Kuinka yksikään itseään kunnioittava ei-sosialisti voi enää kannattaa keskustaa, jolle oli tärkeämpää ryömiä vasemmiston edessä nöyränä rähmällään säilyttämässä punamultaa, kuin puolustaa omaa puheenjohtajaansa, Anneli Jäätteenmäkeä, Lipposen ja demareiden öykkärimäistä painostusta vastaan.
Ällöttävämpää vasemmiston perseen nuolemista ei kykene edes kuvittelemaan.
Ällöttävämpää vasemmiston perseen nuolemista ei kykene edes kuvittelemaan.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Kepussa on sakki vaihtunut ja kepu tulee pärjäämään seuraavissakin vaaleissa, jos
se älyää, että 2 miljoonalta äänestäjältä
ollaan viemässä työt, toimeentulo, asunnot
ja sosiaaliturva.
Aho/viinasen kepuhan oli täyttä rosvoporukkaa.
Siksi kokoomus on oppositiossa ja pysyy, äänestäjät tiesivät kuka oli "laman" ohjaksissa (KOK). Aho oli lahjottu pelle.
Muutamat saitin kepuskribentit jaksavat jauhaa, että demarit muka olisivat katkeria siitä, kun Jäätteenmäki oli niin taitava, että paljasti Lipposen juonet ja sen ansiosta voitti vaalit.
Jos tuo logiikka pitäisi edes 0,001 prosentin osalta paikkansa, niin Lipponenhan olisi valtakunnanoikeudessa vastaamassa tekemisistään ja Jäätteenmäki jatkaisi parhaillaan pääministerinä ja keskustan kannatus olisi 25-30% välissä.
Mutta kun näiltä saitin kepuleilta todella puuttuu kaikki logiikka, niin he myös kuvittelevat oman puolueensa, keskustan, niin selkärangattoman heikoksi ja alistuvaksi, että se voitiin painostaa erottamaan Jäätteenmäki ilman, että ainutkaan keskustan kansanedustaja olisi sanonut halaistua sanaakaan moista painostusta vastaan.
Saitin kepulit valikoivat tosiasioita, kun he kiistävät myös sen, että kaikki kepun johtajat ovat kiistänet demareiden painostaneen keskustaa millään tavalla. Kepun johto kiisti jopa sen Jäätteenmäen puheen, että backmanin kpun ryhmäkokoukseen toimittama viesti olisi ollut mikään painostusviesti.
Kaikesta tästä jää jäljelle vain yksi johtopäätös:
Punamultahallitus on keskustalle niin suunnattoman tärkeä, että se on valmis uhraamaan oman puhenjohtajnsa pysyäkseen demareiden apupuolueena hallituksessa toteuttamassa täysin demareiden sanelemaa politiikkaa.
Tuon alemmaksi ei mikään puolue voi vajota, ja se tulee näkymään kunnallisvaaleissa, ellei meno sitä ennen muutu.
Kyllä taas muuan ropelipää nyhjää niin paljon tyhjästä.
Tosiasioita ei keksitä. Ne vain todetaan, kuten edellä tehtiin.
Joko osaat kertoa edes yhden asian, jossa hallitus olisi toteutanut keskustan valitavoitteita?
Pääsi hallitukseen!
jos kepun tavoite oli ainoastaan päästä hallitukseen, mutta ei toteuttaa ensimmäistäkään ennen vaaleja lupaamaansa poliittista tavoitetta, niin silloin meillä on sosialidemokraattinen enemmistöhallitus, jossa keskustalaiset ovat äänettöminä yhtiömiehinä varmistamassa, että demarit saavat kaikki hauamansa asiat toteutumaan, mutta keskusta ei saa ensimmäistäkään asiaansa toteutumaan.
...ole juuri nyt tuollainen. Vai onkos kepu saanut jonkin vaalitavoitteensa läpi?
