Metsässä

Oletteko jo käyneet sienestämässä?
Minä en ole koska en pidä sienten mausta mutta olen silti miettinyt mistä sienet oikein ovat tulleet. Jonkinlaisen evoluution kautta ilmeisesti koska Jumala niitä ei ainakaan luonut.
Hmm..

Odotan mielenkiinnolla lähinnä kreationistien vastauksia:)
12504
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

...sieniä ei ainakaan tuossa hyllyllä pölyttyneessä rippiraamatussa mainita Jumalan luomiksi.

Ei, en ole kreationisti, mutta noinkin hupsun asian kuin sienien puuttumisen raamatun luomiskertomuksesta tahdon tarkistaa itse. :)

Äänestä

Raamatun kuvaamassa vedenpaisumuksessa kaikki maa jäi veden alle. Ilmeisesti vain korkeat vuoret jäivät näkyviin.

Merivesi on tällöin täyttänyt järvet, jolloin kaikki makeanveden eläimet olisivat kuolleet.
Niitähän ei arkkiin otettu.

Mistä ihmeestä sitten esim. ahven, hauki, rapu, luteet, vesikirput ja sadattuhannet muut makeanveden eläimet ovat maanpäälle ilmestyneet, ellei makroevoluutiota ole olemassa?

Äänestä
  • ..löytyy sellainetkin kummalliset esimerkit kuin saimaannorppa ja laatokannorppa. Nehän ovat makean veden nisäkkäitä mutta varsin läheistä sukua itämeren vastaavalle lajille (itämeri on suolainen lätäkkö).
    Jos Jumala loi kaiken kuudessa päivässä ja myöhemmin sekoitti makean ja suolaisen veden niin kuka on luonut kyseiset norppalajit. Vai onko evoluutiolla näppinsä pelissä?

    Äänestä

  • ensin milloin merivesi tuli suolaiseksi...ja usko kerrankin Pyhä Sana...niinkuin on kirjoitettu, että korkeimmatkin vuoret olivat veden peitossa:
    "Viisitoista kyynärää.." 1.Moos. 7:20

    Oon varmaan nähnyt sitten näkyjä kun kaverit
    nostelivat uistelemalla merestä haukia ja ahvenia kilokaupalla! Onhan silli ja silakkakin sama
    kala...toinen vaan vähän makeammassa vedessä!

    Sama lajikin varmaan...ilman makroevoluutiota..
    kumpi lienee alkuperäinen!

    Luteita juoksee metsissä, onko vesissäkin?

    Miksi natriumkloridi tappaisi rapuja tai vesikirppuja. Eikö hummeritkin ole merissä. Eikö vesikirput liiku pinnalla? Suolako ne tappaisi?
    Mitkä makeanveden eläimet ovat m a a n päälle ilmestyneet? Sano nyt kymmenkunta jos kerran satojatuhansia tiedät!

    Äänestä

  • raimo kirjoitti:

    ensin milloin merivesi tuli suolaiseksi...ja usko kerrankin Pyhä Sana...niinkuin on kirjoitettu, että korkeimmatkin vuoret olivat veden peitossa:
    "Viisitoista kyynärää.." 1.Moos. 7:20

    Oon varmaan nähnyt sitten näkyjä kun kaverit
    nostelivat uistelemalla merestä haukia ja ahvenia kilokaupalla! Onhan silli ja silakkakin sama
    kala...toinen vaan vähän makeammassa vedessä!

    Sama lajikin varmaan...ilman makroevoluutiota..
    kumpi lienee alkuperäinen!

    Luteita juoksee metsissä, onko vesissäkin?

    Miksi natriumkloridi tappaisi rapuja tai vesikirppuja. Eikö hummeritkin ole merissä. Eikö vesikirput liiku pinnalla? Suolako ne tappaisi?
    Mitkä makeanveden eläimet ovat m a a n päälle ilmestyneet? Sano nyt kymmenkunta jos kerran satojatuhansia tiedät!

    Etkö tiedä, että meriveden suolapitoisuus nykyiseen arvoonsa on vaatinut yli miljardin vuoden valumavedet mantereilta? Maapallon syntyessä vesi tuli meteoriittien mukana joiden NaCl-pitoisuus oli hyvin pieni.

