Nyt panostaa Suomen rakentamiseen.
maantiet, rautatiet, vesititet.
Energiaan nyt satsata ilman vihreitten ja varureitten lupaa.
Ilmainen vesi vielä Kemijoessakin oettavissa hyötykäyttöön.
Säätönä ykisn Vuotos jopa 500 MW
10 -alapuolisella voimalalla.
Joka voimalassa on vesivarasto jota sittenvuotosallas täydentää tilanteen mukaan.
grunberg ( vihreitten ex puheenjohataja silloin ) ei käsittänyt tätä, luuli vain vuotosvoimalan olevan 39 MW lisänä
Vasta kun horisontti kirkastuu, kulutuskysyntä alkaa piristää kansantaloutta. Palataan ostovoiman kasvattamiseen sitten.
Olen kannattanut myös veronalennuksia. Niidenkin osalta taitaa olla aika kääntää kelkka. Veronalennukset eivät luo työpaikkoja. Jos hallitus pystyy osoittamaan, että se ryhtyy luomaan todellisia työpaikkoja lisäämällä julkisia investointeja, lupaan hetken olla kitisemättä korkeasta veroasteesta.
Kun maailma ei oikene kotvaan, annetaan niiden, jotka ovat sen radaltaan suistaneet, korjata se takaisin hollille. Keskitytään me pienenä kansana oman huushollimme kunnossapitoon.
maantiet, rautatiet, vesititet.
Energiaan nyt satsata ilman vihreitten ja varureitten lupaa.
Ilmainen vesi vielä Kemijoessakin oettavissa hyötykäyttöön.
Säätönä ykisn Vuotos jopa 500 MW
10 -alapuolisella voimalalla.
Joka voimalassa on vesivarasto jota sittenvuotosallas täydentää tilanteen mukaan.
grunberg ( vihreitten ex puheenjohataja silloin ) ei käsittänyt tätä, luuli vain vuotosvoimalan olevan 39 MW lisänä
Vasta kun horisontti kirkastuu, kulutuskysyntä alkaa piristää kansantaloutta. Palataan ostovoiman kasvattamiseen sitten.
Olen kannattanut myös veronalennuksia. Niidenkin osalta taitaa olla aika kääntää kelkka. Veronalennukset eivät luo työpaikkoja. Jos hallitus pystyy osoittamaan, että se ryhtyy luomaan todellisia työpaikkoja lisäämällä julkisia investointeja, lupaan hetken olla kitisemättä korkeasta veroasteesta.
Kun maailma ei oikene kotvaan, annetaan niiden, jotka ovat sen radaltaan suistaneet, korjata se takaisin hollille. Keskitytään me pienenä kansana oman huushollimme kunnossapitoon.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei hallitus puhu näistä mitään.
Tuuli propelit ei pakkasella pyöri.
Vesi virtaa silloin, jos on mitä virrata = allas lisää virtaamaan säädeltynä tehokkaasti.
Onko siellä edeuksunnassa enään ketään alan ihmistä, joka toisi asiat oiikein esille.
Tuntuu kuin olisi: " tois sijaijaisten " asioitten hallitus.
Presidentti Niinistö > PYYNTÖ< siinä olisi avaamisen paikka.
Oppositio nauretaan asiasta ulos, jos esittääkään asiaa.
Vuotos ja Kollaja ovat elätti-suomen rahanlypsy- hankkeita.
Niihin ei kannata haaskata veronmaksajain rahaa euroakaan.
Ei rakentajat rahaa kinua vaan rakennuslupaa altaille.
Valmistuessaan ne toimittavat sähköenergiaa myös silloin kun tuulivoimalat seisovat tyveninä pakkasöinä.
Vesi on ilmainen energia.
Jos esim. Tenosta saisi sähköä 4 miljoonalla € vuodesa, niin häviävä lohisaalis voitaisiin maksaa kalastajille suoraa rahana niin että jokainen saisi ostaa kalat suoraan kaupan pakestealtaasta eikä tarvisi edes pyynnin vaivaa nähä. Jos tenosta jää saamata 20000 kg lohta voimaloiden vuoksi niin jokaisesta kg jos maksaa 9 euroa kalamiehelle(hinta sodankylän osuuskaupassa) niin tämä maksaa vain 180000 euroa. 4 miljoonasta jää silloin vielä 3.8 miljoonaa euroa jaettavaksi fortumin omistajille. 3.8 miljoonaa euroa on 22593774 Suomen markkaa ja vuoden 1962 vanhoissa markoissa tämä on 225937740 markkaa!!!
Edes ei nyt kannattaisi kovin kauppaa käydä sähkön hinnalal, kun vesisähkö kuitenkin kaikista ylivoimaisinta.
Pilvet kuljettaa hiljaa ja saasteettomasti vedet alueelle.
Ihmisten pitäisi ihan toisinpäin asioita ajatella vesisähkössä.
En ymmärrä vastustusta tässä vesisähkö asiassa. Kun teno-joki virrannut tyhjänpanttina vuosikymmeniä.
Kuin moni edes ymmärtää mitä tarkoittaa MWh, ja 61 € hinta sähkölle. Eihän kukaan lappalainenkaan mitään megawatti/h osta sähköä kotiinsa vaan kotitalouksissa on pienempi kilowattimittari!
Ymmärränkö edes itse tuota ?
Epäilen !
Mitä on Pohjoimainen energia yhtetyö.
Mitä n sovittu mm sähkön siirron ja hinnan suhteen,, eri vuorokaudenkin aikoina.