Wiljami
Keskusta ei olisi päässyt hallitukseen ellei se olisi luopunut hallitusneuvottelussa jokaisesta vaalitavoitteestaan eikä pysynyt hallituksessa, jos se ei olisi erottanut Jäätteenmäkeä ja vaihtanut tätä Vanhaseen kaiken muun pysyessä ennallaan.
Tarja Filatov - yksi Lipposen seuraajaehdokkaista - kiitteli Vanhasen hallitusta jokunen kuukausi sitten siitä, että sosialidemokraattien on paljon helpompi toteuttaa politiikkaansa keskustan kuin kokoomuksen kanssa.
Meillä on todellakin sosialidemokraattinen enemmistöhallitus, koska keskusta noudattaa SDP:n puoluekuria ja toteuttaa SDP:n ohjelmaa, sillä tämän palstan demareille ja Lipposelle räksyttävät kepufanit eivät ole useista kysymyksistä huolimatta pystyneet esittämään yhtään Vanhasen hallituksen toteuttama asiaa, joka olisi ollut kepun äänestäjilleen lupaamien vaalitavoitteiden joukossa.
Matti Vanhasen hallitus on saanut aikaan tärkeän suunnan muutoksen.
- Esimerkiksi talouspolitiikassa, yrittäjäpolitiikassa, perhepolitiikassa ja aluepolitiikassa näin on jo käynyt.
- Myös kunta-valtio -suhteeseen on tullut ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä ja mahdollisuudet kuntatalouden vakautumiseen ovat näin parantuneet.
Lue sanat konkreettisia esimerkkejä niin monta kertaa, että ymmärät ne.
Väitteet eivät ole konkreettisia esimerkkejä.
Ei millään pahalla, mutta jos nuo esimerkit olivat sinulle abstraktiaa, vika voi olla ymmärryksessäsi. Yhteiskuntaa on vaikea konkretisoida, pitää olla kyky ymmärtää sanoja ja niiden takana olevia käsitteitä.
Miten esineistäisit esim. käsitteen "noususuhdanne".
Edellä pyydettiin konkreettisia esimerkkejä keskustan teoista hallituksessa, jotka osoittaisivat, miten keskusta on toteuttamassa äänestäjille ennen vaaleja annettuja lupauksia.
Kyllä pyynnön pitäisi olla selkeä.
Eihän tässä ole kyse mistään abstraktien käsitteiden konkretisoinnista, vaan konkreettisten tekojen kertomisesta eli keskustan poliittisen toiminnan konkreettisista tuloksista.
Ilmeisesti niiden kertominen on vaikeaa, koska mitään tekoja ei ole olemassa.
Näin ei päästä eteenpäin. Lähdetään siis alusta. Oheisena Keskustan viime eduskuntavaaleissa asettamat tavoitteet (10-kohtainen ohjelma "Valoisampi vaihtoehto") selityksineen. Lue ne ensin huolellisesti läpi ja todista selkeän konkreettisesti väitteesi "Keskusta ei ole toteuttanut niistä ainoatakaan".
On kai kohtuullista ottaa huomioon, että vaalilupaukset tehdään vaalikauden ajaksi. Keskustajohtoinen hallitus on toiminut nyt vuoden.
Voi heti myöntää sen tosiasian, ettei työttömyys ole vuoden aikana vähentynyt. Mitään määriä ei näy luvatun.
Keskusta eduskuntavaaleissa 2003:
Valoisampi vaihtoehto
Suomen Keskustan Hämeenlinnan puoluekokous hyväksyi Keskustan vaaliohjelman kesäkuussa. Puoluevaltuuskunta toteaa, että puoluekokouksen asettamat yksityiskohtaiset tavoitteet ja sitoumukset ovat voimassa niin eduskuntavaalien alla kuin mahdollisissa hallitusneuvotteluissakin.
Keskustan puoluevaltuuskunnan mielestä kestämättömäksi kiihtynyt alueellinen ja jyrkkä sosiaalinen eriarvoistuminen sekä sen mukanaan tuoma kahtiajako repivät hyvinvointiyhteiskunnan perustuksia.