    Etkö tiedä, että on olemassa sekä makeanveden (järvet, joet, lähteet) että suolaisen veden eläimiä ja kasveja? Laitapa esim. järvirapu suolaveteen, niin näet montako tuntia se siinä elää (valtamerissä suolapitoisuus on n. n. 3,5 %). Useimmat niistä ovat puhtaasti eri lajeja, eivät siis lisäänny keskenään. Tässä pieni teksti Itämeren oloista:

    http://wwwedu.oulu.fi/homepage/ejeronen/herodot/tyot/tyo20/sivu1.htm
    5. ITÄMEREN LAJISTO

    Itämeren lajisto on niukka, verrattiinpa sitä valtamerten tai järvien lajistoihin. Lajisto karsiutuu ja yksilöt pienevät. Valtamereltä Itämerelle tultaessa karsiutuvat jo Tanskan salmissa korallit, merivuokot, piikkinahkaiset, mustekalat ja monet muut merten eliömaailman suurikokoiset, ja värikkäät edustajat. Valikoiva karsiutuminen pienentää lajilukua huomattavasti. Esimerkiksi Suomen lounaisrannikon pohjilla on silminnähtäviä eläilajeja vain noin 60, kun Tanskan itäpuolella niitä on noin 150 ja Pohjan meren puolella noin 1500. Mereiset kalat karsiutuvat veden suolaisuuden vähentyessä samaa tahtia. Kattegatin vesillä elää lähes 80 mereistä kalalajia, lajiluku Juutinrauman kohdalla on 55 ja Saaristomerellä vain parisenkymmentä. Vastaavasti makean veden kalalajeja ilmestyy tilalle veden suolapitoisuuden vähetessä. Saaristomeren 60 lajista suurin osa on mereisiä. Todellisuudessa Itämeren lajisto on mereisten ja suolattoman veden lajien sekoitus. Suolattoman veden lajeja on runsaimmin jokien suissa sekä Perämeren ja Suomenlahden pohjukoissa. Varsinaisia murtovesilajeja on hyvin niukasti. Lajiston vähäisyyteen on useita syitä.

    Itämeren vähäsuolainen vesi on eliöiden elintoiminnoille vaikea ympäristö. Eliöiden on joko siedettävä murtoveden suolapitoisuutta tai säädeltävä kudostensa suolan määrää poistamalla tai lisäämällä suolaa tarpeen mukaan. Suolan poistoon on kehittynyt mekanismeja ja elimiä kuten suolatiehyitä. Suolapitoisuuden säätely kuluttaa kuitenkin energiaa ja näin rasittaa eliöitä. Etenkin suolaisuuden ja talven kylmien lämpötilojen samanaikainen sietäminen on havaittu useille eliöille vaikeaksi ja elintoimintoja rajoittavaksi. Suolaisuuden sietokyky vaikuttaa eliöiden levinneisyyteen. Toinen syy, miksi Itämeren lajilukumäärä on niin alhainen, on Itämeren nuori ikä. Itämeren alue oli mannerjään peitossa vielä 12000 vuotta sitten. Jääkauden jälkeen vesialtaan muoto ja suolapitoisuus ovat muuttuneet useita kertoja. On arvioitu, että Itämeri on ollut nykyisessä muodossaan noin 6000 vuotta. Vain harvat lajit ovat tähän mennessä ehtineet kehittyä todellisiksi murtovesilajeiksi ja vain rajoitetulla määrällä mereisiä lajeja on ollut tarpeeksi aikaa kulkeutua Itämereen. Kolmas syy Itämeren eliöstön niukkuuteen on veden alhainenläpötila. Etenkin Pohjanlahtea voidaan pitää subarktisena


