Kaikki ääliöistä

painavaa perusfaktaa kirjoitti:

Asiaa uskonnollisesta hurmosliikkeestä.

"Valehtelijoiden klubi

Torstaina jouduin pitkästä aikaa todistamaan epäuskottavaa näytelmää. Eduskunnan täysistunnossa meno oli kuin itähelsinkiläisen keskiolutbaarin terassilla aamupäivällä. Huuto ja asiattomuuksien viljely veivät viimeisenkin uskottavuuden suurimmalta oppositiopuolueelta, enkä enää ole yhtään varma onko siinä penaalissa kaikki kynät milloinkaan kohdanneet terotinta.

Ministerit Urpilainen ja Katainen kertasivat ainakin kolmesti sen, mistä Espanjan vakuuspaketissa on kysymys. Kansanedustajille oli jaettu paperinippu, jossa yksityiskohdat kävivät ilmi. Lisäksi valtiovarainministeri oli käynyt kaikissa niissä eduskuntaryhmissä kertomassa asiasta vielä tarkemmin, joihin hänet oli pyydetty. Suuressa valiokunnassa asiaa on puitu koko kesän ajan. Meitä kansanedustajia on pidetty asian vaiheista tietoisina koko ajan.

Sitten pönttöön kiipeää oppositiojohtaja Soini. Television välityksellä hän kertoo kansalaisille silmät kirkkaina juuri niitä epätotuuksia, jotka ministerit olivat aikaisemmin oikoneet ja vääriksi kertoneet. Osa salissa istuvissa persuista tuntuu olevan aivan kuin lentoon lähdössä, kun eläytyvät suuren johtajansa jorinoihin. Pahinta kaikessa oli se, että jokainen persu, joka käytti asiasta puheenvuoron oli aivan kuin aivopesty puhumaan puheenjohtajansa tavoin siitä, kuinka puolustusvoimilta, vanhuksilta ja lapsilta Suomessa nyt viedään rahaa espanjalaisille pankeille.

Puhuivat, vaikka juuri oli jälleen moneen kertaan todistettu, mistä asiassa oikeasti on kysymys. Jouduin miettimään todellakin sitä, eikö salissa kuunnella kuin omaa mölinää vai eikö ymmärretä, mitä muut puhuvat. Asioista voi tietenkin ja pitääkin olla eri mieltä, mutta tosiasiat ovat kuitenkin kaikille samat. Niiden vääristely parlamentissa on minusta kansanvallan halventamista ja ihmisten aliarvioimista.

Kansalaisten harhauttaminen onnistui persuilta kerran. Sen jälkeen heille annettiin kansan tuella mahdollisuus lähteä tekemään hallituksessa parempaa politiikkaa ja vaikuttamaan mm. Suomen Eurooppa-politiikkaan. Puolustusvoimat, vanhukset ja lapset kaipasivat heidän aktiivista otettaan yhteiskuntamme epäkohtien korjaamiseen. Rohkeutta vastata kansalaisten huutoon heiltä ei löytynyt. He jäivät suuren johtajansa kanssa mieluummin lueskelmaan toisilleen lastenkirjoja ja etsimään sieltä sopivia sutkauksia, sen sijaan että olisivat olleet ratkomassa vaikeita asioita suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Uskon, että harhauttaminen ei onnistu toista kertaa, sillä suomalaiset osaavat ottaa oppia virheistään ja ovat myös oppineet tunnustamaan tosiasiat. Valehtelijoista ei pidetä." (Pauliina Viitamies 23.7.2012)

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä