Maasta on mahdollista löytää kappaleita Marsista, mikä nähdään siitä, että kivien huokosten kaasukoostumus vastaa täysin Marsin kaasukehästä mitattua.
Lisäksi toinen mönkijöistä sattui kohtaamaan juuri vastaavanlaisen kiven, jota täällä Maassa on pidetty Marsista peräisin olevana meteoriittina.
Laskelmat osoittavat, että yleensä Marsista asteroiditörmäyksissä sinkoutuneilta kiviltä vie miljoonia vuosia ehtiä Maahan.
Alle 10000 vuotta kestävät lentoradat olisivat niin epätodennäköisiä, että niinkin suuren määrän kuin täältä on löydetty(Tuskinpa vain läheskään kaikkia on vielä löydetty!) ehtiminen tänne siinä ajassa(Kiviä löydetty eri puolilta ja rakenteeltaan erilaisia->Eivät osia samasta kappaleesta) olisi todennäköisyydeltään käytännössä mahdoton.
Sensijaan paljon järkevämpi ratkaisu on seuraava.
Simulaatioiden mukaan valtaosa tänne löytävistä Marsin kivistä viettää avaruudessa n. 5-10 miljoonaa vuotta, mikä on hyvin sopusoinnussa sen ajan kanssa minkä kivistä mitatut muutokset, jotka johtuvat kosmisista säteistä, antavat arvioksi.
Kaiken järjen mukaan miljoonia ja taas miljoonia vuosia kestänyt "aurinkokuntaflipperi" on paljon perempi selitys.
Jukatanin niemimaalta löytyy suuri törmäyskraatteri(Mahdollisella yhteydellä dinojen katoamiseen ei ole tässä väliä) ja sen ympäriltä kerrostuma iridiumia, jonka tiedetään sopivan hyvin juuri tietynlaisiin asteroideihin.
Sitä on paljon tutkittu, ja nyt epäselvää on enää kraatterin tarkka koko.
Mihinkä kohtaan nuoren maan kreationistien aikajanaa tämänlainen maailmanlaajuinen katastrofi sopii.
Ei ainakaan epämääräiseen alkuun, sillä Aurinko, Kuu ja tähdet luotiin vasta kolmantena päivänä, ja siispä tuskin asteroidejakaan oli vielä alussa.
Vai johtuuko tuokin tavalla tai toisella vedenpaisumuksesta.
Myös muita erittäin suuria törmäyskraattereita tunnetaan.
Maassa erilaiset prosessit ovat kuluttaneet pois lähes kaikki törmäysjäljet, mutta Kuu sekä muut kiviplaneetat kuineen puhuvat selvää kieltä pinnallaan, josta näemme miljoonien ja taas miljoonien iskeytymisten jäljet jopa osittain toistensa päällä.
Myöskin suurempien asteroidien pinta on täynnä erikokoisia kraattereita.
Läheskään nykyisellä asteroidien esiintymistiheydellä 10000 vuotta ei riittäisi tällaisten pinnanmuotojen aikaansaamiseen, vaan ne selittyvät paljon luontevammin tiivistymisteorialla ja sitä seuranneilla miljardien vuosien törmäyksillä.
Lisäksi toinen mönkijöistä sattui kohtaamaan juuri vastaavanlaisen kiven, jota täällä Maassa on pidetty Marsista peräisin olevana meteoriittina.
Laskelmat osoittavat, että yleensä Marsista asteroiditörmäyksissä sinkoutuneilta kiviltä vie miljoonia vuosia ehtiä Maahan.
Alle 10000 vuotta kestävät lentoradat olisivat niin epätodennäköisiä, että niinkin suuren määrän kuin täältä on löydetty(Tuskinpa vain läheskään kaikkia on vielä löydetty!) ehtiminen tänne siinä ajassa(Kiviä löydetty eri puolilta ja rakenteeltaan erilaisia->Eivät osia samasta kappaleesta) olisi todennäköisyydeltään käytännössä mahdoton.
Sensijaan paljon järkevämpi ratkaisu on seuraava.
Simulaatioiden mukaan valtaosa tänne löytävistä Marsin kivistä viettää avaruudessa n. 5-10 miljoonaa vuotta, mikä on hyvin sopusoinnussa sen ajan kanssa minkä kivistä mitatut muutokset, jotka johtuvat kosmisista säteistä, antavat arvioksi.
Kaiken järjen mukaan miljoonia ja taas miljoonia vuosia kestänyt "aurinkokuntaflipperi" on paljon perempi selitys.
Jukatanin niemimaalta löytyy suuri törmäyskraatteri(Mahdollisella yhteydellä dinojen katoamiseen ei ole tässä väliä) ja sen ympäriltä kerrostuma iridiumia, jonka tiedetään sopivan hyvin juuri tietynlaisiin asteroideihin.
Sitä on paljon tutkittu, ja nyt epäselvää on enää kraatterin tarkka koko.
Mihinkä kohtaan nuoren maan kreationistien aikajanaa tämänlainen maailmanlaajuinen katastrofi sopii.
Ei ainakaan epämääräiseen alkuun, sillä Aurinko, Kuu ja tähdet luotiin vasta kolmantena päivänä, ja siispä tuskin asteroidejakaan oli vielä alussa.
Vai johtuuko tuokin tavalla tai toisella vedenpaisumuksesta.
Myös muita erittäin suuria törmäyskraattereita tunnetaan.
Maassa erilaiset prosessit ovat kuluttaneet pois lähes kaikki törmäysjäljet, mutta Kuu sekä muut kiviplaneetat kuineen puhuvat selvää kieltä pinnallaan, josta näemme miljoonien ja taas miljoonien iskeytymisten jäljet jopa osittain toistensa päällä.
Myöskin suurempien asteroidien pinta on täynnä erikokoisia kraattereita.
Läheskään nykyisellä asteroidien esiintymistiheydellä 10000 vuotta ei riittäisi tällaisten pinnanmuotojen aikaansaamiseen, vaan ne selittyvät paljon luontevammin tiivistymisteorialla ja sitä seuranneilla miljardien vuosien törmäyksillä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
jotain osua päähäsikin
Nuo tiedot Marsista sinkoituneista kivistä on ollut tiedossa jo parinkymmnen vuoden ajan.
Ainakin 17 Maan pinnalta löydettyä meteoriittia on voitu todeta olevan (lähes 100% varmuudella) Marsista lähtöisín. Esim. meteoriitti ALH84001 on matkannut 15 miljoonaa vuotta ja EET79001 "vain" 700 000 vuotta.
15 miljoonaa vuotta, 700000 vuotta
>>
10000 vuotta
Mutta ai perhana!!!
Eiväthän Saatanan vallassa olevat ja tyhmät tieteilijät osaakaan laskea matkoihin kuluvia aikoja tai kosmisen säteilyn vaikutusta.
Apuun pitää kutsua oikeauskoiset, rehelliset ja pätevät kreationistitiedemiehet.
-----------
St Morningstar.
Minäkin asun 73miljoonaa vuotta vanhan, vedellä täyttyneen kraaterin reunalla tai paremmin sanottuna törmäysenergian muodostamalla penkereellä.