    Etkö tunne edes vesiluteita?!!! Ne viihtyvät kaikki seisovissa vesissä. Vesiluteet ovat petoja ja niille on tyypillistä tuntosarvien lyhyys. Monet vesiluteista pystyvät antamaan tuskallisen pistoksen jos niitä käsittelee varomattomasti. Vesiskorpioni on ainoa heimonsa edustaja maassamme. Se on helppo tunnistaa voimakkaista pihtimäisistä etujaloista ja litteästä ruumiista, jonka takapäästä pistää esiin hengitysputki. Vaaran uhatessa vesiskorpioni tekeytyy kuolleeksi ja jättäytyy ajelehtimaan roskan tavoin. Sauvalude on vesiskorpionin tavoin ainoa heimonsa edustaja maassamme. Se muistuttaa rakenteeltaan paljon vesiskorpionia ja silläkin on pihtimäiset eturaajat ja hengitysputki peräpäässä. Sauvalude on kuitenkin selvästi vesiskorpionia hoikempi. Vesiskorpionia on erittäin vaikea havaita, sillä se muistuttaa ruoikosssa lymytessään hyvin paljon oksanpätkää. Vesiskorpioni ja sauvalude ovat molemmat rehevien vesien asukkeja. Malluaiset (Notonectidae) ovat vesiluteista ahnaimpia petoja. Ne myös tavoittavat erinomaisina uimareina saaliinsa helposti. Luonteenomaisena piirteenä on ylösalainen uima-asento vatsapuoli ylöspäin.

    Missä olet muuten koulusi käynyt, kun et tiedä edes sitäkään, että elämä on noussut mereltä maalle?

    Äänestä

  • isämeidän kirjoitti:

    Etkö tiedä, että meriveden suolapitoisuus nykyiseen arvoonsa on vaatinut yli miljardin vuoden valumavedet mantereilta? Maapallon syntyessä vesi tuli meteoriittien mukana joiden NaCl-pitoisuus oli hyvin pieni.

    Etkö tiedä, että on olemassa sekä makeanveden (järvet, joet, lähteet) että suolaisen veden eläimiä ja kasveja? Laitapa esim. järvirapu suolaveteen, niin näet montako tuntia se siinä elää (valtamerissä suolapitoisuus on n. n. 3,5 %). Useimmat niistä ovat puhtaasti eri lajeja, eivät siis lisäänny keskenään. Tässä pieni teksti Itämeren oloista:

    http://wwwedu.oulu.fi/homepage/ejeronen/herodot/tyot/tyo20/sivu1.htm
    5. ITÄMEREN LAJISTO

    Itämeren lajisto on niukka, verrattiinpa sitä valtamerten tai järvien lajistoihin. Lajisto karsiutuu ja yksilöt pienevät. Valtamereltä Itämerelle tultaessa karsiutuvat jo Tanskan salmissa korallit, merivuokot, piikkinahkaiset, mustekalat ja monet muut merten eliömaailman suurikokoiset, ja värikkäät edustajat. Valikoiva karsiutuminen pienentää lajilukua huomattavasti. Esimerkiksi Suomen lounaisrannikon pohjilla on silminnähtäviä eläilajeja vain noin 60, kun Tanskan itäpuolella niitä on noin 150 ja Pohjan meren puolella noin 1500. Mereiset kalat karsiutuvat veden suolaisuuden vähentyessä samaa tahtia. Kattegatin vesillä elää lähes 80 mereistä kalalajia, lajiluku Juutinrauman kohdalla on 55 ja Saaristomerellä vain parisenkymmentä. Vastaavasti makean veden kalalajeja ilmestyy tilalle veden suolapitoisuuden vähetessä. Saaristomeren 60 lajista suurin osa on mereisiä. Todellisuudessa Itämeren lajisto on mereisten ja suolattoman veden lajien sekoitus. Suolattoman veden lajeja on runsaimmin jokien suissa sekä Perämeren ja Suomenlahden pohjukoissa. Varsinaisia murtovesilajeja on hyvin niukasti. Lajiston vähäisyyteen on useita syitä.

