Psyykkotisen masennuksen vuoksi pitkällä sairauslomalla.. kotona ollaan ei vakituista duunia. Pätkätöitä alallani riittäisi (hoitoala)
Olen viimeiset kuukaudet ollut aika sekaisin, työpaikat vaihtuneet koska missään ei ole hyvä olla.
Lääkärin kirjoittamana s-loma jatkuisi vaikka kuinka, mahdollinen sairauseläke edessä.
Nyt harmittaa, että olen jäänyt sairastamaan kotiin ja tunnin päästä olen taas toista mieltä.
Aamulla soittelin kaikille velkojilleni ja ilmoitin tilanteen, että olen Kelan rahoilla xxx päivää, kenelläkään ei tietoa s-loman päättymisestä. Jokainen taho oli erittäin ymmärtäväinen, jopa pari pikavippi lafkaakin (he tarjoutuivat tekemään kanssani jopa 10-vuoden maksusopimuksen 500:lle eurolle, ymmärrettävästi kieltäydyin tuosta)
Velkaneuvojan ohjeen mukaan, kaikki velat tässä vaiheessa ulosottoon ja joskus kun tilanteeni on vakaa, voin hakea velkajärjestelyä.
Nyt pelottaa, että teinkö väärin? Olisiko vain pitänyt etsiä töitä ja yrittää pysyä siellä? Nämä viimeisemmat työpaikkani ovat olleet noin 100km päässä kotikunnastani, koska täältä ei töitä saa. En jaksa ajaa päivittäin likipitäen 200km edes terveenä saatika tässä henkisessä kunnossa.
Olen niin uupunut, toisaalta haluan saada velkani hoidettua kuin kunnon ihmiset; mutta tähän ei nyt henkiset voimani anna varaa.
Psykiatrini kielsi minulta nyt työnteon, koska tässä tilanteessa on suuri vaara, että tekisin töissäni virheen joka maksaisi ihmishengen ja sen jälkeen olisin oikeasti vaikeuksissa.
Tein siis päätöksen tänä aamuna, että veloista ja vipeistä viis.. ensin pää kuntoon ja sen jälkeen selvittelen työasiat ja raha-asiat.
Kyllä oikeasti sieluun sattuu =((((
Olen viimeiset kuukaudet ollut aika sekaisin, työpaikat vaihtuneet koska missään ei ole hyvä olla.
Lääkärin kirjoittamana s-loma jatkuisi vaikka kuinka, mahdollinen sairauseläke edessä.
Nyt harmittaa, että olen jäänyt sairastamaan kotiin ja tunnin päästä olen taas toista mieltä.
Aamulla soittelin kaikille velkojilleni ja ilmoitin tilanteen, että olen Kelan rahoilla xxx päivää, kenelläkään ei tietoa s-loman päättymisestä. Jokainen taho oli erittäin ymmärtäväinen, jopa pari pikavippi lafkaakin (he tarjoutuivat tekemään kanssani jopa 10-vuoden maksusopimuksen 500:lle eurolle, ymmärrettävästi kieltäydyin tuosta)
Velkaneuvojan ohjeen mukaan, kaikki velat tässä vaiheessa ulosottoon ja joskus kun tilanteeni on vakaa, voin hakea velkajärjestelyä.
Nyt pelottaa, että teinkö väärin? Olisiko vain pitänyt etsiä töitä ja yrittää pysyä siellä? Nämä viimeisemmat työpaikkani ovat olleet noin 100km päässä kotikunnastani, koska täältä ei töitä saa. En jaksa ajaa päivittäin likipitäen 200km edes terveenä saatika tässä henkisessä kunnossa.
Olen niin uupunut, toisaalta haluan saada velkani hoidettua kuin kunnon ihmiset; mutta tähän ei nyt henkiset voimani anna varaa.
Psykiatrini kielsi minulta nyt työnteon, koska tässä tilanteessa on suuri vaara, että tekisin töissäni virheen joka maksaisi ihmishengen ja sen jälkeen olisin oikeasti vaikeuksissa.
Tein siis päätöksen tänä aamuna, että veloista ja vipeistä viis.. ensin pää kuntoon ja sen jälkeen selvittelen työasiat ja raha-asiat.
Kyllä oikeasti sieluun sattuu =((((
Vastaukset 2
Vanhimmat
Varmaankin teit ihan oikean päätöksen.
Parasta hoitaa ensin terveytesi ja sitten raha-asiat.
Velkaneuvoja on näiden tilanteiden asiantuntija (edellyttäen, että hän on oikea velkaneuvoja eikä joku naapurin besser wisser) eli luottaisin kyllä hänen ohjeisiinsa asiassa.
Tsemppiä vaikeaan tilanteeseesi.