Runsas viikko sitten Itä-Suomeen lähtiessäni ajattelin ja sanoinkin, että en enää tällä nimelläni tänne palaa. Lomani aikana on kuitenkin tullut postia, johon on pakko vastata:
Tässä tarkoittamani viesti:
Kapiainen valehtelee ja
Kirjoittanut: vastaa itselleen, 16.7.2004 klo 22.15
Kapi ukko kirjoitti että, hänen isänsä kaatui Paanajärvellä 1941 ja on haudattu Haukiputaan sankarihautausmaalle?
Sehän on helppo tarkistaa, (hakusanoilla löytyy yksi R R mutta hänellä ei ollut lapsia.
Vastaukseksi edelliseen:
Kyllä isäni lepää sankarihaudassa Haukiputaan hautausmaalla. Hän on juuri tuo R.R, syntynyt 27.4.1913 M:llä, myöhempi kotikunta P:mo, kaatunut 31.7.1941 Paanajärvellä. Tuo viestin lähettäjä lienee saanut tietonsa netistä puolustusvoimien ylläpitämästä sankarivainajien tiedostosta, jossa isänikin tiedot ovat, mutta puutteellisina. Tiedot tuohon tiedostoon on otettu miesten kantakorteista, jotka usein sota-aikana olivat monella miehellä vanhentuneet, jopa varusmiesaikaiset, kuten ilmeisesti isällänikin. Kaikkien kaatuneiden tietoja ei ole myöhemminkään laitettu kaatumishetken tasalle. Isäni tiedoissa ei liioin näy minua muutamia vuosia nuorempi sisareni.
En minä tällaisessa asiassa kehtaisi harhauttaa edes kepulaisia, vaikka henkilöllisyyttäni en ole halunnut heille paljastaa. Minut löytääkseen tuo ”vainukoira” on kaivellut isääni haudastaan. Voitte toki, kepulaiset Sherlock Holmesit, jatkaa jäljittämistäni, mutta antakaa isäni levätä rauhassa. Haukiputaalla käydessänne voitte viedä kukkia hänen haudalleen, mikä on lähes sankaripatsaan kohdalla, edestä katsoen sen vasemmalla puolella, ensimmäisenä rivissään. Minun jäljittämistäni vaikeuttanee hieman se, että sukunimeni ei suinkaan ole tuo isäni nimi. Eikä se nimi ole siskollanikaan, joka oltuaan sotalapsena Ruotsissa tuli pian adoptoiduksi sinne, ja myös hänen adoptionimensä on kauan sitten vaihtunut toiseksi avioliiton myötä.
Ei minun henkilöllisyydelläni pitäisi olla merkitystä täällä, mielipiteilläni sen sijaan kyllä. Niihin olisin toivonut teidän tarttuvan, mutta kun monella ei ole ollut niille vasta-argumentteja, olette käyneet kiinni kirjoittajaan. Olen itsekin joskus erehtynyt kertomaan itsestäni ja kokemuksistani yhtä ja toista toivoen voivani siten antaa lisää painavuutta sanomalleni. Mutta eiväthän kokemusperäiset näkemykset tai muuten hankitut hyvätkään tiedot tee sanomaa viisaaksi ja uskottavaksi, jos ei ole kepulaisuutta niiden takaajana! Ei minulla silti ole syytä hävetä kirjoituksiani, mutta ei myöskään tarvetta ottaa niistä kiitosta ja kunniaa, jota olen saanut tarpeeksi muusta ja muualta, hieman jopa kirjoittelustanikin.
Oiva Härkönen, Timo Ristimäki ja jotkut muut esiintyvät täällä omalla henkilöllisyydellään. He kai uskovat sanomansa helisevän viisauden kultajyvistä ja saavansa sillä mainetta ja kunniaa. Oivan kohdalla hänen ratkaisunsa jotenkin ymmärrän, sillä hän ei ole häpäissyt kirjoituksillaan itseään enempää kuin puoluettaankaan, on vain paljastunut yksisilmäiseksi kepu-uskovaiseksi ja pyhimys-Annelin palvojaksi. Varmaan sellaista tuossa puolueessa arvostetaan. Oiva on sentään pyrkinyt keskittymään omaan asiaansa, eikä toisten kirjoittajien tuotteiden tallentamiseen ja linkittämiseen ja kirjoittajien henkilöjahtiin Timo T A Ristimäen tapaan. Nyt Itä-Suomen lomanikin aikana, jolloin taatusti en ole lähettänyt yhtään viestiä, Timo T A näkyy arvelleen monta viestiä minun lähettämikseni! Olisi suunnattoman huvittavaa, ellen olisi huolissani siitä, millaisen trauman olen Timolle aiheuttanut! En nyt irvaile, vaan olen ihan vakavissani. Jatkuvassa psykoosissahan Timo on. Hän on vastannut eräälle minuksi kuvittelemalleen hirvittävän pitkällä vastineella, johon oli linkittänyt minunkin kymmeniä kirjoituksiani!! Mitähän tuo minua taitavampi sanankäyttäjä, Timosta ”dissidenttien ylipäällikkö emerituksena” puhunut on niistä ajatellut?
Myös eräs sinibarettiveli taitaa haukkua väärää puuta. Minä olen varmaan iäkkäämpi mies kuin Sinä Arska oletat, ja minun viimeisestäkin YK-palveluksestani on jo runsaat 20 vuotta. Ja kauniiksi kehumasi vaimonikin on jo ”ikätyttö”, tosin minun mielestäni edelleen hyvin kaunis, mutta ehkä nuoremmat miehet eivät katso häntä enää ”sillä silmällä”. Kiitos kuitenkin mieltäni lämmittäneistä sanoistasi ja hienotunteisuudestasi, kun et janttaudu enempää henkilööni, mikä todellakaan ei ole mitenkään tärkeä tässä yhteydessä!
Kun vielä jouduin palaamaan, kerron lyhyesti terveiset viimeiseltä lomaltani:
Viikonloppu meni retkeillessä Lieksan erämaissa. Melottiin päivä Jongunjoella, patikoitiin Karhunpolun reittiä ja sitten siirryttiin Ruunaankoskille, jotka laskettiin turvallisesti isolla veneellä taitavan perämiehen ohjaamana, mutta vauhdikas ja jännittäväkin kokemus oli. Sitten siirryttiin karjalaisen kulttuurin kurssille Nurmeksen Kohtavaaraan (evankelinen kansanopisto), missä oli taas mainio kurssi teemana Viipuri. Sieltä käsin kävimme iltamatkalla Kuhmossa kuuntelemassa hienoja kamarimusiikkiesityksiä, Haydnia ja Schubertia tällä kertaa. Samaa konserttia oli muuten kuulemassa myös Ahtisaaren pariskunta. Tullessamme poikkesimme mm. Retretissä ja Putikon kartanon taidenäyttelyssä. Perämeren rannoilla, Romaniassa ja Itä-Suomessa vietetyn neljän viikon monia aktiviteetteja tarjonneen lomaputken jälkeen mieli on nyt virkistynyt ja vanha soturi on taas valmis uusiin taistoihin!