    Itämeren vähäsuolainen vesi on eliöiden elintoiminnoille vaikea ympäristö. Eliöiden on joko siedettävä murtoveden suolapitoisuutta tai säädeltävä kudostensa suolan määrää poistamalla tai lisäämällä suolaa tarpeen mukaan. Suolan poistoon on kehittynyt mekanismeja ja elimiä kuten suolatiehyitä. Suolapitoisuuden säätely kuluttaa kuitenkin energiaa ja näin rasittaa eliöitä. Etenkin suolaisuuden ja talven kylmien lämpötilojen samanaikainen sietäminen on havaittu useille eliöille vaikeaksi ja elintoimintoja rajoittavaksi. Suolaisuuden sietokyky vaikuttaa eliöiden levinneisyyteen. Toinen syy, miksi Itämeren lajilukumäärä on niin alhainen, on Itämeren nuori ikä. Itämeren alue oli mannerjään peitossa vielä 12000 vuotta sitten. Jääkauden jälkeen vesialtaan muoto ja suolapitoisuus ovat muuttuneet useita kertoja. On arvioitu, että Itämeri on ollut nykyisessä muodossaan noin 6000 vuotta. Vain harvat lajit ovat tähän mennessä ehtineet kehittyä todellisiksi murtovesilajeiksi ja vain rajoitetulla määrällä mereisiä lajeja on ollut tarpeeksi aikaa kulkeutua Itämereen. Kolmas syy Itämeren eliöstön niukkuuteen on veden alhainenläpötila. Etenkin Pohjanlahtea voidaan pitää subarktisena


    Etkö tunne edes vesiluteita?!!! Ne viihtyvät kaikki seisovissa vesissä. Vesiluteet ovat petoja ja niille on tyypillistä tuntosarvien lyhyys. Monet vesiluteista pystyvät antamaan tuskallisen pistoksen jos niitä käsittelee varomattomasti. Vesiskorpioni on ainoa heimonsa edustaja maassamme. Se on helppo tunnistaa voimakkaista pihtimäisistä etujaloista ja litteästä ruumiista, jonka takapäästä pistää esiin hengitysputki. Vaaran uhatessa vesiskorpioni tekeytyy kuolleeksi ja jättäytyy ajelehtimaan roskan tavoin. Sauvalude on vesiskorpionin tavoin ainoa heimonsa edustaja maassamme. Se muistuttaa rakenteeltaan paljon vesiskorpionia ja silläkin on pihtimäiset eturaajat ja hengitysputki peräpäässä. Sauvalude on kuitenkin selvästi vesiskorpionia hoikempi. Vesiskorpionia on erittäin vaikea havaita, sillä se muistuttaa ruoikosssa lymytessään hyvin paljon oksanpätkää. Vesiskorpioni ja sauvalude ovat molemmat rehevien vesien asukkeja. Malluaiset (Notonectidae) ovat vesiluteista ahnaimpia petoja. Ne myös tavoittavat erinomaisina uimareina saaliinsa helposti. Luonteenomaisena piirteenä on ylösalainen uima-asento vatsapuoli ylöspäin.

    Missä olet muuten koulusi käynyt, kun et tiedä edes sitäkään, että elämä on noussut mereltä maalle?

    hauet ja ahvenet!!

    Mereltä maalle noussutta elämää on vain evolutionistisissa teorioissa ja se, että sitä
    opetetaan kuin tieteenä kouluissa, ei ole kenenkään etu...se on varsin taantumuksellista

    Äänestä

  • raimo kirjoitti:

    hauet ja ahvenet!!

    Mereltä maalle noussutta elämää on vain evolutionistisissa teorioissa ja se, että sitä
    opetetaan kuin tieteenä kouluissa, ei ole kenenkään etu...se on varsin taantumuksellista

    Onhan niitäkin haukia ja ahvenia jotka ovat sopeutuneet merielämään (kuin myös järvielämään). Toisekseen kannattaa muistaa, että nykyäänkin Itämeren suolapitoisuus on huomattavasti pienempi kuin muiden merien ja jääkauden päättyessä tuo "alkumeri" oli paljon vähemmän suolainen kuin nykyään.

    Onhan näitäkin kaloja löytynyt, mitkä pystyvät liikkumaan kuivalla maalla pitkään, keuhkokaloja ja fossiileistakin näitä välimuotoja mitkä ovat kyenneet elämään sekä maalla että vedessä.

