Marski ei merkkaa nuorille mitään.

Miten tämä Mannerheim oikein edes liittyy kielipolitiikkaan, kun se aina vedetään esille? Huolimatta siitä, että henkilökohtaisesti mielestäni suurin suomalainen oli ja on edelleen Kekkonen, niin kyllähän Marskikin on arvonsa ansainnut oman rankinkini top kolmosessa.

Se taas miten yli puolivuosisataa sitten kuolleen Mannerheimin suomenruotsalaisuus edes jollain tavalla liittyisi niihin nykyisiin päätöksiin, joissa ratkotaan sitä lopetetaanko pakkoruotsi tai siirrytäänkö viralliseen yksikielisyyteen on jäänyt minulle pysyväksi arvoitukseksi. Ainakin minusta ne ovat täysin erillisiä asioita joita ei pitäisi sekoittaa keskenään.

Näyttää tosin siltä että svekoilla on nämä nykymaailman argumentit nykyisen tilanteen jatkamiseksi sen verran vähäiset, että täytyy käydä historiasta ja sen uudelleen tulkinnoista perusteluja pakkoruotsille ja ruotsin asemalle.

Itse en näe mitään perusteluita että vanhempia kuin korkeintaan sotien aikaisia historia-argumentteja voisi käyttää syinä miksei tai miksi kielten asemaa tai opetusta pitäisi muuttaa, vaan päätökset pitää tehdä nykyisten ja tulevaisuuden tarpeista. Tietenkin ovathan nämä tarvittaessa vaikka keskiajalle liittyvät pohdinnat siitä kuka tuli minnekin ja mitä kieltä puhuttiin minkäkin takia hauskaa ajanvietettä ja mukavan yleissivistävää, muttei niillä oikeastaan ole eikä saakaan olla muuta kuin viihdearvoa kielten asemista päätettäessä.

Suurimmaksi suomalaiseksi olisi valittu Lalli, mutta hänet vedettiin pois äänestyksestä. Syytä ei sanottu, mutta ennakkoon hän oli ylivoimainen ykkönen.

Ehkä syynä oli se, että Lalli huitaisi kirveellä hengiltä ruotsalaistamiskampanjan aloittaneen ja tänne rikollisin, ryöstämis-ja raiskaamis- sekä maananastuksen aikein tuleen valloittaja-tekeleen.

Hurrrrimedia ei oikein innostunut että suurimmaksi suomalaiseksi olisi valittu suomenkielinen suomalainen, itsenäisyyden puolustaja.

Mutta onhan sekin jotain, että suomalaiset ovat niin suvaitsevaisia, että valitsevat sen jälkeen suurimmaksi suomalaiseksi Venäjän armeijassa palvelleen umpihomon. Syventävän kuvan Mannerheimista antoi hänen pelastamansa homo kirgiisirakakastaja Tampereen taistelun aikana.

Oliko marski gay?Vaimon kai hän otti siksi että sai viina velat maksettua.

Marski oli umpihomo. Mutta ei se miehen arvoa alenna.

Tarmo Mannni lohkaisi hyvin, että kun hän tuli Marskia vastaan Esplanadilla, molemmat kääntyivät katsomaan taaksepäin tosensa ohitettuaan. Marski oli kuulemma katsonut hänen bärssettään hymyssä suin.

Mutta ei mitään. Arvostan Marskia, ja siksi myös ettei hän ollut suomenruotsalainen vaikka apinat opettivat hänelle kielekseen ruotsin. Suomi oli silloin apinoiden hallinnassa.

Marski taisteli suomalaisuuden puolesta, toisin kuin hinttrari ja miesten tapattaja Ehrnroot. Hän määräsi tykistökeskityksen Vuosalmella omien niskaan. Nämä uivat Vuoksen yli kun panokset oli loppu Vuosalmen sillanpääasemassa ja ryssä tuli linjojen läpi. Näin minulle kertoivat siellä tapelleet miehet, ne harvat eloonjääneet. Eivät arvostaneet Ehrnrootia, se sen arvostus tuli myöhemmin. Hurrimedian vaikutuksesta, koiraslotat eivät rintamilla tapelleet. Ja silloin ei kyelty Vuosalmen miehiltä!

Gustaf Mannerheim kuoli yli 60 vuotta sitten. Hän oli venäläinen kenraali, joka palasi kotimaahansa Suomeen viisikymppisenä ja nousi keskeiseksi henkilöksi v. 1918 ja uudelleen 1939-44. YLE:n äänestyksessä hänet valittiin suurimmaksi suomalaiseksi ja kakkostilalle nousi Risto Ryti, sota-ajan presidentti. Oma ehdokkaani oli Mikael Agricola.

Jos suomenruotsalaiset haluavat mitätöidä Mannerheimin saavutukset alentamalla hänet kieliriidan kiistakapulaksi, niin se osoittaa kunnioituksen puutetta ja mitätöi Mannerheimin merkityksen.