Kulttuuria: http://www.angelfire.com/journal2/filosofiaa
Ennen kuin alamme tarkastella ihmisen tiloja ruumiin kuoleman jälkeen, tuotakoon julki muutamia totuuksia siitä, mihin sielun kuolemattomuus perustuu.
Ensinnäkin mikään ei voi syntyä tyhjästä, ja alussa oli tyhjyys luonnonmaailmaa vastaavalla paikalla. Jumala loi koko maailmankaikkeuden omasta Jumaluudestaan henkisestä tilastaan käsin. Herran Jumaluus sai materian muodot epäjatkuvien asteiden välityksellä. Näin koko maailmankaikkeudesta tuli Jumalan kuva. Koska Jumala on ikuinen ja ääretön on Hänen syntymänsä myös ääretön, sillä henkisessä tilassa ei ole aikaa. Niin muodoin on ihminen Jumalan luomana osa tätä Jumalan ikuisuutta ja yhdistyneenä rakkauden ja uskon (totuuden ymmärrys) sitein Jumalaan. Tästä seuraa, että ihminen osana Jumalan ikuisuutta ei voi kuolla, vaan omistaa kuolemattoman sielun. Tarkennuksena mainittakoon, että uudestisyntymätön ihminen ei ole Jumalaan yhteydessä rakkauden hyvyyden ja uskon totuuden suhteen siten, että hän ottaisi vastaan Jumalallisen hyvyyden ja totuuden Jumalallisina.
Uudestisyntymättömän luonnolliselle tasolle kuitenkin virtaa Jumalallista hyvyyttä ja totuutta, mutta uudestisyntymätön muuttaa ne pahuudeksi ja vääryydeksi. Eläimet saavat osakseen myös Jumaluuden yleisen virtauksen, mutta koska eläimiltä puuttuu korkeimmat asteet spirituaalinen ja coelestiaalinen aste, tästä johtuen ne eivät voi ajatella mitään ymmärryksellä ja siten ne eivät voi kehittyä henkisesti tästä seuraa, että eläimillä ei ole kuolematonta sielua.
Ihmisen fyysisen ruumin kuoleminen ei tarkoita varsinaisen ihmisen kuolemista, vaan elämän jatkumista toisessa ulottuvuudessa - henkisessätilassa. Hengellä on sisäinen yhteys keuhkojen ja sydämmen toimintaan, näiden lakattua toimimasta henki siis siirtyy henkimaailmaan. Herra itse (herättää) eli johtaa ihmisen henkimaailmaan, kun ihmisen fyysinen sydän on lakannut toimimasta.
Jumalan sanassa edelläkuvattua tapahtumaa kusutaan ylösnousemukseksi. Herätyksen jälkeen ihminen on ulkoiselta muodoltaan saman kaltainen kuin hän oli luonnonmaailmassa. Henki-ihmisellä on myös samanlaiset aistit kuin hänellä oli luonnonmaailmassa paitsi, että ne ovat henki-ihmisellä paljon tarkemmat. Henki-ihmisellä on myös sisäinen muisti, joka on paljon tarkempi kuin luonnonmaailmassa. Sisäiseen muistiin on tallentunut kaikki maanpäällä koetut tapahtumat, teot, ajatukset ja tuntemukset. Tätä sisäistä muistia kutsutaan Jumalan Sanassa elämänkirjaksi.
Ihminen käy yleisesti kolmen tilan läpi fyysisen kuoleman jälkeen, ennen kuin hän siirtyy taivaaseen tai helvettiin. Ensimmäin tila on ulkoisen mielen tila, toinen sisäisen mielen tila ja kolmas opetuksen tila, missä henki-ihmistä opetetaan taivasta varten. Poikkeuksena edellisestä ovat sellaiset henki-ihmiset, jotka joko pääsevät miltei suoraan taivaaseen tai helvettiin. Ne, jotka pääsevät suoraan taivaaseen ovat jo maanpäällisen vaelluksensa aikana uudestisyntyneet niin korkealle asteelle, että tulevat otetuksi hyvin lyhyen oleskelun jälkeen taivaaseen. Ne, jotka ovat sisäisesti pahoja näytellen ulkoisesti hyvää, ovat niin muodoin lisänneet petoksella pahuuttaan, siksipä heidät heitetään suoraan helvettiin (ikään kuin heitetään, tosiasiassa he heittäytyvät itse sinne pahojen himojensa vetäminä). Jumalan Sanassa kuvataan tämän kaltaisissa pahuuksissa olevia ihmisiä seuraavasti:
"Te olette valkeiksi kalkittujen
hautojen kaltaisia: ulkoa ne kyllä näyttävät kauniilta, mutta ovat sisältä täynnä
kuolleiden luita ja kaikkea saastaa!"