    Äänestä

tunnen aika paljon niitä ja käyn myös sienestämässä. koen tämänkin asian olevan suuri
armo meille syntisille. Harmi vaan kun niissä
on niin paljon saasteita, että joillakin paikoin niitä pitää syödä rajoitetusti...On se kumma juttu tuo evoluutio kun siitä apinaihmisekasikiöleväbakteerimönkijäkädellisihmiskutaleesta eli siis ihmisestä on "kehittynyt" niin töppö, että saastuttaa ahneuksissaan ympäristön ja Luojan luomat sienetkin..Onko ne muuten mikroevoluution seurauksena syntyneitä, levien ja bakteerien risteytymiä vai mitä lienevätkin...mene metsään! Luojan luomaan ja katsele kasveja, jotka Herra Jumala loi kunkin lajinsa mukaan, äläkä töppöile siellä,,,jookosta!

Niin siitä tulikin mieleen, että olisi mielenkiintoista tietää evolutionistien selitys, että miten tämä ihminen on kehittynyt sellaiseksi kun on eli vain murto-osa henkisestä kapasiteetista on käytössä ja senkin se käyttää oman lajinsa tuhoamiseen, on vallanhaluinen, väkivaltainen, murhaa, murtautuu, varastaa, pahoinpitelee, raiskaa, tuhoaa...Eli eihän eläimet tee niin. Raamatun kertoma syntiinlankeemus on totta. Ja Jeesuksen toinen tuleminen on hyvin lähellä, koska ennustukset ovat tässäkin asiassa toteutuneet: "Tietäkää, että viimeisinä päivinä on vaikeita aikoja, koska
ihmiset ovatr itserakkaita, rahanahneita,kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vamhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita, rakkaudettomia, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä, pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä,
hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia, heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman... " ( 2.Tim. 3:1-5)

Pahaksi on evoluutio mennyt...tosi pahaksi...>Mutta onneksi Jeesus haluaa meidät töpötkin kehittää ja uudistaa kaltaisikseen.

Äänestä
  • "..saastuttaa ahneuksissaan ympäristön ja Luojan luomat sienetkin.."

    Mistä olet saanut päähäsi että Luoja on luonut sienet? Raamattu ei ainakaan sitä kerro ja sille ettei kerro on hyvin yksinkertainen selitys.

    Äänestä

  • Tõppõ kirjoitti:

    "..saastuttaa ahneuksissaan ympäristön ja Luojan luomat sienetkin.."

    Mistä olet saanut päähäsi että Luoja on luonut sienet? Raamattu ei ainakaan sitä kerro ja sille ettei kerro on hyvin yksinkertainen selitys.

    on varmasti sienten esiintymisen takana jos "luominen" ei sinulle kelpaa!!

    Mutta yksi asia on varma, niiden alkuaineet ovat
    Jumalan Sanalla tehdyt ja niiden lajit (oliko
    ne levän ja bakteerien yhdistelmiä) lisääntyvät.
    Eläviä eliöitä ja elämä on Jumalasta!

    Äänestä

  • raimo kirjoitti:

    on varmasti sienten esiintymisen takana jos "luominen" ei sinulle kelpaa!!

    Mutta yksi asia on varma, niiden alkuaineet ovat
    Jumalan Sanalla tehdyt ja niiden lajit (oliko
    ne levän ja bakteerien yhdistelmiä) lisääntyvät.
    Eläviä eliöitä ja elämä on Jumalasta!

    ..että sinä uskot. Mutta se että uskot ei tee sitä varmaksi.

    Äänestä

  • raimo kirjoitti:

    on varmasti sienten esiintymisen takana jos "luominen" ei sinulle kelpaa!!

    Mutta yksi asia on varma, niiden alkuaineet ovat
    Jumalan Sanalla tehdyt ja niiden lajit (oliko
    ne levän ja bakteerien yhdistelmiä) lisääntyvät.
    Eläviä eliöitä ja elämä on Jumalasta!

    Entä jos ihminen on keinotekoisesti luonut uusia alkuaineita? Olemmeko me Jumalia taas?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tõppõ kirjoitti:

Oletteko jo käyneet sienestämässä?
Minä en ole koska en pidä sienten mausta mutta olen silti miettinyt mistä sienet oikein ovat tulleet. Jonkinlaisen evoluution kautta ilmeisesti koska Jumala niitä ei ainakaan luonut.
Hmm..

Odotan mielenkiinnolla lähinnä kreationistien vastauksia:)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu