Ruotsinkielisistä tilastojen mukaan joka toinen saa aloituspaikan korkeampaan koulutukseen ja kun lukee professorin sanoman, että "akateeminen koulutus tarkoittaa ihmiselle keskimääräistä parempaa elämää verrattuna muihin niin suomenkielisten pitäisi nousta takajaloilleen ja protestoida. Suomenkielisistä
kolmisenkymmentä prosenttia saa tämän koulutuksen joka sitä elämänlaatua parantaa kun taas ruotsinkielisistä puolella on tähän mahdollisuus.
Suomi on siinä mielessä epäreilu luokkayhteiskunta, että nimenomaan akateeminen koulutus tarkoittaa ihmiselle keskimääräistä parempaa elämää verrattuna muihin.
Tämän on huomannut taloussosiologian professori Pekka Räsänen Turun yliopistosta.
- Yliopistokoulutuksella on selvä korrelaatio elintasoon, terveyteen ja yleiseen kiinnostuneisuuteen, Räsänen sanoo Uudelle Suomelle.
Käytännössä korkeakoulutuksen vaikutus ihmisen elämään näkyy lähinnä yliopistotutkinnon ja monien positiivisten mittareiden korrelaationa.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/52066-opiskelupaikka-yliopistossa-tarkoittaa-parempaa-elamaa
kolmisenkymmentä prosenttia saa tämän koulutuksen joka sitä elämänlaatua parantaa kun taas ruotsinkielisistä puolella on tähän mahdollisuus.
Suomi on siinä mielessä epäreilu luokkayhteiskunta, että nimenomaan akateeminen koulutus tarkoittaa ihmiselle keskimääräistä parempaa elämää verrattuna muihin.
Tämän on huomannut taloussosiologian professori Pekka Räsänen Turun yliopistosta.
- Yliopistokoulutuksella on selvä korrelaatio elintasoon, terveyteen ja yleiseen kiinnostuneisuuteen, Räsänen sanoo Uudelle Suomelle.
Käytännössä korkeakoulutuksen vaikutus ihmisen elämään näkyy lähinnä yliopistotutkinnon ja monien positiivisten mittareiden korrelaationa.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/52066-opiskelupaikka-yliopistossa-tarkoittaa-parempaa-elamaa
Vastaukset 11
Vanhimmat
PISA-tulokset paljastivat tämän törkeän etuilusysteemin kaikessa karmeudessaan.
Suomenkieliset nuoret ovat koulussa tietävämpiä, ahkerampia eli parempia.
Mutta surunuoret kuitenkin pääsevät suuremmalla osuudella korkeampaan koulutukseen!
Tätä epäyhtälöä ei voi selittää muulla kuin rakenteellisella surujen suosimisella.
Selityksesi ei toimi, sillä
a) PISA-tutkimuksessa mitaattiin yläasteikäisten, ei lukiolaisten osaamista. Yo-kirjoituksiin osallistuu tietenkin vain osa ylä-asteen käyneistä, ne joilla on vähemmän lukupäätä eivät jatka lukioon. Yo-kirjoituksissa ruotsinkieliset koulut pärjäävät keskimäärin oikein hyvin. Esimerkiksi tänä vuonna Suomen 100 parhaan koulun joukossa (yo-tuloksilla mitattuna) oli peräti 26 ruotsinkielistä koulua.
b) Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen välilnen ero ei valtakunnallisesti ole niin suuri kuin monet haluaisivat uskoa. Suomenruotsalaistenkin koulujen valtakunnallinen tulos kuuluu maailman parhaisiin ja on edellä esimerkiksi Ruotsin koulujen tuloksia.
c) Ruotsinkielisten koulujen PISA-tuloksissa on mielenkiintoisia valtakunnallisia eroja. Parhaat tulokset oli Pääkaupunkiseudulla, Ahvenanmaalla ja yksikielisesti suomenkielisten seutujen ruotsinkielisissä kouluissa, huonoimmat Pohjanmaalla ja Uudenmaan muilla alueilla kuin Pääkaupunkiseudulla, jonka ruotsinkielisten koulujen tulokset olivat keskimäärin yhtä hyviä kuin Pääkaupunkiseudun suomenkielisten koulujen.