Tuosta karjalaisen kulttuurin kurssista myös joku täällä liikkuva voisi olla kiinnostunut. Siksi pieni tietoisku:
Kurssi järjestetään kerran vuodessa aina eri teemalla ja aina näin heinäkuussa. Kurssin järjestävät Helsingin yliopiston vapaan sivistystyön toimikunta ja tuo Nurmeksen evankelinen opisto yhdessä. Kurssi oli nyt jo 30. järjestyksessä. Olin ensimmäisen kerran kurssilla 1984 ja siitä lähtien olen ollut lähes joka vuosi. Nyt oli teemana Viipuri. Luentojen aiheita olivat mm. Viipurin kuusi vuosisataa, Varhainen Viipurin kaupunki, Kirkkojen Viipuri, Neljän kielen Viipuri, Monrepos, 1700-luvun Viipurin kulttuurin keskus, Viipurin maalaiskunta – kartanoiden kultamaa, Sotilaiden Viipuri ja Poliittinen Viipuri. Lisäksi oli nurmeslaissyntyisen P.J.Hannikaisen juhlavuoden (syntymästä 150 vuotta) tiimoilta esityksiä. Kurssin johtajana toimi dos. Silvo Hietanen ja muita luennoitsijoita olivat mm. dosentti Markus Hiekkanen, professori Marika Tandefelt, FT Anna-Lisa Amberg, professori Reijo Pajamo, dosentti Kyllikki Tiensuu ja dosentti Pirkko Sallinen-Gimpl.
Kursseilla on ollut monia loistavia esiintyjiä. Mm. professorit Matti Klinge, Heikki Kirkinen ja Pertti Virtaranta, monet tunnetut kirjailijat ja jo kolme ortodoksikirkkomme arkkipiispaa on minunkin aikanani ehtinyt siellä esiintyä. Kursseilla on käsitelty Karjalan historiaa ja nykyisyyttä ja pohdiskeltu hieman tulevaisuuttakin, tutustuttu kaupunkeihin ja muihin paikkakuntiin, perehdytty kansanperinteeseen ja kaikkiin karjalaisen elämän ilmiöihin. Toissa vuoden teema oli luovutetut Suomenlahden saaret, viime vuonna käsiteltiin ”suomalainen Pietari”, ensi vuoden aiheena tulee olemaan Karjala taiteissamme (kuvataide, musiikki, kirjallisuus ym.) Voin lämpimästi suositella kurssia jokaiselle, joka on hieman kiinnostunut kulttuurista. Politiikkaa siellä ei puhuta. Tulevista kursseista ja opiston muustakin ohjelmasta saa tietoja osoitteesta: www.keokarkku.fi ja sähköposti on [email protected].
Tämä epäpoliittinen ja sovinnolliseksi tarkoittamani loppu siksi, että kenenkään itseään hieman kunnioittavan ei tarvitsisi yhtyä siihen kuoroon, joka on tervehtinyt minua viime kirjeenikin jälkeen otsikoilla ”Kapi on psykopatti”, ”homeperse kapiainen valehtelee”, ”hullu demari on panikissa” tai muilla kirjoittajan sivistyksen tason muutenkin kuin kirjoitusvirheiden kautta hyvin osoittavilla sanavalinnoilla.
Jo viime kirjeessäni totesin, että ”työ tehty on, mä pääsin voittajaksi!”. K.K.Korhonen vaikenee nyt lopullisesti, joten en vastaile enää kenellekään. Mutta eiväthän sankarit kuole! Saa nähdä, millainen Fenix nousee K.K.Korhosen tuhkasta!
Tässä tarkoittamani viesti:
Kapiainen valehtelee ja
Kirjoittanut: vastaa itselleen, 16.7.2004 klo 22.15
Kapi ukko kirjoitti että, hänen isänsä kaatui Paanajärvellä 1941 ja on haudattu Haukiputaan sankarihautausmaalle?
Sehän on helppo tarkistaa, (hakusanoilla löytyy yksi R R mutta hänellä ei ollut lapsia.
Vastaukseksi edelliseen:
Kyllä isäni lepää sankarihaudassa Haukiputaan hautausmaalla. Hän on juuri tuo R.R, syntynyt 27.4.1913 M:llä, myöhempi kotikunta P:mo, kaatunut 31.7.1941 Paanajärvellä. Tuo viestin lähettäjä lienee saanut tietonsa netistä puolustusvoimien ylläpitämästä sankarivainajien tiedostosta, jossa isänikin tiedot ovat, mutta puutteellisina. Tiedot tuohon tiedostoon on otettu miesten kantakorteista, jotka usein sota-aikana olivat monella miehellä vanhentuneet, jopa varusmiesaikaiset, kuten ilmeisesti isällänikin. Kaikkien kaatuneiden tietoja ei ole myöhemminkään laitettu kaatumishetken tasalle. Isäni tiedoissa ei liioin näy minua muutamia vuosia nuorempi sisareni.
En minä tällaisessa asiassa kehtaisi harhauttaa edes kepulaisia, vaikka henkilöllisyyttäni en ole halunnut heille paljastaa. Minut löytääkseen tuo ”vainukoira” on kaivellut isääni haudastaan. Voitte toki, kepulaiset Sherlock Holmesit, jatkaa jäljittämistäni, mutta antakaa isäni levätä rauhassa. Haukiputaalla käydessänne voitte viedä kukkia hänen haudalleen, mikä on lähes sankaripatsaan kohdalla, edestä katsoen sen vasemmalla puolella, ensimmäisenä rivissään. Minun jäljittämistäni vaikeuttanee hieman se, että sukunimeni ei suinkaan ole tuo isäni nimi. Eikä se nimi ole siskollanikaan, joka oltuaan sotalapsena Ruotsissa tuli pian adoptoiduksi sinne, ja myös hänen adoptionimensä on kauan sitten vaihtunut toiseksi avioliiton myötä.
Ei minun henkilöllisyydelläni pitäisi olla merkitystä täällä, mielipiteilläni sen sijaan kyllä. Niihin olisin toivonut teidän tarttuvan, mutta kun monella ei ole ollut niille vasta-argumentteja, olette käyneet kiinni kirjoittajaan. Olen itsekin joskus erehtynyt kertomaan itsestäni ja kokemuksistani yhtä ja toista toivoen voivani siten antaa lisää painavuutta sanomalleni. Mutta eiväthän kokemusperäiset näkemykset tai muuten hankitut hyvätkään tiedot tee sanomaa viisaaksi ja uskottavaksi, jos ei ole kepulaisuutta niiden takaajana! Ei minulla silti ole syytä hävetä kirjoituksiani, mutta ei myöskään tarvetta ottaa niistä kiitosta ja kunniaa, jota olen saanut tarpeeksi muusta ja muualta, hieman jopa kirjoittelustanikin.
Oiva Härkönen, Timo Ristimäki ja jotkut muut esiintyvät täällä omalla henkilöllisyydellään. He kai uskovat sanomansa helisevän viisauden kultajyvistä ja saavansa sillä mainetta ja kunniaa. Oivan kohdalla hänen ratkaisunsa jotenkin ymmärrän, sillä hän ei ole häpäissyt kirjoituksillaan itseään enempää kuin puoluettaankaan, on vain paljastunut yksisilmäiseksi kepu-uskovaiseksi ja pyhimys-Annelin palvojaksi. Varmaan sellaista tuossa puolueessa arvostetaan. Oiva on sentään pyrkinyt keskittymään omaan asiaansa, eikä toisten kirjoittajien tuotteiden tallentamiseen ja linkittämiseen ja kirjoittajien henkilöjahtiin Timo T A Ristimäen tapaan. Nyt Itä-Suomen lomanikin aikana, jolloin taatusti en ole lähettänyt yhtään viestiä, Timo T A näkyy arvelleen monta viestiä minun lähettämikseni! Olisi suunnattoman huvittavaa, ellen olisi huolissani siitä, millaisen trauman olen Timolle aiheuttanut! En nyt irvaile, vaan olen ihan vakavissani. Jatkuvassa psykoosissahan Timo on. Hän on vastannut eräälle minuksi kuvittelemalleen hirvittävän pitkällä vastineella, johon oli linkittänyt minunkin kymmeniä kirjoituksiani!! Mitähän tuo minua taitavampi sanankäyttäjä, Timosta ”dissidenttien ylipäällikkö emerituksena” puhunut on niistä ajatellut?
Myös eräs sinibarettiveli taitaa haukkua väärää puuta. Minä olen varmaan iäkkäämpi mies kuin Sinä Arska oletat, ja minun viimeisestäkin YK-palveluksestani on jo runsaat 20 vuotta. Ja kauniiksi kehumasi vaimonikin on jo ”ikätyttö”, tosin minun mielestäni edelleen hyvin kaunis, mutta ehkä nuoremmat miehet eivät katso häntä enää ”sillä silmällä”. Kiitos kuitenkin mieltäni lämmittäneistä sanoistasi ja hienotunteisuudestasi, kun et janttaudu enempää henkilööni, mikä todellakaan ei ole mitenkään tärkeä tässä yhteydessä!
Kun vielä jouduin palaamaan, kerron lyhyesti terveiset viimeiseltä lomaltani:
Viikonloppu meni retkeillessä Lieksan erämaissa. Melottiin päivä Jongunjoella, patikoitiin Karhunpolun reittiä ja sitten siirryttiin Ruunaankoskille, jotka laskettiin turvallisesti isolla veneellä taitavan perämiehen ohjaamana, mutta vauhdikas ja jännittäväkin kokemus oli. Sitten siirryttiin karjalaisen kulttuurin kurssille Nurmeksen Kohtavaaraan (evankelinen kansanopisto), missä oli taas mainio kurssi teemana Viipuri. Sieltä käsin kävimme iltamatkalla Kuhmossa kuuntelemassa hienoja kamarimusiikkiesityksiä, Haydnia ja Schubertia tällä kertaa. Samaa konserttia oli muuten kuulemassa myös Ahtisaaren pariskunta. Tullessamme poikkesimme mm. Retretissä ja Putikon kartanon taidenäyttelyssä. Perämeren rannoilla, Romaniassa ja Itä-Suomessa vietetyn neljän viikon monia aktiviteetteja tarjonneen lomaputken jälkeen mieli on nyt virkistynyt ja vanha soturi on taas valmis uusiin taistoihin!
Tuosta karjalaisen kulttuurin kurssista myös joku täällä liikkuva voisi olla kiinnostunut. Siksi pieni tietoisku:
Kurssi järjestetään kerran vuodessa aina eri teemalla ja aina näin heinäkuussa. Kurssin järjestävät Helsingin yliopiston vapaan sivistystyön toimikunta ja tuo Nurmeksen evankelinen opisto yhdessä. Kurssi oli nyt jo 30. järjestyksessä. Olin ensimmäisen kerran kurssilla 1984 ja siitä lähtien olen ollut lähes joka vuosi. Nyt oli teemana Viipuri. Luentojen aiheita olivat mm. Viipurin kuusi vuosisataa, Varhainen Viipurin kaupunki, Kirkkojen Viipuri, Neljän kielen Viipuri, Monrepos, 1700-luvun Viipurin kulttuurin keskus, Viipurin maalaiskunta – kartanoiden kultamaa, Sotilaiden Viipuri ja Poliittinen Viipuri. Lisäksi oli nurmeslaissyntyisen P.J.Hannikaisen juhlavuoden (syntymästä 150 vuotta) tiimoilta esityksiä. Kurssin johtajana toimi dos. Silvo Hietanen ja muita luennoitsijoita olivat mm. dosentti Markus Hiekkanen, professori Marika Tandefelt, FT Anna-Lisa Amberg, professori Reijo Pajamo, dosentti Kyllikki Tiensuu ja dosentti Pirkko Sallinen-Gimpl.
Kursseilla on ollut monia loistavia esiintyjiä. Mm. professorit Matti Klinge, Heikki Kirkinen ja Pertti Virtaranta, monet tunnetut kirjailijat ja jo kolme ortodoksikirkkomme arkkipiispaa on minunkin aikanani ehtinyt siellä esiintyä. Kursseilla on käsitelty Karjalan historiaa ja nykyisyyttä ja pohdiskeltu hieman tulevaisuuttakin, tutustuttu kaupunkeihin ja muihin paikkakuntiin, perehdytty kansanperinteeseen ja kaikkiin karjalaisen elämän ilmiöihin. Toissa vuoden teema oli luovutetut Suomenlahden saaret, viime vuonna käsiteltiin ”suomalainen Pietari”, ensi vuoden aiheena tulee olemaan Karjala taiteissamme (kuvataide, musiikki, kirjallisuus ym.) Voin lämpimästi suositella kurssia jokaiselle, joka on hieman kiinnostunut kulttuurista. Politiikkaa siellä ei puhuta. Tulevista kursseista ja opiston muustakin ohjelmasta saa tietoja osoitteesta: www.keokarkku.fi ja sähköposti on [email protected].
Tämä epäpoliittinen ja sovinnolliseksi tarkoittamani loppu siksi, että kenenkään itseään hieman kunnioittavan ei tarvitsisi yhtyä siihen kuoroon, joka on tervehtinyt minua viime kirjeenikin jälkeen otsikoilla ”Kapi on psykopatti”, ”homeperse kapiainen valehtelee”, ”hullu demari on panikissa” tai muilla kirjoittajan sivistyksen tason muutenkin kuin kirjoitusvirheiden kautta hyvin osoittavilla sanavalinnoilla.
Jo viime kirjeessäni totesin, että ”työ tehty on, mä pääsin voittajaksi!”. K.K.Korhonen vaikenee nyt lopullisesti, joten en vastaile enää kenellekään. Mutta eiväthän sankarit kuole! Saa nähdä, millainen Fenix nousee K.K.Korhosen tuhkasta!
Vastaukset 32
Vanhimmat
ketsuppia käytetään yli kilo tomaattia.
Satuin näkemään Heikki Kirkisen viikko sitten Helsingin lentoasemalla. Hän oli ilmeisesti odottelemassa Joensuun lentoa. Terhakkaan näköisena tämä n. 80-vuotias karjalais-professori vielä köpitteli keppeineen.
Koska kiinnostuksesi Karjalaan on herännyt, voin suositella 4-osaista Karjalan historiaa. (Iso nahkaselkäinen teos-sarja, joka löytyy jokaisen kirjaston historia-osastolta.) Sen ensimmäisessä osassa on Kirkisen kirjoittama osuus Karjalan esihistoriasta. Se kertoo mm. Karjalan suuruuden ajoista, jolloin Karjala ulottui Vienanmereltä Suomenlahdelle. Kiehtovan kuvan Kirkinen on niistä ajoista luonut.
Vastaanpa vielä ystävällishenkiseen tervehdykseesi! En minä aivan äskettäin ole kiinnostunut karjalaisuudesta, sillä kuten kerroin, olin tuolla karjalaisen kulttuurin kurssillakin ensimmäisen kerran jo 1984 ja sen jälkeen olen ollut mukana lähes joka vuosi, yhteensä ehkä 17-18 kertaa. Olen myös tutustunut muuten kaikkeen karjalaisuuteen melkoisesti. Osittain historian harrastukseni myötä, joka on vienyt minut noin kymmenelle matkalle rajantakaiseen Karjalaan mm. viime sotiemme taistelupaikkoja, Laatokan luostareita, ja monia muita kohteita tutkimaan.
