Tämä on köyhyyden historiaa.
http://www.maailmantalous.net/
http://www.maailmantalous.net/?q=fi/node/42
"Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä elämä muuttui nopeasti.
Teollisuus kehittyi, kansa vaurastui ja muutti kaupunkeihin, sosiaaliturvaa ja muita hyvinvointipalveluita laajennettiin, koulutuksesta tuli maksutonta. Useimpien elämänlaatu parani. "
Hassua, kuinka paljon sanojen paikka, muuttaa asiaa?
Sotien jälkeen, Suomi maksoi sotavelkaa venäjälle, joka johti teollistumisen kiivaaseen alkuun. Kansa muutti kaupunkeihin teollisuustyön seurauksena ja maaseutu siirtyi konetyöhön.
Kaupungeissa ei ollut asuntoja, maaseudulle niitä jäi tyhjilleen asukkaiden siirtyessä asumaan tehtaiden läheisyyteen.
Osana työntekijöiden palkkaratkaisuja, alettiin sosiaaliturvan perustaminen, palkan korotukset neuvoteltiin sosiaaliturvaksi, perhe- eläketurva ja asuminen etusijassa.
Työaika lyhennettiin 48 viikko työtunnista > 45 viikko työtuntiin ja vaurastunut kansa alkoi ostaa palveluita.
Koulutuksesta tuli maksutonta, peruskoulu päättyy ylioppilaslakiin ilmaisena joka lapsen oikeutena.
Maata kehitettiin hallituksen, työnantajien ja työntekijöiden yhteissopimusten, niin sanottujen tulopoliittisten kokonaisratkaisuiden (tupo) pohjalta. Neuvoteltiin SAK ja STK välillä hallituksen kolmikanta sopimuksia: Eläke- ja sosiaaliturva sekä 38,15 tuntien työviikko. Jokaisella lapselle oikeus kunnalliseen päivähoitopaikkaan 1972 alkaen. Vanhemmat olivat töissä tehtaissa, eikä kotona ollut ketään joka olisi työn ohessa katsonut pieniä lapsia.
Kansalaisille taattiin lailla oikeus työhön, asuntoon ja toimeentuloon, kiellettiin syrjintä uskonnon, mielipiteiden, iän tai rodun perusteella.
Alkoi kunnallinen vuokra-asunto tuotanto, helpottamaan lisääntyvää kaupunkien asunto tarvetta.
Vuokrasäännöstely piti vuokria jonkin verran kustannustasolla, mutta asuntoja oli liian vähän tarpeeseen nähden. Edes jaetut asunnot, eli alivuokralla oleminen, ei helpottanut asunto painetta. Väestö oli siirtynyt rynnäkkönä työn perässä kaupunkeihin, maaseudun autioituminen alkoi.
Maatalot siirtyivät erilaisilla syytinki sopimuksilla seuraavalle sukupolvelle, yhteiskunta menetti perintö- kauppa- ja lahjaveronsa ja muut perilliset mahdollisuuden periä vanhempiaan. Koneellistunut maatalous ajautui ylituotantoon, peltoja alettiin paketoida 1969.
Verovarat kääntyivät yhä voimakkaammin maataloudelle tukena http://herkules.oulu.fi/isbn9514267745/html/x238.html 40 % maataloustulosta on tukia ja valtion tuista 90 % on maataloustukia.
”Kolmas suuri muutos on ollut siirtyminen vakinaisista väliaikaisiin työsuhteisiin. Nykyään etenkin naisille ja nuorille tarjotaan usein pätkäsopimuksia.”
Lyhyempi työaika, lasten syntymään ja koulun käytiin sovitetut työajat, tulivat monille perheille yksinkertaistamaan lastenhoitoa. Kauppa hyödynsi nuorten äitien pätkätyö tarpeen täysin, lyhyt työaika ja pienipalkka poistivat työeläkemaksu velvollisuuden. Samoin kauppa kaappasi ohjehinnan, joka tuli ensin takaamaan suurinta hyväksyttävää myyntihintaa. Ilma mahdollisuutta valvontaa, ohjehinnasta vaihtui alimmaksi kauppojen sopimaksi myyntihinnaksi.
Pankit neuvottelivat SAK ja STK kanssa tilipusseista siirtymisen jokaiselle omaksi palkkatiliksi pankkiin. Tilipäivät sovittiin, usealle päivälle kuukauden sisällä, näin pankissa pysyi rahaa tasaisesti. Raha pankkiin sovittiin olevan maksuton palvelu. Nyt pankki laskuttaa ”palveluistaan” ja tilin ”hoidosta”, keskimäärin 10 €/kk.
http://www.maailmantalous.net/
http://www.maailmantalous.net/?q=fi/node/42
"Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä elämä muuttui nopeasti.
Teollisuus kehittyi, kansa vaurastui ja muutti kaupunkeihin, sosiaaliturvaa ja muita hyvinvointipalveluita laajennettiin, koulutuksesta tuli maksutonta. Useimpien elämänlaatu parani. "
Hassua, kuinka paljon sanojen paikka, muuttaa asiaa?
Sotien jälkeen, Suomi maksoi sotavelkaa venäjälle, joka johti teollistumisen kiivaaseen alkuun. Kansa muutti kaupunkeihin teollisuustyön seurauksena ja maaseutu siirtyi konetyöhön.
Kaupungeissa ei ollut asuntoja, maaseudulle niitä jäi tyhjilleen asukkaiden siirtyessä asumaan tehtaiden läheisyyteen.
Osana työntekijöiden palkkaratkaisuja, alettiin sosiaaliturvan perustaminen, palkan korotukset neuvoteltiin sosiaaliturvaksi, perhe- eläketurva ja asuminen etusijassa.
Työaika lyhennettiin 48 viikko työtunnista > 45 viikko työtuntiin ja vaurastunut kansa alkoi ostaa palveluita.
Koulutuksesta tuli maksutonta, peruskoulu päättyy ylioppilaslakiin ilmaisena joka lapsen oikeutena.
Maata kehitettiin hallituksen, työnantajien ja työntekijöiden yhteissopimusten, niin sanottujen tulopoliittisten kokonaisratkaisuiden (tupo) pohjalta. Neuvoteltiin SAK ja STK välillä hallituksen kolmikanta sopimuksia: Eläke- ja sosiaaliturva sekä 38,15 tuntien työviikko. Jokaisella lapselle oikeus kunnalliseen päivähoitopaikkaan 1972 alkaen. Vanhemmat olivat töissä tehtaissa, eikä kotona ollut ketään joka olisi työn ohessa katsonut pieniä lapsia.
Kansalaisille taattiin lailla oikeus työhön, asuntoon ja toimeentuloon, kiellettiin syrjintä uskonnon, mielipiteiden, iän tai rodun perusteella.
Alkoi kunnallinen vuokra-asunto tuotanto, helpottamaan lisääntyvää kaupunkien asunto tarvetta.
Vuokrasäännöstely piti vuokria jonkin verran kustannustasolla, mutta asuntoja oli liian vähän tarpeeseen nähden. Edes jaetut asunnot, eli alivuokralla oleminen, ei helpottanut asunto painetta. Väestö oli siirtynyt rynnäkkönä työn perässä kaupunkeihin, maaseudun autioituminen alkoi.
Maatalot siirtyivät erilaisilla syytinki sopimuksilla seuraavalle sukupolvelle, yhteiskunta menetti perintö- kauppa- ja lahjaveronsa ja muut perilliset mahdollisuuden periä vanhempiaan. Koneellistunut maatalous ajautui ylituotantoon, peltoja alettiin paketoida 1969.
Verovarat kääntyivät yhä voimakkaammin maataloudelle tukena http://herkules.oulu.fi/isbn9514267745/html/x238.html 40 % maataloustulosta on tukia ja valtion tuista 90 % on maataloustukia.
”Kolmas suuri muutos on ollut siirtyminen vakinaisista väliaikaisiin työsuhteisiin. Nykyään etenkin naisille ja nuorille tarjotaan usein pätkäsopimuksia.”
Lyhyempi työaika, lasten syntymään ja koulun käytiin sovitetut työajat, tulivat monille perheille yksinkertaistamaan lastenhoitoa. Kauppa hyödynsi nuorten äitien pätkätyö tarpeen täysin, lyhyt työaika ja pienipalkka poistivat työeläkemaksu velvollisuuden. Samoin kauppa kaappasi ohjehinnan, joka tuli ensin takaamaan suurinta hyväksyttävää myyntihintaa. Ilma mahdollisuutta valvontaa, ohjehinnasta vaihtui alimmaksi kauppojen sopimaksi myyntihinnaksi.
Pankit neuvottelivat SAK ja STK kanssa tilipusseista siirtymisen jokaiselle omaksi palkkatiliksi pankkiin. Tilipäivät sovittiin, usealle päivälle kuukauden sisällä, näin pankissa pysyi rahaa tasaisesti. Raha pankkiin sovittiin olevan maksuton palvelu. Nyt pankki laskuttaa ”palveluistaan” ja tilin ”hoidosta”, keskimäärin 10 €/kk.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Maatalous ei todellakaan voi huonosti, kun katsoo tuota tukea.
Valtion tuista 90 % menee maataloudelle.
Tulona tuo 90 % on kuitenkin "vain" 40 % maajussin tilipussissa.
Herätkää miettikää mikä taho ajaa juuri sinun etujasi yhteiskunta politiikassa, Kauppa on maailman laajuista, enää ei keskusta voi määrä tällä myyn ja muuta et saa edes ostaa..
esimerkkinä tuosta; omenien maahan tuonti oli kielletty marraskuun alkuun, suomalainen omena maksoi 3-4 kertaa sen kun tuonti tavara.
Suurin osa palstojen köyhien haukkumisesta ja toimeentulotuen mollauksia on näiltä maajusseilta.
Tilan viljely vie 4-6 viikkoa keväällä ja syksyllä loppu aika vuodesta maataan pirtin penkillä tai surfataan netissä haukkumassa loisia.
Tuo loinen sanana on vanhaa maalaisperinnettä, sillä nimettiin kansanosa joka ei omistanut mitään. Mäkitupalaiset olivat maatalousväestön käteiskassara, joka velvoitettiin kausitöissä jakamaan maantyön suurta työtaakkaa...
40 viikkoa vuodessa vapaatta.