d) Ruotsinkielisissä kouluissa huonot oppilaat erottuvat selkeämmin omaksi ryhmäkseen kuin suomenkielisissä kouluissa, mikä vaikuttaa olevan yhteydessä ruotsinkielisten koulujen keskimäärin "vapaampaan" opetustyyliin, mikä ilmenee muun muassa siten että annetaan vähemmän läksyjä kuin suomenkielisissä kouluissa, joten suhteessa suurempi osa oppimisesta jää oppilaan omasta aktiivisuudesta kiinni, joten ero hyvien ja huonojen välillä kasvaa. Tämä taas liittyy siihen että ruotsinkielinen opettajakoulutus tapahtuu Pohjanmaalla ja pohjalaiset ovat yliedustettuina opettajien joukossa. Ruotsinkielisen Pohjanmaan kulttuuriinhan vaikuttaa Ruotsin kulttuuri hyvin paljon vahvemmin kuin Etelä-Suomen ruotsinkieliseen kulttuuriin, ja tämä pätee myös siihen pedagogiseen ajatteluun joka vallitsee Ruotsin koululaitoksessa. Ruotsissahan peruskoulu on vaatimustasoltaan lepsumpi ja pedagoginen ote selvästi vähemmän vaativa kuin Suomessa, ja tämä Ruotsin esimerkki vaikuttaa suomenruotsalaiseen koululaitokseen niin paljon juuri siksi että opettajat koulutetaan Pohjanmaalla ja opettajiksi valikoituu niin paljon juuri pohjalaisia. Riikinruotsalaisvaikutteinen pedagoginen tyyli (ja pohjalaissyntyisten opettajien suhteellinen osuus) on tietenkin vahvimmillaan juuri Pohjanmaalla, joten ei myöskään yllätä, että Pohjanmaan PISA-tulokset ovat kaikkein huonomimpia ruotsinkielisen Suomen sisällä. Toisaalta Ahvenanmaa muistuttaa Pohjanmaata hyvin paljon siinäkin että Ruotsin vaikutus on siellä niin voimakas, mutta silti Ahvenanmaa pärjäsi selvästi Pohjanmaata paremmin. Ilmeisesti Ahvenanmaan kouluihin on jostain syystä valikoitunut parempia ja oppilailta enemmän vaativia opettajia kuin Pohjanmaalle.
Et ota huomioon että vain osa yläasteen oppilaista jatkaa lukioon ja kirjoittaa ylioppilaaksi. Tästä syystä 15-vuotiaitten ikäluokka neljä vuotta sitten ja abiturienttien ikäluokka tänä vuonna koostuvat VAIN OSITTAIN samoista ihmisistä. Ne jotka neljä vuotta sitten pärjäsivät huonoiten yläasteella EIVÄT enää löydy tämän vuoden abiturienttien joukosta.
Oleellisin ero suomen- ja ruotsinkielisten yläasteiden PISA-tuloksissa on siinä että ruotsinkielisillä yläasteilla erottuu selkeämmin kuin suomenkielisillä keskimääräistä selvästi huonommin pärjäävien blokki, joka laskee keskiarvoa. Suomenkielisissä kouluissa jakauma hyvin, keskinkertaisesti ja huonosti pärjäävien välillä ei ole läheskään yhtä selkeärajainen.
Huonosti pärjäävien blokki ruotsinkielisissä kouluissa on voimakkaasti yliedustettuna juuri niillä alueilla joilla oppilaiden vanhempien joukosta löytyy keskimäärin vähemmän akateemisesti koulutettuja kuin ruotsinkielisten koulujen oppilaiden vanhemmista keskimäärin. Akateemisesti koulutettujen vanhempien osuus ruotsinkielisten koulujen oppilaiden vanhemmista on suurimmillaan toisaalta Pääkaupunkiseudulla ja toisaalta niissä kouluissa jotka sijaitsevat yksikielisesti suomenkielisissä kunnissa (Tampere, Pori, Oulu jne). Tämä liittyy siihen yleisesti tunnettuun ilmiöön, että mitä pienempi prosentti jonkin tietyn kunnan asukkaista on ruotsinkielisiä, sitä suurempi osuus ruotsinkielisistä lukeutuu ykkössosiaaliryhmään.
Juuri Pääkaupunkiseudun sekä suomenkielisten alueiden ruotsinkielisten koulujen oppilaat muodostavat sen ryhmän joka ei millään tavalla jää jälkeen saman alueen suomenkielisten koulujen PISA-tuloksista. Huonoiten pärjäävät, kuten todettiin, ruotsinkielisenemmistöisten alueiden ruotsinkielisten koulujen oppilaat (Ahvenanmaa ainoana poikkeuksena). Koska ruotsinkielisenemmistöiset alueet ovat samalla ne alueet joilla akateemisesti koulutettujen osuus ruotsinkielisesta väestöstä on keskimääräistä matalampi, havaitaan, että ruotsinkielisillä yläasteilla oppilaiden pärjääminen korreloi selvästi vahvemmin vanhempien koulutustason kanssa kuin suomenkielisissä kouluissa.