On hyllyssäni melkoisesti Karjalaa koskevaa kirjallisuuttakin, mutta ei tuota suosittelemaasi Karjalan historiaa. Se minun täytynee todella hankkia. Muistaakseni juuri se oli esillä tuolla karjalaisen kulttuurin kurssilla silloin, kun Heikki Kirkinen oli luennoimassa, noin 10 vuotta sitten.
Kiitos vielä vihjeestä ja hyvää kesän jatkoa!
Kepulainen pettää aina!
... tällä kertaa palstan ulkopuolella. Olet ollut häikäilemmättömin koklipin äänitorvi täällä. Sinun kirjoittelusi on ollut rasittavaa siksikin, että ne ovat olleet niin pitkiä ja jankkaavia, ei niitä ole jaksanut lukea. Sinun epäisänmaallisuutesi on ollut uskomatonta. Olet pitänyt Ameriikkaa idolisi Lipposen lailla kaiken hyvän lähteenä. Olet tehnyt uurastamatta työtä suurimman suomalaisen, Kekkosen, mollaamiseksi. En jää kaipaamaan!
Kekkonenhan aikoinaan toivoi ydinaseetonta vyöhykettä ydinasevaltion kylkeen. Sekin, menetetetyn Karjalan ohella, tuki Leningradin turvallisuutta.
Sinäkin sitten paljastit oman, oikean kepuliluontesi!
Ja muistatko, kuinka kerrattain kehuit itseäsi siitä, ettet Sinä alennu moiseen kirjalliseen tyylittömyyteen?
Jos puolustaudut sillä, että niin muutkin tekevät, alennat itsesi vain muiden tasolle!
Jos joku tekee jotain, ei se tarkoita sitä, että sinunkin pitää niin tehdä!
Minä muuten luulen, että Sinä olet lukenut hyvinkin tarkoin Korhosen kirjoitukset.
Taitaa vain olla niin, että se, mikä Sinua harmittaa on se, että et itse kykene vastaavaan puolustaessasi omia hourailujasi!
Miten Sinä nyt noin tylysti vastaat Korhosen hienoihin jäähyväisiin? Sinuakin hän niissä kehuu enemmän kuin ansaitsisit. Kun olet juuriltasi savo-karjalainen, kiittäisit Korhosta vinkistä ja ilmoittautuisit ensi kesän karjalaisen kulttuurin kurssille. Siellä Sinulla saattaisi olla mielenkiintoisia keskusteluja Korhosen kanssa, ja politikoinnin ahdas pakkopaitasi voisi hieman löystyä.
Vai etkö lukenut Korhosen kirjoitusta sinne asti. Tässä pätkä siitä:
--------------------------------------
"Tuosta karjalaisen kulttuurin kurssista myös joku täällä liikkuva voisi olla kiinnostunut. Siksi pieni tietoisku:
Kurssi järjestetään kerran vuodessa aina eri teemalla ja aina näin heinäkuussa. Kurssin järjestävät Helsingin yliopiston vapaan sivistystyön toimikunta ja tuo Nurmeksen evankelinen opisto yhdessä. Kurssi oli nyt jo 30. järjestyksessä. Olin ensimmäisen kerran kurssilla 1984 ja siitä lähtien olen ollut lähes joka vuosi. Nyt oli teemana Viipuri. Luentojen aiheita olivat mm. Viipurin kuusi vuosisataa, Varhainen Viipurin kaupunki, Kirkkojen Viipuri, Neljän kielen Viipuri, Monrepos, 1700-luvun Viipurin kulttuurin keskus, Viipurin maalaiskunta – kartanoiden kultamaa, Sotilaiden Viipuri ja Poliittinen Viipuri. Lisäksi oli nurmeslaissyntyisen P.J.Hannikaisen juhlavuoden (syntymästä 150 vuotta) tiimoilta esityksiä. Kurssin johtajana toimi dos. Silvo Hietanen ja muita luennoitsijoita olivat mm. dosentti Markus Hiekkanen, professori Marika Tandefelt, FT Anna-Lisa Amberg, professori Reijo Pajamo, dosentti Kyllikki Tiensuu ja dosentti Pirkko Sallinen-Gimpl.
Kursseilla on ollut monia loistavia esiintyjiä. Mm. professorit Matti Klinge, Heikki Kirkinen ja Pertti Virtaranta, monet tunnetut kirjailijat ja jo kolme ortodoksikirkkomme arkkipiispaa on minunkin aikanani ehtinyt siellä esiintyä. Kursseilla on käsitelty Karjalan historiaa ja nykyisyyttä ja pohdiskeltu hieman tulevaisuuttakin, tutustuttu kaupunkeihin ja muihin paikkakuntiin, perehdytty kansanperinteeseen ja kaikkiin karjalaisen elämän ilmiöihin. Toissa vuoden teema oli luovutetut Suomenlahden saaret, viime vuonna käsiteltiin ”suomalainen Pietari”, ensi vuoden aiheena tulee olemaan Karjala taiteissamme (kuvataide, musiikki, kirjallisuus ym.) Voin lämpimästi suositella kurssia jokaiselle, joka on hieman kiinnostunut kulttuurista. Politiikkaa siellä ei puhuta. Tulevista kursseista ja opiston muustakin ohjelmasta saa tietoja osoitteesta: www.keokarkku.fi ja sähköposti on [email protected].
Tämä epäpoliittinen ja sovinnolliseksi tarkoittamani loppu siksi, että kenenkään itseään hieman kunnioittavan ei tarvitsisi yhtyä siihen kuoroon, joka on tervehtinyt minua viime kirjeenikin jälkeen otsikoilla ”Kapi on psykopatti”, ”homeperse kapiainen valehtelee”, ”hullu demari on panikissa” tai muilla kirjoittajan sivistyksen tason muutenkin kuin kirjoitusvirheiden kautta hyvin osoittavilla sanavalinnoilla.
Jo viime kirjeessäni totesin, että ”työ tehty on, mä pääsin voittajaksi!”. K.K.Korhonen vaikenee nyt lopullisesti, joten en vastaile enää kenellekään. Mutta eiväthän sankarit kuole! Saa nähdä, millainen Fenix nousee K.K.Korhosen tuhkasta!"
-------------------------------------------
Odotan mielenkiinnolla, millaisin teemoin K.K.Korhosen tuhkasta nouseva Fenix-lintu lähtee uuteen uljaaseen lentoon!
Oivan mielipide on aivan ymmärrettävä. Vaikka Korhosen kirjoitukset ovat monesti nautittaviakin, hänen häälyvä persoonallisuutensa on tuottanut monta pettymystäkin. Hänen muita päsmäröivä tyylinsä ei ole omiaan herättämään positiivista jälkimakua hänen edustamansa aatemaailman suhteen.
Korhonen rymistelee usein kuin norsu porsliinikaupassa. Ei ihme, jos hän on onnistunut saamaan vakaisen ja järkkymättömän mielenlaadun omaavan Oivan tympeytymään itseensä.
Tuskinpa Oiva syntyperäisenä Pohjois-Karjalaisena tarvitsee tukiopetusta kotimaakuntansa historiaan. Historia on tullut tutuksi jo lapsena isovanhempien, ukkojen ja akkojen "suakkunoita" kuunnellessa.
