14.6.2012 saama kehotussanoma
Kun minä pelastin tämän maan venäläisten vihan vallasta rukousten, polvillaan olleiden uskovien kyyneleiden tähden ja sen tähden, että he rukoilemalla rukoilivat Suomelle itsenäisyyttä, kun he rukoilemalla rukoilivat sitä, että Suomi säilyisi, silloin minä, Herra, armahtamalla armahdin tätä kansaa, koska he kansana kääntyivät Minun puoleeni.
Silloin he kääntyivät puoleeni kokosydämisesti, miltei mies rintarinnan, miltei vaimo rintarinnan, he kaikki sydämestään kääntyivät Jumalan puoleen ja huusivat: "Auta!" Minä kuulin heitä ja autoin heitä. Ja pieni Suomi säästyi.
Nyt tänä päivänä vain harva enää muistaa enää sitä kokosydämistä rukousta joka silloin nousi eteeni, ja johonka minä ilolla sydämestäni vastasin. On vain muutamia, jotka sydämissään enää huutavat Jumalan puoleen.
Heitä minä yhä kuulen. Heidän rukoustensa tähden on jonkin verran vielä joustovaraa, on jonkin verran
vielä aikaa, että jospa loputkin kansasta ymmärtäisi, että jospa nekin joilla valtaa on, ymmärtäisivät nöyrtyä kasvojeni edessä ja etsiä minua Herraansa ja kysyä, missä on hyvä tie.
Jumala voi yhä auttaa.
Mutta tämä hetki, läsnäolo, se on kuin häipyvä usva, se on mahdollisuus, se ei kauaa täällä enää ole, koska olette jo niin pitkällä oman tahtonne tiellä kansakuntana. Niinpä Henkeni on jo ikään kuin irtautumassa niistä päätöksistä, joita tämä kansa tekee ja joita tämän kansan hallitsijat tekevät.
Ne päätökset kun ovat miestä, naista, ihmisiä, kunnianhimoa, yhteyttä, sitä yhteyttä joka ei minun Hengeltäni ole. Tietäkää, ettei se voi tapahtua minun siunaamanani, kun siinä ei ole pienintäkään jälkeä minun käteni jäljestä. Miten siinä silloin voisi olla Jumalan siunaus? Ei mitenkään.
Ne teistä, jotka päätöksiä teette koko kansankin edestä, muistakaa, että kansojen tuomionpäivä lähestyy ja silloin te saatte vastata siitä miksi näin teitte. Miksi näin asioista päätitte ja miksi näin tätä kansaa johditte?
Jos ymmärrätte, miten vakavaa on, joutua Elävän Jumalan kasvojen eteen vielä tässäkin ajassa, silloin teidän tulee hiljentää sydämenne nyt, ja kysyä Jumalaa, Kaikkivaltiasta, Isää, josko Hän vielä armahtaisi. Josko hän vielä antaisi viisautta viisauteenne? Armoa armoon.
Josko hän vielä pienen Suomen pelastaisi, itsenäisenä kansakuntana, johon Jumala on mielistynyt? Kansana, sillä tässä kansassa on paljon hyvää. Tässä kansassa on paljon ainesta monenlaiseen hyvään.
Pienenä maana minä olen teitä siunaamalla siunannut monin tavoin.
Ja tietäkää, että Jumalan katse on kääntynyt niin Suomen kuin Euroopan muidenkin maiden puoleen. Hän seuraa seuraamalla, mitä päätöksiä kussakin maassa tehdään. Ja mikä on henki joka johtaa. Siitähän on kysymys, kenen
hengen alaisuudessa te kuljette, kuljetteko Jumalan Hengen, Jumalan Pyhän, Kaikkivaltiaan ja armahtavan Hengen johdatuksessa, vai kuljetteko Pimeyden johdatuksessa?
Sillä pimeyttä se on, mikä johtaa kohti sitä liittovaltiota, johon tulee antikristus, ei siis minun Poikani Jeesus Kristus, vaan se anti, se antikristus, joka ei Kristus ole.
Katsokaa nyt eteenne, vielä hetki, huutakaa puoleeni, vielä hetki, ja tietäkää, että tämä on se viimeisen henkäyksen, avunhuudon paikka. Ja minä vieläkin voin teitä auttaa, minä vielä hetken voin vaikuttaa.
Rukoilkaa hallituksenne puolesta. Rukoilkaa niiden puolesta, jotka minä olen esivallaksi asettanut, sillä minultahan ne ovat, omalla tavallaan. Vaikka he eivät ole aina minun tahdossani, niin kuitenkin sallimuksissani he silti ovat, ja siksi juuri, koska minulla on kaikki valta, siksi minä Herra yhäkin voin kaikessa vaikuttaa.
Aamen.
Kun minä pelastin tämän maan venäläisten vihan vallasta rukousten, polvillaan olleiden uskovien kyyneleiden tähden ja sen tähden, että he rukoilemalla rukoilivat Suomelle itsenäisyyttä, kun he rukoilemalla rukoilivat sitä, että Suomi säilyisi, silloin minä, Herra, armahtamalla armahdin tätä kansaa, koska he kansana kääntyivät Minun puoleeni.
Silloin he kääntyivät puoleeni kokosydämisesti, miltei mies rintarinnan, miltei vaimo rintarinnan, he kaikki sydämestään kääntyivät Jumalan puoleen ja huusivat: "Auta!" Minä kuulin heitä ja autoin heitä. Ja pieni Suomi säästyi.
Nyt tänä päivänä vain harva enää muistaa enää sitä kokosydämistä rukousta joka silloin nousi eteeni, ja johonka minä ilolla sydämestäni vastasin. On vain muutamia, jotka sydämissään enää huutavat Jumalan puoleen.
Heitä minä yhä kuulen. Heidän rukoustensa tähden on jonkin verran vielä joustovaraa, on jonkin verran
vielä aikaa, että jospa loputkin kansasta ymmärtäisi, että jospa nekin joilla valtaa on, ymmärtäisivät nöyrtyä kasvojeni edessä ja etsiä minua Herraansa ja kysyä, missä on hyvä tie.
Jumala voi yhä auttaa.
Mutta tämä hetki, läsnäolo, se on kuin häipyvä usva, se on mahdollisuus, se ei kauaa täällä enää ole, koska olette jo niin pitkällä oman tahtonne tiellä kansakuntana. Niinpä Henkeni on jo ikään kuin irtautumassa niistä päätöksistä, joita tämä kansa tekee ja joita tämän kansan hallitsijat tekevät.
Ne päätökset kun ovat miestä, naista, ihmisiä, kunnianhimoa, yhteyttä, sitä yhteyttä joka ei minun Hengeltäni ole. Tietäkää, ettei se voi tapahtua minun siunaamanani, kun siinä ei ole pienintäkään jälkeä minun käteni jäljestä. Miten siinä silloin voisi olla Jumalan siunaus? Ei mitenkään.
Ne teistä, jotka päätöksiä teette koko kansankin edestä, muistakaa, että kansojen tuomionpäivä lähestyy ja silloin te saatte vastata siitä miksi näin teitte. Miksi näin asioista päätitte ja miksi näin tätä kansaa johditte?
Jos ymmärrätte, miten vakavaa on, joutua Elävän Jumalan kasvojen eteen vielä tässäkin ajassa, silloin teidän tulee hiljentää sydämenne nyt, ja kysyä Jumalaa, Kaikkivaltiasta, Isää, josko Hän vielä armahtaisi. Josko hän vielä antaisi viisautta viisauteenne? Armoa armoon.
Josko hän vielä pienen Suomen pelastaisi, itsenäisenä kansakuntana, johon Jumala on mielistynyt? Kansana, sillä tässä kansassa on paljon hyvää. Tässä kansassa on paljon ainesta monenlaiseen hyvään.
Pienenä maana minä olen teitä siunaamalla siunannut monin tavoin.
Ja tietäkää, että Jumalan katse on kääntynyt niin Suomen kuin Euroopan muidenkin maiden puoleen. Hän seuraa seuraamalla, mitä päätöksiä kussakin maassa tehdään. Ja mikä on henki joka johtaa. Siitähän on kysymys, kenen
hengen alaisuudessa te kuljette, kuljetteko Jumalan Hengen, Jumalan Pyhän, Kaikkivaltiaan ja armahtavan Hengen johdatuksessa, vai kuljetteko Pimeyden johdatuksessa?
Sillä pimeyttä se on, mikä johtaa kohti sitä liittovaltiota, johon tulee antikristus, ei siis minun Poikani Jeesus Kristus, vaan se anti, se antikristus, joka ei Kristus ole.
Katsokaa nyt eteenne, vielä hetki, huutakaa puoleeni, vielä hetki, ja tietäkää, että tämä on se viimeisen henkäyksen, avunhuudon paikka. Ja minä vieläkin voin teitä auttaa, minä vielä hetken voin vaikuttaa.
Rukoilkaa hallituksenne puolesta. Rukoilkaa niiden puolesta, jotka minä olen esivallaksi asettanut, sillä minultahan ne ovat, omalla tavallaan. Vaikka he eivät ole aina minun tahdossani, niin kuitenkin sallimuksissani he silti ovat, ja siksi juuri, koska minulla on kaikki valta, siksi minä Herra yhäkin voin kaikessa vaikuttaa.
Aamen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Että tällainen profeetallinen kehotussanoma viime vuoden puolelta...
Et sitten pysty elämään tässä ajassa lainkaan. No, onhan se jonkinlainen tapa elää menneessäkin. Näyttää vaan aika pahalta. Pahantahtoiselta, Saa-ta-na-n duunilta suorastaan tuo menneiden kaivelu. Sillä et saa sulkaa hattuusi, päinvastoin.
Nimimerkki "Ystävä Hämeestä" lienee eriitäin innokas kehotussanomien saaja...
Ihan oikeasti sivustolle kirjoittaa solvaajia, joilla ei harmaata aavistusta Jumalan ajoista, Jumalan kelloista, profetioiden täyttymisestä ja niidenm saamisesta, sekä tulevasta ajasta, joka Herralla on jo tiedossa, mutta ihmisellä ei.
Jatkuva uskomattomien, ymmärtämättömien solvaaminen on sitä luokkaa, että alamme katsella, mikä laki sanoo ko. toiminnasta. Nimittäin ei ole pakko kommentoide, jos ei ymmärrä profetioista mitään vaan sotkee ne ennustajiin, joita on tavattavissa rajatiedon osiossa.