"Ruotsin ydinvoimaloiden lisäturvallisuudesta miljardilasku
Malmö. Ruotsin ydinvoimalat joutuvat kymmenen seuraavan vuoden kuluessa investoimaan vähintään 6 miljardia kruunua eli noin 650 miljoonaa euroa maan ydinvoimaloiden turvaamiseksi tulipaloja, luonnonkatastrofeja ja terrori-iskuja vastaan, arvioi Ruotsin valtion ydinvoimatarkastuslaitos (SKI).
Tuoreessa raportissaan SKI vaatii muun muassa uusien palonkestävien seinien rakentamista ydinvoimaloihin ja lisää turvallisuusjärjestelmiä. Lisäksi ydinvoimaloiden reaktoreita on voitava ohjata useammasta paikasta ydinvoimalassa.
"Jos esimerkiksi keskusvalvomo vallataan, on operaattoreiden voitava siirtyä toiseen paikkaan ja hoitaa työ sieltä", sanoo Christer Viktorsson SKI:sta.
Ruotsin yksitoista ydinreaktoria ovat olleet käytössä jo varsin pitkään. Vanhin, Oskarshamnin ykkösreaktori, käynnistettiin 1972 ja kaksi uusinta 1985.
STT–TT"
Malmö. Ruotsin ydinvoimalat joutuvat kymmenen seuraavan vuoden kuluessa investoimaan vähintään 6 miljardia kruunua eli noin 650 miljoonaa euroa maan ydinvoimaloiden turvaamiseksi tulipaloja, luonnonkatastrofeja ja terrori-iskuja vastaan, arvioi Ruotsin valtion ydinvoimatarkastuslaitos (SKI).
Tuoreessa raportissaan SKI vaatii muun muassa uusien palonkestävien seinien rakentamista ydinvoimaloihin ja lisää turvallisuusjärjestelmiä. Lisäksi ydinvoimaloiden reaktoreita on voitava ohjata useammasta paikasta ydinvoimalassa.
"Jos esimerkiksi keskusvalvomo vallataan, on operaattoreiden voitava siirtyä toiseen paikkaan ja hoitaa työ sieltä", sanoo Christer Viktorsson SKI:sta.
Ruotsin yksitoista ydinreaktoria ovat olleet käytössä jo varsin pitkään. Vanhin, Oskarshamnin ykkösreaktori, käynnistettiin 1972 ja kaksi uusinta 1985.
STT–TT"
Vastaukset 69
Vanhimmat
Vaikka ruotsi on tehnyt periaatepäätöksen ydinvoimaloidensa sulkemisesta pitäisi ne muka vielä saneerata?
Onkos Ruotsi jälleen kerran lykännyt laitostensa sulkemista? Epäilempä aika vahvasti, jos tuommosen summan pistävät voimaloiden korjaamiseen niin ei niitä ainakaan olla sulkemassa...
Jos halutaan tietää, että kumpi on kannattavampaa, niin pitää verrata niiden tuolla hinnalla tehtävien tuulimyllyjen sähköä siihen sähköön mitä ne ydinlaitokset tuottavat...
Taitaa olla loppujen lopuksi melko vähän per kWh....
Jos yksi mylly maksaisi 1miljoona euroa niin 650 miljoonalla saisia 650 myllyä a' 3MW ja se tekee 650x3MW = 1950MW.
Puhut huipputehosta... Myllyjen todellinen teho on korkeintaan puolet tuosta.
Lisäksi mihinkäs tuo nuo myllyt sijoitettaisiin?
Otetaan esimerkistä epäoleellinen? Korjataan myllyn NIMELLISTEHOKSI vaikkapa 5MW. Mitäs sitten?
Nostetaan laitoskokoa, niin hinta pompsahtaa. Ehkä jo pelkästään siksi, ettei 5MW:n tuulivoimaloita tunnu olevan vielä markkinoilla. Valitettavasti joudun nyt vertaamaan sellasiin, joista löysin tietoja...
Riutunkarissa yhden tuulivoimalan nimellisteho on 1300kW ja viime vuosien keskiarvoksi on tullu käyttötehoksi 280kW
Hintaa kyseisellä laitoksella on ollut 1,35 miljoonaa €. Lasketaan: 650 / 1,35 = 481 kipaletta ja yhteisteho siis:
625,3MW nimellisteholtaan ja käyttöteholtaan: 135MW.
Verrataan sitten niihin ruottalaisten ydinvoimaloihin, joiden kapasiteetti on
9429 MW ja sähköntuotantotehon keskiarvo n.
8048 MW
Kumpaan sinä pistäisit rahat? Sulkisit nuo ydinvoimalat ja pistäisit nuo rahat tuulivoimaloihin? Kun nyt ollaan päästy vauhtiin, niin lasketaampas samalla tuulimyllyjen määrä ja hinta, mitä pitäisi ruotsin tehdä, jotta ne korvais ydinvoiman.
8000MW / 280kW = 28571 kpl
hintaa kertyy
28571 * 1,35 = 38 570 miljoonaa € (n. 1/7 osa ruotsin BKT:sta)
Matkaa tuulivoimalarivistölle
28571 * 0,3 = 8571,3 km
Njoo, eihän tuollanen koskaan tietenkään tapahdu, mutta tuo on vaan esimerkki vihreiden märästä unesta...
oleellinen. KEHITYS. Tällä hetkellä on piirustuspöydällÄ 6MW'in myllyt JA - huomattakoon - kysymys EI ole HUIPPUTEHOSTA vaan NIMELLISTEHOSTA!
Hiilikuiduissa on tulevaisuus - raaka-aineet halpenevat. Siirrytään MASSATUOTTEESEEN.
Itse odotan abt. 5-10kW'in kotitarvemyllyä - MASSATUTTEENA.
"kysymys EI ole HUIPPUTEHOSTA vaan NIMELLISTEHOSTA!"
Tästähän minäkin puhuin.
"Riutunkarissa yhden tuulivoimalan nimellisteho on 1300kW ja viime vuosien keskiarvoksi on tullu käyttötehoksi 280kW."
Se, miksi käyttöteho on pienempi, kuin nimellisteho johtuu siitä, että käyttöaste jää pieneksi muuttuvien sääolosuhteiden vuoksi.
"Tällä hetkellä on piirustuspöydällÄ 6MW'in myllyt"
Ja joskus hamassa tulevaisuudessa valmistuttuaan ne pääsee samalle käyttöasteelle pienempien myllyjen kanssa, joten käyttötehoksi saadaan n. 1.29MW. Hinnaltaan tulevat varmasti olemaan huomattavasti kalliimpia, kuin pienet myllyt ja kooltaankin valtavia.
"Hiilikuiduissa on tulevaisuus - raaka-aineet halpenevat. Siirrytään MASSATUOTTEESEEN."
Hiilikuitu sinänsä on jo "massatuote", eikä sen hinta varmaankaan tule radikaalisti muuttumaan.
Viittasin toisaalla olevaan käsitekompasteluun 'huipputehosta' ja 'nimellistehosta' - en mitä te sanoitte.
Hiilikuitu on kehityksensä alussa. Hiiliyhdisteitä on RAJATTOMASTI. On laskettu, että jos maailmankaikkeuden KAIKKI aine olisi hiiltä niin se ei riittäisi toteuttamaan kaikkia molekyylimonbinaatioita mitä hiilesta aikaan saisi.
Alussa ollaan. Kaikki loppu on tulevaisuutta.
'molekyylimonbinaatioita' -> MOLEKYYLIKOMBINAATIOITA.
:D
Kun lasketaan suomalaiseen tapaan KTM:n tuli mukaan saataisiin 204 - 250 kpl 2.0 MW Vestas voimaloita. Kun tai jos vihreät sallivat niiden pystyttämisen hyvä tuulisille paikoille niin vuosi tuotannoksi saataisiin 1150 - 1500 GWh. (Otin huomioon tuulisuuden vuosi vaihtelut ja huollot/huoltoporukan määrän) Noinkin monen voimala yksikön kunnossapito vaatii aikapaljon huoltomiehiä ja se tulee kalliiksi, jos he ovat Suomalaisia tai jos SAK määrää heidän palkoistaan.
Myytävän tuulisähkön hinta tietysti on 3.36 snt per kWh eli 33,60 € / MWh. Se on reunaehto. Muuten ei kannata tuulisähköä tuottaa. Hinta sis. ALV 22%.
yksityisautoilu maksaa? Saako siitä järkevää millään 'reunaehdoilla'?
Miten sitä verottaja ryövääkään ja se onneton on käytössä työmatkailussa sen parisen kymmentä minuuttia päivittäin sivunsa ja sitten seisotetan parkkipaikalla tai lämmitetyssä tallissa?
Tuolla nöyrällä suhtatumisella tähän maahan saataisiin mäet väärälleen tuulimyllyjä.
Huom. Euroopassa valmistetaan n. 15 miljoonaa autoa vuodessa?
Mihin aattelit sijoittaa nuo myllyt? Enpä usko, että kovin moni niitä omaan pihapiiriinsä haluaa...
Nuo meren luodot puolestaan ovat melko huonojo paikkoja. Myllyjen hinnan lisäksi tulee vedenalaisen kaapelin vetäminen.
Toiseksi myllyjen huoltaminen merellä kaikkina vuodenaikoina ei ole kovin yksinkertaista eikä missään nimessä halpaa.
Kolmanneksi Myllyt pitää tehdä hieman eri aineista kuin tavalliset maamyllyt, koska joutuvat merellä paljon pahempiin olosuhteisiin.
"Alussa ollaan. Kaikki loppu on tulevaisuutta."
Odotelessa noita teknisiä innovaatioita(hiilikuidut, fuusio,avaruuteen tai kuuhun ammuttavat voimalat jne jne...), pitää se energia jollain tuottaa... Ydinvoima on ihan hyvä ratkaisu kunnes keksitään parempi=)
Vehnäkin jauhettiin tuulimyllyissä kunnes sähkö keksittiin =)
.. vaan jospa rakentaisimme sellaisen olemassa olevaa VESIVOIMAA vastaavan määrän tuulivoimaa, jotka toisiaan tukien pitävät huolta ydinvoiman tarvitsemasta säätövoimasta.
Samalla voimme MYYDÄ tuuliosaamista KEHITYSMAIHIN. Se on - kehittyvästä poliitiikasta johtuen - turvallista KOKO maailmalle.
Ja noilla tuulivoimamarkinoilla on kysyntää JA se antaa tännekin TYÖTÄ, jolla voimmekin subventoida niitä omiakin tuulivoimalaitoksia.
"En ole aikonutkaan korvata ydinvoimaa, .."
Mutta moni viherpiiperö on aikonut... Ja heille on hyvä tehdä selväksi, että edes yhden reaktorin korvaaminen tuulivoimalla on todella vaikeaa...
-Sojuz Sovezkib Sosialistiseskib Respublic-
Saksassa poikkeaa katsomassa - siellä on 'korvattu ' jo useita.
"vaan jospa rakentaisimme sellaisen olemassa olevaa VESIVOIMAA vastaavan määrän tuulivoimaa, jotka toisiaan tukien pitävät huolta ydinvoiman tarvitsemasta säätövoimasta."
Mitenkäs aattelit käyttää tuulivoimaa säätövoimana?
Kun yht'äkkiä tarvitaan sähköä lisää ja onkin tyyntä tai kun sähkön tarve vähenee mitenkäs jarrutat tuulimyllyä...
Vesi on ENSISIJAINEN säätövoima ja kun tuulivoimaa on saatavilla käytetään sitä ja SÄÄSTETÄÄN vesivoimaa. Altaat saavat rauhassa täyttyä sillä aikaa.
Miten sitten SÄÄDETÄÄN? Siihen on tekniikat olemassa.
OPTIMOIDEN.
Saksan sähkönkulutus viime vuonna oli 544.8 miljardia kWh, josta tuotettiin
tuuli 3%
Hiilivoima 61%
ydinvoima 29.9%
Vesivoima 4.2%
Tuulivoiman 16 350 miljoonaa kWh tuotannosta vastasi kaikenkaikkiaan 14 283 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu tuotantoteho oli 2660MW ja per voimala siis n. 0.2MW. Vaikka kapasiteettia on 14 600 MW käyttöteho jää 2 660MW.
Näin ollen, jos lasketaan, että montako tuulivoimalaa joutuu saksa vielä rakentamaan korvatakseen ydinvoiman, saadaan:
14 283 / 3 * 29.9 = 142 354 lisää
Voimaloiden tulisi olla suurimpiirtein samaa kokoa, kuin edellä mainitsemani tuulivoimala, joten lasketaan
142 354 * 1,35 = 192 178 miljoonaa €
Saksa on maailman suurin tuulivoimaloiden omistaja (32% osuudella kapasiteetista), mutta samalla myös kevyesti Euroopan suurin hiilen tuottaja ja käyttäjä. Saksa tuottaa n. 220 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa, josta hiilen osuus on n. 81.2 miljoonaa tonnia.
Saksassa on tuulivoimalla korvattu ydinvoimaa, MUTTA se EI ole korvannut ydinvoimaa.
:D
Ja mitä tuo tarkoittaa? Täällä on jo useaan otteeseen selitetty, että miksei tuulivoima ja ydinvoima ole kilpailevia sähköntuotantotapoja. Syyt selviää selaamalla vanhempia otsikoita.
Saksassa tilanne on tällä hetkellä sellainen, etteivät he rakenna lisää ydinvoimaa. Heidät tulee kuitenkin jotenkin tyydyttää kasvava energian tarve ja koska Kioton sopimus ei salli hiilivoiman lisäämistä pitää se jotenkin muuten tehdä. Kioton sopimus velvoittaa saksaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä 21% nykyisestä. Tätä ei tulla nykymeiningillä saavuttamaan. Tuulivoiman lisääminen on epätoivoinen yritys saada tyydytettyä energian tarve ja vähentämään hiilidioksidin tuotantoa, koska ydinvoimaa ei voimassaolevien sopimusten varjolla saa rakentaa. Sopimukset kieltävät sekä lisärakentamisen ja nykyisten ydinvoimaloiden sulkemisen niiden käyttöaikana. Myös poliittisesti sopimuksia ei voida muuttaa.
Näin ollen tuulivoima EI ole korvannut ydinvoimaa, vaan hiilivoimaa. Kylläkin tähän asti huonolla menestyksellä, koska tuulivoimaa on juuri ja juuri saatu rakennettua sitä vauhtia, kuin mitä energian tarve on kasvanyt => hiilidioksidin tuotantoa ei ole saatu laskemaan.
Saksassa oli alunperin tarkoitus (vihreiden ja sosiallisdemokraattisten muodostama hallitus) lopettaa ydinvoiman käyttö kokonaan. Tämä olisi kuitenkin johtanut hiilidioksidipäästöjen kasvuun n. 170 miljoonalla tonnilla vuosittain. Tämä syy keskeytti lopetuspäätökset.
Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen epäonnistuminen tuleekin johtamaan siihen, että Saksa tulee ostamaan runsaasti sekä sähköä, että päästökiintiöitä naapureiltaan. Luultavasti suurin kauppakumppani tulee olemaan Puola, joka tuottaa sähkön sitten kivihiilellä ja näin ollen totaalihiilidioksidimäärät eivät muutu mihinkään. Toisena kauppakumppanina (sähkön osalta) tullee olemaan Ranska, joka tuottaa sähkön sitten ydinvoimalla.
Eli hyöty Saksalle +-0 ja rahalliset menetykset tuulivoimaan tulee olemaan mittavat.
Se tarkoitti syvällistä Suomen ymmärtämistä - siis kielen.
Mikä on YHDEN ydinvoimalayksikön koko? Sillä kun jaetaan rakennettu tuulivoima niin saamme tietää montako ydinvoimalaa on korvattu.
It's simple like Pi (= 3,1415926535897932384626433832795 ...)?
"Vesi on ENSISIJAINEN säätövoima ja kun tuulivoimaa on saatavilla käytetään sitä ja SÄÄSTETÄÄN vesivoimaa. Altaat saavat rauhassa täyttyä sillä aikaa."
No jos ajattelisit mitä kirjotat....
Tässähän toteat, että käytetään tuulivoimaa silloin kun sitä saa eli perusvoimana. Tuulivoimaa kannattaa ainoastaan käyttää perusvoimana, koska jos tuulimyllyjen tuottoa säädetaan hukataan tuulta, jota ei voi varastoida.
Jospa vaivautuisit selvittämään mitä tarkoittaa säätövoima ja perusvoima... =)
En ole sanalla koskenut PERUSVOIMAAN. Ydinvoima tarvitsee säätövoimansa. Ydinvoimalaitos tykittää omaan tappavaan tahtiinsa - sitä EI liiemmin säädellä.
Tuulivoima rinnan vesivoiman.
Koko edellistä viestiäni. Ainakaan ajatuksen kanssa. No, ei se mitään. Tuntuu olevan suht yleistä...
Tuulivoima EI ole säätövoimaa.
Tuulivoima ON perusvoimaa eli se jauhaa siihen tahtiin kun tuulta riittää. Tuulivoimaa ei kannata säätää.
Oletko jossain lehdessä töissä tai Ylellä?
Onko vaikea mahduttaa päähän muitakin voimia kuin PERUSVOIMA ja SÄÄTÖVOIMA?
Itse olen ollut tuulivoima-alalla töissä vuodesta 1991 lähtien, enkä ole sinä aikana kuullut kenenkään jankkaavan siitä, että tuulivoima olisi perusvoimaa sen ajoittaisen luonteensa takia. Olen kyllä kuullut toistamiseen kovaäänistä reuhkaamista siitä, että "Tuulivoimasta ei ole perusvoimaksi". Jälkimmäinen väite on hölynpölyä. Kaikenlaisia väitteitä kuulee joko mediaihmisiltä tai sosialistisilta suurten energiayhtiöiden edustajilta. Kyseiset tahot kun kuuluvat samaan porukkaan - Suomen elittiin. Vihreät ovat kanssa yksi tehokas porukka levittämään vääriä käsityksiä, jotka tietysti palvelevat heidän kannatuslukujaan sopivasti ennen vaaleja.
No niin, olenpa oppinut, että tuulivoima ei ole sen enempää Perusvoimaa kuin Säätövoimaakaan vaan - tuulivoima on aivan oma juttunsa, se on TUULIVOIMAA. Silloin kun sitä on tarjolla, sitä voi olla liikaakin ja vehkeet voivat mennä palasiksi, jos ei ole takana sellaista tuotekehityskokemusta ja ammattitaitoa kuin esim. niillä firmoilla on, jotka lähtivät 1980-luvulla kehittämään tätä mielenkiintoista uutta teknologiaa. Sitten kun ei tuule niin silloin on kiirettä eli sekin aika on käytettävä hyväksi, esim. tehtävä sellaisia huoltoja jotka voidaan tehdä vain silloin kun akseli ei pyöri.
No mitä minä näitä teille kertomaan. Me tehdään näitä hommia, o_____a te meiltä halpaa s____ä.
Siis tuulivoima on oma juttunsa ja sitä kaikki tahdo ymmärtää.
Tuulivoimaloilla ei tosiaankaan korvata ydinvoimaloita - yhtä ainuttakaan. Ydinvoimalat ovat teollisuuden energian tarpeeseen rakennetut ja maille kuluttajille annetaan siitä pikku siivu kalliiseen hintaan. Hinnan määrää kokonaan muut seikat kuin kustannuslaskelmat.
Perusvoimahan on voimaa jota tuotetaan myllyn KOKO teholla. Toisinsanoen Ydinvoimala tuottaa niin paljon sähkö kuin pystyy ja KAIKKI syötetään verkkoon.
Eikös Tuulimyllyillä tehdä sama asia?? Eli tehdään sähköä koko ajan niin paljon kuin pystytään ja syötetään se verkkoon. Ainoa ero on kapasiteetissä....
Vesivoimalla puolestaan säädetään eli otetaan vain tarvittava määrä sähköä verkkoon ja loput pidetään varastossa eli altaissa....
Tuolla osuudella korvaa jo mitä tahansa.
Kysymys on verkon rakenteesta. Suomen verkko on rakennettu muutaman suuren tuotantolaitoksen hyötyä ajatellen. Hajautettu tuotanto on sille kauhistus.
Miten verkon rakenne vaiuttaa tuotanto tapaan? Eikös se nyt ole aivan sama mistä kohtaa ja monellako liittymällä siihen verkkoon liitytään?
http://www.google.fi/search?hl=fi&ie=UTF-8&q=energia siirtohäviöt &btnG=Hae&lr=
Verkon rakenne ei tietenkään vaikuta tuotantotapaan vaan siihen, mitä ja kuinka paljon verkkoon voidaan liittää.
Tanskassa on kehitetty hyvä ratkaisu hajautetun energian tuotannon verkottamiseksi. Kopioin juuri kirjoittamani viestin:
"
Tanskan sähköverkko
Kirjoittanut: Vastaaja, 16.7.2004 klo 07.22
Tanskan sähköverkko on rakennettu hajautetun sähköntuotannon vaatimusten mukaisesti ja tulos on hyvä. Ideana on paikalliset, itsenäiset CHP-laitokset, jotka ovaat myös yhteydessä vekkoon. Enemmän kirjoituksessani
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000003680968
(Tanskan mallista faktaa)
Ja VTT:n kalvosarjasta lainaus:
"
Tuulivoiman järjestelmävaikutukset, myös:
Tuulivoiman vaikutus siirtokapasiteetin käyttöön
– suuri tuulivoimatuotanto Ruotsissa ja Norjassa pahentaa pullonkaulatilanteita vetisinä vuosina, helpottaa kuivina vuosina
"Eløverløb" Jyllanti (Eltra):
– 20 % sähkönkulutuksesta tuulivoimalla, lisäksi paikallista CHP
– suurin ongelma tuuliset, kylmät jaksot jolloin tuotantoa huomattavasti yli oman tarpeen eikä sitä saada kaikkea siirrettyä naapurimaihin
– Mikäli paikallinen CHP toimii markkinalähtöisesti eli rajoittaa sähköntuotantoa kun paljon tuulta, arvioitu että yli 30 % sähkönkulutuksesta voidaan tuottaa tuulivoimalla (huom. Tanskassa käytössä hyvät siirtoyhteydet Nordel/UCTE)
"
http://eny.hut.fi/education/courses/Ene-47_160/2004/hh_ energysystem.pdf
Ongelmaton ei Tanskankaan verkko ole, mutta mahdollistaa sentään hajautetun tuotannon, toisin kuin Suomen verkko. Huomaa erityisesti, että tuulivoimaa voi olla jopa yli 30% verkossa ja ylituotanto-ongelma!
"
"Perusvoimahan on voimaa jota tuotetaan myllyn KOKO teholla. Toisinsanoen Ydinvoimala tuottaa niin paljon sähkö kuin pystyy ja KAIKKI syötetään verkkoon. "
Ei.
Tästä ei nyt löytynyt kuvaa, joten yritän selittää. Jos suomen vuosittainen energiankulutus piirretään paperille tulee käyrästä jokseenkin aaltosignaalin näköinen. Talvella kulutus on suurempaa kuin kesällä. Samankaltaista käyrää tulee vuorokausitasolla. Perusvoima tarkoittaa tuotannon sitä sitä osaa, joka tarvitaan aina vuoden ja vuorokauden ajasta riippumatta.
Seuraava ei saata toimia ilman keksiä, mutta laitan kuitenkin. Sen saa kuitenkin esille etusivulta comsumption/finland -kohdasta.
http://www.nordpool.com/marketinfo/index.cgi?url=consumption/finland/consumption.cgi?interval=last8&ccurrency=nok&type=html&usecookie=true
Tuossa näkyy tämänhetkinen sähköntuotanto ja vuorokausivaihtelut. Käytännössä paljoa tuota alemmaksi ei sähkönkulutus putoa missään vaiheessa vuotta.
Tästä voi sitten miettiä miten ydinvoima pakottaa tuhlaamaan, jos kuitenkin tuon verran aina tarvitaan energiaa. Tästä viimeisestä kommentista en keskustele.
että ei sähköverkkoihin kukaan tai mikään sähköyhtiö tuota sähköä ilmaiseksi eikä ilman sopimuksia jonkun sähköä ostavan tai välittävän henkilön tai yhtiön kanssa.
Joten PERUSVOIMA - SÄÄTÖVOIMA ja TUOTANNON KORVAAMINEN termit saavat hieman toisenlaisen merkityksen käytännön elämässä.
Suurilla sähköntuotanto yrityksillä on mm. tuulivoiman kohdalla erilaiset intressit kuin pienillä, pelkästään tuulisähkön tuotantoon keskittyvillä yrityksillä. Haluatteko, että paljastan teille ja koko kansalle totuuksia ja saan tappouhkauksia jopa menetän henkeni tai ainakin osuuskuntamme kaadetaan?
Tai ehkä te tiedätte käytännön realiteetit, mutta tyydytte osaanne ja aiotte jatkossakin maksaa pienestä tai suuresta sähkön kulutuksestanne sähköyhtiön laatiman hinnaston mukaan ajattelematta, että muitakin vaihtoehtoja on tarjolla. Mm. hajautettua tuotantoa jne.
Tuosta autoilu teemasta puhuttiin juuri eilen hallituksen palaverissa tuulimittarin mastoa pystytettäessä. Otamme teeman mukaan tuulimarkkinoinnissamme.
Hauska juttu muuten, että KAIKILLA muilla aloilla vannotaan mahdollisimman suurien yksiköiden nimeen, koska suuressa on halvempaa jne.. Miksi sähköntuottaminen hajautetusti olisi poikkeus tähän?
mutta pääasia oli tämä suuruuden "ekologia". Onhan se suuruus ehkä edullisempaa omistajien, sijoittajien ja esim. työntekijöiden kannalta, mutta ei se tuote, tässä tapauksessa sähkö ole edullista, muuta kuin niille, jotka ovat suurkuluttajia tai samaan aikaan asiakkaan ja omistajan roolissa.
Meillä on sama idea, että omistajat saavat edullisempaa sähköä, mutta yksiköt ovat hajautettuja ja toimitaan vapaiden sähkömarkkinoiden puitteissa. Tarvitaan kylläkin korvausenergian tuottaja tai tuottajia, se ei ole mikään ongelma.
"Hauska juttu muuten, että KAIKILLA muilla aloilla vannotaan mahdollisimman suurien yksiköiden nimeen, koska suuressa on halvempaa jne.. Miksi sähköntuottaminen hajautetusti olisi poikkeus tähän?"
Et ilmeisesti ole elänyt aikaa ennen PC-maailmaa. Silloin vannottiin suurten keskustietokoneiden perään. Keskitetyt terveyspalvelut ovat jo kirosana. Keskitetyt kaupat ovat eläkeikäisille ja yhteiskunnallekin ongelma, koska yhteiskunta rahoittaa jo mummojen kauppamatkatkin - ne, jotka mummot teki ennen korttelikaupan tätin luo.
Hajautettu sähkön tuotanto on monin tavoin parempi ratkaisu kuin keskitetty sellainen, jonka ainoaksi hyväksi puoleksi jää lopulta halpuus. Ja että rahaa tehdään muutamalla isolla laitoksella muutamalle ihmiselle.
"Et ilmeisesti ole elänyt aikaa ennen PC-maailmaa. Silloin vannottiin suurten keskustietokoneiden perään. Keskitetyt terveyspalvelut ovat jo kirosana. Keskitetyt kaupat ovat eläkeikäisille ja yhteiskunnallekin ongelma, koska yhteiskunta rahoittaa jo mummojen kauppamatkatkin - ne, jotka mummot teki ennen korttelikaupan tätin luo."
Silti jatkuvasti noita kauppakeskuksia rakennetaan lisää ja ihmiset niissä käyvät. Minä ainakin ostan ruokani ja muut kulutustarvikkeet (myös sähkön) sieltä mistä halvimmalla saa... Uskoisin että näin tekee aika moni muukin.
"Hajautettu sähkön tuotanto on monin tavoin parempi ratkaisu kuin keskitetty sellainen, jonka ainoaksi hyväksi puoleksi jää lopulta halpuus. Ja että rahaa tehdään muutamalla isolla laitoksella muutamalle ihmiselle."
No minä ainakin mieluummin käytän vähät rahani halpaan sähköön kuin kalliiseen. Voipa sitten ostaa juustoakin leivän päälle.
Eikä mua kiinnosta pätkääkään kenelle ne rahat menevät kunhan toimittavat halutun tavaran mahdollisimman edullisesti.
Ei vaikea arvata, ketä tarkoitan.
Älä suotta oleta, että olen joku perusjuntti, jota luonnonsuojelu ei kiinnosta...
Kyllä se kiinnostaa (käytän julkista liikennettä, kierrätän, käytän energian säästölamppuja, käytän kantta keittäessä, sammutan ylimääräiset valot, huoneitten lämpötilat pidän alhaisina, jne jne...).
Opintotuki ei kuitenkaan ole niin suuri, että siitä huvikseen viitsisi maksella ylimääräisiä sähkölaskuja.
Ydinvoimaakin voidaan käyttää säätövoimana. Tehoa voidaan laskea tarvittaessa ja niin myös tehdään joskus.
Vähemmän aiheutuisi vahinkoa luonnolle, jos säätö tapahtuisi ydinvoimalla. näin ennenkaikkea siinä tapauksessa, että säätö tehtäisiin vesivoimalla.
ai niin - se raha. joo. ei mitään.
Tuulimyllyt nopeuttavat maan pyörimisen hidastumista sekä hidastaa kuun pyörimistä maan ympäri.
Tuuli syntyy pää-asiallisesti vuorovesivoimien aikaansaannoksena. Maata ympäröivä ilmakehä pyrkii mukautumaan maan pyörimiseen ja kuun vuorovesivoimiin. Mitä enemmän tuulta jarrutetaan sitä enemmän työtä nämä vuorovesivoimat joutuvat tekemään ilmakehän liikuttamiseksi eli tuulen aikaansaamiseksi. Tämä energia on poissa sekä maan pyörimisnopeudesta että kuun pyörimisnopeudesta maan ympärillä.
Lopputuloksena pitkällä aikavälillä vaikutukset johtavat siihen, että maan pyöriminen oman akselinsa ympäri lakkaa ja maan yksi sivu tulee olemaan kohti aurinkoa niinkuin kuun yksi sivu on kohti maata nyt. Samalla maata suojeleva magneettikenttä lakkaa olemasta. Kukin voi vetää omat johtopäätöksensä siitä miten vakavia seurauksia kyseisellä tapahtumalla voi olla.
Lisäksi kun kuun pyörimisnopeus maan ympäri hidastuu lopulta kuu putoaa maahan.
Nämä tapahtumat eivät tule tapahtumaan tietenkään aivan lähitulevaisuudessa. Lienee mahdotonta sanoa kuinka paljon ihmisten toimiet kuten tuulivoima nopeuttaa tätä kehitystä mutta se nopeuttaa kuitenkin. Voidaanko sallia että ihmiskunta ajaa itseänsä väistämättä kohti tuhoaan?
Ensiksi tuuli ei riipu kuun vetovoimasta, vaan auringosta. Päiväntasaajan seudulla aiurinko lämmittää. Lämmin ilma kohoaa ylöspäin ja kulkeutuu kylmemmille seuduille, jolloin ilmavirta laskeutuu ja palaa takaisin lämpimämmille seuduille.
Yhtä järkevää olisi miettiä, miten nyt jo rakennetut pilvenpiirtäjät ovat hidataneet pyörimysnopeutta. Niitä on eihditty rakentaa paljon enemmän kuin tuulivoimaloita.
Siunattu hulluus.
Muistaakseni "Keijo" oli tuulivoiman kannalla viimeksi kun teemasta kirjoiteltiin. Tosiaan kannattaa pohtia kuinka vaaratonta tuulen käyttö energian ts. sähköenergian tuottamiseen on. MEkin STE Oy:ssä nostettiin tuulimittari pystyyn 18. heinäkuuta 2004. Se siirretään Säkylään elokuussa.
Terv
Tommi Rautio
Ihan karkean arvion saa kun laskee 1 miljoona euroa/1MW:n mylly, 2MW:n myllyjä puolet vähemmän jne. Paljonkin riippuu siitä, millaisia ja minne. Lähtökohtana kysymys 'mulla ois 650M€. montako myllyy saan sillä?' on kyllä myllykauppiaalle nitropurkin kaivuun aiheuttava.
Milloinhan Suomessa vaaditaan samaa?
Ydinvoimalan valtaus on kauhukuva vailla vertaa. Tosiasiassahan voimala on kuin pommi. Ainoa suojakeino väestöllä on käpälämäki.
Nyt tulee aika kovaa provoa. Nappaakohan kiinni?
Suomalainen teollisuusyritys - koskee myös YDINVOIMALAA - olisi HELPPO kohde. Porttivahti on kaksinkerroin kun sille murtaen asiansa esittää. Sisälle yritykseen johtaa ja on pahoillaan kun ei tuon enempää asiassa voi auttaa.
Suomalainen lukitsi talonsa oven lähteissään asioilleen laittamalla pönkän oven eteen. Siitä naapuri tiesi, että ei olla paikalla.
"Jos esimerkiksi keskusvalvomo vallataan, on operaattoreiden voitava siirtyä toiseen paikkaan ja hoitaa työ sieltä"
En jättäisi valtausta pelkän keskusvalvomon valtaukseksi.
Se, jolla on valta ydinvoimalassa, on todella iso kunkku. Ei tarvinne mainita, että kuolema voi valtaajalle olla pelastus.
Inhottavaa asiassa on, että kaikki myrkyt on valtaajilla. Ainoa keino estää katastrofi olisi valtaajien nopea tainnutus? Olisiko edes mahdollista hyvin varustautunutta vastaan?
En näe mitÄän ylisepääsemätöntä estettä ydinvoimalan valtaamiselle ja räjäyttämiselle taivaan tuuliin. EN SITTEN MITÄÄN.
Jos joku taho niin haluaa - se myös sen tekee.
Tämä on syytä muistaa SOTILASKOHTEESTA:
Koulutytöt menivät Englannisssa sukellusveneeseen?
Vastasitko oikealle henkilölle? Lainaus ei ainakaan ole minun kynästäni (näppäimistöstäni).
Mietin tässä itsekseni, että aika hankalaa lienee laitossuojauksen ohittaminen. En tiedä ja asiasta tietävät toivottavasti pitävät suunsa kiinni. Aika salaista taitaa olla.
Oletuksen puolelle menee mutta reaktorin saaminen ylikriittiseksi edes tarkoituksella lienee melkosen vaikeaa... Automaattisten suojauksien laukeamista kun ei kai voi välttää....
Eri asia on sitten reaktorihuoneeseen riittävä määrä tynämiittiä... Kuinkahan paljon radioaktiivista pääsis karkuun?
Toisaalta ydinlaitoksissa on metellinpaljastimet ja muut härpättimet ettei tuo valtauskaan ihan yksinkertaista ole mutta eihän se tosissaan tahtovaa estä.
"Jos esimerkiksi keskusvalvomo vallataan, on operaattoreiden voitava siirtyä toiseen paikkaan ja hoitaa työ sieltä"
Tuo lainaus oli uutisesta.
"Mietin tässä itsekseni, että aika hankalaa lienee laitossuojauksen ohittaminen. En tiedä ja asiasta tietävät toivottavasti pitävät suunsa kiinni. Aika salaista taitaa olla."
Suu on pidettävä kiinni, jos tiedetään, että asia on retuperällä. Tai sitten on valehdeltava.
Uskottavinta on, kun sanotaan, mahdotonta estää, jos joku tosissaan niin on päättänyt tehdä. Vaikeaksi voi tehdä.
Edelleen: ongelma ei ole itse valtaus, vaan se, että ne myrkyt on valtaajien hallussa eikä ole mitään mahdollisuutta niiden vaarattomaksi tekemiseksi.
Tuolla tarkoitin prosessitietokoneeseen annettuja parametrejä siitä missä tilassa reaktori ja järjestelmät saavat olla. Näitä voi muutella, mutta kun tarpeeksi pitkälle menee niin pikasulku seuraa.
Ydinvoimalalle voi tehdä pikku kiusaakin, ihan vain katkaisemalla ulkoisen kuorman (tiedän: on varmennettu kahteeen osaan). Siitä se kalapaliikki alkaisi.
Jos kaikki varavoimadieselit posauttais pois, pumput samoin ja vielä ulkoinen kuormakin - mitäs syntyis?
Esin Loviisan yksiköt saavat sähköä verkosta, läheiseltä vesivoimalaitokselta omia kaapeleita pitkin, dieseleiltä, kaasuturbiineilta tai omakäytöstä.
VVER440-laitoksissa on se hyvä puoli, että niiden piirit sisältävät hyvin runsaasti vettä. Tämä on antaa reagointiaikaa. Jos kaikki sähköt menetetään laitos siirtyy luonnonkierrolle ja lämpö hukataan puhaltamalla sekundäärihöyryä ulos. Näin siis jos kiertopiirien tiiviyttä ei ole menetetty. Ja sehän menee jos meinaa ne pumput räjäyttää sieltä betonin sisästä.
Voihan näitä jossitteluja jatkaa siihenkin pisteeseen, että sydän nostetaan keskelle hiekkakenttää. Mitenkäs sen sulamisen sitten estää? ;)
Vai meinasitko ulkoisen kuorman katkeamisella ihan sitä itseään? Onhan noita verkosta irtoamisia tapahtunut ilman kummempia seurauksia.
Vielä muistutuksen sana: Minä en ala kanssasi kovin vakavaan väittelyyn... :)
Ulkoisen kuorman poistaminen aiheuttaa pakollisen alasajon. Ajattelin vain sotkea kuvioon semmosia pikkujuttuja kuin jälkilämmön poiston estäminen ja kyllähän tosta aika soppa syntyis - aika hyvin näin amatööriltä.
Hiukankin valmennettu itsemurhahakuinen porukka saisi Tshernot tehtyä. Mahdollisia kohteita on yli 400. Kaikki ei tosin tässä mielessä niin huonosti suojattuja kuin nämä meidän taloudellisesti erittäin kannattavat rahasampomme.
Vakava väittely ei olekaan kivaa :) Jotku ymmärtää pienet vihjeetkin.
Kun ei oikein onnistu tuo liikkuminen ihan niin helposti. Puhumattakaan pommeista yms. Tuleva uusi laitos kestää matkustajakoneen törmäyksen, vanhat pienemmän varmasti, käytännössä isommankin. En rupea turvajärjestelyistä sen enempää julkisuuteen kertomaan.
No en minäkään siihen usko.
Ei kukaan syöksy matkustajakoneella ydinvoimalaa valtaamaan. ellei nyt sitten sitä varten tehdä kiitorataa. saman tien sitten vaikka punainen matto päävalvomon ovella asti.
No ehkäpä tälle "vastaajalle" on turha tästä eteenpäin mitään järkevää vastata, kun se jaksaa kääntää asiat aina jotenkin vinoon. No jottei nyt kenellekään jäänyt epäselväksi niin edellisessä vastasin hiukan yleisemmin kohtaan:
"Hiukankin valmennettu itsemurhahakuinen porukka saisi Tshernot tehtyä."
Tästä kannattais lähteen katsoon mistä on juteltu:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000004077372
Kapea, ahdas näkökulma sinulla? Jos et muuten keksi mitään sanottavaa, irrotat lauseen ja teet siitä juttua. Kuten tässäkin. Johtopäätöksestäni
"Hiukankin valmennettu itsemurhahakuinen porukka saisi Tshernot tehtyä."
teet aivottomasti omia tulkintojasi
"Kun ei oikein onnistu tuo liikkuminen ihan niin helposti. Puhumattakaan pommeista yms. Tuleva uusi laitos kestää matkustajakoneen törmäyksen, vanhat pienemmän varmasti, käytännössä isommankin. En rupea turvajärjestelyistä sen enempää julkisuuteen kertomaan."
Ei tollasessa oo yhtään mitään järkeä. Sulla on vain jonkinlainen pakkomielle samoa jotakin johonkin. Pätemisen tarve pursuaa päästä läpi jo?
Jaa, että kapea. No voihan se osittain niin olla, kun minulla on selkeä mielipide asioista. Minulla vain tämä "kapea" mielipide on pitkän harkinnan ja tiedonkeruun tulos. Eivätkä sinun ajatukset kyllä ole yhtään laajemmat.
"teet aivottomasti omia tulkintojasi... Sulla on vain jonkinlainen pakkomielle samoa jotakin johonkin."
HAH HAH...minä ainakin kerron tosiasioita, enkä levittele täysin asiaankuulumatonta propagandaa. Ja kun katsoo kuinka paljon tänne olet sitä samaa levittänyt, ei voi kuin sanoa, että sinulla se sanomisen tarve on.
Nyt taidan lopettaa sinun kanssasi riitelyn ja kirjotan ehkä muuten, jos jotain faktoja tarvitaan.
Ruotsi ja Suomi tekevät paljonkin yhteistyötä ydinvoima-alalla. Miten nämä asiat sitten on Suomen ydinvoimaloissa huomioitu:
- tulipalovaara, palonkestävät seinät
- luonnonkatastrofi
- terrori-isku
- ohjausmahdollisuus useammasta paikasta
"
Miten Suomessa?
Kirjoittanut: Vastaaja, 30.7.2004 klo 07.50
Ruotsi ja Suomi tekevät paljonkin yhteistyötä ydinvoima-alalla. Miten nämä asiat sitten on Suomen ydinvoimaloissa huomioitu:
- tulipalovaara, palonkestävät seinät
- luonnonkatastrofi
- terrori-isku
- ohjausmahdollisuus useammasta paikasta
"
Koska kukaan palstan asiantuntijapelleistä ei uskalla kertoa mitään, lienee niin että Suomessa nuo asiat on retuperällä eikä ole tarkoituskaan tehdä kuten ruotsalaiset: huolehtia kansalaisten turvallisuudesta ja pistää nuokin asiat kuntoon.
Pidetään peukkuja ettei mitään tapahdu. Muutamaan kymmeneen vuoteen.
-Vastaaja-
Otetaanpa tämä pätkä uudestaan, kun eka keskustelu väännettiin ihan sivuraiteille:
"
Lisäksi ydinvoimaloiden reaktoreita on voitava ohjata useammasta paikasta ydinvoimalassa.
"Jos esimerkiksi keskusvalvomo vallataan, on operaattoreiden voitava siirtyä toiseen paikkaan ja hoitaa työ sieltä", sanoo Christer Viktorsson SKI:sta.
"
Siis: onko Suomessa suunniteltu mitään vastaavaa?