"Esimerkiksi paljolti naturalistiseen filosofiaan perustuva ateismi voi jossakin ihmisessä kaapata kriittisyyden käyttöönsä ja puhua ”tieteellisestä kritiikistä” tai ”kriittisestä järjestä” jättäen huomiotta omat teoreettisesti ja käytännöllisesti heikot lenkkinsä. "
http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/uskonnot-kuuluvat-kouluun-opetukseen-kuuluu-myos-kriittinen-tarkastelu#kommentoi
http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/uskonnot-kuuluvat-kouluun-opetukseen-kuuluu-myos-kriittinen-tarkastelu#kommentoi
Vastaukset 2
Vanhimmat
Linkistäsi:
"Pienten lasten kanssa on aloitettava oman uskonnon kertomuksista, joita vasten voi pohtia oman elämän kysymyksiä."
Ja mikäpäs se omempi uskonto suomalaisille olisi kuin vanha shamanismi Väinämöisineen.
Skandinavian lapset voisi pohtia oman elämänsä kysymyksiä Valhallaa ajatellen, jne.
Linkistä:
"Eppu Salminen epäilee (Kirjeitä, SK 29/2012), ettei oman uskonnon opetukseen voisi kuulua uskontojen kriittinen tarkastelu. Entisenä uskonnonopettajien kouluttajana vakuutan, että pitää kuulua! Ylemmillä luokilla on käsiteltävä ateismin perusteluita siinä kuin jumalauskon"
Entisenä uskonnonopettajan tunneilla istuneena vakuutan, että ei tosiaankaan kuulunut. Kristinuskon kaikki mytologiset tapahtumat esitettiin historiallisina faktoina. Kriittisesti tarkasteltiin vain niitä kirottuja vääriä uskontoja, kuten islamia ja hindulaisuutta ja buddhalaisuutta, joiden kannattajien kerrottiin joutuvan kaikki helvettiin.
Ateismista kerrottiin että se tarkoittaa kommunismia, joka johtaa vankileireihin ja miljoonien ihmisten tappamiseen (samaahan kerrotaan muuten edelleen, tälläkin palstalla vähän väliä). Ateistit luokiteltiin moraalittomiksi rikollisiksi, homojen ja huorien ohessa, joiden kerrottiin palavan ikuisessa tulessa.
Näin opetti minun uskonnonopettajani luokkaani koulussa. Oppi ei ole mennyt hukkaan, kun ihan tuota samaa kuulee edelleen jatkuvasti eri puolilla, tälläkin palstalla vähän väliä.