Saamiaan epäasiallisia vastauksia Korhonen on ollut itse provosoimassa. Toivottavasti hän muistaa seuraavaa nettipersoonaansa kehitellessään, että niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.
(Täällä nettipalstoilla tosin joskus kaiku vääristyy yllättävälläkin tavalla)
Vielä minä Sinulle vastaan, vaikka joku on tehnyt sen jo puolestani. Pariin asiaan pätkästäsi puutun.
Olet ehdottomasti väärä henkilö puhumaan minulle isänmaallisuudesta. Sinun isänmaasi on kepu, ja kaikki mikä mielestäsi palvelee sitä, on sinulle isänmaallisuutta. Minun isänmaani on Suomi, jota olen palvellut koko elämäni, sotilaana ja siviilinä. Minulle isänmaallisuutta on se, mikä palvelee Suomea ja suomalaisia.
Ja pieniä ovat Sinun suomalaisesi, jos Kekkonen on Sinulle kaikkien aikojen suurin suomalainen! Elämmeköhän me samassa maassa? Olet monta kertaa tuonut julki ihailusi siitä, miten Kekkonen huijasi neukkuja. Siis onnistunut huijaaminen on kepulaisen arvoista suurin. Mutta ei Kekkonen neukkuja huijannut, vaan hän yhdessä neukkujen kanssa huijasi Suomen kansaa. Ja se on anteeksiantamatonta. Sen historia tulee vielä tuomitsemaan ja on jo alkanut sitä tehdä.
Missä Sinun suurten suomalaisten listalla ovat esim. Snellman, Lönnrot, Runeberg, Sibelius, Mannerheim, Svinhufvud, Ryti ja Paasikivi? Kyllä heidät kaikki pitää asettaa Kekkosen edelle. Hänen edelleen kuuluu myös Väinö Tanner, kolmissa presidentinvaaleissa ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saanut suoraselkäinen suomalainen, jonka historiantutkija Martti Häikiö nimeää historiassamme suurinta vääryyttä kärsineeksi valtiomieheksi ja uskoo hänen arvonsa nousevan tulevaisuudessa eniten. Ja minä asettaisin maalaisliittolaisistakin Kekkosen edelle ainakin Kyösti Kallion ja Viljami Kalliokosken, sillä heitä ohjasi isänmaan asia. Kekkosta ohjasi vain Kekkosen asia.
Ei Kekkosta tee suureksi hänen pitkä kautensa valtion johdossa. Sellainen osoittaa jotain aivan muuta. Kekkonen oli valtion päämies 25 vuotta. Saman ajan oli myös Ceausescu Romaniassa, Stalin oli Neuvostoliiton johdossa 30 vuotta, samoin Mao Zedong Kiinan johdossa, Franco johti Espanjaa 40 vuotta ja Fidel Castro on ollut Kuuban johdossa jo 45 vuotta. Samasta on kyse Kekkosen kohdalla. Kerran kepulikonstein ja vieraan vallan tuella saamansa vallan hän piti sitten käsissään tuon vieraan hirmuvallan avulla niin, että yksiäkään normaaleja vaaleja ei enää sen jälkeen koko hänen kautenaan ollut eikä kohta ollut enää normaaleja puolueitakaan, siitäkin tuo Neuvostoliiton, Kekkosen ja maalaisliitto/kepun pyhä kolmiyhteys piti huolta. Mutta onneksi nuo painajaismaiset ajat ovat takana, eivätkä ne enää koskaan palaa! Olkaamme siitä iloiset ja onnelliset!
Hyvin kirjoitit Kekkosenajan ikävämmistä puolista. Kekkonen hallitsi Moskovan kortilla ja häpäisi parlamentaristisen kansanvallan, jonka vasta Koivisto palautti maahan
KOivisto teki johtavan elimen Suomalaisessa parlamentaarisessa järjestelmässä.
Kiitos siitä. Kiitos sosialistit mitä olette saaneet aikaan viimeisen 20 vuoden aikana.
Minua ei voi kiittämättömyydestä syyttää. Kiitos kiitos sosialistit.
Ylistävät kiitokset Lipposelle.
...nytkään lähteä. Vielä sinun piti purkaa Kekkos-kaunaasi ja Tannerin ylistystä.
Julkaisen alla Kanavassa 3/2002 julkaistu kirjoitukseni:
Tannerin paluu politiikkaan sodan jälkeen oli virhe
Kanavassa 1/2002 oli Kari Liinolan kirjoitus Tanner vastaan Kekkonen. Hän totesi muun muassa: ”Sodissamme saavutettu moraalinen voitto Neuvostoliitosta valui suurelta osin hukkaan Kekkosen aikana. Kekkonen ajoi Suomen neuvostoimperiumin syliin ja pyristeli sitten jossain määrin vastaan”.
Kekkosen vastainen kirjoittelu on ollut viime aikoina muodikasta. Huippunoteerauksen teki Paavo Lipponen, joka Kekkosen syntymän 100-vuotisjuhlan tiimoilta pidetyssä seminaarissa piti Kekkosta halveksivan esitelmän ja sai kättentaputuksia mm. Koivistolta.
Tanner oli suuri mies vapaussodan jälkeen, sotien välisenä aikana ja sodan aikana. Hän nosti kansalaissodan repimän maan yhtenäiseen rakennustyöhön maan parhaaksi, johti myös kansalaissodassa hävinneen osapuolen yhteiseen taisteluun maan vihollista vastaan ja toimi taistelun aikana vastuullisesti hänen ministerin asemansa edellyttämällä tavalla.
Sodan seurauksena jouduimme Neuvostoliiton etupiiriin, jonne länsikin meidät jätti yksin. Voittaja vaati myös poliittista johtoa syytteeseen sotasyyllisyydestä ja jopa heidän tuomitsemistaan Neuvostoliitossa. Presidentti Paasikivi ja oikeusministeri Kekkonen hoitivat asian siististi. Kotimaassa suoritetussa ”oikeudenkäynnissä” nämä muutamat sodanaikaiset johtajat saivat lievähköt vankeustuomiot ja vapautettiin joidenkin vuosien jälkeen.
Valtaosa kansasta ymmärsi, että nämä - Ryti, Tanner ja muutamat muut - antoivat oman uhrinsa maamme taistelussa vapautensa puolesta. Sadat tuhannet rintamasotilaat olivat antaneet jo omansa.
Mutta Tannerille jäi pysyvä trauma tapahtumasta, eikä hän päässyt koskaan ylös sodan juoksuhaudoista. Hänen ympärilleen asevelisosialisteista - Leskinen, Pitsinki ja Lindblom - muodostunut klikki sai aikaan Tannerin nousun puolueen puheenjohtajaksi, mistä seurasi sekä puolueen että SAK:n hajoamisen. Tämä ryhmä liittoutui oikeistolaiseksi rintamaksi vahvan otteen Kokoomuksesta saaneen Junnilan ja maalaisliitosta erotetun Vennamon ja eräiden Rkp:n johtohenkilöiden kanssa. Rintama hyökkäsi Kekkosen ajamaa Suomen ja Neuvostoliiton ystävällisiä naapurisuhteita vastaan ja haki tukea N-liiton silloisilta läntisiltä vihollisilta.
