Hallituksessa kannat oli tasan puolesta ja vastaan. Ulkoasiainministei meni kansan pariin ja kysyi miten on? Kyllä. Se on hyväksytävissä vastasi kansa. YYA hyväksyttiin.
YYA 1945
YYA.. lll
3889
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Presidentti Carl Gustaf Mannerhei
Pääministeri Paasikivi
Ulkoasiainministeri Enckell
YYA sopimuksen neuvotteli ja muotoili Mannerheim, mutta N-liitto ei allekirjoittanut sopimusta Mannerheimin kanssa, koska ei halunnut Mannerheimille kunniaa sopimuksesta, sopimuksen allekirjoitti presidenttinä Paasikivi.
Mannerheim erosi ennenaikaisesti terveydellisistä syistä, poliittisesti se oli myös välttämätöntä, N-liitto piti Mannerheimia sodanajan johtajana ja sitä kautta siitä tuli poliittinen rasite Suomelle.
Mannerheim ja Heinrichs kyllä työstivät ensimmäistä versiota. Se ei kuitenkaan edennyt tuumailua pitemmälle.
Lopullisen version kirjoitutti Paasikivi ja Kekkonen sekä Söderhjelm työstivät sitä hänen ohjeidensa mukaan. Suomen näkemykset tulivat sopimuksessa aika hyvin esille.
YYA-sopimus oli todellakin "Paasikiven diktaatti". Kiitos Paasikiven tiukkuuden ja taitavuuden Suomi sai aseen, jolla Suomi pystyi vuosikymmeniä manipuloimaan tai oikeastaan nöyryyttämään Neuvostoliittoa, supervaltaa joka oli lyönyt Suomen maahan kahdessa sodassa.
Mannerheim luikkasi kuukausiksi johonkin. Kukaan ei tiennyt misä Mannerheim oli. Pärjättiin toki ilmankin. Tottakait pärjättiin. Mannerheimin luottomiehinä Enckellin veljekset. Otettiin Suomi haltuun.
mitään kysytty. YYA-sopimuksen hyväksyi eduskunta.
WIKI:"YYA-sopimuksen toimeenpanoasetus
Asetus.
Asetus Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Moskovassa 6 päivänä huhtikuuta 1948 allekirjoitetun sopimuksen voimaansaattamisesta.
Sitten kun Eduskunta on hyväksynyt Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Moskovassa 6 päivänä huhtikuuta 1948 allekirjoitetun sopimuksen ja tasavallan presidentti on 30 päivänä huhtikuuta 1948 sen ratifioinut sekä ratifioimisasiakirjat vaihdettu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1948, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että sopimus on voimassa niin kuin siitä on sovittu.
Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1948. "
Ulkoministeri kysyi vielä papalta epä'varmana tuosta kaikesta. Pappa astasi että tää on OK-sopimus.
YYA-sopimus oli Suomen kannalta erittäin hyvä sopimus. Karjalaa emme toki saaneet. Miksemme?
Asioilla on puolensa. Suomi olisi saanut Karjalan, jos Suomi olisi liitetty Neuvostoliittoon.
Ministerit oli kahden vaiheilla. He turvautuivat lähimpiin sukulaisiin. Mannerheimin jyrkkä Ei. Enckelln suku puolestaan "kirjota" "ei"!
YYA-sopimuksen yksimielisesti. Eduskunnassa sitä vastusti vain pieni edistyspuolue.
Mannerheim oli eläkkeellä. Paasikivi kysyi hänen neuvoaan helmikuussa -48, mutta M. ei osannut sanoa asiaan oikein mitään. Hän pelkäsi sopimuksen voivan viedä Suomen täysin NL:n valtaan. Presidenttinä hän olisi sanonut tällaisille neuvotteluille EI.
Silti hän hyväksyi Paasikiven päätöksen neuvottelujen aloittamisesta.
Sopimuksen valmistuttua M. oli melko tyytyväinen sen sanamuotoon, eikä enää puuttunut siihen.
Suomen kannalta YYA oli täysin hyväksyttävä sopimus. taloussopimukset ja muutenkin kauppa . Muistakaa öljykriisi.
YYA-sopimuksen ja suomalais-neuvostoliittolaisen luottamuksen suojissa luotiin moderni suomalainen talous- ja yhteiskuntarakenne sekä hyvinvointivaltio, jonka vasta Suomen viimeisen 20 vuoden lännettymiskehitys on onnistunut romuttamaan. YYA-aika oli Suomen historian kulta-aikaa.
YYa-sopimus oli superhyvä sopimus Suomelle. Venäläisen öljyn hinta pysyi halpana ja muut superhyvät edut.
Suomi ja Neuvostoliitto oli ystäviä. Talous maidemme välillä kehittyi. Kuitenkin koko Suomen kansa muistaa vain sen kun Karjala menetettiin. tää tarvii selvittää ennenkuin se johtaa suurempaan tuhoon. NaTO ON VÄÄRIN MUTTA MYÖS vENÄJÄN KANTAA kARJALASTA ODOTETAAN.
"Kuitenkin koko Suomen kansa muistaa vain sen kun Karjala menetettiin."
