Perussuomalaisten Jussi Niinistön puheenvuoro eduskunnan täysistunnossa 19.7.2012:
"Kuten tunnettua, islantilaispankkien kaatuminen ajoi maan talouskriisiin vuonna 2008. Vähemmän tunnettua on, että islantilaisten pankkien tappioita ei
maksatettu veronmaksajilla, ja siitä huolimatta – vaiko sen ansiosta – maan
talous nousi kasvu-uralle kahdessa vuodessa. Toinen tärkeä resepti Islannin
nousuun oli tietenkin maan oma valuutta. Nyt, neljän vuoden jälkeen
talouskriisin alkamisesta, olemme saaneet lukea ilahduttavia uutisia siitä,
kuinka ostoskärryt Islannissa alkavat jälleen täyttyä ja kansalaisten usko
talouteen elpyä.
Vaan mitä on samaan aikaan tehty Euroopan unionissa, jossa eurokriisi velloo?
Väärää politiikkaa, jolla on ostettu aikaa.
Ensimmäinen tukipaketti Kreikalle myönnettiin vuonna 2010. Sen jälkeen lisää
rahaa on lapioitu miljardikaupalla niin Irlantiin, Portugaliin kuin uudelleen
Kreikkaan, ja nyt sitten ovat vuorossa Espanjan pankit. Ja mikä on ollut tulos?
Eurokriisi on vain pahentunut väärän politiikan takia, joka on sitä paitsi
vastoin EU:n omia sopimuksia ja sääntöjä. EU:n linja eurokriisin hoidossa on
kestämätön. Samalla Suomen hallitusten linja – niin edellisten keskustavetoisten kuin nykyisen kokoomusjohtoisen – on pitkällä tähtäimellä vastuuton Suomelle ja vahingollinen Euroopalle.
Eikö jo nyt viimeinkin kannattaisi kovimmankin kokoomuslaisen uskoa, että
lainoittamalla ylivelkaantuneita maita ja niiden pankkeja emme kriisiä pysty
ratkaisemaan? Tukipaketit eivät toimineet Kreikassa. Eikö Islannin mallista
olisi onkeen otettavaa? Espanja voisi noudattaa Islannin esimerkkiä ja olla
pelastamatta pankkien velkakirjasijoittajia, jolloin myös tarvittavan pankkituen
määrä olisi huomattavasti pienempi.
Eikä meidän pidä unohtaa omaa lähihistoriaammekaan. Suomi hoiti 90-luvun
pankkikriisinsä itse – ei varmasti parhaalla mahdollisella tavalla, ja
tyylipisteitä on turha ainakaan minulta odottaa, mutta Suomi hoiti sen itse.
Emme kerjänneet apua pankeillemme muiden maiden veronmaksajilta. Oli paljon kohtuutonta inhimillistä kärsimystä, mutta lopulta Suomi lähti kuin lähtikin
nousuun.
Selvyyden vuoksi sanottakoon, että espanjalaiset ongelmapankit saa pelastaa.
Ne voidaan pilkkoa ja pelastaa, mutta sitä ei saa tehdä suomalaisten
rahoilla.
On odotettavissa, että etenkin Etelä-Euroopassa taloustilanne heikkenee edelleen ja sen myötä Euroopan taloustilanne muuttuu tulevan syksyn ja talven kuluessa entistäkin hankalammaksi. Kriisimaat tuskin irtautuvat eurosta niin kauan kuin muut maat ovat valmiit pumppaamaan niille rahaa. Koska kriisimaat eivät eroa ja jos niitä ei saada euroalueesta erotetuiksi, paine eurosta eroamiseen kasvaa Suomen kaltaisilla, taloutensa verraten hyvin hoitaneilla mailla koko ajan.
Siksi meidän tulee varautua euroalueen murenemiseen. Tälle kannalle ovat
päätyneet myös monet asiantuntijat. Euroerosta on puhunut esimerkiksi
Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen, joka totesi heinäkuun
alussa Aamulehdessä näin: “Jos me olemme eurossa mukana, niin sitten Suomen pitää ottaa heti sata miljardia velkaa, kun halvalla saadaan, heittäydytään ja pelataan tätä peliä. Ehkä olisi kuitenkin hyvä lähteä, se olisi helpompi tehdä.” Näin siis professori Puttonen.
Vähintä mitä Puttosen mukaan voimme tehdä, on ainakin ryhtyä valmistelemaan eroa eurosta: selvittää, mitä se käytännössä tarkoittaa ja mitä se edellyttää. Samaa mieltä on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen, joka selvityttäisi asian varmuuden vuoksi. Näin professori Kanniainen totesi verkkolehti Uudelle Suomelle: “Olisi tyhmää ja typerää, jos tätä ei selvitettäisi ja valmisteltaisi kaiken varalta.”
