavalla rahoituskaudella vuosina 2007 - 2013.
LFA- ja ympäristötukien rahoitus korostuu, kun varsinaisen maatalouspolitiikan rahoitus on jo periaatteessa sovittu. Eurooppa-neuvoston ja Euroopan parlamentin päätösten mukaisesti maatalouden edellytykset on turvattava myös herkillä, epäsuotuisilla alueillamme.
Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen täytäntöönpanossa on huolehdittava, että tukikokonaisuus kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen.
Keskusta esittää, että EU:ssa tehdään selvitys objektiivisista luonnonolosuhteista, joiden mukaisesti yhteistä maatalouspolitiikkaa tulee jatkossa uudistaa nykyistä oikeudenmukaisemmaksi.
5. Kriisinhallinta on suomalaisten oikeus ja velvollisuus
Maamme ulkoisen aseman vakaus ja hyvät kansainväliset suhteet ovat suomalaisten turvallisuuden paras tae. Sekä itsenäisenä kansallisvaltiona että Euroopan unionin jäsenenä Suomi toimii maailmanlaajuisen turvallisuuden lisäämiseksi, alueellisten selkkausten estämiseksi sekä terrorismin torjumiseksi että sen syiden poistamiseksi.
Alueelliset kriisit heijastuvat koko maailmaan. Vaikutukset tuntuvat sekä suorina turvallisuusuhkina, että taloudellisina vaikutuksina. Tavalla tai toisella myös suomalaiset kokevat kriisit ja ovat ainakin välillisesti osallisina kaukaisissakin tapahtumissa. Siksi kansainväliseen kriisinhallintaan osallistuminen on myös meidän oikeutemme ja velvollisuutemme. Olemme EU:ssa sitoutuneet pitkälle menevään solidaarisuuteen niin ulkoisten uhkien kuin sisäisten kriisien kohtaamisessa.
Kriisien hallinnan ja ennaltaehkäisyn pitää olla kokonaisvaltaista. Kriiseissä tarvitaan paljon muutakin kuin sotilaita. Näitä valmiuksia Suomi on halunnut kehittää ja olemme aktiivisesti ajaneet siviilikriisinhallinnan kehittämistä.
Keskustan puoluekokouksen mielestä tehokas kansainvälinen kriisinhallinta vaatii ongelmien ennaltaehkäisyn lisäksi nopeutta sekä sotilaallisessa toiminnassa että siviilikriisinhallinnassa. Kriisinhallinta ei ole enää pelkästään aselevon varmistamista, vaan voi olla myös aktiivista väliintuloa.
Kansainvälinen kriisinhallinta rakentaa turvallisempaa maailmaa. Emme katso sivusta, kun rauha on uhattuna. Kriisinhallinnan kautta Suomi tukee myös omaa maanpuolustuskykyään.
Suomen omaa puolustusta pitää kehittää yleisen asevelvollisuuden pohjalta ja huolehtia puolustusvoimien uskottavasta suorituskyvystä. Johtamis- ja alueorganisaatiossa tehtävien uudistusten tulee olla yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä.
Keskustan puoluekokous tukee hallituksen päättämää turvallisuus- ja puolustuspoliittista linjausta, jonka mukaan Suomen sotilaallinen liittoutuminen ei ole ajankohtainen. Samalla on kuitenkin selvää, että Nato-jäsenyyden pitää säilyä Suomen valinnanmahdollisuuksien joukossa.
Keskusta päättää jatkossakin kantansa turvallisuuspolitiikan peruslinjaan puoluekokouksessa. Mahdollisesta sotilaallisesta liittoutumisesta pitää järjestää kansanäänestys.
Keskustan lähtökohta on edelleen se, että yhteiskunnan oikeudenmukaisuus ja demokraattisuus on vakaan ja rauhallisen yhteiskuntakehityksen perusta. Tällä suunnalla onkin tehtävä kaikki mahdollinen.
Suomessakin kansalaisten turvallisuudesta on pitkään huolehdittu pitämällä erillään poikkeusolojen järjestelyt ja laajaan yksilönsuojaan perustuvat normaaliolot. Kansalaisvapaudet ovat yhä edelleen tärkeä pohjoismaiseen demokratiaan kuuluva oikeus.
Yksilön vapauksien ja poikkeusolojen väliin on kuitenkin muodostumassa turvallisuuden harmaa alue. Sitä ruokkii erityisesti lisääntyvä kansainvälisen liikkuvuuden ja rajojen avoimuuden mahdollistama järjestäytynyt rikollisuus, eriasteiset terveys- ja ympäristöriskit sekä terrorismi. Näihin uhkiin on suhtauduttava vakavasti. Viranomaisten on huolehdittava hallinnolliset rajat ylittäen yhteiskunnan kannalta elintärkeiden toimintojen turvaamisesta.
