Fetissi on niin olennainen ja herkkä osa seksuaali- indentiteettiä, että sen huomioimatta jättäminen tai jopa kieltäminen ajattelemattoman kumppanin taholta vie lopulta miehen kyvyt häntä kohtaan. Kun on kumppanin hyväksyntä ja tuki, pystyy aivan hyvin rakastelemaan välillä ihan luomuna ilman fetissin läsnäoloa. Tieto siitä, että kumppani hyväksyy fetissin ja koko seksuaali- identiteetin on fetisistille hemmetin tärkeä. Kun tämä puuttuu, on koko suhteesta pohja pois. Epävarmuus ja alakulo vie halut. Fetissin kieltämisellä on siis suhteelle erittäin tuhoisat seuraukset. Nainen voi siis omalla toiminnallaan saada aikaan viriilistä ja aina valmiista seksipedosta- epävarman ja seksiin kykenemättömän eunukin. Joka tietenkin monessa tapauksessa käy maksullisissa tai vieraissa toteuttamassa puuttuvan fetissiseksin tarvetta.
Että silleen. Ugh. Olen puhunut. Mitä mieltä tästä näkökannasta ollaan?
Että silleen. Ugh. Olen puhunut. Mitä mieltä tästä näkökannasta ollaan?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Näin kai se hyvin pitkälti on.
Ikärin kokemus.
Ilman vaimoni mukana oloa fetissini toteutuksessa olisi "seurusteluintoni" hiipunut johonkin muuhun tasoon kuin missä se nyt on.
Aihe löytyy lievän BDSM:n alueelta josta löytyy minulle toteutettavia piristeitä kumppaninkaan kohtuuttomasti kuormittumatta.
En minä mutta kaveri kävi pitkästä aikaa 18.07. kokeilemassa ammattilaisen palvelua todeten kotivaihtoehdon tyydyttävämmäksi.
Riittää taas hamaan tulevaisuuteen.
Meillä se liittyy pukeutumiseen; vaimo ostaa minulle hepeneitä ja on siitä hyvin kiinnostunut ja minä pidän niitä jatkuvasti, aina jotakin. Hän tuo niitä minulle ja kysyy, sopiiko, ja käskee sovittaa. Joskus vaihdamme rooleja sänkyhommissakin.
Riippuu fetissistä. Kovin harva tykkää syödä pas-kaa mutta useampi pukeutuu pyydettäessä herkullisiin asuihin. Tällä tarkoitan sanoa, että ei ole ajattelemattomuutta kun jutut alkaa mennä överiksi.
Niiden tavanomaisempienkin kertominen ja toteutus on joillekin vaikea paikka, mutta aina meitä onnekkaitakin on jotka valitseekumppaninsa sen mukaan ettei ongelmia synny.
Tämän allekirjoitan kokemuksen kautta. Itsellä on fetissi kumiin ja pvc:hen, jota pitkään pidin salassa. Pikku hiljaa avasin fetissiäni ja yritin pehmittää vaimoa käyttämään tällaisia vaatteita. No, yhtä ostamaani pvc-bodya hän suostui pari kertaa pitämään, mutta sitten tuli stoppi. Kommentit oli, että hän ei halua pukeutua huoran asusteihin. Ei auttanut puheet eikä maanittelut, vaikka yritin perustella, että hän saa itsekin enemmän jos vain täyttäisi omat fetissitoiveeni. Tätä nykyä seksielämämme ei toimi, koska tuo käyty episodi teki lähtemättömän jäljen minuun.
Näitä samantyyppisiä riipaisevia tarinoita löytyy aivan liikaa. Sitten naiset ihmettelevät suhteet alueella, kun eivät saa seksiä ja mies ei ole kiinnostunut hänestä.
Sitä saa, mitä tilaa.
Moni nainen luulee tosiaankin tarkoittavansa hyvää "parantaessaan" miehensä fetissistä. Lopputulos on kuitenkin erittäin huono molempien kannalta eli saadaan kaksi seksuaalisesti tyytymätöntä ihmistä.
heio mistä olet nainen haluvan panna nainen
Noh, minun kohdalla tilanne on se, että olen alusta asti halunnut toteuttaa mieheni fetissejä, joita on monenlaisia, mutta nykyään ne ovat menneet rankempaan suuntaan, ja alkaa oma mielenkiinto loppua. kuristus- pahoinpitely ja tukehduttamisleikit ovat minule liikaa......... ja asiasta mainittuani loppui muuki seksi....... mieheni jäi sitten kiinni seksiviestittelystä eräälle kotirouvalle, ja tekoaan puolusteli sillä, että kyse oli fantasioista, joilla yritti paikkailla meidän seksielämää....... ja nimenomaan korostan sitä, että olen ollut innokas kokeilemaan kaikkea, enkä ole tuominut häntä millään lailla, mutta joku raja sentäs! viimeisen session jäljiltä minulla oli kurkku kipeänä ja mustelmilla 2 viikkoa.... eli jos en sitä salli, niin minäkö pilaan norminkin seksielämän?
sadomasokismi ja väkivaltajutut kuitenkin pikkuisen eri asioita, kuin että mies pyytää pitämään jotakin vaatekappaletta tai kenkiä seksin aikana.
