Kaikki tietävät, että talvisota loppui pian sen jälkeen kun helmikuun alkuun asti suomalaisten hallussa ollut Mannerheim-linja lopulta murtui.
Mutta onko tiedossa, miksi se murtui?
Se murtui siksi, että murtumakohdassa, Summassa Lähteen lohkolla, vaihdettiin loppuunammuttu suomalainen yksikkö levänneeseempään ruotsalaiseen. Ruotsalaiset eivät Summassa montaa päivää (tuntia) viihtyneet, vaan päättivät lähteä jaloittelemaan rauhallisempiin maisemiin, kenttäkeittiön suuntaan. Mannerheim-linja repesi 11. helmikuuta 1940 ruotsalaisten pelkuruuden ja juoksuherkkyyden takia. Hiljattain Suomessakin näytetyssä venäläisessä dokumenttifilmissä kerrotaan, että hyökkäävältä osastolla kului vain puoli tuntia linjojen murtamiseen, ja ettei mainittavaa vastusta ollut.
Sen jälkeen suomalaisten tappiot lyhyessä ajassa kaksinkertaistuvat, kun asemasota muuttui suojattomammaksi liikuntasodaksi: suomalaisia kuoli vielä toistakymmentä tuhatta ennen rauhantekoa (kaikkiaan suomalaista kuoli talvisodass n. 26 000). Ruotsalaiset tosin säästivät muutaman kymmentä pyhäveristä henkeään, eli ruotsalaisten kannalta Summasta karkaaminen oli ihan erinomaisen onnistunut operaatio: kielisuhteet Suomessa muuttuivat ruotsalaisille paremmiksi.
Tässä onkin paras perustelu pakkoruotsille: kannattaa osata ruotsia, varsinkin sotaväessä, niin tietää, milloin pitää alkaa juosta!
Mutta onko tiedossa, miksi se murtui?
Se murtui siksi, että murtumakohdassa, Summassa Lähteen lohkolla, vaihdettiin loppuunammuttu suomalainen yksikkö levänneeseempään ruotsalaiseen. Ruotsalaiset eivät Summassa montaa päivää (tuntia) viihtyneet, vaan päättivät lähteä jaloittelemaan rauhallisempiin maisemiin, kenttäkeittiön suuntaan. Mannerheim-linja repesi 11. helmikuuta 1940 ruotsalaisten pelkuruuden ja juoksuherkkyyden takia. Hiljattain Suomessakin näytetyssä venäläisessä dokumenttifilmissä kerrotaan, että hyökkäävältä osastolla kului vain puoli tuntia linjojen murtamiseen, ja ettei mainittavaa vastusta ollut.
Sen jälkeen suomalaisten tappiot lyhyessä ajassa kaksinkertaistuvat, kun asemasota muuttui suojattomammaksi liikuntasodaksi: suomalaisia kuoli vielä toistakymmentä tuhatta ennen rauhantekoa (kaikkiaan suomalaista kuoli talvisodass n. 26 000). Ruotsalaiset tosin säästivät muutaman kymmentä pyhäveristä henkeään, eli ruotsalaisten kannalta Summasta karkaaminen oli ihan erinomaisen onnistunut operaatio: kielisuhteet Suomessa muuttuivat ruotsalaisille paremmiksi.
Tässä onkin paras perustelu pakkoruotsille: kannattaa osata ruotsia, varsinkin sotaväessä, niin tietää, milloin pitää alkaa juosta!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tarkoittanet ruotsalaisilla suruja etkä riikkejä?
Sen voi päätellä kielisuhde-kommentista.
Riikkejä taisi olla vapaaehtoisena vain Lapissa Talvisodassa.
Muuten oiva kirjoitus.