Moi!
Luen Betty Edwardsin kirjaa "Värit - luovan maalauksen opas". Varsin hyvän tuntuinen kirja monine hyvine ohjeineen väreistä ja erityisesti tiettyjen sävyjen tunnistamisesta ja sekoittamisesta.
Betty suosittelee kirjassa sekoittamaan kaikki värit neljästä pääväristä (kadmiumkeltainen, kadmiumpunainen, alitsariinikarmosiini ja ultramariininsininen) ja kolmesta valmiista (=putkiloissa oleva) väliväristä (kadmiumoranssi, kobolttivioletti ja permanenttivihreä)
Suomessa lienee vallalla systeemi, jossa suositellaan käyttämään kuutta pääväriä (kolme kylmää ja kome lämmintä pääväriä)
Onko tuo valmiiden välivärien käyttö jokin USA:lainen tapa (kirjailiija on USA:lainen) vai onko tässäkin asiassa eri koulukuntia?
En löytänyt tuota Permanent Green -väriä (suomennettu: permanenttivihreä) taidekaupasta, ainakaan W&N valikoimasta. Mikä muu se voisi olla suomeksi?
Oikeat perusvärit
13
4955
Vastaukset
- Arttari
Suomeksi on joku Kiljusen kirja taiteilijan materiaaleista. Sellaisesta löytynee myös ohjeita. Ja eri taideoppaissa vilisee suositeltujen värien valikoima, yleensä joka kirjassa on erilaiset suositelmat. Öljyvärimaalareilla on yleensä nuiden päävärien lisäksi maavärejä. Lisäksi voi jaotella värit läpikuultaviin ja peittäviin, joista oppaissa on joitain mainintoja myös. Elion hyvä olla valkoisia, keltaisia , punaisia , sinisiä ja maavärejä, sekä vihreää ja oranssia , violettia, joilla voi pärjäillä hyvin!
- Pablo P.
Näitä värisysteemejä on vaikka minkälaisia. Kirjastosta kannattaa kysyä J. M. Parramonin kirjaa Öljyvärimaalauksen kirja. Siinä on asiallista ja perusteellista juttua väreistä.
Ja sitten on mainio Minoan blogi:
http://www.minoa.fi/blog/?page_id=176
Juttua on pitkästi, mutta se on sujuvaa luettavaa. Loppupuolella on asiaa värivalikoimasta. Tein huolelliset väriympyrät kummallakin setillä, kuudella perusvärillä (2xkelt, 2xpun, 2xsin) ja neljällä perusvärillä kolmella välivärillä (kelt, 2xpun, sin, vihr, viol, oranssi).
Oranssissa lohkossa eroa ei oikeastaan ole vaan kummallakin systeemillä saa yhtä kirkaan oranssin aikaiseksi.
Vihreässä lohkossa eroa on enemmän ja tuo valmisvihreä (Permanent green deep) on sävyltään aika kylmä. Se tuottaa siis hieman kirkaampia ja paljon kylmemmän sävyn vihreitä, kuin sekoittamalla sinistä ja keltaista, joiden vihreä on ehkä hieman luonnollisempi sävy.
Violetissa lohkossa ero on huomattava. Itse en ainakaan saanut sinisellä ja punaisella aikaiseksi yhtä hienoa violettia, kuin suoraan tuubista.
Mutta mielenkiintoinen kokeilu. Voin suositella kokeilemaan.- Pablo P.
Tuo violetti onkin haastava sekoitettava. Hyvä sävy vaatii juuri tietyt siniset ja punaiset... pitää olla valmiiksi punaiseen vivahtava sininen, eikä punainen saa olla liian lämmin. En vaan ole koskaan opetellut värien nimiä kunnolla, että osaisin ravistaa hihasta sävyjen nimet.
Tuubivioletti varmaan voi silti olla puhtaampi. Riippuu värien laadusta muutenkin. Valkoisen sekoittaminen väreihin tuottaa välillä yllättäviä sävymuutoksia, ei välttämättä pelkkää vaalenemista.
Saattaa olla että itsekin kokeilen moista systeemiä. Täytyy etsiä käsiini tuo Betty Edwardsin kirja. Pablo P. kirjoitti:
Tuo violetti onkin haastava sekoitettava. Hyvä sävy vaatii juuri tietyt siniset ja punaiset... pitää olla valmiiksi punaiseen vivahtava sininen, eikä punainen saa olla liian lämmin. En vaan ole koskaan opetellut värien nimiä kunnolla, että osaisin ravistaa hihasta sävyjen nimet.
Tuubivioletti varmaan voi silti olla puhtaampi. Riippuu värien laadusta muutenkin. Valkoisen sekoittaminen väreihin tuottaa välillä yllättäviä sävymuutoksia, ei välttämättä pelkkää vaalenemista.
Saattaa olla että itsekin kokeilen moista systeemiä. Täytyy etsiä käsiini tuo Betty Edwardsin kirja.Monien oppaiden mukaan violetti pitäisi sekoittaa ultramariininsinisestä ja alitsariinikarmosiinista. Ehkä se teoriassa näin menee, mutta käytännössä ei noista saa oikein mitenkään aikaiseksi puhdasta violettia, aina tulee enemmän tai vähemmän likaista. Itse käytän edullisia harrastajavärejä ja se saattaa olla syy. Niissähän käytetään edullisia pigmenttejä, jotka eivät ole niin lähellä oikeita (teoreettisia) päävärejä.
Tuossa Betty Edwardsin kirjassa käydään hyvin läpi, miten värien sävyä, valoisuutta (valööriä) ja kylläisyyttä muutetaan. Kukin yksittäinen väri siis ikään kuin rakentuu näistä kolmesta komponentista: Päävärin perussävystä, valoisuudesta (muutetaan mustalla ja valkoisella) sekä kylläisyydestä (muutetaan komplementtivärillä).
Ainakin itselleni se on avannut paljon ymmärrystä värien maailmaan tuomalla siihen selkeää systematiikkaa aiemman kokeilu/yritys/erehdys-tiedon rinnalle. :)
- Mun...
"Betty suosittelee kirjassa sekoittamaan kaikki värit neljästä pääväristä (kadmiumkeltainen, kadmiumpunainen, alitsariinikarmosiini ja ultramariininsininen) ja kolmesta valmiista (=putkiloissa oleva) väliväristä (kadmiumoranssi, kobolttivioletti ja permanenttivihreä)"
...mielestä kyseessä on vähän hassu yhdistelmä, ensinnäkin kaikki päävärit koostuvat sellaisista väreistä joissa on mukana punaista, toiseksi koska mukana on kadmium oranssi välivärinä, vaikka pääväreissä on keltainen ja punainen kadmiumi joista sekoittamalla sama väri tulee helposti.- Pablo P.
Juu... täytyy ensin lukaista tuo kirja (kirjastosta näkyy löytyvän) ja kommentoida sitten noita ideoita. Ruotsalaisen Torsten Paulsonin (toivottavasti muistin nimen oikein) kirjoissa ollaan sitä mieltä että päävärejä onkin neljä: sininen, punainen, keltainen ja vihreä. Hmm...
Käytännössä noihin teorioihin ei voi kuitenkaan täysin nojata, mutta onhan siitä apua jos esim. tietää vastavärit. Saa sitten taitettua liian kirkkaita värejä lisäämällä hiukan vastaväriä.
Itse tarvitsen palettiini aina okraa. Liian kirkkaita vihreän sävyjä saa liennytettyä sen avulla mukavasti. "...mielestä kyseessä on vähän hassu yhdistelmä, ensinnäkin kaikki päävärit koostuvat sellaisista väreistä joissa on mukana punaista, toiseksi koska mukana on kadmium oranssi välivärinä, vaikka pääväreissä on keltainen ja punainen kadmiumi joista sekoittamalla sama väri tulee helposti. "
Tätä valintaa ei kirjassa sen tarkemmin perustella, muuta kuin että värien pigmentit eivät vastaa teoreettisia värejä, ja että punaista pitää olla kaksi, keltaiseen ja siniseen vivahtavat. (Teoriassa kai tuo CMY olisi oikea pääväripaletti, mutta sellaisia hyviä ja mykyttömiä pigmenttejä ei taida olla olemassa. )
Olettaisin että tuolla vihreällä korvataan kylmän keltaisen ja preussinsinisen tarve. Niin tai näin, niin lopputuloksena on kyllä kirkaat ja hienot välivärit, mielestäni paremmat kuin saan aikaseksi noilla kuudella perinteisellä päävärillä saman valmistajan väreistä.
Mikäänhän ei tietysti estä käyttämästä sekaisin näitä kahta systeemiä, ei nuo värit niin kalliita ole. Oranssin suhteen olen samaa mieltä, että hieman turha, mutta eipä tuosta suurta haittakaan ole.
Semmoinen mielenkiintoinen asia nousi taas esiin, kun luin näitä värioppaita, että juuri kukaan ei puhu työvalon väristä. Kohteen valon väristä (esim. ilta-aurinko) puhutaan paljon, mutta se, missä valossa itse työ tehdään jää käsittelemättä.
Mun käsityksen mukaan niin maalatessa kuin katsoessa työ pitäisi olla samassa valaistuksessa, jotta värit toistuvat oikein. Jos maalaa päivänvalossa, niin esittelypaikassa pitäisi olla sama päivänvalo, tai ainakin päivänvalolamput.
Onko museoissa ja galleroissa jokin valostandardi, jota noudattavat? Esim. 5500K lamput tms?- Moolari
Ihmettelevä, päävärejä on vain kolme punainen , keltainen ja sininen muut ovat näiden sekoituksia. Riippuu mitä maalaatte ja miten. Pyrittekö kuvaamaan esineiden paikallisvärejä vai valon ja varjon väriä. Tässä jälkimmäisessä tapauksessa tulee kyseeseen nuo kylmät ja lämpöiset värit joita käytetään kuvaamaan valoa ja varjoa. Jos valo on kylmää on varjo lämmin siis vastavärit kyseessä.. Päivänvalossa tai keinovalossa nuo vaihtavat paikkaa siis kylmä ja lämmin.
Vihreä ei ole pääväri vaikka jotkut niin väittävät, jopa Itten tuo arkkitehti.
Vihreä on keltaisen ja sinisen sekoitus eli sekundääri väri.
Suomeksi nuo värit ovat nimeltään ensimmäiset, toiset ja kolmannet eli värilliset harmaat. Varsin yksinkertaista ei mitään ihmeellisiä pigmentin nimiä. Moolari kirjoitti:
Ihmettelevä, päävärejä on vain kolme punainen , keltainen ja sininen muut ovat näiden sekoituksia. Riippuu mitä maalaatte ja miten. Pyrittekö kuvaamaan esineiden paikallisvärejä vai valon ja varjon väriä. Tässä jälkimmäisessä tapauksessa tulee kyseeseen nuo kylmät ja lämpöiset värit joita käytetään kuvaamaan valoa ja varjoa. Jos valo on kylmää on varjo lämmin siis vastavärit kyseessä.. Päivänvalossa tai keinovalossa nuo vaihtavat paikkaa siis kylmä ja lämmin.
Vihreä ei ole pääväri vaikka jotkut niin väittävät, jopa Itten tuo arkkitehti.
Vihreä on keltaisen ja sinisen sekoitus eli sekundääri väri.
Suomeksi nuo värit ovat nimeltään ensimmäiset, toiset ja kolmannet eli värilliset harmaat. Varsin yksinkertaista ei mitään ihmeellisiä pigmentin nimiä.Päävärejä teoriassa kolme, mutta käytännössä ei kai ole saatavissa sellaisia pigmenttejä, jotka olisivat riittävän puhtaita. Ne aina vivahtavat johonkin suuntaan, joten siksi on käytössä esim. nuo kuusi perusväriä ja tuo neljän päävärin ja kolmen välivärin systeemi. Ja varmaan monia muitakin.
- Aivan!
artemix kirjoitti:
Päävärejä teoriassa kolme, mutta käytännössä ei kai ole saatavissa sellaisia pigmenttejä, jotka olisivat riittävän puhtaita. Ne aina vivahtavat johonkin suuntaan, joten siksi on käytössä esim. nuo kuusi perusväriä ja tuo neljän päävärin ja kolmen välivärin systeemi. Ja varmaan monia muitakin.
Päävärejä on kolme, mutta voidakseen sekoittaa niistä kaikki mahdolliset värit, maalari tarvitsee enemmän värejä kuin kolme, koska tuubissa olevat värit eivät ole puhtaita.
Sanotaan että 12-15 väriä riittää maalarille kuin maalarille, tosin tämäkin on kiinni taiteilijan paletintuntemuksesta.
Itse pidän paletissani ainakin kahta keltaista ja punaista, kahta joskus kolmea sinistä. kahta vihreää, keltaokraa, molempia siennoja ja umbria, sekä valkoista ja paynes greytä. Riippuen teoksesta, mutta kahta väriä ilman en tule toimeen ja ne ovat valkoinen ja paynes grey. joissakin teoksissa käytän myös kulta ja hopeamaaleja ja ehkä valmiita oransseja ja violetteja.
Minulla on useita kymmeniä värituubeja joista valitsen paletin kulloisenkin teoksen mukaan, en käytä säännöllistä vakiopalettia vaan lisään palettiin eri värejä työntekemisen yhteydessä ja normaalisti loppupelissä värejä on käytössä 12-15, riippuen tietenkin teoksesta ja sen koosta, yksityiskohdista ja värimaailmasta!
- sinivihreä
Giotto Oy:stä, Mechelininkatu 16, 00100 HELSINKI, Puh. 09-406473 saa ko. vihreää. On italialaisen Maimerin värejä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu4573908Tässä totuus jälleensyntymisestä - voit yllättyä
Jumalasta syntyminen Raamatussa ei tässä Joh. 3:3. ole alkukielen mukaan ollenkaan sanaa uudestisyntyminen, vaan pelkä3181662- 1161486
En kadu sitä, että kohtasin hänet
mutta kadun sitä, että aloin kirjoittamaan tänne palstalle. Jollain tasolla se saa vain asiat enemmän solmuun ja tekee n891454Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi991388Oisko mitenkään mahdollisesti ihan pikkuisen ikävä..
...edes ihan pikkuisen pikkuisen ikävä sulla mua??.. Että miettisit vaikka vähän missähän se nyt on ja oiskohan hauska n591346- 501276
Helena Koivu : Ja kohta mennään taas
Kohta kohtalon päivä lähestyy kuinka käy Helena Koivulle ? Kenen puolella olet? Jos vastauksesi on Helenan niin voisi931204- 441059
Au pair -työ Thaimaassa herättää kiivasta keskustelua somessa: "4cm torakoita, huumeita, tauteja..."
Au pairit -sarjan uusi kausi herättää keskustelua Suomi24 Keskustelupalvelussa. Mielipiteitä ladataan puolesta ja vastaa331047