Helmikuussa 1944 silloinen tiedustelupäällikkö eversti Aladar Paasonen kertoi hallitukselle/eduskunnalle tiedustelupuolen näkemyksiä Saksan mahdollisuuksista sodassa Neuvostoliittoa vastaan.
Toistaiseksi kyseistä puhetta en ole löytänyt. Voisiko kaikkitietävät palstalaiset auttaa?
Toistaiseksi kyseistä puhetta en ole löytänyt. Voisiko kaikkitietävät palstalaiset auttaa?
Vastaukset 21
Vanhimmat
on lyhyt kuvaus hänen muistelmissaan "Marsalkan tiedustelupäällikkönä".
Hän piti Marskin käskystä esityksen ensin 3, helmikuuta -44 Päämajassa valtionjohdolle ja korkeimmalle sotilaspäällystölle.
Sitä oli edeltänyt M:n ja Rytin neuvottelu, jossa ylipäällikkö oli todennut Saksan häviävän sodan.
Sisältö oli pelkistäen se, että Saksan häviö oli varma ja Suomen tappio sen mukana. Oli irtauduttava sodasta ja oltava tyytyväinen jos saataisiin edes Moskovan rauhan rajat.
Tämä näkemys hyväksyttiin.
Marski määräsi P:n pitämään saman esityksen eduskunnalle. Se oli vielä realistisempi kuin edellinen ja aiheutti raivokkaan reaktion erityisesti IKL:n edustajissa.
Marskin oli pantava Heinrichs asialle pitämään hieman rauhoittavampi esitelmä.
"Hän piti Marskin käskystä esityksen ensin 3, helmikuuta -44 Päämajassa valtionjohdolle ja korkeimmalle sotilaspäällystölle."
Korjataan!!!Kyse oli siis vuodesta 1943.
Esitys eduskunnalle pidettiin salaisessa istunnossa 9. helmikuuta 1943.
Osaltaan esitys selittänee Linkomiehen hallituksen aloittamaa rauhanprosessia.
Paasonen tunnusti tilaisuudessa puhuneensa harkitsemattomia. Linkomies oli nuhdellut Paasosta harkitsemattomista lausahduksista.
- "Marskin oli pantava Heinrichs asialle pitämään hieman rauhoittavampi esitelmä."
>>Marskin oli pantava Heinrichs asialle pitämään hieman rauhoittavampi esitelmä
Suomessa sotilasjohto tajusi ja tiesi tilanteen, siis sen, että Saksa ja Suomi sen mukana häviävät sodan. Poliittinen johto eli vielä kaikessa rauhassa siinä illuusiossa, että voitto tulee kotiin ilman muuta. Eduskunnassa tätä mieltä oltiin IKL:n johtamana.
Miksi eduskunnassa ei uskottu asiantuntijoita sotilasjohdossa?
Miksi kansan valitsemat poliitikot esiintyivät niin tietämättöminä ja jopa ylimielisesti?
Eduskunta esiintyi sotilaallisena asiantuntijana!
Viimeistään alkuvuodesta 1944 olisi pitänyt aloittaa vakavat rauhantunnustelut ja yrittää kaikin mahdollisin keinoin tinkiä ehdottoman antautumisen vaatimuksista. Silloinhan elettiin vielä asemasotavaihetta ja neuvottelutilanne olisi ollut tilanne huomioiden paras mahdollinen.
Eduskunnan (ja hallituksen) toimimattomuuden ja taitamattomuuden vuoksi menetettiin tuhansia suomalaisia ihmishenkiä!
Ainoastaan kaltaisesi idiootti voi uskoa että Voroshilovin, Molotovin, Zdanovin ja Stalinin kaltaisesi miehet olisivat luopuneet taistelutta ehdottaman antautumisen vaatimuksesta. Ehkä kesällä 1941 mutta ei taatusti kolmea vuotta myöhemmin.
Sieltähän se taas tulikin, "kaltaisesi aivoton idiootti"!
Kaunista, kovin kaunista. Eri mieltä et osaa olla asiallisesti.
>>Suomessa sotilasjohto tajusi ja tiesi tilanteen, siis sen, että Saksa ja Suomi sen mukana häviävät sodan.
"Eikös juttu mene niin, että Paasonen pantiin perumaan sanansa samalle porukalle."
Ei tietenkään!! Hänhän piti Marskin hyväksymän esityksen.
Heinrichs piti optimistisemman selostuksen 12.2. valaen öljyä laineille. Nyt tuli kehuja jo IKL:n riveistäkin.
Linkomiehen hallitus muodostettiin 5.3. 43 nimenomaisena tehtävän rauhan hankkiminen.
"Viimeistään alkuvuodesta 1944 olisi pitänyt aloittaa vakavat rauhantunnustelut ja yrittää kaikin mahdollisin keinoin tinkiä ehdottoman antautumisen vaatimuksista."
Et tästäkään asiasta tiedä mitään.
"Miksi eduskunnassa ei uskottu asiantuntijoita sotilasjohdossa? "
Enemmistö uskoi. Äärioikeisto protestoi.
"Miksi kansan valitsemat poliitikot esiintyivät niin tietämättöminä ja jopa ylimielisesti?"
Katso edellä.
"Eduskunta esiintyi sotilaallisena asiantuntijana!"