Kekkonen piti pintansa ja joutui pitämään tuota tannerilaista demaripuoluetta ja samanaikaisesti myös Kokoomusta ulkopoliittisista syistä hallitukseen kelpaamattomina. Maata hallittiin maalaisliittoon tukeutuvien vähemmistöhallitusten avulla. Lopulta Tanner joutui eroamaan, Junnila menetti mahtinsa, Leskinen teki täyskäännöksen, Pitsinki ja Lindblom saivat Kekkoselta merkittävät virat ja Vennamonkin terä aikanaan tylsyi.
Demariden puheenjohtajaksi tuli Paasio, puolue ja SAK jälleen yhtenäistyivät. Maata voitiin taas hallita normaalisti. Kansa antoi Kekkoselle vaaleissa laajan tukensa ja lopulta kaikki merkittävät puolueet kannattivat Kekkosta.
MYÖHÄISYNTYISTÄ KRITIIKKIÄ
Nyt me tiedämme varmasti, että Kekkonen jätti jälkeensä maailman vauraimpiin kuuluvan pohjoismaisen hyvinvointivaltion, joka oli säilyttänyt demokratiansa ja markkinatalouteen perustuvan taloutensa ja joka oli hoitanut tuon ”ystävyyspolitiikan” varjossa välttämättömät kaupalliset ja poliittisetkin suhteensa länteen. Sitä me emme tietää, miten meille olisi käynyt, jos sodan hävinneenä osapuolena kylmänsodan oloissa olisimme lähteneet Tannerin viitoittamalle tielle.
Se, että Lipponen on nyt aloittanut Tannerin kilven kirkastamisen myös tuolta sodanjälkeiseltä ajalta johtuu hieman samanlaisesta tilanteesta. Lipponen on myös koonnut ympärilleen oikeistoryhmittymän. Hänen politiikassaan on tannerilaisia piirteitä. Keskusta on suurin vihollinen. Venäjää pidetään suurimpana uhkanamme. Maata ollaan viemässä tiiviisti lännen helmaan kehittämällä unionista liittovaltiota ja hivuttamalla maata vähitellen Natoon.
Sekä Lipponen että Koivisto eivät Kekkosen eläessä ja Neuvostoliiton ollessa voimissaan uskaltaneet hyökätä näiden kimppuun. Tämä herääminen on myöhäissyntyistä.
Oiva Härkönen
Vantaa
Olet tuon ennenkin esittänyt. Kun en nyt kertakaikkiaan enää viitsi täällä tällä nimellä esiintyä enkä ainakaan Sinun kanssasi väitellä, niin sanon vain, että miksi Tannerin olisi pitänyt hyväksyä se huutava vääryys, jonka Kekkonen Neuvostoliiton käskyläisenä häneen kohdisti?
Kyllä Kekkonen oli sen verran fiksu, että hän ymmärsi Tannerin tietävän, mikä oli kaiken takana. Tästäkin minä mm. Kekkos-tutkielmani yhteydessä puhuin. En puhunut omiani, vaan esittelin arvostettujen historiantutkijoiden näkemyksiä. Noihin arvostettuihin kuuluu myös dosentti Martti Häikiö, jonka näkemyksestä (kirjasta "Historia ja väärät profeetat" tuossa avauksessani esittelin.
Ei minulla ole mitään Kekkos-kaunaa, enempää kuin kepukaunaakaan, usko pois. Annelia kohtaan tunnen vain inhoa hänen epäisänmaallisen kieroilunsa ja valheittensa vuoksi. Olen melkoisen epäpoliittinen, monia puolueita äänestänyt, mutta historiatietoinen henkilö. Minua kauhistuttaa, kun joku muuten ihan täyspäiseltä vaikuttava henkilö uhraa suuret inhimilliset arvot totuuden ja oikeudenmukaisuuden puoluepolitikoinnin alttarilla.
Puhun kenties joskus enemmän ja perusteellisemmin näistäkin asioista, mutta toisella nimellä. Nyt minulla on ihan muita - ei lainkaan poliittisia - mielenkiintoja ja askareita. Hyvää kesää kaikesta huolimatta. Koettaisit edes hieman avartua, elämä olisi silloin paljon rikkaampaa!
olis muuttaa nimimerkkiä, aiotko alentaa vielä lisää kirjoitusten tasoa?
Luin kirjoituksesi enkä ollut uskoa silmiäni!
Katsotaanpa se kohta kohdalta:
- Sinun kirjoittelusi on ollut rasittavaa siksikin, että ne ovat olleet niin pitkiä ja jankkaavia, ei niitä ole jaksanut lukea. -
Lukeminen rasittaa sitä, joka ei sellaista paljon harrasta. Epämieluisaksi tietämäsi totuus saattaa lisätä rasitustasi. Se kirjoittaa pitempään, jolla on enemmän sanottavaa. "Kekusta on parsa" ei vie paljon palstatilaa. Eivätkä nuo Sinunkaan aina samaa toistavat jankkaukset. Onkohan niiden lukeminen ilo jollekin? Epäilen, mutta enhän ole psykiatri.
- Sinun epäisänmaallisuutesi on ollut uskomatonta.-
Uskomatonta on vain se, että Sinä sanot noin! Pidätkö itseäsi isänmaallisena? Millähän perusteella? "Kertoisitko vähän tarkemmin, jotta voisin tarkastella sitä lähemmin" itseäsi lainatakseni.
- Olet pitänyt Ameriikkaa idolisi Lipposen lailla kaiken hyvän lähteenä.-
Juuri tulivat uutiset, joissa näytettiin, miten kansa juhli demokraattien kokouksen avaamisen tiimoilta. Siellä lyötiin Bushia monin tavoin niin raskaasti, että sellainen ei olisi tullut koskaan kysymykseen Kekkosen Suomessa, tuskin nytkään. Se on sitä demokratiaa, se (onko sana sinulle ollenkaan tuttu?). Siinä sinun ihannemaassasi Neuvostoliitossa sellaisen esittäjä olisi tapettu alta aikayksikön ja kaikki hänen läheisensä olisi lähetetty virumaan keskitysleirille.
- Olet tehnyt uurastamatta työtä suurimman suomalaisen, Kekkosen, mollaamiseksi. -
Tuohon Korhonen itse on vastannut hyvin. Nuo Kekkoseen vertautuvat muut "suuruudet" ovat todella hyviä ja sopivia! Kuinka kehtaatkaan asettaa Kekkosen suurimmaksi suomalaiseksi!!! Varmaan Anneli Jäätteenmäki on heti kakkosena listallasi?
Kyllä Sinä, Oiva-parka, taistelet tuulimyllyjä vastaan noilla asenteilla ja ajatuksilla! Ja hyvä niin, todella hyvä!
pilkistää K.K.Korhosen virnistelevä pärstä. Kyllä hänen temppunsa jo tunnetaan.
niin voin vahvistaa sanasi siitä, että se ei ole Sinun kirjoittamasi!!
Epäilköön ja arvailkoon "Linkki-Timo", mitä tahtoo!
Sen kirjoitin minä! Ja minä en ole K.K.Korhonen!
Ja laitetaan viesti tähän uudelleen, vaikka se lapsellista onkin.
Ja hyvää kesän jatkoa Sinulle!
Minä olen Linkki-Timo...
Kirjoittanut: Nilkki-Timo, 17.7.2004 klo 16.58
Kepulainen dissidentti(emer.). Tiedän ja osaan kaiken.
Olen vieläkin viisaampi kuin kaimani Törsti Antero.
Minä ajattelen toisinaan ja kirjoitan ajatuksistani parikymmentä arkillista tekstiä, jota ei kukaan kuulema jaksa lukea.