Suhteen ensimmäisten kiihkeiden vuosien jälkeen, kun normiseksi on muuttunut jo lähes rutiiniksi, mies saa kakistettua, että hänellä on fetissi. Jos nainen osaa tässä vaiheessa pelata korttinsa oikein, hän saa lässähtäneen avioseksin sijaan, aina halutessaan hyvää ja kiihkeää seksiä. Miksi ymmärtäväinen suhtautuminen juuri oman puolison fetisseihin on naisille niin vaikeaa?
Aika rankkaa yleistystä. Itse olen suhteissani vain pari kertaa saanut sellaista seksiä joka edes hipoo sitä mitä oikeasti haluan, ja olen siis nainen. Haluaisin hieman rankempaa touhua välillä, sellaista että mies vain päättäisi että nyt, ja sitten mentäisiin. Ottaisi ranteista kiinni, "pakottaisi" haluamaansa asentoon, pitäisi lujaa kiinni, ja vielä nauttisi itsekin siitä. Mutta ei, turha toivo. Olen vielä ihan erikseen puhunut asiasta, mutta miehet on vain olleet että "omg, en halua satuttaa sinua rakkaani!" Vaikka siitä ei todellakaan ole kysymys.
Että näin!
Kertomasi asiat eivät ole vielä lähelläkään oikeita fetissejä.
Niinpä, eikö olekin jännä, että miesten "pane mua perseeseen" juttuja ja kaikkia muita mahdollisia juttuja pitää olla toteuttamassa, mutta omia toiveita "jotka eivät ole lähelläkään oikeita fetissejä" ei kuunnella eikä toteuteta lainkaan? Että sanonpa vinkiksi jotta kannattaa kuunnella niitä naisenkin toiveita. Itse olen nykyään mieluummin ilman kuin toiveidentäyttöautomaattina. Homman tulee toimia molempiin suuntiin, eikä vain toisen osapuolen tyydyttämiseksi.
Vaimo veti rajat. Olen master henkinen ja muutaman "hapuiluvuoden" jälkeen otin asian puheeksi ja katselimme yhdessä muutamaa alan lehteä.
Asia oli perinteisen roolimallin mukaisen kasvatuksen saaneelle vaimolleni outo mutta onneksi uteliaana ja kokeilunhaluisena ihmisenä hän lähti mukaan.
Aloitin varovasti mutta kyllä naisen reaktioista voi päätellä missä mennään.
Tavalliseen alistamiseen vaimoni syttyi herkästi ja pienen totuttelun myötä myös köysien käyttöön.
Rajan hän veti varsinaisen kivun tuottamiseen.
Lyhyttä raippaa voin käyttää mutta vain kevyesti "ohjausvälineenä".
Leikimme ko. peliä satunnaisin välein.
Viime vuosina olemme joskus myös vaihtaneet rooleja ja laajentaneet sessioiden sisältöä.
Toimii meillä ilmeisesti niin kauan kuin henki pihisee tai minun tastotuotantoni on hyvällä tasolla.
Vuosikymmenet ovat osoittaneet tämän sopivan meille.
Ennen avioitumista minulla oli lyhyt tuttavuus alistamista haluavaan naiseen.
Silloin en oikein ymmärtänyt asiaa mutta koska tyttö halusi kovempaa kohteua niin selkeiden vihjausten jälkeen vedin tukasta, väänsi käsivarsista ja sidoin ranteet hameen kangasvyöllä.
Eipä se hassumlat tuntunutkaan.
Kuule matti, vuodatuksesi ei oikein kuulu tähän aihepiiriin. Et näemmä tajua fetisseistä mitään.
Sen verran enemmän tajuan niistä kuitenkin kuin sinä, että seksileikit kuuluu toimia molempiin suuntiin. Ei vain miehen iloksi. Paitsi tietenkin jos fetisinä on se, että vain itse saa mielihyvää, eikä vastapuoli saa "mitään"
Että koittakeehan kysellä niiltä naisiltanne myös, että mitä ne haluaa. Saatatte yllättyä :)
Taitaa kuitenkin olla fetissien kanssa, kuten kaikessa seksissä, että kun antaa, niin saa.