Ei esiintynyt. Osalla oli vaikea omaksua tosiasioita. Propaganda oli painunut syvälle. Jauhathan sinäkin neuvostopropagandaa edelleen.
Kiitos vastauksista.
Ja ensin tekosyy: kiireessä vuosiluku virhe - kiitos "Hetkinen, hei" - puhe oli vuonna 1943.
Sisältö pääosin on tiedossa, samoin em. kirja. Onko kukaan törmännyt koko puheeseen ja jos, niin mistähän sen löytäisi?
puhe pidettiin. Kaipa salaisestakin istunnosta on pöytäkirjat tallessa. Päivämäärä oli 9. helmikuuta 1943.
Tuolla on ne "salaiset keskustelut", mutta onko Paasosn puhetta? En jaksa kaivaa kirjaa hyllystäni, tarkistakoon muut. Paamajan hukatut kuukaudet ja Kalle Lehmuksen Kolme kriisiä on edelleenkin tärppinä.
Wirtanen Atos Salaiset keskustelut - Eduskunnan suljettujen istuntojen pöytäkirjat 1939-1944
Caius Kajanti, 1967, 352 s., 1. painos
Ja 3 helmikuuta -43 tappelus taukosi fasistien selkeään tappioon Stalingradissa. Hmmm, hyvimpä oli Paasonen puheensa sijoittanut, ei voi kieltää.
Luulisi muuten että kyseisestä puheesta olisi säilynyt edes joku kopio jälkipolville, sen verran historiallisesta käännöksestä kun oli kyse.
Ja. Siis Kurskia, Harkovaa, Tali-Ihantalaa tai Bagrationia ei sitten ilmeisesti käytykään.
"Edellisen kuukauden tarkastusten johdosta on Pielisjärven käräjillä tuomittu 126 henkilöä valtion omaisuuden luvattomasta hallussapidosta rangaistusten vaihdellessa 300 markan sakkorangaistuksesta 5 kuukauden vankeusrangaistukseen. Sakkoja tuomittiin yhteensä 116.330 markkaa."
Myöhemmin tuomittiin asekätkijöitäkin saman sorttisesta toiminnasta...
Kyllähän Kurskin, harkovan, Talin kahinat ja operaatio Bagration käytiin, mutta ei 3 helmikuuta -43 jolloin Paasonen tunnusti ikävät tosiasiat.
Paasosen arvio oli hänen omansa. Siihen tietysti sisältyi länsivaltojen tehostamien ilmaiskujen vaikutus mutta älä anna sen häiritä fantasioitasi.
arvion teettänyt ja hyväksynyt. Se vastasi hänen ja presidentin näkemyksiä.
"Paasosen arvio oli hänen omansa."
Teksti oli tietysti Paasosen kirjoittama.
otto-ville unohtaa jälleen pari avainasiaa. Välittömästi stalingradin jälkeen Koko Saksan sodanjohto tiesi sisimmässään sodan olleen hävitty, mukaan lukien Hitler. Mutta Mansteinin sankariteot eteläisellä lohkolla sekä kevään tulo ja yleistilanteen pieni parantuminen(taisi jokin panssariarmeijakin valmistua) nostivat mielialaa ja antoivat uskoa seuraavaan hyökkäykseen, Kurskiin. Täydellistä voittoa ei enää saataisi, mutta Saksa voitiin vielä pelastaa
"1944
Tuolla on ne "salaiset keskustelut"..."
Eipä löydy Wirtasen kirjasta. Taisi Paasosen puhe polttaa muutamien kansanedustuksellisien jamppojen korvia niin pahasti että vielä -67 ko puhe oli liian arkaluonteinen julkastavaksi.
Entäs vuonna 2012? Onhan aikaa jo kulunut ja syylliset jo haudassa.
Mitenkäs se rommelin raadon pyörittäjä menikään? Eikös ylimmät ystävät, ryti ja aatu lupailleet että NL kaatuu ihan noin vain. Että syyskuussa on poijjaat takaisin pelloillaan.
Eipä sota syyskuussa loppunutkaan ja perässä tulikin nälkä ja saksmannien tappio Moskovan edustalla.
Nooooh, aatuhan lupaili NL:n kuolinkellojen soivan seuraavana kesänä, mutta nytpä ei liikkunutkaan koko rintama ( ei edes suomen rintama ), vaan yksi armeegruppe ja sekin päättyi fasistien selkeään tappioon.
Paasosen puhe siis edustaa sitä epäluuloisuutta joka oli jo alkanut viritä fasistisen saksan "uskollisten" liittolaisten sydämmissä fasistisen saksan aseiden voittoa kohtaan ja siinä mielessä ko puhe heijastaa mielenkiintoisella tavalla kahta asiaa:
Ollen yksi ensimmäisistä, jollei peräti ensimmäinen suomen valtiovallan tunnustus ikävistä tosiasioista.
Ja toisekseen siitä seurannut reaktio eduskunnassa joka paljastaa kaikessa kaameudessaan suomalaisen politikoinnin hidasjärkisyyttä.
Mikäli rommelin raadonpyörittäjä ei ole huomannut, niin alustaja aivan aiheellisesti kysyykin onko kyseessä oleva Paasosen historiallinen puhe säilynyt vai onko siitä jäänyt jäljelle vain katkeroitunutta kansanedustuksellista puhetta.