Hallituspuolueilla on lähes kahdeksan vuoden ajan ollut kaikki mahdollisuudet käydä käsiksi näihin ongelmiin. Yleisin vastaus ongelmiin on ollut vaikeneminen tai niiden hautaaminen työryhmiin. Ratkaisut ovat parhaimmillaankin olleet vähäistä näpertelyä pahimpien epäkohtien paikkaamiseksi.
Valtiolla pitää olla vahva rooli yhteiskunnan epäkohtien korjaamisessa. Puuttumattomuus ja vahvemman tukeminenkin ovat arvovalintoja.
Keskusta lupaa olla muutoksen kanava seuraavalla vaalikaudella. Poliittisilla päätöksillä sekä äänestämällä asioihin voidaan yhä vaikuttaa ja valita valoisampi vaihtoehto.
1. Oikeudenmukaisuus on tahdon asia
Oikeudenmukaisuus toteutetaan kohtelemalla kansalaisia yhdenvertaisesti, syrjimättä ja ihmisarvoa kunnioittaen.
Jokaisella tulee olla aineellisen hyvinvoinnin lisäksi mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja henkiseen kasvuun. Koulutus on paras keino syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Suomi rakentuu tavallisten ihmisten omatoimisuuden ja yritteliäisyyden varaan. Jotta koko Suomen ja kaikkien suomalaisten voimavarat saadaan täysimittaisesti käyttöön yhteiskunnan rakennustyöhön, tarvitaan sekä mahdollisuutta yksilöllisiin vaihtoehtoihin että inhimillisesti kestävää kehitystä ja riittävää turvallisuutta.
2. Todellisiin toimiin työttömyyden nujertamiseksi
Työllisyyden merkittävä parantaminen ja työttömyyden vähentäminen ovat seuraavan vaalikauden keskeisiä ja ratkaisevia kysymyksiä. Työttömyydestä on tullut poliittisen järjestelmän koetinkivi: työttömyyden puolittamislupaus on yhä täyttämättä.
Työttömyys on kaikkien suomalaisten ongelma. Jokainen meistä osallistuu siitä aiheutuvan laskun maksamiseen riippumatta siitä, onko työttömyys koskettanut henkilökohtaisesti.
Työttömyyttä alennetaan aktiivisella työvoimapolitiikalla sekä verotusta, työnantajamaksuja ja sosiaaliturvaa uudistavilla toimilla.
Matalan tuottavuuden työn kysyntää on lisättävä alentamalla huomattavasti työnantajamaksuja näillä aloilla. Vaikutusta tehostetaan lisäksi valikoivalla työllistämistuella.
Alle 25-vuotiaiden avointa työttömyyttä ei pidä hyväksyä. Ammatillisen koulutuksen on vastattava paremmin työnantajien tarpeita. Työvoimapolitiikassa tarvitaan paikallisen päätösvallan lisäämistä sekä valtion erityispanostuksia vaikeimman työttömyyden alueilla.
Alueellisten erojen vuoksi tarvitaan työvoimapolitiikassa paikallisen päätösvallan lisäämistä. Valtion omia investointeja tarvitaan erityisesti vaikeimman työttömyyden alueilla.
Suomi tarvitsee jokaisen ihmisen työpanoksen ja jokaisen uuden työllistyneen ihmisen verorahat kouluihin, terveydenhoitoon, alueellisen kehityksen tasapainottamiseen ja julkisen velan maksuun.
3. Tasa-arvo palkkoihin
Työelämässä epäkohdat ja turvattomuus kasautuvat. Pätkätöistä saadut ansiot eivät riitä kunnolliseen toimeentuloon ja työttömyyskaudet seuraavat usein lyhyitä, epäsäännöllisiä työsuhteita.
Massatyöttömyyden ongelman kääntöpuolella on työelämässä mukana olevien kova työtahti ja työssä jaksamisen ongelma. Nämä ongelmat vaativat paitsi lainsäädännön muutoksia myös työmarkkinajärjestöjen yhteisiä ratkaisuja.
Sukupuoleen perustuvien palkkaerojen poistaminen on lähivuosien suurimpia haasteita. Asia kyetään hoitamaan kuntoon, jos me yhdessä niin tahdomme.
On laadittava pitkän tähtäimen tasa-arvosopimus, jossa eri osapuolet sitoutuvat toteuttamaan käytännössä periaatteen "sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä". Tässä myös hallituksen ja eduskunnan on oltava mukana.
4. Kasvun hedelmät kuuluvat kaikille
Ennätyksellisestä taloudellisesta vauraudesta huolimatta suomalaisten sosiaaliset ja alueelliset erot ovat kärjistyneet äärimmilleen, suuremmiksi kuin koskaan sotien jälkeen. Samoin on käynyt myös huono-osaisuuden, joka on muuttumassa periytyväksi. Valtio on siirtynyt vahvimpien puolelle.
Keskustan tavoitteena on yhteiskunta, jossa ihmiset voivat parantaa omaa elämäntilannettaan ja vaikuttaa elintasoonsa. Toiveikkaan ja terveen yhteiskunnan merkki on myös se, että suomalaisilla on aito mahdollisuus sosiaaliseen nousuun.
Pitkäjänteisen verolinjan rakentaminen lisää mahdollisuutta hoitaa yhteiskunnan kunnolliset palvelut ja tulonsiirrot suunnitelmallisesti. Keskustan mielestä verotuksen uudistamisessa pitää olla yhteiskunnallinen tavoite. Veroratkaisuilla pitää tukea työllisyyttä, yrittäjyyttä, aluekehitystä ja perheitä.
Verotuksen ja sosiaaliturvan uudistusten päämäärä on mahdollistaa työllä ansaittu kunnollinen toimeentulo. Työllistyvien ihmisten verotulot ovat tervetulleita erityisesti kunnille, jotka yrittävät järjestää palvelut parhaalla mahdollisella tavalla puutteellisilla resursseilla.
5. Suomen aluekehityksen suunta muutettava
Alueellisen, taloudellisen ja poliittisen keskittämisen ideologia rehottaa Suomessa. Tämä on jyrkässä ristiriidassa EU:n tavoitteiden kanssa, joilla lisätään maakuntien päätösvaltaa sekä korostetaan niiden taloudellisia ja kulttuurisia erityispiirteitä.
Muuttopaineen purkaminen ja työpaikkojen synnyttäminen koko maahan edellyttää poliittisen suunnanmuutoksen lisäksi asennemuutosta: työllisyyden paraneminen ja taloudellinen kasvu eivät vaadi keskittämistä. Tasapainoinen aluekehitys on koko kansantalouden ja kasvukeskusten etu sekä lisää myös ihmisten hyvinvointia.
Alueiden kilpailukyky vaatii riittävän vahvaa ja vakaata taloutta kaikissa Suomen kunnissa. Valtion on osallistuttava vahvemmin peruspalveluiden rahoitukseen. Tarvitaan myös riittävää kuntien välistä tasausta sekä pitkäjänteistä sopimuspolitiikkaa valtion ja kuntakentän välillä.
Tarvitaan yhteiskunnan panostuksia ja kannustimia yritysten ja osaajien houkuttelemiseksi muuallekin kuin markkinoiden lihottamiin kasvukeskuksiin. Teknologian kehittämisvaroja tulee jakaa ja kohdentaa tasaisemmin maan eri osiin. Verotukseen ja sosiaaliturvamaksujärjestelmään on kehitettävä toimivia kannustimia niitä yrityksiä ja osaajia varten, jotka ovat valmiita toimimaan keskusten ulkopuolellakin. Teknologian ja nopean tietoliikenteen hyödyt on otettava käyttöön koko maassa yhteiskunnan kaikilla toimialoilla.
Omaleimaisten maakuntien taloudellinen nousu edellyttää niille jo sälytetyn vastuun lisäksi myös omaa päätösvaltaa.
Suomalaista maa- ja elintarviketaloutta ei ole ilman elinvoimaista maaseutua. Elinvoimaiset perheviljelmät ovat oman, turvallisen elintarviketalouden perusta. Turvallinen ruoka ei synny itsestään: tuottajien kunnollinen tulotaso pitää turvata myös kansallisin päätöksin. Sukupolvenvaihdosten kynnystä ja tekemistä on helpotettava. Pienimmilläkin tiloilla on voitava tehdä sukupolvenvaihdos. Nyt tilakokorajat ovat liian korkeat.
Keskustan tavoitteena on taata jokaiselle suomalaiselle oikeus valita asuinpaikkansa, asumismuotonsa ja elinympäristönsä itse. Tämä tarkoittaa kaupunkien ja maaseudun tasavertaista kohtelua valtiovallan taholta.
6. Yrittämisen ja osaamisen Suomea rakentamaan
Vuoden 2001 aikana yrittäjien lukumäärä on vähentynyt noin 15 000 henkilöä. Hallituksen paljon mainostamassa yrittäjyyshankkeessa ei ole tartuttu erityisesti pienyrittäjyyttä vaivaaviin isoihin asioihin.
Uuden yrittäjyyden synnyttäminen on olennainen keino parantaa työllisyyttä. Yrittäjyyttä edistetään korkean verokiilan alentamisella, työnantajabyrokratiaa keventämällä, ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta parantamalla ja yritysten sukupolvenvaihdoksia helpottamalla.
Seuraavan vaalikauden veroratkaisut on tehtävä niin, että perhe- ja pk-yritysten kasvun sekä työllistämisen edellytykset turvataan.
Palvelualojen yritystoiminnan elvyttämiseksi tarvitaan myös yleistä yrittäjyyden ja erityisesti itsensä työllistävän yrittäjyyden houkuttelevuuden parantamista. Tässä yksi keino on pienempien yritysten arvonlisäverotuksen huojentaminen sekä yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen.
Naisyrittäjyyttä on tuettava erityistoimin. Lainsäädännöllä on huomioitava nykyistä paremmin perhe-elämän tarpeet naisyrittäjän sosiaaliturvassa.
Suomalaisten hyvinvoinnin ja menestyksen ydin on osaamisessa ja sivistyspääoman kasvattamisessa. Jokaisella kansalaisella on oltava yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua, sivistyä ja tuoda oma panoksensa hyvinvoivan Suomen rakentamiseen.
7. Peruspalvelut turvattava kaikille ja kaikkialla
Kuntien talous heikkeni merkittävästi 1990-luvun puolivälin jälkeen. Se oli seurausta valtion toimenpiteistä, joilla vähennettiin kuntien valtionosuuksia ja verotuloja. Samanaikaisesti kuitenkin lisättiin kuntien menoja antamalla niille uusia tehtäviä.
Kuntatalouden yleistä heikkenemistä paljon rajumpi on ollut kuntien välisten taloudellisten erojen kasvu. Suurin syy siihen on ollut hallituksen valtionosuus- ja verotuloleikkausten kohdistuminen heikon tulopohjan kuntiin.
Julkisen terveydenhuollon tila on huolestuttava. Henkilöstöpula, erikoissairaanhoidon pitkät jonot ja terveysasemien väliaikaiset sulkemiset vaikeuttavat potilaiden pääsyä hoitoon.
Perusopetus on vaarantunut kuntien heikentyneen taloustilanteen vuoksi. Kuntien vaikeuksista perusopetuksen järjestämisessä kertoo oppimistulosten erilaistuminen.
Peruspalvelujen turvaamiseksi tarvitaan valtion ja kuntien välille vakautta ja ennakoitavuutta eli kuntasopimus, joka takaa palvelujen rahoitukseen pitkäjänteisyyden.