Kirjoitan silti, olenhan Linkki-Timo, dissidenttien dissidentti(emer)!
Joskus ajatukseni katkeilee, silloin minä, Linkki-Timo, joka alan asiantuntija ja kaikkitietävä dissidentti (emer.) laitan viitisenkymmentä linkkiä vanhoihin kirjoituksiini, joissa olen lainaillut itseäni viisaampien kirjoituksia.
Vaikka olenkin itse kaikkein viisain, olenhan Linkki-Timo, dissidenttien presidentti.
Lainaan omia linkkejäni siksi, että kukaan ei ole niitä kuitenkaan lukenut.
Toivon, että joku lukisi, kun linkitän riittävän usein, olenhan Linkki-Timo, dissitenteistä suurin ja kaunein.
Minä tiedän ja tunnen myös kaikkien nimimerkkien takana olevien kirjoittajien oikean henkilöllisyyden, minä, joka olen universumin tietävin, viisain, arvostetuin, dissidentein(emer.), rikkain, rakkain, parhain, ainoata oikeata puoluetta kannattava sekä suurin ja kaunein ihminen.
Minä, Linkki-Timo, dissidenttien keisari.
Miksi minä, ylimaallisen viisas, Jumalasta seuraava, yli-ihminen edes viitsin tällaisella saitilla keskustella Keskustan, sekä itseni Ylimaallisesta paremmuudesta tavallisten kuolevaisten kanssa?
Siksi, että olen Linkki-Timo, Dissidenttien Ylipäällikkö(emer.), jonka kaikkitietävyyden, kauneuden ja kaikkinaisen suuruuden voittaa jättimäisessä mahtavuudessaan vain itserakkauteni, jonka pakottamana joudun itseäni typerämpiä, ihmisiksi itseään kutsuvia olioita, valaisemaan omasta ja Keskustan paremmuudesta!
Minä olen Linkki-Timo, Jumala on minusta seuraava.
Tavallisia kuolevaisia minä halveksin, minä, joka olen dissidenttien YliJumala.
Wiljamikin sanoi lähtevänsä lomalle laskemaan Ruunaankoskia. Onko teillä kannettavat tietokoneet mukana koskien kuohuissa?
Miksi nimi on pitänyt muuttaa?
Ei siinä sinun Kekkosvastaisessa sanomassa mitään järkeä ole, se on todistettu monta kertaa.
No se on ainakin selvää, että olet kova valehtelemaan.
Minä ainakaan en ole huomannut Wiljamin sanoneen lähtevänsä Ruunaankoskille, Korhosen kyllä. Ehkäpä Wiljami vastaa puolestaan, jos sattuu huomaamaan.
Miten niin Korhonen olisi kova valehtelemaan. En ole aina pitänyt hänen melko oikeistolaisesta asenteestaan, mutta totta hän on puhunut, rohkeasti ja taitavasti. Tulee suuri aukko saitille, jos Korhonen todella lähtee. Mutta onhan hän vihjaillut palaavansa uudessa muodossa. Sitä odotellessa on kiva seurata Wiljamin ja Oiva Härkösen kaksintaistelua, jossa Oivan miekka tosin lienee tylstynyt, kun on ruvennut niin väistelemään Wiljamin sivalluksia!
ole lomalla aina?
Wiljamillahan nyt ei "miekkaa" olekkaan.
näin on
:-)
Eläkeläisetkö muka aina lomalla? Mutta katsokaapa vaikka tuota Korhosta, miten paljon ja pitkiä kirjoituksia hän on tännekin kirjoitellut ja mihin kaikkeen hän on ehtinyt lomaillessaankin! Ja Oiva Härköstä, miten hän ahkeroi ja hikoilee Annelin puolesta mikronsa ääressä yölamppunsa valossa Kekkosen kuvan alla! Eläkeläiset ne vasta kiireisiä ovat. Ymmärtäähän sen, kun kaikki pitää tehdä omalla ajalla kun ei ole enää sitä talon aikaa käytettävissä harrastuksiin. Timo Ristimäellä sitä kai vielä on. Mutta kun henkinen vireys rupeaa pettämään, niin täytyy vain linkittää entisiä ja muiden kirjoituksia. Olisi aika Timonkin päästä eläkkeelle.
...Ja Oiva Härköstä, miten hän ahkeroi ja hikoilee Annelin puolesta mikronsa ääressä yölamppunsa valossa Kekkosen kuvan alla!...
Annelistit ne vasta hikoilevat ja levittävät annelismiaan kiitettävällä ahkeruudella. Oiva on vain joskus leppoisalla tavallaan oikaissut annelismin pahimmin vääristyneitä muotoja.
Jos tältä palstalta poistettaisiin kaikki viestit joissa on sana anneli, tuskinpa tänne monta jäisi.
Korhosen uusi nettipersoona on luultavasti helppo tunnistaa. Tuskinpa hän pystyy karistamaan annelismia ja muita fiksaatioitaan harteiltansa.
"Ei minun henkilöllisyydelläni pitäisi olla merkitystä täällä, mielipiteilläni sen sijaan kyllä. Niihin olisin toivonut teidän tarttuvan, mutta kun monella ei ole ollut niille vasta-argumentteja, olette käyneet kiinni kirjoittajaan", kirjoittaa "K.K.Korhonen" - sieltä jostakin.
K.K.Korhonen juuri itse on kuvitellut, että hänen henkilöytensä olisi muka kiinnostava juttu. Minulle se on kuitenkin koko ajan ollut vähän samanlainen juttu kuin vaikkapa "Juhann af Grann" eli yhtä tyjhjän kanssa.
Keskustan saitit ovat vilisseet niin paljon kaiken maailman golanin kävijöitä, jotka ovat vuoronmukaisessa järjestyksessä kuvitelleet itselleen liki A.E.Marotlan tai Ensio Siilasvuon vaellusten varhempia vaiheita, että pidä nyt niistä lukua. Jotkut pojat, tuollaiset K.K.Korhosen kaltaiset, jonka isältä jäi - rauha hänen sielulleen sota kesken kai sitten jossakin Paanajärvellä - ovat sotilaita koko ikänsä. KKK:ltakin tuntuu jääneen sodat kesken - ainakin jutuistaan päätellen.
Tämäkin KKK:n juttu, jonka toivon todellakin olevan hänen viimeisensä, keskittyy etupäässä häneen itseensä. Ja miltä osin se ei keskity joko häneen itseenäs tai vaimoonsa, jolla lienee joku psykolofian kirja hyllyssään, juttu keskittyy muitten lääketietieteelliseen arviointiin.
Ei tule ikävä lähtöäsi. toivottavasti pysty nyt kerrankin olemaan sanojesi mittainen mies, tähän astikin olet toki seissyt - nimimerkkeinesi - niiden takana, mutta usein vain hyvinkin kaukana...
olen taas puhunut!
MINÄ, joka en ole itserakas.
MINÄ, joka en sano mitään, vaan lainaan viisaampiani.
MINÄ, joka linkkaan vanhoja OMIA kopiointejani.
MINÄ kuvittelen olevani oikeutettu haukkumaan muita itseensä keskittymisestä.
MINÄ, joka käytän naurettavia titteleitä itsestäni.
MINÄ olen suurin ja kaunein Timo T.A. Mikkonen ei kun Ristimäki.