Syy tähän vahvempaan korrelaatioon ruotsinkielisellä puolella on täysin ilmeinen ja löytyy siitä, että ruotsinkielisten koulujen opetustyyli on Pohjanmaalla tapahtuvan ruotsinkielisen opettajakoulutuksen kautta välittyvän Ruotsin koululaitoksen esimerkin vaikutuksesta "rennompi" ja vähemmän vaativa kuin suomenkielisellä puolella. "Rennompi" ruotsalaisvaikutteinen tyyli ilmenee muun muassa siten että oppilaille annetaan vähemmän läksyjä kuin suomenkielisellä puolella ja että oppilaan oma vastuu omasta edistymisestään korostuu enemmän kuin suomenkielisellä puolella, mikä kuulostaa teoriassa tietenkin hienolta ja vapaamieliseltä periaatteelta mutta johtaa käytännössä siihen että oppilaiden kotitaustan vaikutus heidän menestymiseensä korostuu enemmän kuin suomenkielisellä puolella. Kodin kulttuuri-ilmapiiri, vanhempien esimerkki ja heidän suhtautumisensa teoreettisiin opintoihin ovat taustatekijöitä jotka vaikuttavat oppilaiden menestymiseen enemmän kuin monet pedagogit haluavat uskoa, mutta joista yhteiskuntatieteilijät ovat hyvin perillä. Suomenkielisellä puolella vallitseva "vaativampi" pedagoginen tyyli edistää puolestaan ei-akateemisten kotien lasten menestymistä käytännössä paremmin kuin ruotsinkielisille kouluille ominainen "vapaampi" tyyli, joka sopii parhaiten akateemisten kotien lapsille.
Muuten: ruotsinkielisillä EI ole omaa yo-lautakuntaa.
Mitä väärempi ja valheellisempi asia, sitä pitkäsanaisemmin ja monimutkaisemmin sitä pitää perustella. En jaksa lukea loputtomia saivartelujasi.
Riittää sinun viimeinen lauseesi: Se on vale! Tottakai suruilla on oma yo-tutkintolautakunta. Meinaatko todella, että he päästäisivät suomalaiset suruoppilaita arvostelemaan?
On kieltämättä hieman rasittavaa, että äärifennoihin ei ikävä kyllä käytännössä voi suhtautua normaaliälyisinä, normaalin yleissivistyksen omaavina ihmisinä vaan niille täytyy käytännössä aina selittää kaikki perusasiatkin oikein kädestä pitäen ja paksusta rautalangasta vääntäen.
Toistan: Suomessa on yksi ainoa ylioppilastutkintolautakunta. Ei ole olemassa mitään erillistä ruotsinkielistä lautakuntaa.
www.fi/wikipedia.org/wiki/Ylioppilastutkintolautakunta
www.ylioppilastutkinto.f/fi/
www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/05/1338461/2011- - -lukiovertailu-ruotsinkieliset-parempia-kuin-suomenkieliset
Se että et "jaksanut" lukea tekstiäni kertoo tietenkin puutteelisesta keskittymiskykystäsi sekä siitä että tekstin sisältö oli kaltaisellesi henkilölle ilmeisesti liian monimutkaista ja teoreettista, siitä huolimatta että tein parhaani selittääkseni asian mahdollisimman yksinkertaisesti, niin jopa sellainen kuin sinä sen ymmärtäisi.
Ilmeisesti yliarvioin kykysi vastaanottaa ja käsitellä informaatiota ja sain sinut jälleen kerran tuntemaan itsesi tyhmäksi, mikä varmaankin on sellaiselle kuin sinä liiankin tavallinen kokemus. Mikäli näin tosiaan kävi, ota vastaan pahoitteluni. Tiedän jo vanhastaan, että on monia asioita joita äärifenno ei kerta kaikkiaan kykene ymmärtämään, havainnollistamiseen käytetyn rautalangan määrästä riippumatta.
Tuossa viestissä on kaksi toimimatonta linkkiä, joten niiden suhteen uusi yritys:
www.fi.wikipedia.org/wiki/Ylioppilastutkintolautakunta
www.ylioppilastutkinto.fi/fi/
Tiedätkö, miksi svekopropagandaasi ei jaksa kukaan lukea?
Tiedän, että se on juuri sinä, joka täälltä poistelet muiden kommentteja.
Vaikka kyse ei ole edes omasta avauksestasi!
Ei katsos mitään yksipuolista väittelyä ja monologia viitsi kukaan seurata.
Sovitaanko yksi asia? Kirjoittele SINÄ omaan avaukseesi. Me emme sinua häiritse.
Pysy sinä taas poissa muiden avauksista ja niiden sensuroimisesta.
Et siis kyennyt tarjoamaan mitään asiallista kommenttia esittämiini faktoihin.
Tulevaisuutta varten suosittelen ottamaan asioista paremmin selvää, jotta et enää erehdy niin nolohin virheisiin kuin siihen että väitit että ruotsinkielisille muka olisi "oma erillinen ylioppilastutkintolautakunta". Kuten ylempänä olevista linkeistä ilmenee, tuo(kaan) väitteesi EI pidä paikkaansa.
Muuten, minä en poistele tältä palstalta yhtään mitään. Eihän minulla edes ole siihen mitään mahdollisuuksia, ainoastaan ylläpidolla on. Mutta ethän sinä tietysti sitäkään usko, joten pysy minun puolestani omissa kuvitelmissasi. =)
Kummasti tuo sensurointi alkoi, kun sinä ilmestyit palstalle. Eli olet valehtelija vielä kaiken päälle. Pitihän se arvata....
Muuten: Pekka Räsänen EI maininnut suomenruotsalaisista sanaakaan.
Suomi on tässä suhteessa kuin entinen Neuvostoliitto.
Asiat pitää sanoa ja lukea rivien välistä.
Muuten näet on pian entinen proffa....