Tietääkö kukaan? Onko ainoa ero se että molemmat eivät ole vanhoillisia?
kertokaa, haluan tietää ja uskoa erojen kautta, näin löydän totuudenmukaisen sydämentahdistimelta vapaan sydämenuskon!
kertokaa, haluan tietää ja uskoa erojen kautta, näin löydän totuudenmukaisen sydämentahdistimelta vapaan sydämenuskon!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Pikkuesikoiset on kolkytluvun alussa v. 1932-33 vanhoillislestadiolaisuudesta eronnut/erotettu joukko.
Esikoislestadiolaiset lienee ainoa porukka joka yhä pitää kiinni 1844 syntyneestä lestadiolaisesta perinteestä. Näin esikoislestadiolaisena itse voin sanoa, että aivan liikaakin.
"Lapinluottamus" ja "lapinvanhimmat" on noussut aivan liikaa julistuksen osatekijäksi. Tämä on peräisin traumasta joka syntyi 1800 luvun loppuvuosina Raattamaan kuoltua kun lestadiolaisen liikkeen hajaannus alkoi. Omat isoisovanhempani matkustivat tuolloin ruotsinlappiin ottamaan selkoa silloisilta vanhimmilta missä mennään, kun kaikkialla riehui liikkeen hajaannus. Hajaannuksen seurauksena liike repesi lopulta kolmeen osaan.
- Vanhoillislestadiolaiset
- esikoislestadiolaiset
- ja uudestiheränneet
Suomessa silloinen yhteinen yhdistysnimi rauhanyhdistys jäi vanhoillislestadiolaisille, kun tiet lopullisesti erosivat vuonna 1902.
Meitä on porukassa paljon jotka pyrimme kääntämään katseita poispäin -laisuudesta, kohti Jeesusta Kristusta, joka on ainoa tie pelastukseen.
Täydennys: Meitä on esikoislestadiolaisessa porukassa paljon jotka pyrimme kääntämään katseita poispäin tästä voimakkaan korostuneesta -laisuudesta, kohti Jeesusta Kristusta, joka on ainoa tie pelastukseen.
Avaajalle toivotan sydämestäni Jumalan siunausta kutsumuksessasi. Kaikissa lestadiolaisissa liikkeissä ovat vain heikot ja syntiset ihmiset jäseninä.
Mitä rohkeammin me kristityt uskallamme katsoa Jeesukseen Kristukseen Vapahtajaamme, sen vähemmän toisten kristittyjen heikkoudet vajavaisuudet ja puutokset tulevat vaivaksi asti omaan elämäämme.
Mitä avoimemmin ihminen tuntee ja tunnustaa toisillekin oman heikkoutensa, sen enemmin hän (minä) tarvitsee yksin Jeesuksen Kristuksen pelastajakseen.
Esikoislestadiolaisuudesta ei tule koskaan heikkouksiensa tai puutostensa vuoksi erotetuksi, se lienee merkittävin ero vanhoillisten ja esikoisten välillä. MItään synnytyspakkoja ei ole, eikä kenenkään liikkeemme johtajan edessä tarvitse hymyilevää naamaria näytellä.
Voi sanoa suoraankin, kuten eräs veli vastasi päällikön kysymykseen hänen saarnansa laadusta: "Te saarnaatte korkeinta evankeliumia ja perkeleellistä ihmisoppia sekaisin".
Tähän päällikkö vastasi, pidä sinä se korkein evankeliumi.
Sarnatteko te synnit anteheksi?
Pääseekö muut taivaisiin mielestäsi, kuten mormoonit?
Saako teillä juoda viina?
Sanoit merkittävimmäksi eroksi ettei potkita pois. Kiitos, mutta oleellista kuitenkin se, että mistä ei potkita pois. Siksi vastaappa noihin kysymyksiin, eläkä jonninjoutavia kirjoita.
Ei saa juoda viinaa. Siitä kyllä seuraa erottaminen. Mormonien ei hyväksytä, joka hyvöksyy, hän on kadotettu lapinmiesten uskosta.
Saarnaamme synnit anteeksi. Tästä on kysymys, ei muusta. Usko tulee luulosta. Ja luulo tuloo hyvästä kuulosta.
Et puhu toiminnastamme muuten tuttavieni mukaan totta.
Kuka siellä Lapissa nykyään johtaa teitä? Eihän siellä asu kuin joku aslakki ja onko hänkään enää lestadiolaisuuden edustaja,?
Avaaja olikin väärällä asialla. Totta kuitenkin kirjoitin, ja minkään syyn tähden ei ketään eroteta esikoislestadiolaisuudesta, vaikka joku jo ehti täällä valehdella!!
Viinajuontia varten ei kukaan tarvitse uskoa Kristukseen, nimittäin juonti loppuu siihen paikkaan, kun Jeesus syntyy sydämen Herraksi.
Ai niin mormonit, heillä ei ole mitään tekemistä kristinuskon eikä Jeesuksen kanssa. He ovat muiden jumalattomien kanssa matkalla kadotukseen.
Kyllä mormoonit saarnaavat kristuksesta.
Taidat olla feikki...
Mormonit Kristuksesta ainoana Herrana ja Maailman vapahtajana? Eihän ne ole kiinnostuneita muusta kun rosvoavat ihmisten rahat ja syövät uhreiksi joutuneet
ihmiset sisältä päin ontoksi kui hämähäkit.
Missä päin se tynnyri on jossa asusta nykyään?
Kyllä huomaa että miksi olet erikoislesta. Hurskasteleva pelle, joka ensi työkseen haukkuu muut uskovat..
Mitä sitten jos teilllä ei ketään eroteta, haukutaan siitäkin edestä.
Pikkuesikoisuus sai alkunsa Amerikassa kun se erkani esikoislestadiolaisuudesta vuonna 1903. Sitten pikkuesikoisiin liittyivät Amerikan uusheränneet.
Vuodesta 1908 lähtien osa vanhoillislestadiolaisista ("suurseuralaiset") alkoi järjestää pikkuesikoisten ja uusheränneitten kanssa yhteisiä seuroja. Suurseuralaisissa oli paljon entisiä haalilaisia, joten Heideman kutsui suurseuralaisuutta myös "haalilaisuudeksi".
1927-1928 suurseuralaiset vanhoillislestadiolaiset perustivat yhdessä pikkuesikoisten ja Amerikan uusheränneitten kanssa yhteisen kirkkokunnan nimeltä Apostolic Lutheran Church, jonka johdosta suurseuralaisuus erkaantui vanhoillislestadiolaisuudesta myös ulkonaisesti. Tuota 1927-1928 syntynyttä eriseuraa kutsuttiin myös kirkkokuntalaisuudeksi ("federation"). Kirkkokuntalaiset siis liittyivät pikkuesikoisiin, joten heitä kutsutaan myös pikkuesikoisiksi.
Vuonna 1934 Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa erkaantuivat vanhoillislestadiolaisuudesta ne jotka ryhtyivät hengenyhteyteen Amerikan kirkkokuntalaisuus-eriseuran kanssa. Tuota vuoden 1934 eriseuraa kutsutaan myös "rauhansanalaisuudeksi", heidän julkaisemansa lehden nimen mukaan. Tuo eriseura siis liittyi pikkuesikoisiin, joten heitä kutsutaan myös pikkuesikoisiksi.
Pikkuesikoisten kanssa yhteistyöhön ovat ryhtyneet myös mm lundbergilaiset, leskisläiset, "elämänsanalaiset", ruonavaaralaiset, sillanpääläisistä erkaantuneet pietiläläiset ja töröläläisistä erkaantuneet "armonapostolit".
Vuonna 1934 Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa erkaantuivat SRKvanhoillislestadiolaisuudesta ne jotka ryhtyivät hengenyhteyteen Amerikan kirkkokuntalaisuus-eriseuran kanssa. Tuota vuoden 1934 eriseuraa kutsutaan myös "rauhansanalaisuudeksi", heidän julkaisemansa lehden nimen mukaan. Tuo eriseura siis liittyi pikkuesikoisiin, joten heitä kutsutaan myös pikkuesikoisiksi.
Pikkuesikoisten kanssa yhteistyöhön ovat ryhtyneet myös mm lundbergilaiset, leskisläiset, "elämänsanalaiset", ruonavaaralaiset, sillanpääläisistä erkaantuneet pietiläläiset ja töröläläisistä erkaantuneet "armonapostolit".
Voisiko SRKlaisuus olla eriseura?
Eriseuraksi kutsutaan Raamatussa sellaista seuraa jolle ei YKSIN Jeesus Kristus kelpaa välimieheksi ja Vapahtajaksi, vaan hänen rinnalleen tuodaan toisenlaista evankeliumia.
Toisenlainen evankeliumi luottaa Kristus-uskon rinnalla lihan tekoihin. Tutummin kysymys on omavanhurskaudesta.
Omavanhurskaus on turmeltuneessa luonnossamme oleva pyrkimys vanhurskauttaa itse itsemme omien tekojen taikka tekemättä jättämisten avulla.
On erittäinvaarallista lähteä tuomitsemaan Kristukseen uskovaa kristittyä veljeä ja sisarta eriseuraiseksi, oman opitun seurakunta- ja tapakulttuurinsa pohjalta.
Jokainen rehellinen uskova tietää kuinka kova taistelu meillä on vanhan ihmisemme rimpuilua vastaan, meillä ei ole varaa tuomita toista ihmistä. "Eriseurainen" korttia toiselle kristitylle heilutteleva uskova on vakabvasti parannuksen tarpeessa.
Täyttä asiaa puhuu nimimerkki "Jeesus on tie". Amen!