Kemijoki (ruots. Kemi älv, pohjoissaameksi Giemajohka) on 550 kilometrin pituisena Suomen pisin joki. Se laskee Kemijärven ja Rovaniemen kautta Pohjanlahteen Kemissä. Kemijoen valuma-alue, eli siihen laskevien sadevesien alue, kattaa merkittävän osan Pohjois-Suomea, ja ulottuu Norjaan ja Venäjälle asti. Vesistöalueen pinta-ala on 51 000 neliökilometriä. Kemijoen keskivirtaama jokisuulla on noin 556 kuutiometriä sekunnissa.
Kemijoen sivujokia ovat Ounasjoki ja Raudanjoki, jotka yhtyvät Kemijokeen Rovaniemellä, Kitinen ja Vuotos, jotka yhtyvät Kemijokeen Pelkosenniemellä, ja Tenniöjoki, joka yhtyy Kemijokeen Savukoskella. Kemijoen suurin järvi on Kemijärvi.
Kitisen (278 km) sivujokia ovat Luiro, Sattanen ja Jeesiöjoki. Kitisen yläjuoksulla on Porttipahdan tekojärvi ja useita vesivoimaloita. Luiro (230 km) alkaa Luirojärvestä Saariselältä ja virtaa Lokan tekojärven kautta Kitiseen. Enontekiön Ounasjärvestä alkava Ounasjoki (280 km) rauhoitettiin 1983, eikä siihen rakennettu voimaloita. Tenniöjoki (126 km) alkaa Venäjän puolelta ja virtaa Sallan läpi ja yhtyy Kemijokeen Savukoskella.
Kemijoen vesistön voimalaitokset
Järjestyksessä alajuoksulta lähtien [1]:
nimi teho MW joki kunta yhtiö
Isohaara 106 Kemijoki Kemi, Keminmaa Pohjolan Voima Oy
Taivalkoski 133 Kemijoki Keminmaa Kemijoki Oy
Ossauskoski 93 Kemijoki Tervola Kemijoki Oy
Petäjäskoski 154 Kemijoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Valajaskoski 101 Kemijoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Permantokoski 11 Raudanjoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Vanttauskoski 83 Kemijoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Kaihua 4,2 Kaihuanjoki Rovaniemi Rovakaira Oy
Kaarni 1,3 Kaihuanjoki Rovaniemi Rovakaira Oy
Juotas 3,8 Juotasjoki Rovaniemi Keski-Lapin Voima Oy
Pirttikoski 110 Kemijoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Seitakorva 130 Kemijoki Kemijärvi Kemijoki Oy
Jumisko 30 Askanjoki Kemijärvi Pohjolan Voima Oy
Kokkosniva 25 Kitinen Pelkosenniemi Kemijoki Oy
Kurkiaska 27 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Kelukoski 9,8 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Matarakoski 11 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Vajukoski 21 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Kurittukoski 15 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Porttipahta 35 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Ja samaa "rapakkoahan Kemijärvikin, on komea järvi ihan kauheesti! Nyt kesällä kävin tauon jälkeen, en edes muistanut noin komeaksi, kun tehdään järviä, että noin komee!
Nyt jouto alue mm Vuotos, maana. Ei ristin-sielua alueella. Jokin metsähiiri köpöttelee alueella.
Ja sitten ne " harvinaiset linnut" Joita ei muualta löydy...kuulemma. Hehe....heh...heh..
Vuotoskin olisi komea järvi, eihän sillä nyt ole mitään virkaa. Paremmat suotkin siitä sivussa, jossa linnutkin enemmän on. Lokan kala on hyvää. Mutta vasta se Vuotoksen kala on njam..nam..nam.
Oli vaikka liito-oravia.
Silti vesi on ilmainen enrgia, aineena vain vesi.
Vesi menee ylämäkeen pilvinä.
Sataa sitten alas sen. Näin tehnyt aina.
Se vesi mennä köröttelee turbiinien läpi, ja muuttuu sähköksi.
Se sähkö maailman puhtainta, teko.
Toimii pakasillakin, kun altaissa säännöstellään.
Kun ne laitteet jo kuitenkin siinä joessa on.
Joita helppo parannella.
= kaikkien etu -vesisähkö. Ja paranee vain " säätösähkönä "
Tuskin edes eduskunta väki tajuaa tästä niinkään paljoa kuin Urpilaisen hämäyksestä.
Tenojoki ja Torniojoki on rajajokia eikäniiden valjastaminen ole yksin Suomen päätettävissä. Asia ei edes liity aloitukseen siis Vuotoksen ja Kollaja-altaanrakentamiseen!?
Kannatan alueen asukkaiden tahtoa eli Vuotos ja Kollaja on rakennettava mm. lisääntyvän tuulisähkön tasausähköksi.
Älykästä shköä = säätösähkö vesialtailla.
Toistan taas:
Kemijoessa ( silloin jokus myös Sierilän voimalaitos )
Voimalaitoksia yhteensä 10 klp
Kaikkiin vaikuttaa Vuotos altaan vesi.
Joka voimalassa tietty vesivarasto, jota sitten Vuotos vesi tasaa.
Siksi saadaan jopa 500 MW lisää " älykästä 2 säätösähköä.
Ei tarvitse edes 3x tohtori kun tämän ymmättää ihan erilailla kuin silloin Grongerg joka väitti vain Vuotos voimalan olevan lisänä 39 MW tehollaan.
Kaikki ne puskee sähköä enemmän kun vettä on käyttää enemmän.
Eikä verrta nyt hyvään vesitilanteeseen, jolloin sadaantehoa enemmän, vaan ihan normaaliin vesimäärään. Joka kesäisin / talvisin vähempää.
Vuotos allas kuin vesitorni, johon yöllä pumpataan vettä, jotta saadaan sitten kovempaan kulutukseen päivisin lisää vettä.