Jos toinen nauttii suklaajäätelöstä, niin mitä itse menetän, kun hän saa nauttia siitä, vaikka itse en niin pitäisikään jäätelöstä? Vai onko mattleena niin, että jos ei itse pidä tai nauti oikein mistään, ei toinekaan saisi?
Mielestäni Mattleena sanoi täsmälleen samat jutut kuin sinä, eli että pitää kuunnella ja toteuttaa myös toisen toiveita.
Oma fetissini on kesy, eikä sisällä väkivaltaa tai muuta alistamista, eikä myöskään paskomista, eläimiä tai kusemista, mutta tässä kusipäisten kaksinaismoralistien luvatussa maassa sen verran pervo että jätän sen tässä kertomatta ettei viestiäni poisteta.
Kerroin tästä fantasiasta avovaimolleni joka tyrmäsi sen välittömästi.
Avovaimo on kymmenen vuoden ajan sanonut ettei tiedä fantasioistani mitään ja anellut että kertoisin niistä. Nyt kun hiljattain kerroin, ne saivat täystyrmäyksen. Ei hän raivostunut eikä ollut heittämässä pellolle, mutta hänen mukaansa ne eivät kiihota häntä lainkaan. Yllätys?
Tietäisinpä mikä häntä joskus kiihottaisi, muu kuin paikallaan makaaminen.
Olen koettanut sanoa että tässä ollaan oltu kymmenen vuotta yhdessä ja että sitä tavallista seksiä ollaan harrastettu ongelmitta, mikä nyt muuttuisi jos edes kerran kokeiltaisiin toteuttaa minun fantasiani. Mutta kun ei onnistu, koska se ei kiihota Häntä.
Eli meillä on tämän jälkeenkin sitä "ihan hyvää" seksiä jossa teen kaiken työn hänen vain nauttiessa.
Olemme toteuttaneet hänen fantasioitaan, mutta minun fantasioitteni toteutuksia, joista kesyimmät ovat esimerkiksi seksyjä alusasuja hänen yllään, on kymmenen vuoden sisällä yhden käden sormilla laskettavissa, ja silloinkin vain pitkän anelun jälkeen.
Esimerkiksi suuseksi, joka ei ole yleensä fantasiana kenelläkään, puhumattakaan että kyse olisi fetissistä, on sellaista että sitä on meillä joskus. Sekin on "ihan hyvää", mutta ongelmana ei olekaan se että se on "ihan hyvää", vaan se että aina on jotain valittamista, joko sillä hetkellä tai jälkeenpäin. Ellei leuat kärsi, niin sitten on jotain muuta.
Hän ei ole koskaan sanonut mitään positiivista siitä että ottaa suihin, tai ratsastaa tms.
Jos en pyytäisi (lue, vaatisi) mitään, niin hän ei haluaisi tehdä mitään muuta seksissä kuin maata selällään ja lähetyssaarnaajassa ottaa pilluunsa sen mitä saa. Sitä hän kyllä kehuu että olen hyvä panemaan.
Mattileena syyllisti miehiä siitä, että eivät muka ota naisten toivomuksia huomioon. tämä edellinen kirjoitus taas todisti ihan päinvastaista. Tosin tässä tapauksessa ei voi ottaa toivomuksia huomioon kun niitä ei ole.
En muuten syyllistänyt mieHIÄ. Esimerkiksi ghchgchg:n kanssa olen ollut samassa tilanteessa ;) Eli jatkuvasti ns. antavana osapuolena. Tuntuu olevan monille niin vaikeaa se peiliin katsominen. Itse kiihotun siitä kun näen että miehestä tuntuu hyvältä. Sehän on parasta katseltavaa kun toinen on liekeissä. Se ei silti tarkoita sitä, ettei minun toiveitani tarvitsisi kuunnella saati toteuttaa.
Oikeastaan kirjoitan tässä ihan samasta asiasta, mutta vain naisena. Sukupuoleniko ahdistaa? Tuskin on vinkkinä ihan turha se, jota olen tässä alleviivannut, eli toisen toiveiden kuunteleminen. Ettei olisi yksipuolista tämä fantasiamaailmakaan. Kaikki ei tietenkään syty samoista leikeistä. Minun on tosin helppo syttyä vaikka mistä, kun kerran sytyn siitä kun toinen syttyy :D
Mattleena, kerroit että haluat rajumpaa seksiä, että mies ottaisi kerrankin itsekkäästi ja nussisi määrätietoisesti, välittämättä mielipiteistä varomatta, tai analysoimatta koko atkia etukäteen.
Uskallan lyödä vetoa, että vaikka se on sinun fantasiasi, niin se ei tarkoittaisi sitä että sinä joka kerta haluat vain sitä?