Toivottavasti virkamiehemme ovat jo esiselvitystyössä. Kansakunnan etu vaatii
sitä, sillä jopa EU-myönteisistä myönteisin, ministeri Stubb, on nöyrtynyt
myöntämään, että euron epäonnistuminen on mahdollista. Stubbin Ylelle kertoman tiedon mukaan hallituksessa keskustellaan talousliitosta irtautumisen
seurauksista. Hyvä näin, tätä työtä on syytä jatkaa. Perussuomalaiset ovat
selvitystyössä valmiit yhteistyöhön hallituksen kanssa.
Tilanne Euroopassa on haastava. Professori Puttosen mukaan
Suomi joutuu joka tapauksessa kriisiin ja maksumieheksi. Kyse on hänen mukaansa vain siitä, otammeko kriisin heti vai pikkuhiljaa. Olen eduskunnan aiemmissa eurokriisikeskusteluissa ja muissa yhteyksissä todennut, että parempi kertarytinä kuin ainainen kitinä. Olen samaa mieltä edelleen."
"Kuten tunnettua, islantilaispankkien kaatuminen ajoi maan talouskriisiin vuonna 2008. Vähemmän tunnettua on, että islantilaisten pankkien tappioita ei
maksatettu veronmaksajilla, ja siitä huolimatta – vaiko sen ansiosta – maan
talous nousi kasvu-uralle kahdessa vuodessa. Toinen tärkeä resepti Islannin
nousuun oli tietenkin maan oma valuutta. Nyt, neljän vuoden jälkeen
talouskriisin alkamisesta, olemme saaneet lukea ilahduttavia uutisia siitä,
kuinka ostoskärryt Islannissa alkavat jälleen täyttyä ja kansalaisten usko
talouteen elpyä.
Vaan mitä on samaan aikaan tehty Euroopan unionissa, jossa eurokriisi velloo?
Väärää politiikkaa, jolla on ostettu aikaa.
Ensimmäinen tukipaketti Kreikalle myönnettiin vuonna 2010. Sen jälkeen lisää
rahaa on lapioitu miljardikaupalla niin Irlantiin, Portugaliin kuin uudelleen
Kreikkaan, ja nyt sitten ovat vuorossa Espanjan pankit. Ja mikä on ollut tulos?
Eurokriisi on vain pahentunut väärän politiikan takia, joka on sitä paitsi
vastoin EU:n omia sopimuksia ja sääntöjä. EU:n linja eurokriisin hoidossa on
kestämätön. Samalla Suomen hallitusten linja – niin edellisten keskustavetoisten kuin nykyisen kokoomusjohtoisen – on pitkällä tähtäimellä vastuuton Suomelle ja vahingollinen Euroopalle.
Eikö jo nyt viimeinkin kannattaisi kovimmankin kokoomuslaisen uskoa, että
lainoittamalla ylivelkaantuneita maita ja niiden pankkeja emme kriisiä pysty
ratkaisemaan? Tukipaketit eivät toimineet Kreikassa. Eikö Islannin mallista
olisi onkeen otettavaa? Espanja voisi noudattaa Islannin esimerkkiä ja olla
pelastamatta pankkien velkakirjasijoittajia, jolloin myös tarvittavan pankkituen
määrä olisi huomattavasti pienempi.
Eikä meidän pidä unohtaa omaa lähihistoriaammekaan. Suomi hoiti 90-luvun
pankkikriisinsä itse – ei varmasti parhaalla mahdollisella tavalla, ja
tyylipisteitä on turha ainakaan minulta odottaa, mutta Suomi hoiti sen itse.
Emme kerjänneet apua pankeillemme muiden maiden veronmaksajilta. Oli paljon kohtuutonta inhimillistä kärsimystä, mutta lopulta Suomi lähti kuin lähtikin
nousuun.
Selvyyden vuoksi sanottakoon, että espanjalaiset ongelmapankit saa pelastaa.
Ne voidaan pilkkoa ja pelastaa, mutta sitä ei saa tehdä suomalaisten
rahoilla.
On odotettavissa, että etenkin Etelä-Euroopassa taloustilanne heikkenee edelleen ja sen myötä Euroopan taloustilanne muuttuu tulevan syksyn ja talven kuluessa entistäkin hankalammaksi. Kriisimaat tuskin irtautuvat eurosta niin kauan kuin muut maat ovat valmiit pumppaamaan niille rahaa. Koska kriisimaat eivät eroa ja jos niitä ei saada euroalueesta erotetuiksi, paine eurosta eroamiseen kasvaa Suomen kaltaisilla, taloutensa verraten hyvin hoitaneilla mailla koko ajan.
Siksi meidän tulee varautua euroalueen murenemiseen. Tälle kannalle ovat
päätyneet myös monet asiantuntijat. Euroerosta on puhunut esimerkiksi
Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen, joka totesi heinäkuun
alussa Aamulehdessä näin: “Jos me olemme eurossa mukana, niin sitten Suomen pitää ottaa heti sata miljardia velkaa, kun halvalla saadaan, heittäydytään ja pelataan tätä peliä. Ehkä olisi kuitenkin hyvä lähteä, se olisi helpompi tehdä.” Näin siis professori Puttonen.
Vähintä mitä Puttosen mukaan voimme tehdä, on ainakin ryhtyä valmistelemaan eroa eurosta: selvittää, mitä se käytännössä tarkoittaa ja mitä se edellyttää. Samaa mieltä on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen, joka selvityttäisi asian varmuuden vuoksi. Näin professori Kanniainen totesi verkkolehti Uudelle Suomelle: “Olisi tyhmää ja typerää, jos tätä ei selvitettäisi ja valmisteltaisi kaiken varalta.”
Toivottavasti virkamiehemme ovat jo esiselvitystyössä. Kansakunnan etu vaatii
sitä, sillä jopa EU-myönteisistä myönteisin, ministeri Stubb, on nöyrtynyt
myöntämään, että euron epäonnistuminen on mahdollista. Stubbin Ylelle kertoman tiedon mukaan hallituksessa keskustellaan talousliitosta irtautumisen
seurauksista. Hyvä näin, tätä työtä on syytä jatkaa. Perussuomalaiset ovat
selvitystyössä valmiit yhteistyöhön hallituksen kanssa.
Tilanne Euroopassa on haastava. Professori Puttosen mukaan
Suomi joutuu joka tapauksessa kriisiin ja maksumieheksi. Kyse on hänen mukaansa vain siitä, otammeko kriisin heti vai pikkuhiljaa. Olen eduskunnan aiemmissa eurokriisikeskusteluissa ja muissa yhteyksissä todennut, että parempi kertarytinä kuin ainainen kitinä. Olen samaa mieltä edelleen."
Vastaukset 1
Vanhimmat
"
'Islannin viikingit voittivat!' - The Telegraph
Islannin talousluvut ovat erittäin positiivisia. OECD:n viimeisin ennuste povaa kansantaloudelle 2,4% nousua, kun luku oli viime vuonna 2,9%. Työttömyyden odotetaan laskevan tänä vuonna 6,1% kun luku oli 7%. Näkymä vuodelle 2013 on 5,3%.
Alijäämä valtiontaloudessa oli vuonna 2010 11,2% ja sen odotetaan laskevan 3,4% tänä vuonna. Talouden odotetaan olevan ensi vuonna tasapainossa kokonaan ja siirtyvän positiiviseksi sen jälkeen.
Poikkeuksellinen talousstrategia tuottaa tuloksia ja on pelastanut maan talouden. Evans-Pritchard tunnistaa kyllä valuutanvaihto-ongelman, mutta pitää sitä pienenä yksityiskohtana. Maa on onnistunut pitämään pohjoismaisen hyvinvointivaltion toiminnassa ja tilanne on parantunut, vaikkakin yksityisen sektorin raskas velkataakka painaa edelleen.
Tällä hetkellä ei kukaan ei ole painostamassa vaalein valittua hallitusta astumaan vallasta tai asettamaan kansainvälisen pankkirismin teknokraattia maan pääministeriksi. Islannin parlamentti 'Althingi' istuu siis vakaasti paikallaan maailman vanhimmassa parlamentissa (930 jkr).
Lopputulos on on voitto itsenäisille valuutoille ja kansallisille keskuspankeille, jotka pystyvät vastaamaan hyvin talouden shokkeihin. Ero työttömyyden ja velkojen aiheittamiin katastroofeihin, jotka leviävät yli Euroopan, ovat kristallin kirkkaita.
Niiden EMU:a liputtavien, jotka ovat sitä mieltä, että eroaminen Euroopasta olisi itsemurhaa, olisikin nyt keksittävä paljon parempia argumetteja sanojensa tueksi.
Onko siis nyt selvää, että Islanti tulee liittymään EU:hun ja Euroon? Älkää lyökö sen puolesta vetoa, kirjoittaa Evans-Pritchard...."
Linkissä lisää:
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=2655