Jälkiviisaita kannattaa katsoa.
Olen jo pitkään arvostanut Isokallion näkemyksiä, kuten nytkin.
Jotain tähän tapaan: "Saksa haluaa olla mukana tukipaketeissa niin kauan
kuin saksalaiset pankit ovat saaneet omansa pois, sitten he eroavat".
nyt herää kysymys, mikä siinä tilanteessa on suomen tilanne?
Kuinka paljon on meidän maksuosuutemme?
Meidän pankkimme ei tainnut tienata tässä mitään, mutta valtio viedään
iäisyysvelkaan,saksan johdolla.
Onko mitään tehtävissä?
Miten meillä voi olla noin typerät päättäjät, korkean koulutuksen maassa?
Olen jo pitkään arvostanut Isokallion näkemyksiä, kuten nytkin.
Jotain tähän tapaan: "Saksa haluaa olla mukana tukipaketeissa niin kauan
kuin saksalaiset pankit ovat saaneet omansa pois, sitten he eroavat".
nyt herää kysymys, mikä siinä tilanteessa on suomen tilanne?
Kuinka paljon on meidän maksuosuutemme?
Meidän pankkimme ei tainnut tienata tässä mitään, mutta valtio viedään
iäisyysvelkaan,saksan johdolla.
Onko mitään tehtävissä?
Miten meillä voi olla noin typerät päättäjät, korkean koulutuksen maassa?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Sanopas muuta. Katsoin ohjelman kumma, että saivat puhua tuohon malliin?
Taitaa vain olla suora lähetys jota ei voi sensuroida. Eivät varmaan olleet paljonkaan pielessä jälkiviisaudessaan?
Ei tämä ole mikään Espanjan lainaohjelma vaan pankkituki. Espanjan valtion tukipaketti on vuorossa sitten Italian pankkitukiohjelman jälkeen.
Kyseessä on nyt EVVR:n suora pankkituki espanjalaisille pankeille. Suomen "vakuudetkin" saatiin espanjalaisten pankkien omistamalta talletusuojarahastolta, ei Espanjalta.
Hallitus perustelee Espanjan pankkitukea sillä, että Espanjan pankkisektorin kaatuminen haittaisi Suomen taloutta. Sama perustelu käykin mukavasti jatkossa kaikkien maiden pankkisektorin tukemiseen suomalaisten rahoilla. Luvassa seuraavaksi ainakin Italian, Ranskan, Iso-Britannian ja Itävallan pankkien pelastustalkoot.
Voisiko hallitus ystävällisesti joskus lopettaa veronmaksajien rahojen syytämisen ulkomaisille pankeille?
KOKKAREISSA ON PALJON TALOUSTIETEEN UIMAMAISTEREITA
Isokallion on oikeassa: Katainen ei ymmärrä eurokriisistä mitään. Lehman Brothersien tunkeminen eurokeskusteluun on eurokriisin väärinymmärrystä ja suoranaista ymmärtämättömyyttä.
Meillä on nyt kaksi kokoomusherraa jotka tyhmyydessään tekevät tuhoa Suomeen: Katainen talous- ja EU-politiikassa, Niinistö ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Totesi myös, että vakuus puheet ovat vain sivuseikka kokonaisuuteen verrattuna.
Päättäjät kyllä ovat huomattavasti viisaampia kuin isokallio, isokallio on lähinnä pelle, puhuu pääosin paskaa, joskus asiaakin.
Suomi ei joudu maksamaan centtiäkään, korkotuotot ovat todennäköisesti alemmat koska niitä tulee vain maksettujen vakuuksien sijoituksista.
Käytännössä Suomi otti Espanjalta 800 miljoonaa lainaa korotta ja sijoittaa sen. Suomen maksettavaksi Espanjan velkoja ei tule, siitä pitää EKP huolen.
"Käytännössä Suomi otti Espanjalta 800 miljoonaa lainaa korotta ja sijoittaa sen."
Oliko tuo mielestäsi hyväkin aprillipila vai mätäkuun juttu?
Äläpä yritä, niin se menee käytännössä, Espanja maksaa vakuudet, noin 800 miljoonaa Suomelle. Suomi ei tietenkään maksa näistä mitään korkoa, vaan sijoittaa ne. Ei Oletko mätäkuun juttu vai aprillipila?
Entä jos sijoitukset karahtaa kiville ? Näinähän ei luultavasti käy muttaa aina siinäkin on riskinsä, oli se sitten iso tai promillen luokkaa.
Kalle Isokallio on vain mielipiteitään laukova toimittajapelle, jolla ei ole tarjota mitään parempaa talouspolitiikkaa tilalle.
Se nähdään ajan kanssa kuka se pelle on ja luultavasti ei mene kauan aikaa. Kummasti on vain tähän asti mennyt niin kuin EU kriitikot ovat sanoneet tilanteen kehittyvän.
Entä sitten? kuitenkin se lopputulos on se mitä asiantuntijat asiasta sanovat, elikä loppupeleissä EKP hoitaa tilanteen mikäli siihen on tarvetta, nyt edetään kriisimaitten julkista taloutta supistamalla, jos se ei riitä niin sitten EKP hoitaaa homman, simppeliä.