Ainakin oma fantasiani on sellainen etten sitä joka kerta kaipaa koska pidän myös siitä jokapäiväisestä arkiseksistä ja myös paljon muusta. Tietenkin silloin kun sitä ei saa, esimerkiksi hiljattain kun sen lopulta paljastin, se pyöri mielessä ja tuntui niin pirun epäreilulta pitkän aikaa.
Kun vain muutkin tajuaisivat sen ettei fetisistin kanssa eläminen, tai fetissin paljastaminen, tarkoita sitä että sen jälkeen toteutetaan fetisistin toiveita 110%
Ymmärrän kuitenkin fetissin paljastamisen pelot, koska tosiasiahan ei ole se että on vain kaksi vaihtoehtoa paljastamisen jälkeen. Itseasiassa kyse on kolmesta vaihtoehdosta. Pelottavin on tietenkin se että rakas ottaa ja lähtee, tai heittää ulos. Paras olisi tietenkin se että rakas hyväksyy sen ja kiihottuu siitä. Mutta epäilen että tämä kolmas vaihtoehto on kaikkein pahin, eli se että rakas ei kiihotu siitä ja suhtautuu siihen välinpitämättömästi.
Siitä on hieman aikaa, kun toteutin tuollaisen kovakouraisen ja määrätietoisen seksin avovaimoni kanssa. Eli otin sen mitä halusin välittämättä hänestä lainkaan. Ajattelin että hän olisi siitä innostunut, koska se oli erilaista. Kyllä hän siitä piti, mutta taas vain siksi että minä panin häntä, ei siksi että se oli määrätietoista ja sisälsi jotain muuta merkitystä eli sellaista pienimuotoista alistusta. Olen myös silloin tällöin vetänyt häntä hiuksista, pitänyt kiinni jne. mutta se on hänelle vain hieman rajumpaa panemista, eikä hän reagoi siihen sen enempää.
Meidän seksi tapahtui normaalisti makuuhuoneessa ja seurasi samaa kaavaa, mutta nyt otin hänet keittiössä ja se ei alkanut sillä että nuolin häntä, vaan sillä että pakotin hänet polvilleen ja ottamaan suihin.
Se on itseasiassa hieman laajempi juttu kuin pelkkä seksikerta, koska suhteemme oli ajautunut täysin umpikujaan ja on vieläkin heikoilla. Ajattelin silloin että suhteemme loppuu ja koska olin ajautunut seksin kautta siihen että olin "ymmärtävä mies", eli se joka tekee kaiken, toisen vain nauttiessa, otin oman paikkani takaisin.
En viitsi koko juttua tähän kirjoittaa, mutta se oli hyvä seksikerta. Siinä toteutin yhden fantasioistani, eli olla "daddy" ja tehdä se "like a boss". Mutta kuten aiemminkin, toteutin tuon fantasiani vain pääni sisällä, koska avovaimoni ei olisi lähtenyt siihen mukaan.
ghchgchg, oikeassa olet, en tietenkään haluaisi aina samanlaista seksiä. Mutta toiveideni täysi ignooraaminen ei ole tuottanut kummallekkaan osapuolelle toivottua tulosta. Minusta on tullut juuri sellainen lahna, jota ei enää ole myöskään kiinnostanut miehen toiveet, ja aika äkkiä homma on ollut siinä. Miksi ihmeessä haluaisin niin henkilökohtaisen asian kuin seksi ja läheisyys on, toteuttaa vain toisen mielihalujen mukaan?
"Oikeista" fetisseistä ei varmaan sinänsä omalla kohdallani ole kysymys, vaan ehkä ennemminkin siitä, missä roolissa mieluiten viihdyn. Tuskin osaisin suhtautua kumppanin toivomalla tavalla, jos pyyntönä olisi että hän olisi minuun nähden selvästi alisteinen. Olen jo perheeni "pää", en halua olla sitä myös miehelleni sängyssä. Tai en ainakaan niin, että mieheni suurin toive olisi seistä nurkassa käskytettävänäni.
Toisaalta minulla ei ole tuottanut mitään vaikeuksia esimerkiksi pissata miehen päälle, kun hän sitä uskalsi pyytää. Tämän samaisen miehen toivomusarkku avautui (kuulemma eka kertaa) sen session jälkeen ammolleen, mutta minun toiveeni kaikuivat kuuroille korville.
Toistaiseksi olen ratkaissut asian niin, ettei lähempiä kanssakäymisiä ole miesten kanssa ollut viime elokuun jälkeen. Miksi olisi ollut?
Noin muuten, ghchgchg, kirjoitat hyvin ja kauniisti :)
Onni, että oma puoliso hyväksyy fetissini. Aluksi suhtautuminen oli kyllä nuivaa, mutta vuosien mittaan tilanne on parantunut.
Noin siinä monesti käy.