Tvåspråkigheten nu och då, areenassa kuultavana, radio vega.
Siinä 90-vuotias sairaanhoitaja nimeltä Inga kertoo perheensä kaksikielisyydestä. Se oli harvinaista 20-30-luvuilla Munsalassa. Ingaa kiusattiin suomenkielisen sukunimen vuoksi, ja opettaja ei pitänyt suomenkielisistä, kertoo Inga.
Hän meni sairaahoitajaopistoon Helsinkiin, jossa suomenkielistä sukunimeäään myös pilkattiin. Suomen taidosta oli kuitenkin hyötyä, koska suurin osa potilaista oli suomenkielisiä. Eräs ruotsinkielinen sairaahoitajatoveri ei tiennyt mikä on otsapeili ja toi lääkärille vessan peilin.
Ingan isä oli hänen kertomansa mukaan v. 1945 etsinyt Kemijärveltä tulleille sotapakolaisille ja heidän karjalleen sijoitusta Munsalasta, mutta isännät eivät olleet halunneet ottaa tiloilleen henkilöitä, jotka puhuivat vain suomea. Ingan mukaan oli piinallista, kun kemijärveläiset ja karjansa joutuivat kiertämään pitkään Munsalassa, ennenkuin johonkin heidät sitten ilmeisesti laitettiin.
Ingan mukaan avioliitot ruotsin ja suomenkielisten kesken olivat harvinaisia. "Vain jos oli pakko, mentiin naimisiin kieliryhmien kesken", sanoo Inga.
Ingan serkkujen isä oli myös suomenkielinen mutta heidän ruotsinkielinen äitinsä ei antanut serkkujen puhua suomea kotona, kun taas Inga sai puhua suomea isänsä kanssa. Serkkujen äidin mielestä suomen kieli ei ollut tarpeeksi hienoa.
Kaikki tämä on kuultavissa areenassa Radar ohjelmassa ja muutakin, että aivan turha tätä sensuroida..
Täällähän oli aimemmin tästä aloitus, mutta Rkp vaati ilmeisesti sen pois.
1990-luvulle asti(näin ohjelmassa kerrotaan) kaksikielisyyden katsottiin haittaavan koulussa, mutta 90-luvulla ääni kellossa muuttui. Alettiin julistaa, että kaksikieliset ne vasta nokkelia ovatkin, ajattelevat mm. abstraktisemmin.
Siinä 90-vuotias sairaanhoitaja nimeltä Inga kertoo perheensä kaksikielisyydestä. Se oli harvinaista 20-30-luvuilla Munsalassa. Ingaa kiusattiin suomenkielisen sukunimen vuoksi, ja opettaja ei pitänyt suomenkielisistä, kertoo Inga.
Hän meni sairaahoitajaopistoon Helsinkiin, jossa suomenkielistä sukunimeäään myös pilkattiin. Suomen taidosta oli kuitenkin hyötyä, koska suurin osa potilaista oli suomenkielisiä. Eräs ruotsinkielinen sairaahoitajatoveri ei tiennyt mikä on otsapeili ja toi lääkärille vessan peilin.
Ingan isä oli hänen kertomansa mukaan v. 1945 etsinyt Kemijärveltä tulleille sotapakolaisille ja heidän karjalleen sijoitusta Munsalasta, mutta isännät eivät olleet halunneet ottaa tiloilleen henkilöitä, jotka puhuivat vain suomea. Ingan mukaan oli piinallista, kun kemijärveläiset ja karjansa joutuivat kiertämään pitkään Munsalassa, ennenkuin johonkin heidät sitten ilmeisesti laitettiin.
Ingan mukaan avioliitot ruotsin ja suomenkielisten kesken olivat harvinaisia. "Vain jos oli pakko, mentiin naimisiin kieliryhmien kesken", sanoo Inga.
Ingan serkkujen isä oli myös suomenkielinen mutta heidän ruotsinkielinen äitinsä ei antanut serkkujen puhua suomea kotona, kun taas Inga sai puhua suomea isänsä kanssa. Serkkujen äidin mielestä suomen kieli ei ollut tarpeeksi hienoa.
Kaikki tämä on kuultavissa areenassa Radar ohjelmassa ja muutakin, että aivan turha tätä sensuroida..