Keskustan mielestä turvallisuus on suomalaisten perusoikeus. Hallituksen valmistelussa olevassa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa uudet turvallisuusuhkat on otettava huomioon. Terrorismin kaltaisten turvallisuusuhkien huomioimisen tulee heijastua myös turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon.
vaikuttaa hyvältä!
Haluavat itse määrätä kaiken, mutta ei onnistu.
Matti Vanhanen on taitava pääministeri.
-Keskusta on Suomen suosituin puolue.
- - -
Gallupeissa SDP on suositumpi ja kokoomus voitti kepun eu-vaalissa.
-Keskusta on johtava hallituspuolue.
- - -
Hallitusohjelmassa ei ole yhtään keskustan vaalitavoitetta, mutta siinä on kaikki demareiden tavoitteet.
-Keskustalainen pääministeri Matti Vanhanen on Suomen suosituin poliitikko.
- - -
Demaritkin tykkäävät gallupeissa Vanhasesta, koska tämä tekee niin kuin Lipponen tahtoo.
-Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen on Suomen luotetuin poliitikko.
- - -
Tottakai on, koska hän toimii demareiden tahdon mukaan ja kunnioittaa SAK:n tahtoa kolmikannassa.
Listaa voisi jatkaa vielä pitkään...
- - -
Niin voisi. Mutta yhtään keskustan vaalitavoitetta ei ole hallitusohjelmassa.
Kiistämätön tosiasia on, että Keskusta valloitti vaaleissa johtavan puolueen aseman.
- - -
Niin valloitti, mutta lahjoitti johtavan aseman demareille hallitusneuvotteluissa.
Keskusta kunnioittaa kansan tahtoa ylväiden perinteidensä mukaisesti. Se ei tule antamaan periksi epädemokraattisin keinoin tapahtuville vallankaappausyrityksille.
- - -
Keskusta kunnioittaa demareiden tahtoa. Valtaa ei enää voi kukaan kaapata kun keskusta on antanut vallan demareille
Keskustan voima on juuri sen harjoittamassa avoimessa demokratiassa. Sitä se puolustaa. Sen vuoksi se saa kansan tuen.
- - -
Keskusta ei ole avoin puolue, koska se on täysin vaiennut jokaisesta asiasta, josta se puhui ennen vaaleja eikä ole enää yli vuoteen tuonut esiin ensimmäistäkään omaa aloitettaan kysymättä siihen ensin lupaa demareilta.
Keskustan avoimuus rajoittuu siihen, minkä SDP hyväksyy julkisuudessa puhuttavaksi. Tästä syystä keskusta saa gallupeissa myös SDP:n tuen, mutta menettää oman kenttänsä tuen kunnallisvaalissa.
"Pitkästä aikaa lueskelin viime päivien keskusteluja. Silmääni pisti muutaman kirjoittajan kommentit, joissa sanottiin, että keskusta on johtava hallituspuolue ja demarit ovat hallituksessa kepun apupuolueena."
--------------------------------
Suomessa pääministeri johtaa hallitusta ja tämän hetken tilanne on, että Matti Vanhanen (kesk) on pääministeri. Kun hän vielä on samanaikaisesti keskustan puheenjohtaja, voidaan sanoa, että keskusta johtaa hallitusta edustajiensa välityksellä.
Tämän lisäksi Keskusta ja RKP kuuluvat EU-tasolla samaan keskustaliberaaliryhmään ja tekevät kotimaan hallituksessa hyvää yhteistyötä, muodostaen hallituksen kymmenellä ministerillä enemmistön, demarien jäädessä kahdeksalla ministerillä apupuolueen asemaan.
Kepun johtavaa roolia korostaa vielä uusi perustuslaki, joka on keskittänyt poliittista valtaa Suomessa pääministerille.
ps. Se, että kepu on johtava hallituspuolue ja demarit toimii apupuolueen asemassa, ei toki ole itseisarvo, mutta kun se näyttää hyvin toimivan, niin miksi emme antaisi sen toimia isänmaan ja kaikkien suomalaisten onneksi!
Sosialidemokraateilla on hallituksessa kuusitoista ministeriä ja RKP:llä kaksi.
Kysymys kuului näin:
"Osaisiko joku sanoa esimerkkejä, mistä tämän huomaisi hallituksen käytännön teoissa?"
Miten Laitinen vastaisi tuohon?
...en ymmärtänyt, että sinulle täytyy kirjoittaa "tikkukirjaimilla".
Esimerkistä käyköön vaikka Olli Rehnin komissaarinimitys, tämän täytyy ymmärtää vähemmänkin politiikkaan perehtynyt.