Yleisesti tunnustetaan, että revalvaatiota ( 4%) vuodelta 1989 ei olisi pitänyt tehdä. Siitä alkoi myös työttömyyden kasvu.
Ahon hallitus devalvoi 14% vuonna 1991. Sen jälkeen, vuonna 1992 markka pistettiin - pakon edessä - kellumaan. Kun markan kurssi oli ennen kellutusta yhdellä markalla sai 0.224 USD:tä, sai kellutuksen lopussa 0.167 USD:tä. Eli Markan arvo oli pudonnut yli 25% lisää. ( Samassa ajassa DEM: 1.66:2.16 = -25%). Siis yhteensä 35%. Pelkästään tämä lisäsi valtion velkaa 2.4 mrd €:llä (yht. 10mrd €). Samaan aikaan Suomen ja suomalaisten teollisuusyritysten luottoluokitus oli tipahtanut AA:sta B:hen, jopa C:hen.
1991 - 1994 markkamääräinen velka kasvoi 6.8 mrd €:stä 22.0 mrd €:hen (2.4 mrd kurssimuutoksen takia) ja ulkomaan valuutassa oleva velka 7.3 mrd €:stä 29.7 mrd €:hen.
Kun markka liitettiin euroon 1999, merkitsi se jälleen 25% piilodevalvaatiota. Tällöin 57.0 mrd € 68.0 mrd € kokonaisvelasta olisi pienentynyt 14.1 mrd €:lla (yht 53.9 mrd.€:hen). (Valtion budjetti tänä vuonna on 37,1 mrd. € ja velka 64.5mrd €, lainanhoitokulut (korot) 2.8 mrd € ). Päätös euro-kurssista tehtiin 12.10.1996 mm. Niiniston (valtionvarainministeri) ja Lipposen (pääministeri) ehdottamaa pitkän keskikurssin sijaan (n. 4.5 mk = 1 €) siis 25% huonommalla vaihtosuhteella. Tavoitteena oli (ay:kin painostuksesta) lisätä työllisyyttä Suomessa.
Tällaiseen rahan ulkoisen arvon pienentymistä ei maaimanhistorian aikana ole milloinkaan muulloin rauhan aikana tapahtunut, kuin "60 cents George":n presidenttiyden aikana. GWB:n presidetti-aikana USD:n ulkoinen arvo on romahtanut 40%. ( 9/11 itseasiassa nosti USD:n arvoa hetkellisesti, muutoin USD:n alamäki on em. aikajaksolla ollut lähes lineaarinen. )
Ahon hallitus devalvoi 14% vuonna 1991. Sen jälkeen, vuonna 1992 markka pistettiin - pakon edessä - kellumaan. Kun markan kurssi oli ennen kellutusta yhdellä markalla sai 0.224 USD:tä, sai kellutuksen lopussa 0.167 USD:tä. Eli Markan arvo oli pudonnut yli 25% lisää. ( Samassa ajassa DEM: 1.66:2.16 = -25%). Siis yhteensä 35%. Pelkästään tämä lisäsi valtion velkaa 2.4 mrd €:llä (yht. 10mrd €). Samaan aikaan Suomen ja suomalaisten teollisuusyritysten luottoluokitus oli tipahtanut AA:sta B:hen, jopa C:hen.
1991 - 1994 markkamääräinen velka kasvoi 6.8 mrd €:stä 22.0 mrd €:hen (2.4 mrd kurssimuutoksen takia) ja ulkomaan valuutassa oleva velka 7.3 mrd €:stä 29.7 mrd €:hen.
Kun markka liitettiin euroon 1999, merkitsi se jälleen 25% piilodevalvaatiota. Tällöin 57.0 mrd € 68.0 mrd € kokonaisvelasta olisi pienentynyt 14.1 mrd €:lla (yht 53.9 mrd.€:hen). (Valtion budjetti tänä vuonna on 37,1 mrd. € ja velka 64.5mrd €, lainanhoitokulut (korot) 2.8 mrd € ). Päätös euro-kurssista tehtiin 12.10.1996 mm. Niiniston (valtionvarainministeri) ja Lipposen (pääministeri) ehdottamaa pitkän keskikurssin sijaan (n. 4.5 mk = 1 €) siis 25% huonommalla vaihtosuhteella. Tavoitteena oli (ay:kin painostuksesta) lisätä työllisyyttä Suomessa.
Tällaiseen rahan ulkoisen arvon pienentymistä ei maaimanhistorian aikana ole milloinkaan muulloin rauhan aikana tapahtunut, kuin "60 cents George":n presidenttiyden aikana. GWB:n presidetti-aikana USD:n ulkoinen arvo on romahtanut 40%. ( 9/11 itseasiassa nosti USD:n arvoa hetkellisesti, muutoin USD:n alamäki on em. aikajaksolla ollut lähes lineaarinen. )
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.