No sitä sitten, että Saksa ja muut asiansa hoitaneet maat eroavat omaksi ryhmäkseen. Ei kukaan ala huijareiden velkoja makselemaan loputtomasti.
Kerropa siis ensialkuun kuka on maksanut toisten velkoja ja paljonko?
ENTINEN NOKIAN SUURUUDEN AIKOJEN JOHTAJA.....SILLOIN KUN NOKIA OLI VIELÄ YKKÖNEN
Kaarlo Markku Olavi ”Kalle” Isokallio (s. 13. toukokuuta 1948 Helsinki) on suomalainen kolumnisti, kirjailija ja entinen yritysjohtaja. Koulutukseltaan hän on laivanrakennustekniikan diplomi-insinööri Teknillisestä korkeakoulusta. Isokallio oli Nokian toimitusjohtaja pääjohtaja Simo Vuorilehdon alaisuudessa vuonna 1991, minkä jälkeen Nokian organisaatiota uudistettiin ja Isokallio jäi eläkkeelle täysin Nokian johtajien eduin. Kohueläkkeen Isokallio sopi appensa Mika Tiivolan kanssa. Isokallion jälkeen Nokian toimitusjohtajaksi tuli Jorma Ollila.
Ura Nokiassa
Kalle Isokallio työskenteli pari vuotta Wärtsilässä, vuosina 1974-1981 IBM:llä, ja Nokian palvelukseen Isokallio tuli vuonna 1981.
Nokia osti vuonna 1987 ranskalaisen Oceanic-televisiotehtaan ja vuonna 1988 länsisaksalaisen SEL:n kulutuselektroniikan. Vuoden 1988 alussa Ericsson myi 915 miljoonalla markalla tietokonevalmistuksen Nokialle. Nokia Dataa vetänyt Isokallio ilmoittikin vuonna 1988 tavoitteekseen liikevaihdon nelinkertaistamisen viidessä vuodessa. Lisäksi Isokallio tiedotti, että ” irtisanomisten aika on ohi” ja ”--jatkossa henkilökunnan määrä laskee "luonnollisen kierron kautta"”.[1]Tavoitteen toteutumista pidettiin mahdottomana. Kun Nixdorf Computer päätyi Siemensin haltuun, Nokia Data haki yhteistyötä tietokonevalmistaja Olivetin kanssa.
Nokian johdossa oli vaihtuvuutta. Vuosien 1988-1991 aikana Nokiasta lähtivät matkapuhelinryhmää johtanut Jorma Nieminen, teknologiasta vastannut Matti Otala, kulutuselektroniikan markkinointijohtaja Stefan Majurin ja hallintojohtaja Lauri Ståhlberg. Vuorilehdon edeltäjä Kari Kairamo ja hallitukseen kuulunut Timo Koski kuolivat 1988.
Nokia hallintoneuvosto, jossa puhetta johti Jaakko Lassila, nimesi Kalle Isokallion Nokian varapääjohtajaksi tammikuussa 1990, kun pääjohtajana jatkoi vuorineuvos Simo Vuorilehto. Puheenjohtaja Mika Tiivola oli jäävännyt itsensä sukulaisuussyistä. Isokallio sanoi nimityksen olleen hänelle täydellinen yllätys, kun vastaehdokkkaana oli matkapuhelinryhmän toimitusjohtaja Antti Lagerroos.[2] Myöhemmin helmikuussa 1990 Lageroos erosi ja hänen tilalleen nimitettiin konsernin silloinen rahoitusjohtaja Jorma Ollila. Isokallion tilalle Nokia Dataan nimitettiin Olivetti-yhtymän varatoimitusjohtajana aikaisemmin toiminut Vittorio Levi.
Kairamo lähti vapaaehtoisesti elämästä.
Hänen visionsa digitaalitelevisioista olivat niin paljon aikaansa edellä ,että realismi nousi katkerasti eteen, yli pääsemättä...
Isokallio on monissa asioissa niin väärässä (maahanmuutto ja rasimipuheissaan, jossa laittaa syyn aina kantaväkeen), mutta tuossa hänellä on ihan realistinen kysymys aiheesta. Toisaalta saksalle euroopan markkinat ovat tärkeät, joten ei se ero niin vain vältttämättä tule.
Kalle Isokallio kirjoittaa nykyisin kirjoja ja juttuja Iltalehteen sekä kolumneja Tiedosta-lehteen. Hänen kirjansa on luokiteltu poliittisiksi satiireiksi. Isokalliota epäillään yhdessä Heikki Lehmuston kanssa Tekniikka ja Talous -lehden kolumnistiksi, ”perusinsinööri Veijo Miettiseksi” sekä vuosittaisia Suomen parhaat vitsit -kirjoja kokoaviksi nimimerkeiksi Kari Kallis ja Henrik Muste.
Isokallio on arvostellut Suomessa harjoitettua talouspolitiikkaa, joka on hänen mukaansa Yhdysvaltojen matkimista: julkisia palveluja on lyhytnäköisesti yksityistetty ja tuloerojen on annettu kasvaa[15]. Isokallio ei ole sidoksissa mihinkään puolueeseen