Vuonna 1944 länsiliittoutuneet pudottivat valtavan määrän pommeja Saksaan. Voisi kuvitella että Saksan sotatellisuuden tuotanto olisi tuosta syystä romahtanut. Ei romahtanut vaan kaikki ennätykset rikottiin. Oliko liittoutuneiden ilmapommitukset tehottomia vai Speer ja kumppanit niin nerokkaita aseteollisuuden johtamisessa, miksi Saksan teollisuustuotanto ei romahtunut?
Saksan pommitusten hyödyllisyys
Onko tietoa
11110
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Saksan teollisuustuotanto olisi romahtanut ilman Speeriä. siinä vastaus
Speerkö se sitä pyöritti. Ei siis tanskalaiset ja saksalaiset maajussit joiden elintarvikkeisiin huolto perustui tai keskitysleirivangit joita käytettiin vekottimien rakentamisessa.
Speer heidät organisoi, höntti
Speerin menestys perustui siihen että koko kansa varustettiin käytännössä palvelemaan sotaponnisteluja. Ruoka oli kortilla. Pommituksilla oli se vaikutus että niiden jälkeen vyötä kiristettiin tiukasti. Tästä ei tykätty. Saksa ei tosiaankaan ollut neljäkymmentäluvulla se sama varauden pesäke joka nykyään.
Neuvostoliitossa koko kansan mobilisointi oli totaalisempaa. Naiset ja nuoret, Saksassa naisia ei käytetty juuri ollenkaan teollisuudessa.
Ja tämä oli juuri Hitlerin virhe. Toisaalta miten lie olisi motivaatioon vaikuttanut. Neuvostoliittolaisilla ei ollut ongelmia uhrata äitejään ja siskojaan sekä tyttäriään ja serkkujaan. Saksalaiselta se ei helposti olisi onnistunut. Naisen paikka oli keittiössä. Aatu toisaalta suhtautui taiteellisen herkästi vastakkaiseen sukupuoleen. Tätä haluttiin jäljitellä.
perusteellisesti hajautettu. Pommitukset tehosivat kuitenkin asutuskeskuksiin, liikenneyhteyksiin ja bentseenin tuotantoon. Se kaikki joudutti romahdusta.
"Oliko liittoutuneiden ilmapommitukset tehottomia vai Speer ja kumppanit niin nerokkaita aseteollisuuden johtamisessa, miksi Saksan teollisuustuotanto ei romahtunut? "
Tuotettuja lentokoneita ja panssareita ei polttoainepulan takia kyetty hyödyntämään. Ampumatarvikkeista oli suuri pula jo 1941 lähtien.
Pommitukset veivät myös väestön uskon natsijohtoon.
Polttoainepula alkoi vaikuttaa vasta loppuvuodesta 1944, sitä ennen sillä ei ollut suurta vaikusta. Pommitukset olivat lähinnä siviiliväestön terrorisointia, sotilaallinen merkitys oli pieni.
ensimmäisenä laivastoon jo talvella -42. Se paheni koko ajan ja vaikeutti kaikkia sotatoimia. Erityinen ongelma oli esimerkiksi lentokoulutuksen supistaminen polttoainepulan takia.
Pommituksia kohdistettiin koko ajan myös sotilaallisiin maaleihin.
Sotateollisuuden hajasijoittaminen johtui myös juuri pommituksista. Se tuli äärimmäisen kalliiksi, vaikka tuotanto kasvoikin.
Oli pommituksista paljon hyötyä. Varmasti suurin oli tuo polttoainetuotannon romahtaminen. En jaksa juuri koskaan luntata, mutta tässä muistini kertoisi, että -44 tuotanto romahti muutamassa kuukaudessa 3/4. Kun pulaa oli jo ennestään, niin tuo oli jo katastrofi.
Pommitukset muutenkin jo vuodesta -43 alkoivat olla ns. "toinen rintama." Pelkästään ilmapuolustuksessa taisi parhaimmillaan olla jo yli miljoona ukkoa. Aika monen divisioonan ukot siis. No, siitä ei ole tarkempaa tietoa, että kuinka iso % esim. it-tykkien miehistöistä oli oikeita miehiä, ei siis poikia, invalideja tms. Kertokoot joku paremmin tietävä.
Materiaalista sen verran, että (taas muistikuva) pelkästään it-tykkien kranaattien sytyttimiin kuluneella materiaalilla olisi valmistettu 25 000 hävittäjää. Voi vain kuvitella, mitä muuta mukavaa taivaalle hiihti ja mitä sen tekemiseen tarvittiin.
Harmi, ettei arjalaiset saaneet tuotantoon it-ohjuksia. Olisi kivaa youtube -matskua enempi kateltavissa. Siinä mielessä sota olisi voinut pari kuukautta jatkua.
Joku mainitsi "koko kansa varustettiin käytännössä palvelemaan sotaponnisteluja"
Oliko se noin? Ainakaan alkuvuosina ei naisia pidetty teollisuudessa töissä ollenkaan. Heidän piti lähinnä tuottaa uusia vaaleita ja puhdasrotuisia tulevaisuuden johtajia, eikö? Tästäkään en tosin ole varma.
Pommitusten torjuminen johti myös Luftwaffen tuhoon. Siinä minuutin pika-analyysi...
Saksan tehtaatkin siirtyivät pois 8 tunnin työpäivistä kokopäivätuotantoon vasta -41 tai -42, tahi jopa myöhemmin. Saksa siis paineli ns.puolivaloilla puolet sodasta tuotantonsa puolesta