Täällähän oli aimemmin tästä aloitus, mutta Rkp vaati ilmeisesti sen pois.
1990-luvulle asti(näin ohjelmassa kerrotaan) kaksikielisyyden katsottiin haittaavan koulussa, mutta 90-luvulla ääni kellossa muuttui. Alettiin julistaa, että kaksikieliset ne vasta nokkelia ovatkin, ajattelevat mm. abstraktisemmin.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Surullisinta on se että asia ei ole muuttunut ollenkaan 90 vuodessa.
Trevligt med de här referaten,men tyvärr är översättaren litet jävig.Här tas bara fram det som visar hur negativt svenskspråkiga behandlade finskspråkiga.Tex. det att Ingas pappa inte fick överta släktgården när han gifte sig med en svenskspråkig flicka har "glömts "bort.
Sana " jäävi" tarkoittaa:
"Esteellisyys eli jääviys[1] (ruots. jäv) tarkoittaa virkamiehen tai luottamushenkilön sopimattomuutta osallistua asian käsittelemiseen tai ratkaisemiseen. Esteellisyys rikkoo hallinnon objektiviteettiperiaatetta, joka pyrkii turvaamaan hallintopäätöksen tai hallinnollisen menettelyn oikeellisuuden, puolueettomuuden ja objektiivisuuden.
Esteellisyys syntyy, mikäli virkamies tai luottamushenkilö on sellaisessa suhteessa käsiteltävään asiaan tai sen asianosaisiin, joka saattaa vaarantaa hänen puolueettomuutensa. Esteellisyyttä ei arvioida konkreettisesti vaan riittää, että puolueettomuus on objektiivisesti ajatellen saattanut vaarantua.[2]
Esteellisyydestä seuraa, että esteellinen henkilö ei voi olla päättämässä asiasta, osallistua asian käsittelyyn eikä edes olla läsnä asiaa käsiteltäessä.[3] Poikkeuksena läsnäolokieltoon on kunnanvaltuusto, jonka kokoukset ovat kaikille julkisia.
Esteellisen henkilön osallistuminen asian käsittelyyn on menettelyvirhe."
Käytit siis sanaa "jäävi" väärin. Keskustelupalstalla tuskin kukaan voi olla jäävi, ei kukaan. Kyse on vapaasta keskustelusta.
Fenno ei todellakaan ole jäävi kommentoimaan kielipolitiikkaa.
Yleisradion kuuntelija voi kommentoida kuulemaansa ja valitsee kommentointinsa kohteeksi sen, mikä häntä kiinnostaa.
Kielipolittiiset asiat ovat olennaisia tässä. Et kai oleta, että tänen pitäisi kaikki Yle:n asiat kommentoida?
Millä tavalla käännöststo olisi jäävi? Järjetön väite!
Ei näitä kommentointeja ihan huvikseen tänne laiteta, vaan että viimein tulisi vapaus kielipolitiikassa.
OK,de båda människorna som blev interjuvade var väldigt nöjda för att de hade fötts i familjer med två hemspråk,svenska och finska.Dessutom var de av den åsikten att skolorna skall vara enspråkiga för annars blir de svenskspråkiga överkörda.
Molemmat henkilöt saavat aivan vapaasti olla tyytyväisiä kaksikielisyyteensä, kukaan ei ole sitä iloa heiltä riistämässä.
Kyse on siitä, miten suomenkielisiä on kohdeltu esim. Munsalassa. Miten evakkoon joutuneita ei haluttu "pyhälle ruotsinkieliselle malle". Miten freudenthaalilainen asenne tuli esiin; "suomen keili ei ole tarpeeksi hienoa"
Ja siitä on kyse, että sitä kaksikielisyyden(lue, Rkp:n mukaan: ruotsi-suomi) onnea ei tule pakottaa kaikille. Kaksikielisyys kun voi tarkoittaa myös suomi-englanti, suomi-saksa, suomi-ranska ym.
Iäkkäät ruotsinkieliset naiset sanovat usein totuuden. Jutta Zilliacus muun muassa, ja nyt tämä Inga. Sukunimikin kuului ohjelmassa. Heidän ei enää tarvitse kumartaa vRkp:tä.
Rkp:n kanta kaksikielisiin kouluihin on tiedossa. Yhteiset välitunnit kuulemma romahduttaisivat ruotsinkielisen koulun selkärangan.
Pakkoruotisn vastustajat eivät halua siis riistää keneltäkään iloa oppia ruotsia .
Kyse on siitä, että ruotsia ei tule pakottaa kaikille. Vapaaehtoisuus on aivan välttämätöntä.
Jag tycker också att pakkoruotsi kunde slopas,men skolorna ska vara enspråkiga.Marietta sade i programmet att man automatiskt byter till finska om det finns finskspråkiga i gänget.Det kan vi säkert alla skriva under på,därför är enspråkiga skolor bäst om man vill lära sig modersmålet ordentligt.För många barn är skolan och hemmet de enda platser där man fritt kan tala svenska utan att bli mobbad.
Olemme siis samaa mieltä.
Minäkin haluan pakkoruotsin pois, mutta sallin tietenkin ruotsinkielisille omat koulut.
Miksi sinä et ruotsinkielisenä tule esiin ja vaadi pakkoruotsin poistoa?
Det är inte min sak att stiga på barrikaderna och demonstrera,det får de göra som det stör,i min familj finns bäde svensk och finskspråkiga medlemmar.Jag har alltid ändå sagt att min åsikt är fria språkval också om nu inte någon svenskspråkig av någon orsak inte vill studera finska.
Tulosi tänne kommentoimaan aloitusta kertoo, että olet rkp-läinen.
Miksi muuten olisit täällä?
Olet yksi Rkp:n nettiaktivisteista.
Tyvärr brukar jag rösta på sdp,men svenskspråkig är jag ju.Inte behöver man vara sfpare för att vara intresserad av språkfrågor.Dessutom är jag inte akademiskt skolad så mina inlägg är inte så väl formulerade,DET ber jag om ursäkt för.
Munsalan surut kunnostautuivat lähinnä rintamakarkuruudessa sodan aikaan. Yhtä suurta "rohkeutta" he osoittivat suomalaisten ja evakkojen halveksimisessa.
Mitä NIIN pahaa me suomalaiset olemme tehneet, että olemme saaneet tuollaisen väen taakaksemme?
Niin, mitä pahaa. Esimerkiksi tämä 5-prosenttinen vähemmistö saa n. 15%-20% Ylen budjetista. Miksi?
Niin, mitä pahaa. Esimerkiksi tämä 5-prosenttinen vähemmistö saa n. 15%-20% Ylen budjetista. Miksi?
Eikä siinä vielä kaikki: suomalaiset veronmaksajat kustantavat YLE:n toimitusjohtajan Lauri Kivisen ja viestintäministeri Krista Kiurun mukaan täysipainoisesti Ruotsin valtiollisen SVT Worldin näkymisen Suomessa, tekijänoikeuskustannukset mukaanluettuna.
Kivinen painotti viime keväänä vielä, että YLE on kaksikielinen.
- Koska muuten suomenkielinen suomalaisväestö joka on ylivoimainen enemmistö maassa saa omakielisen televisiokanavan?
Suomessahan on vain ruotsinkielisiä tai kaksikielisiä instituutioita. Suomenkielisiä ei löydy. Melko kummallista? Missä maassa oikein asutaan?
Kyllä tuo YLE rahankäyttö on aivan älyvapaata tuhluuta. Käyttää nyt tolkuttomasti rahaa yhden pienen kielivähemmistön ylenmääräiseen hyysäämiseen. Varmaan rahareikiä olisi muitakin ja YLE aina valittaa suuria kulujaan.
Kohtapa vuoden 2013 alusta demareiden veroautomaatti rupeaa jauhamaan kansan verorahoja entistä tehokkaamin YLEn skeidan hyväksi. Kansa ei ainaan riemuitse tästä kehityksestä.
YLE tietysti viihtyy mainiosti, kun sama kaheli törsäys kansan kustannuksella jatkuu. Kyllä me olemme tyhmiä, kun taurhasta maksamme. Suomenkielinen kansanosahan sen ruotsinkielisen tuotannonkin valtaosin maksaa.