- K.K.Korhonen juuri itse on kuvitellut, että hänen henkilöytensä olisi muka kiinnostava juttu. Minulle se on kuitenkin koko ajan ollut vähän samanlainen juttu kuin vaikkapa "Juhann af Grann" eli yhtä tyjhjän kanssa. - kirjoittaa T.T.A.Ristimäki.
Ja jatkaa vain puhumista Korhosesta, ei hänen mielipiteistään! Niin aina. T.T.A.R. on vihreänä paitsi kepulaisuudesta myös kateudesta siksi, että Korhosella on tietoa ja mielipiteitä ja osaa niistä kertoa suunnattoman paljon paremmin kuin T.T.A.R. mistään. Suorastaan sietämätöntä T.T.A.R:stä on, että Korhosella on sellainen eletty elämä, josta riittää kirjoitettavaa (Ernst Hemingwayn mukaa välttämätön edellytys kirjailijalle). Korhonen on "taistellut monilla rintamilla", niin kotoisessa armeijassamme kuin ulkomailla, mm. Kyproksella, Siinailla ja Golanilla. Reissuistaan ja kokemuksistaan hän on kirjoittanut hieman täälläkin, mutta paljon enemmän muualla. Ei kai T.T.A.R. ole niitä lukenut, kun hän ei lue muuta kuin Ilkkaa, sen näkee hänen teksteistään. Eivätkä Korhosen "sodat" ole jääneet kesken missään, vaan ne ovat päättyneet voitollisesti, myös täällä. Toista on T.T.A.R:n kanssa. Hänen sotansa supistuu vain aina tappiolliseen kynätaisteluun Länsiväylässä ja täällä kepun saitilla. Timolla lienee sotaväkikin käymättä, ei suinkaan pasifismista johtuen, vaan syystä, että ei ole kelvannut sinne.
- Tämäkin KKK:n juttu, jonka toivon todellakin olevan hänen viimeisensä, - toivoo T.T.A.R ja ymmärrän hyvin hänen toiveensa. Mutta T.T.A.R vapisee jo kovin pelätessään Korhosen paluuta!
Ps. Minä en ole K.K.Korhonen, vaan SB-veljenä minulla on ilo lukeutua hänen ystäviinsä.
saa lukea myös Netlarista ja Aina-porttaalista. Luki mistä tahansa, on saavutukset lähinnä töpinämiesten tasoa eli kerrotaan. mitä muut ovat saaneet aikaiseksi. Ei ihme, että hän kammoaa sanailua "etulinjan" miesten kanssa.
Töpinän lähetit Mikko B. ja Martti T.T onneksi ovat olleet takalinjoilla poistumiskiellossa, eivätkä ole pilanneet loppuakin tästä palstasta. Mahtaneet syöneet jarrua kuormasta, kun ei ole ottanut kirjoitustarpeet eteen.
kirjastosta niitä hänen kirjoituksiaan saa lainata? Jos niitä kerran on kirjastossa niin eihän se silloin voi olla mitään salaista tietoa.
Mistähän johtuu että, KKK.n isää ei mainita missään matrikkelissa?
KKK. kirjoitti avauksessaan, että ei tunne sinua.
Kyllä nuo nuo K.K.Korhosen kirjoitukset Urho Kekkosesta aina paikkansa ansaitsisisivat kirjojen hyllyissä, sehän on aivan hieno asiapitoinen eri lähteistä kerrottu totuus miehestä joka Suomen historiaan vaikutti kymmeniä vuosia. Toivottavasti ne ihan jälkipolvien muistoksi, melkein aikalaiskertomuksena, joku saattaa. Saatan minä ne ainakin tuohon sähköiseen kirjastoon saattaa kun ei K.K.Korhonen niin tekijänoikeuspalkkioidenkaan perään ole... Totuus tulee aina ilmi, ennemmin tai myöhemmin...Totuus,totuus, se ei pala pravdassakaan (vanha venäläinen sananlasku)
Kävin vielä "katsomassa jälkiäni" ja huomasin, että minun on syytä vastata Sinulle.
Paljon sinibaretteja tietysti tunnen oltuani monia vuosia niissä "savotoissa", ja varsinkin takavuosina ahkerasti mukana myös kotimaan sinibarettiriennoissa, mutta en tiedä, tunnenko SB-veli Arskan ja tunteeko hän minut. Arvelin avauksessani, että hän taitaa luulla minua joksikin toiseksi, ja pysyn edelleen luulossani.
En minä ole julkaisuut yhtään kirjaa eikä minun kirjoituksianikaan juuri kirjoista - ainakaan kirjastojen hyllyillä olevista - löydy. Kirjallisuuden harrastaja kyllä olen aina ollut ja eräissä kirjoituskilpailuissa kauan sitten olen tullut jopa palkituksi.
Olen ollut innokas yhdistysmies, vain täysin epäpoliittisissa yhdistyksissä, ja siinä ominaisuudessa olen varmasti kirjoittanut eniten. Lehtiin, eniten sotilasammatillisiin, olen myös kirjoitellut takavuosina jonkin verran. Saattaahan noita pöytäkirjoja ja lehtiä löytyä eri arkistoista, mutta ei kirjoituksillani yleisempää kiinnostavuutta ainakaan enää ole. Anna asian olla, ole hyvä! En ole halunnut täällä julkisuutta itselleni enkä aikaisemmille tekemisilleni, joista kertomista pidän erehdyksenä. Syyt, miksi haksahdin niin tekemään, kerroin ylinnä olevassa avauksessani.
Hyvää kesän jatkoa Colombolle muissa ja mielenkiintoisemmissa tutkimuksissa!
Oli helppo työ jäljittää sinun oikea henkilöllisyys.
Olet kirjoittanut "Kekkoskaunaasi", välillä hieman "liikuttuneessa" tilassa, mistä johtuen olet jättänyt niihin selviä johtolankoja.
-Jokainen ihminen törmää totuuteen kerran elämässään. Pääosa väistää ja jatkaa kävelemistään muuhun suuntaan.- Winston Churchill
Toivottavasti sikarit ja konjakki ei aineuta minulle niin "liikuttunutta" tilaa, että että tulisin joskus paljastaneeksi sinut.
Hyvää kesä jatkoa. Colombo
Sanonpahan vaan, että ei kulu kovinkaan pitkää aikaa, kun Korhonen ilmestyy tälle palstalle väittelemään asioista, erityisesti siitä oliko Kekkonen Suomen kaljapäisin presidentti vaiko pelkästään jatkuvasta karvanlähdöstä kärsivä suurmies.
Kun syksyn kunnallisvaalit käydään, Korhonen on täällä hehkuttamassa Lipposen suuruutta ja sitä kuinka ihanalta tuntuu kun SAK tunkee suurta työpeliä vaikka väkisin sinne minne ei päivä paista.. ja ilman rasvaa ja laakereita otsaseppeleessä...
Tosin Korhonen joutuu ottamaan nitroa ja viagraa yhtäaikaa lokakuun voitonjuhlien yhteydessä punaisen torin laidalla, sillä Hakaniemen punalinnakkeen romahtaminen on vain ajan kysymys.
Euroopassa todellisuus on alkanut palailla pätkittäin Mersun tehtailla ja sama tahti jatkuu muuallakin Euroopassa.
Joten K.K.Korhonen, eipäs lupailla paskanlevittämistä, ennenkuin paskapökäleet on jakeluvalmiiksi suolesta turautettu...
Voihan olla, että sieltä tuleekin odotusten sijasta vain pitkä pieru, ilman vartta ja tunkkia...
hhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhheheheheeheheheheeh