Kuulin äskettäin että yksi yläasteen aikainen kiusaajani on tehnyt itsemurhan! en itke, koska itkin koko yläaste ajan henkisesti, en itke vaan hymyilen, paha on saanut palkkansa!
Hei onhan niistä ajoista aikaa jo kokonainen vuosi, miksi pitäisi välittää siitä pikku paskiaisesta joka aiheutti minulle silloin kipua?!?
Hei onhan niistä ajoista aikaa jo kokonainen vuosi, miksi pitäisi välittää siitä pikku paskiaisesta joka aiheutti minulle silloin kipua?!?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ala-asteella minua kiusasi ihan sairas jätkä ja sitten muutin toiselle paikkakunnalle ja siellä kaikki meni HIENOSTI ja kun menin ylä asteelle sain kuulla että kiusaajani oli tehnyt itsemurhan. Olin kyllä vähän iloinen. Olen siis tottunut kiusaamiseen, joten minua täällä raukkamaisesti kiusaavat eivät enää itketä, alkuun kylläkin itkin.
Oletko vielä löytänyt miehisyyttäsi?
Voit kysyä isoilta pojilta neuvoa, jos et itse tiedä, mistä etsiä...
Feikkaaminen on merkki siitä, että olet vielä lapsen asteella, ainakin henkisesti.
Ikävä kyllä, jotkut jäävät kaltaisiksesi koko elämänsä ajaksi. Et kai sinä sentään? :)))
olet harhojen vallassa? Iron Mike on todellakin sekoittanut pääkoppasi jutuillaan. Olet itse lapsen asteella, kun syyttelet ilman todisteita. Etkö huomaa omaa typeryyttäsi lainkaan?
Toisaalta voin uskoa, että olet koulukiustattu, sillä olet selvästi heikkolahjainen.
LURPSLÄRPSLURPSLÄRPS
B- rapusta kuuluu taas jotain outoa ääntä? Eläkeläishörhömme savosta taas vauhdissa. Vieläkö pelkäät minua sairaalloisesti? Joko kotterosi jarrut ovat kunnossa? Saatko alle 1000 euron eläkkeelläsi edes olutta ostettua, taikka katiskoita?
"B- rapusta kuuluu taas jotain outoa ääntä?"
En usko että se on savon mies. kukahan se mahtaa hoonata B-rappuasia kun sieltä taas noita outoja ääniä kuuluu?
Minähän siellä hoonaan aamusta iltaan.
Pelkään muuten savolaista aika paljon, en uskaltanut mennä sitä tapaamaankaan Savonlinnaan.
Yritin väsätä tekaistua kuittia ja lupasin laittaa sen tännekin, mutta eihän minun aivoilla sellaiseen kyetä. Kyykkyni on syvä, ai saatana.
Se on inhottavaa, kun loppujen lopuksi ihminen alkaa sortua ylivoiman edessä. Hänestä tulee sisäänpäin kääntynyt ja masentunut. Minustakin tuli.
Ala-asteella muutuin hiljaisemmaksi ja hiljaisemmaksi, en edes puolustautunut kun minua kiusattiin esimerkiksi heittelemällä esineitä minua päin.
Yläasteella huomasin olevani synkkä, masentunut, ylihiljainen ja vahvasti ironinen ihminen. Aloin antaa vähitellen takaisin, mutta ei se hirveästi auttanut. Kiusaajani olivat kehittyneet myös, ja siksi kiusaus oli pahempaa kuin ala-asteella eli suurinpiirtein samanveroista.
Huomasin masennukseni yli puolitoista vuotta sitten, mutta vaikka olen kertonut siitä vanhemmilleni ja terveydenhoitajalle, eivät he erityisemmin mitään tehneet, toivoivat vain minun jaksavan ja puhuvan asiastani jonkun kanssa. No niinhän olen tehnytkin.
Mietin vain, joudunko kenties menemään jonkinlaiseen hoitoon, jos oloni eivät parane. Outo masennuksessani on ollut se, että kaikkein vähiten olen ollut masentunut kun olen ollut matkalla. Ehken ole ehtinyt muistaa tuskaisia asioitani? Kuitenkin en voi matkustaa koko ajan. On koulua ja muuta, kavereiden tapaamista.
Masennuksen lisäksi minulle on tullut unihäiriöitä; en voi nukahtaa vaikka väsyttäisikin, koska minua ahdistaa, ja niinpä saatan nukahtaa vasta neljältä. Se on henkisesti uuvuttavaa, ja huomasin numeroitteni laskevan tämän takia. Masennus on inhottava asia, se muistuttaa omasta, ehkä olemattomasta heikkoudesta.