Karjala taisi olla se hinta, joka Suomen oli maksettava järkiintymisestään. Suomen oli koettava voimakas järkytys ja suuri menetys, jotta suomalaiset saattoivat käsittää, että ainoastaan luottamukselliset idänsuhteet saattaisivat turvata Suomen kansallisen olemassaolon ja kehityksen. Tuo viisaus ei sitten unohtunutkaan suomalaisilta ennen 1990-luvun kohtalokkaan lännettymisen alkua.
SUOMI VALTIONA ON TEHNYT TODELLA PALJON VENÄJÄN HYVÄKSI. NYT ON vENÄJÄN VUORO TEHDÄ JOTAIN SUOMEN PUOLESTA. lUOVUTTAA ESIMERKIKSI REPOLA JA PORAJÄ'RVI .
Ei Suomi ikinä pysty maksamaan velkaansa Venäjälle... Enkä puhu ainoastaan yksittäisistä palveluksista, joita Venäjä on Suomelle tehnyt. Suomi on Venäjälle koko olemassaolonsa velkaa. Suomea ei olisi olemassa ilman Venäjää. Suomea ei koskaan olisi syntynyt ilman Venäjää. Eikä nyky-Suomellakaan ole tulevaisuutta ilman Venäjää.
mitään velkaa Venäjälle. Päinvastoin.
Venäjä on vuosisatojen aikana aiheuttanut Suomelle ja sen edeltäjälle Ruotsin itäosalle suunnatonta tuhoa.
Pahimman tuhon teki NL hyökätessään kaikki sopimukset rikkoen natsien tuella Suomeen 30.11. 39. Tarkoituksena oli vallata koko maa ja liittää se itäiseen piikkilankaparatiisiin.
Onneksi NL on saanut historian tuomion. Venäjälläkään ei mene kovin hyvin.
Voimme rauhassa elää omaa elämäämme osana länttä, johon kuulumme.
Rauhoitukaa ja katselkaa netistä Neuoliittolainen elokuva Luottamus.
skuntaan kuului; Hatanpään kartanon vanhaisäntä Idman, Senaatin edustajana ministeri Svinhuvud, Suomen suuriruhtinaskunnan viimeinen ministerivaltiosihteeri Enckell.
Suomalais-Neuvostoliittolainen filmi luottamus. Netistä.
Kyseiselle elokuvalle pitäisi tehdä jatko-osa, joka kuvaisi Paasikiven ja Kekkosen ponnisteluja YYA-sopimuksen ja siihen perustuvan ulkopolitiikan hyväksi 1940-luvun lopulta 1970-luvulle. Suomen länsimielisessä, russofobisessa nykyilmastossa se on tietysti mahdotonta. Venäjältäkään ei juuri nyt löydy hankkeelle rahoitusta.
ja mielistelyn aika olisi erityisen elokuvan arvoinen?
Suomi ei ole velkaa venäjälle,Karjala on menetetty 400 sataatuhatta ihmistä joutui jättämään kotinsa,kommarit ei osaa arvostaa sitä.
Mutta jos joku ottaisi täällä Suomessa kommarien asunnot,niin siitä nousisi kova meteli,jos kommarien meilestä Venäjä on niin hyvä maa niin muuttaa sinne silloin ongelmat poistuu.
Ulkoasiainministeri tuli eräänä syysyänä . Oli onneton Venäjä vaati nyt.sotilasliittoumaa. Ministerille annettiin kamomillateetä. Isoisä tutki hetkenaikaa sopiusta ja sanoi hyväksyttävissä. Hyväksy!
Kyllä. Karjalaa pyydettiin takaisin sotien jälkeen. Kunniakysymys. YYA ei alunperin tarkoittant rähmällään oloa.
Kekkonen oli kauhistus.
Mannerheim ei enää ottanut kantaa.
Mannerheim antoi kaiken päätäntävallan ulkoministerille Presidentti voi luovuttaa kaiken päätäntävallan kenelle hyvänsä.. Neuvostoliitto esitti äärimmäisen kovat ukaasit moskovassa. Ota tai jätä. Ministeri Enckell kirjoiti nimensä. Oikein tai ei. jälkipolvet sa keskustella mutta sopimus tehtiin.
YYA oli superhyväsopimus. Kekkonen ja Breznev aina halaili toisiaan
Taloussuhteet maidemme välillä oli erinomiset muta Karjalaa emme saneet.
Repola ja PorAJÄRVI. Ymmärrän että kannas on teille suurvaltana tärkeä. Suomi ei vaadi kannasta. Ystävyys vatii tekoja Repolan ja Porajärven luovutuksen.
Repola ja Porajärvi kuuluu Suomeen. Edes nämä rajaseudun alueet. Venäläiset on hyviksii sellainen kuva mulla t
Erittäin sopimuksena hyvä. Kävimme kauppaa venäläisten kanssa jotka kutka muut hylki heitä. Teollisuus ja koko kansa hyötyi niin nyt parjatusta YYA-sopimuksesta. Alkuperäinen sopimus ei pitänyt sisällään mitään Suomen itsemäärämiseen rajoittavia tekijööitä. Ei mitään.
Sopimus oli hyvä. Suomen itsemäärämisoikeutta ei rajoitettu millään muotoa.
Kyllä pyydettiin . Karjalaa pyydettiin.Kansa ei usko mutta sekin oli totta.
Talvisotaa olisi vaan pitänyt jatkaa hulluuden uhallakin. Saimme tukea jokapuolelta