(Matt. 23: 27).
Ensimmäinen mielen tila: Tämä tila on siis ulkoisen mielen tila, joka on samanlainen kuin hänen tilansa oli luonnonmaailmassa. Hänen kasvonsa, puheensa ja mielenlaatunsa ovat siis samankaltaiset kuin olivat luonnonmaailmassa. Tämä tila kestää muutamista päivistä kuukausiin riippuen ihmisen mielen laadusta
Toinen mielen tila: Ensimmäisen mielen tilan jäkeen ihminen vähitellen ohjataan toiseen mielen tilaansa. Tässä tilassa ihmisen ulkoinen mieli saatetaan vastaamaan hänen sisäisen mielensä tilaa, sillä henkisessä maailmassa tulee ulkoisen sisäisen mielen tilan vastata ulkoisen mielentilaa, ulkokultaisuus ei siis ole mahdollista kuten luonnon maailmassa. Oikeamielisiä ovat ne, joiden ulkoiset tilat vastasivat hänen sisäisiä tilojaan jo luonnonmaailmassa he ovat niitä, jotka rakastivat Jumalan Sanaa ja elivät Jumalallisten lakien mukaisesti niin sisäisessä mielensä kuin myös ulkoisesti. Toisessa mielen tilassa ihmisen ulkoinen tila saatetaan ikään kuin uneen, näin hänen mielen tilansa on sellainen kuin se oli luonnonmaailmassa sisäisesti (sisäinen mielen tila), joka paljastaa sen mitä ihminen oli todellisuudessa ajatellut ja tahtonut. Toisessa tilassa paljastuu siis ihmisen todellinen luonne jolloin ne, jotka elivät luonnonmaailmassa sisäisessä hyvyydessä ja totuudessa, ovat vieläkin ymmärtäväisempiä toisin sanoen heidän älykkyydensä kasvaa tavattomasti, sillä luonnollinen ruumis ei muodosta enää estettä tälle älykkyyden esiin tulolle. Toisin on sisäiseti pahojen kohdalla, sillä nyt heidän pahuuden ja valheen himonsa paljastuvat, jotka johtavat kaikenlaisiin mielettömyyksiin ja koska heidän ulkoiset tilansa ovat vaivutettu unenkaltaiseen tilaan he eivät voi teeskennellä eivätkä he voi käyttää ulkoista mieltään hyväksi, vaan heidän sisäinen mielensä, joka on pelkästään valhetta ja pahuuta johtaa heidät henkiseen tyhmyyteen. Toinen tila toimii siten hyvien ja pahojen henki-ihmisten eroitustiloina, jolloin hyvät henki-ihmiset alkavat kääntyä poispäin pahojen henki-ihmisten mielettömyyksistä ja pahat henki-ihmiset alkavat kulkea himojensa vetäminä, kukin omaa helvettiyhteiskuntaansa kohti.
Henkien kolmas tila henkimaailmassa on opetuksen tila, mutta yksistään hyviä henki-ihmisiä varten. Pahoja ei enää voi opettaa kuoleman jälkeen hyvyyksissä ja totuuksissa, sillä he eivät ole ottaneet tätä opetusta vastaan maailmassa eikä näin ollen heihin ole juurtunut yhtään totuutta ja hyvyyttä ja koska heiltä puuttuu luonnollisessa ruumiissa olevan mielen toimivuus he eivät voi ottaa vastaan hyvyyden ja pahuuden ja toisaalta totuuden ja valheen välistä kamppailua. Tämä kamppailu, joka on uudestisyntymistä voitetaan Jumalan avulla ja uudestisyntyminen mahdollistaa myös Jumalallisten totuuksien ja hyvyyksien opetuksen vastaan ottamisen, mutta kuten sanottu uudestisyntymiseen tulee käydä jo luonnonmaailmassa. Pahat joutuvatkin toisen tilansa jälkeen pahuuttaan vastaavaan helvettiin, koska heissä on toisessa tilassa pahuudet yhdistyneet sitä vastaaviin vääryyksiin.
Tiivistettynä voidaan siis sanoa, että yleisesti ihmisen henki käy kolmen tilan läpi henkimaailmassa: Henkien ensimmäinen tila on ulkoisen mielen tila. Tämä siirtyminen ulkoisesta kohti sisempää perustuu Jumalalliseen järjestykseen.
Ennen kuin alamme tarkastella ihmisen tiloja ruumiin kuoleman jälkeen, tuotakoon julki muutamia totuuksia siitä, mihin sielun kuolemattomuus perustuu.
Ensinnäkin mikään ei voi syntyä tyhjästä, ja alussa oli tyhjyys luonnonmaailmaa vastaavalla paikalla. Jumala loi koko maailmankaikkeuden omasta Jumaluudestaan henkisestä tilastaan käsin. Herran Jumaluus sai materian muodot epäjatkuvien asteiden välityksellä. Näin koko maailmankaikkeudesta tuli Jumalan kuva. Koska Jumala on ikuinen ja ääretön on Hänen syntymänsä myös ääretön, sillä henkisessä tilassa ei ole aikaa. Niin muodoin on ihminen Jumalan luomana osa tätä Jumalan ikuisuutta ja yhdistyneenä rakkauden ja uskon (totuuden ymmärrys) sitein Jumalaan. Tästä seuraa, että ihminen osana Jumalan ikuisuutta ei voi kuolla, vaan omistaa kuolemattoman sielun. Tarkennuksena mainittakoon, että uudestisyntymätön ihminen ei ole Jumalaan yhteydessä rakkauden hyvyyden ja uskon totuuden suhteen siten, että hän ottaisi vastaan Jumalallisen hyvyyden ja totuuden Jumalallisina.
Uudestisyntymättömän luonnolliselle tasolle kuitenkin virtaa Jumalallista hyvyyttä ja totuutta, mutta uudestisyntymätön muuttaa ne pahuudeksi ja vääryydeksi. Eläimet saavat osakseen myös Jumaluuden yleisen virtauksen, mutta koska eläimiltä puuttuu korkeimmat asteet spirituaalinen ja coelestiaalinen aste, tästä johtuen ne eivät voi ajatella mitään ymmärryksellä ja siten ne eivät voi kehittyä henkisesti tästä seuraa, että eläimillä ei ole kuolematonta sielua.
Ihmisen fyysisen ruumin kuoleminen ei tarkoita varsinaisen ihmisen kuolemista, vaan elämän jatkumista toisessa ulottuvuudessa - henkisessätilassa. Hengellä on sisäinen yhteys keuhkojen ja sydämmen toimintaan, näiden lakattua toimimasta henki siis siirtyy henkimaailmaan. Herra itse (herättää) eli johtaa ihmisen henkimaailmaan, kun ihmisen fyysinen sydän on lakannut toimimasta.
Jumalan sanassa edelläkuvattua tapahtumaa kusutaan ylösnousemukseksi. Herätyksen jälkeen ihminen on ulkoiselta muodoltaan saman kaltainen kuin hän oli luonnonmaailmassa. Henki-ihmisellä on myös samanlaiset aistit kuin hänellä oli luonnonmaailmassa paitsi, että ne ovat henki-ihmisellä paljon tarkemmat. Henki-ihmisellä on myös sisäinen muisti, joka on paljon tarkempi kuin luonnonmaailmassa. Sisäiseen muistiin on tallentunut kaikki maanpäällä koetut tapahtumat, teot, ajatukset ja tuntemukset. Tätä sisäistä muistia kutsutaan Jumalan Sanassa elämänkirjaksi.
Ihminen käy yleisesti kolmen tilan läpi fyysisen kuoleman jälkeen, ennen kuin hän siirtyy taivaaseen tai helvettiin. Ensimmäin tila on ulkoisen mielen tila, toinen sisäisen mielen tila ja kolmas opetuksen tila, missä henki-ihmistä opetetaan taivasta varten. Poikkeuksena edellisestä ovat sellaiset henki-ihmiset, jotka joko pääsevät miltei suoraan taivaaseen tai helvettiin. Ne, jotka pääsevät suoraan taivaaseen ovat jo maanpäällisen vaelluksensa aikana uudestisyntyneet niin korkealle asteelle, että tulevat otetuksi hyvin lyhyen oleskelun jälkeen taivaaseen. Ne, jotka ovat sisäisesti pahoja näytellen ulkoisesti hyvää, ovat niin muodoin lisänneet petoksella pahuuttaan, siksipä heidät heitetään suoraan helvettiin (ikään kuin heitetään, tosiasiassa he heittäytyvät itse sinne pahojen himojensa vetäminä). Jumalan Sanassa kuvataan tämän kaltaisissa pahuuksissa olevia ihmisiä seuraavasti:
"Te olette valkeiksi kalkittujen
hautojen kaltaisia: ulkoa ne kyllä näyttävät kauniilta, mutta ovat sisältä täynnä
kuolleiden luita ja kaikkea saastaa!"
(Matt. 23: 27).
Ensimmäinen mielen tila: Tämä tila on siis ulkoisen mielen tila, joka on samanlainen kuin hänen tilansa oli luonnonmaailmassa. Hänen kasvonsa, puheensa ja mielenlaatunsa ovat siis samankaltaiset kuin olivat luonnonmaailmassa. Tämä tila kestää muutamista päivistä kuukausiin riippuen ihmisen mielen laadusta
Toinen mielen tila: Ensimmäisen mielen tilan jäkeen ihminen vähitellen ohjataan toiseen mielen tilaansa. Tässä tilassa ihmisen ulkoinen mieli saatetaan vastaamaan hänen sisäisen mielensä tilaa, sillä henkisessä maailmassa tulee ulkoisen sisäisen mielen tilan vastata ulkoisen mielentilaa, ulkokultaisuus ei siis ole mahdollista kuten luonnon maailmassa. Oikeamielisiä ovat ne, joiden ulkoiset tilat vastasivat hänen sisäisiä tilojaan jo luonnonmaailmassa he ovat niitä, jotka rakastivat Jumalan Sanaa ja elivät Jumalallisten lakien mukaisesti niin sisäisessä mielensä kuin myös ulkoisesti. Toisessa mielen tilassa ihmisen ulkoinen tila saatetaan ikään kuin uneen, näin hänen mielen tilansa on sellainen kuin se oli luonnonmaailmassa sisäisesti (sisäinen mielen tila), joka paljastaa sen mitä ihminen oli todellisuudessa ajatellut ja tahtonut. Toisessa tilassa paljastuu siis ihmisen todellinen luonne jolloin ne, jotka elivät luonnonmaailmassa sisäisessä hyvyydessä ja totuudessa, ovat vieläkin ymmärtäväisempiä toisin sanoen heidän älykkyydensä kasvaa tavattomasti, sillä luonnollinen ruumis ei muodosta enää estettä tälle älykkyyden esiin tulolle. Toisin on sisäiseti pahojen kohdalla, sillä nyt heidän pahuuden ja valheen himonsa paljastuvat, jotka johtavat kaikenlaisiin mielettömyyksiin ja koska heidän ulkoiset tilansa ovat vaivutettu unenkaltaiseen tilaan he eivät voi teeskennellä eivätkä he voi käyttää ulkoista mieltään hyväksi, vaan heidän sisäinen mielensä, joka on pelkästään valhetta ja pahuuta johtaa heidät henkiseen tyhmyyteen. Toinen tila toimii siten hyvien ja pahojen henki-ihmisten eroitustiloina, jolloin hyvät henki-ihmiset alkavat kääntyä poispäin pahojen henki-ihmisten mielettömyyksistä ja pahat henki-ihmiset alkavat kulkea himojensa vetäminä, kukin omaa helvettiyhteiskuntaansa kohti.
Henkien kolmas tila henkimaailmassa on opetuksen tila, mutta yksistään hyviä henki-ihmisiä varten. Pahoja ei enää voi opettaa kuoleman jälkeen hyvyyksissä ja totuuksissa, sillä he eivät ole ottaneet tätä opetusta vastaan maailmassa eikä näin ollen heihin ole juurtunut yhtään totuutta ja hyvyyttä ja koska heiltä puuttuu luonnollisessa ruumiissa olevan mielen toimivuus he eivät voi ottaa vastaan hyvyyden ja pahuuden ja toisaalta totuuden ja valheen välistä kamppailua. Tämä kamppailu, joka on uudestisyntymistä voitetaan Jumalan avulla ja uudestisyntyminen mahdollistaa myös Jumalallisten totuuksien ja hyvyyksien opetuksen vastaan ottamisen, mutta kuten sanottu uudestisyntymiseen tulee käydä jo luonnonmaailmassa. Pahat joutuvatkin toisen tilansa jälkeen pahuuttaan vastaavaan helvettiin, koska heissä on toisessa tilassa pahuudet yhdistyneet sitä vastaaviin vääryyksiin.
Tiivistettynä voidaan siis sanoa, että yleisesti ihmisen henki käy kolmen tilan läpi henkimaailmassa: Henkien ensimmäinen tila on ulkoisen mielen tila. Tämä siirtyminen ulkoisesta kohti sisempää perustuu Jumalalliseen järjestykseen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tarkennus epäjatkuviin asteisiin:
Ne tarkoittaa sitä, että kaikilla ilmiöillä on tarkoitus, ja vaikutus. Tässä kolmijaossa on olemassa sisin syy ja välillisenä syynä keinot sekä näiden syiden aikaansaama ilmiö ts. vaikutus.
Esimerkiksi taiteilijan motivaatio maalata taulu (tarkoitus). Taiteilijan perityt ja hankitut taidot maalata tauluja (syy). Valmistunut taulu on siten toteutunut tarkoitus ts. vaikutus.
Valmiista taulusta emme havaitse suoraan taulun valmistumiseen liittyviä synty prosesseja, vaikka ne ovat edellä mainitut taiteilijan mielessä olevat motivaatiot ja valmiudet.
Jumalan Sanassa epäjatkuvat asteet tarkoittavat seuraavaa: Sanan sisin syy on itse Jumalallinen Ääretön Rakkaus ja välineellinen syy on Jumalallinen Ääretön Viisaus.
Luonnonmaailma on myös yhteydessä epäjatkuvien asteiden kautta henkiseen maailmaan. Sisin syy (tarkoitus) tapahtuu henkisessä maailmassa, jonka tarkoitus alkuperältään taivaallinen eli coelestiaalinen. Välineellisenä asteena tässä on henkinen eli spirituaalinen syy, tästä seuraa, että henkisestä maailmasta peräisin olevat sisäiset syyt näkyvät luonnonmaailmassa materian erilaisina muotoina (vaikutus). Henkinen maailma koostuu spirituaalisesta substanssista, jolla ei ole ajan ja paikan ulottuvuutta.
Ed. mainittuun perustuu siten maailmankaikkeuden luominen, joka oli tapahtunut Herran Jumaluudesta. Tämä Jumaluus sai epäjatkuvien asteiden kautta materian eri muodot ajassa ja paikassa.
>>Israelilla on 2000 neutronipommia
Tuohan kuulostaa selvältä, että ihmisellä on kuolematon sielu, sillä kun ihminen on ihminen vain sieluunsa nähden ja tämä sielu tai henki osana Jumalan ikuisuutta ei voi kuolla.
Sekin tunnustaa järkevältä, että ihminen joutuu tahtoaan vastaavaan tilaansa kuoleman jälkeen.
Mihinkä nuo teoriat perustuvat Swedenborgiinko?
Kyllä, ne perustuvat Jumlalta E. Swedenborgin kautta tulleeseen Ilmoitukseen eli Taivaalliseen Oppiin.
Entäpä jälleensyntyminen eikö se sitten ole mahdollinen?
Olen itse Swedenborgin myötä tullut siihen käsitykseen, että jälleensyntyminen ei ole mahdollista.
Perusteluni: Ihminen syntyy lihallisesti kahdesta sukusolusta, tällöin samaan aikaan syntyy tätä fyysistä ruumista vastaava henkiruumis kahdesta henkisestä eli spirituaalisesta substanssista koostuvasta solusta.
Koska ihminen on kahden perintöaineksen yhteenliittymän tulos niin fyysisesti kuin myös henkisesti ei hän tällöin ole voinut elää ennen näiden perintöainesten yhtymistä. Sielu ei voi liittyä laina ruumiiseen, sillä kullakin syntyvällä ruumiilla on jo oma fyysistä ruumista vastaava sielunsa.
Omakohtaisen kokemukseni kautta voin sanoa että pienokaisella voi olla muistia edellisestä elämästään . Jos jälleensyntymistä ei lainkaan olisi, mistä tämä tietoisuus olisi peräisin? On myös paljon ihmisillä muistikuvia ja tietoa elämästä toisessa ympäristössä. Me täällä länsimaissa vain taidamme olla sitä porukkaa, joka harvemmin muistaa menneisyydestään mitään.Tai sitten olemme niitä ensikertalaisia joilla ei edellisiä elämiä vielä ole. Sen opetuksen mukaan, jota olen saanut, on erilaisia ihmisiä, toisilla on yhteys omaan sieluunsa, toisilla taas ei ole sitä. On myös ihmisiä joilla on yhteyksiä henkielämään, kun taas useimmille riittää ihan nämä maalliset kuviot. On myös ihmisiä jotka tietävät olevansa muualta ja tietävät jatkavansa matkaa aivan toisiin maailmoihin täälläolon jälkeen. He ovat ns. vierailijoita ja heillä on määrätty tehtävä suoritettavanaan. Sitten on myös maanpiirin ihmisiä joillla on käsitys maanpiirissä elämisestä ns. enkelinä kuolemansa jälkeen. He palvelevat maailmaa siten. Sen tiedon mukaan mitä minulla on, on siis monenlaisia ihmisiä monenlaisine henkisine ominaisuuksineen. Yksi selitys ei siten kata kaikkea henkielämää eikä tietoisuutta siitä.
Muuten kirjoituksesi ajatuksineen oli todella mielenkiintoinen ja tarkka.