Valtiolle on palautettava perustuslain mukainen rahoitusvastuu siitä, että ihmiset asuinpaikastaan tai varallisuudestaan huolimatta saavat peruspalvelut.
8. Todellista tukea perheille
Lapsiperheiden vaikeudet näkyvät kasvavina lasten ja nuorten ongelmina. Lapsiperheiden tukien ostovoimaa on heikennetty koko Lipposen hallituksen kauden ajan. Myös tästä syystä syntyvyys on kääntynyt laskuun.
Vanhemmuuden arvostaminen on Keskustan perhepolitiikan tavoitteiden ydin. Vanhemmat tarvitsevat kasvatustehtäväänsä myös lähiyhteisön tukea esimerkiksi Laukaan kunnassa toteutetun mallin "Koko kylä kasvattaa" mukaan. Neuvolan, päiväkodin ja koulun on autettava tuettava vanhempia lasten kasvatuksessa.
Kansantalouden kilpailukyky rapautuu pitkällä tähtäimellä, jos perheet voivat pahoin. Työelämän ja perheen yhteensovittaminen edellyttää myös elinkeinoelämältä sosiaalista vastuuta. Työnantajamaksujen perintää on korjattava niin, että äitiyslomien ja hoitovapaiden kustannukset eivät kasaudu pienten lasten äitien työnantajille.
Tavoite tulee olla, että isät ja äidit voivat entistä sujuvammin yhdistää kotityön, ansiotyön sekä perhevelvoitteiden hoitamisen. Erityisesti yksinhuoltajien kohdalla tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja, jotta työssäkäynti ja perhe-elämä voidaan aidosti yhdistää.
Keskusta haluaa korottaa pienintä äitiys- ja vanhempainrahaa, lapsilisiä ja sekä laajentaa että korottaa kotihoidontukea. Lapsiperheet tarvitsevat todellista tukea, puheet eivät riitä.
9.Turvallisuus on perusoikeus
Turvallisuus on ihmisten perusoikeus, joka on taattu myös Suomen perustuslaissa. Julkisen vallan, viime kädessä valtion, tehtävänä on taata kansalaisten turvallisuus ja yleinen järjestys maassa.
Kansalaisten yhdenvertaisuus poliisipalvelujen saatavuudessa on joutunut koetukselle. Vaikka esimerkiksi hälytysajat eivät keskimäärin ole juuri kasvaneet, ovat palvelut alueellisesti eriytyneet. Muuttoliike lisää poliisipalveluiden tarvetta kasvukeskuksissa, mutta ei vähennä sitä samassa suhteessa haja-asutusalueilla.
Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on investointi, joka tuottaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja inhimillisesti. Muun muassa liikenneturvallisuutta on parannettava teiden riittävällä kunnossapidolla. Suomen sijoitus kansainvälisten kilpailukykymittausten kärjessä on perustunut osaltaan yhteiskuntamme yleiseen turvallisuuteen.
Sosiaalisen perusturvan pohja on rikki. Seuraavan hallituksen ohjelmaan on kirjattava syrjäytymistä ehkäisevä vähimmäisetuuksien selvä parannus.
Ehyt yhteiskunta, jossa ihmiset voivat tehdä työtä ja yrittää, estää tehokkaimmin syrjäytymistä ja on paras tapa lisätä ihmisten turvallisuutta.
Suomen ympäristön kannalta merkittävimmät ympäristöriskit liittyvät Itämereen ja lähialueisiin. Yhteistyö Venäjän kanssa ympäristö- ja energiakysymyksissä edistää turvallisuutta omalla lähialueellamme, tuo kaupallisia mahdollisuuksia omalle talouselämällemme sekä vakauttaa globaalia tilannetta.
10. Itsenäinen ja uskottava puolustus
Keskusta kannattaa Suomen turvallisuuspoliittista peruslinjaa eli sotilaallista liittoutumattomuutta, joka nojaa itsenäiseen, uskottavaan puolustukseen sekä yleiseen asevelvollisuuteen.
Euroopan unionia on kehitettävä jäsenvaltioidensa liittona avoimemmaksi ja tehokkaaksi välineeksemme vaikuttaa asioihin, joissa tarvitaan yli rajojen menevää päätöksentekoa. Suomen on hyödynnettävä EU:n laajenemisen tuomat mahdollisuudet ja samalla varjeltava omat etunsa.
Suomen tehtävä maailmanlaajuisessa yhteistyössä on edesauttaa kestävää kehitystä, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa.
Eikö se kysymys kuulunut, että mitä niistä tavoitteista Keskusta on toteuttanut? Toteuttamassa?
Siis tähän saakka vaalikautta?
Kuten sanoit, neljä vuotta ei ole kulunut vielä, mutta millä mallilla Keskustan tavoitteiden toteuttaminen on tässä vaiheessa?
Kuten sanoin, lue ohjelma ensin läpi ja esitä yksilöity väite, mitä kohtaa Keskusta ei ole havaintojesi mukaan aloittanut toteuttamaan.
Sitten voimme tarkemmin käsitellä väitteesi paikkansa pitävyyttä.
Kymmenkohtainen tavoiteohjelma...
Kirjoittanut: niinkö?, 25.7.2004 klo 19.49
Eikö se kysymys kuulunut, että mitä niistä tavoitteista Keskusta on toteuttanut? Toteuttamassa?
Siis tähän saakka vaalikautta?
Kuten sanoit, neljä vuotta ei ole kulunut vielä, mutta millä mallilla Keskustan tavoitteiden toteuttaminen on tässä vaiheessa?
Ei tässä edellisessä viestissäni ole väitteitä, joita pitäisi yksilöidä "lähemmin tarkasteltaviksesi"!
Siinähän on kysymys!!
Millä mallilla nuo tavoitteiden toteuttamiset ovat nyt?
Miksi minun pitäisi aina sinulle yksilöidä jotain, etenkään, jos en mitään ole väittänytkään!?
Vastaa sinä nyt tuohon kysymykseen!
Joko löytyy
Kirjoittanut: esimerkki, 25.7.2004 klo 16.54
Joko osaat kertoa edes yhden asian, jossa hallitus olisi toteutanut keskustan valitavoitteita?
Toin tuohon alkuperäisen kysymyksesi.
Minä vastaan: Hallitus on ryhtynyt toimiin Keskustan jokaisen vaaliohjelmassa mainitun kohdan toteuttamiseksi.
Nyt on minun vuoroni kysyä:
Voitko löytää ohjelmasta edes yhtä kohtaa, jonka toteuttamiseksi Matti Vanhasen hallitus ei ole tehnyt mitään?
Minun kysymys oli niissä kahdessa viestissä, joihin et vielä vastannut!
Turha sinun on vastaukseksi minulle kopioida jonkun muun kysymyksiä!
En minä sinun kysymyksiisi muutenkaan osaa vastata, siksi kyselen juri sinulta, että tulisin yhtä viisaaksi kuin sinä.
Kymmenkohtainen tavoiteohjelma...
Kirjoittanut: niinkö?, 25.7.2004 klo 19.49
Eikö se kysymys kuulunut, että mitä niistä tavoitteista Keskusta on toteuttanut? Toteuttamassa?
Siis tähän saakka vaalikautta?
Kuten sanoit, neljä vuotta ei ole kulunut vielä, mutta millä mallilla Keskustan tavoitteiden toteuttaminen on tässä vaiheessa?
Vastaus:
Hallitus on aloittanut työn jokaisen 10:n Keskustan ohjelmassa mainitun tavoitteen saavuttamiseksi. Tavotteiden toteuttamisessa ollaan päästy eteenpäin - ollaan siis hyvällä mallilla - sanoohan sananlaskukin: "aloitettu on puoleksi tehty".
Toivon todella, että saamasi vastaus huojentaa huolestunutta mieltäsi.
Asiat ovat siis "hyvällä mallilla".
Tottahan se huolestunutta mieltäni huojentaa, kun itseäni viisaammat noin vakuuttavat!
Millaisella mallilla arvelet asioiden olevan vaalikauden lopussa?
Verrattuna tämän hetken tilanteeseen?
Toivottavasti tuo huojentaa huolestunutta mieltäsi entisestään ja luo toivoa tulevaisuuteen.
vain kepulaiseen tapaasi valehtelet taas?
Lupailet liikoja ja, kun menee pieleen, niin vaalikauden lopussa syytät taas Lipposta?
Toistat keskustan lupauksia, mutta et kerro ainuttakaan konkreettista tekoa, joilla lupauksia olisi edes ryhdytty toteuttamaan, koska mitään tekoja ei ole olemassa. On vain lisääntyvää työttömyyttä ja perheyritysten kaksinkertaista osinkoverotusta. On sosialidemokraattien nimityksiä ja kolmikannan ylistystä työmarkkinoilla.
Minä vastaan: Hallitus on ryhtynyt toimiin Keskustan jokaisen vaaliohjelmassa mainitun kohdan toteuttamiseksi.
- - - - -
Osaisitko kertoa konkreettisesti, mistä äänestäjä voisi todeta, että noin on tapahtunut?
Onko esim. palvelualojen työnantajamaksujen alentamisesta lakiesitys valmisteilla? Tai onko ruoan al-veron alentaminen pantu vireille?
Yrittämistähän "edistettiin" jo SDP:n haluamalla tavalla rankaisemalla perheyrittäjiä osinkojen kaksinkertaisella kateusverolla.
Kerropa siis ihan selvällä suomenkielellä ja konkreettisesti millaisia käytännön toimia ne ovat, joilla "hallitus on ryhtynyt toimiin Keskustan jokaisen vaaliohjelmassa mainitun kohdan toteuttamiseksi", koska ellet kerro, en usko väitettäsi toimiin ryhtymisestä ollenkaan.
Oletko vielä teini? En tietenkään tarkoita, että teini olisi tyhmä. Teinillä ei vaan ole tietoa, joten teini kyselee kovasti. Se on aivan ymmärrettävää.
Mainitsemiasi asioita ei valitettavasti ole Keskustan virallisessa vaaliohjelmassa (ruuan alv- jne.), -ovat siis aihepiirin ulkopuolella.
Jos olet ollut esim koulusi teinikunnan kokouksessa sinulla voisi olla käsitys, miten hallitustyötä konkreettisesti tehdään.
Ulkoapäin seurattuna siinä ei erityistä dramatiikkaa ole vaikka saatetaan tehdä kauaskantoisiakin päätöksiä. -Enimmäkseen istutaan viisaan näköisenä, nyökytellään, tehdään muistiinpanoja, -välissä puheenjohtaja kopauttaa nuijalla pöytään ja siirrytään seuraavaan kysymykseen.
-Sellaista se tavoitteisiin pyrkiminen konkreettisesti kuvattuna on.
Kerro nyt esim. yksi ainoa teko, jolla Vanhasen hallitus olisi koettanut toteuttaa yhtä em. kepun ohjelman tavoitetta.
Siis kerro teko. Älä toista tavoitteita tai höpötä pyrkiyksistä.
Tietoa minulla muuten on ja kokemusta politiikasta erinomaisen riittävästi omiin tarpeisiin, että en todellakaan tule hämätyksi sinun kokeilemillasi selittelyillä.
Ruoan alv:n jos panet asian ulkopuolelle, niin silloin unohdat tarkoituksella hyvin monet vaalitentit, joissa keskustan edustajat hyvin selvästi ilmoittivat keskustan pyrkivän alentamaan ruoan al-veroa "eurooppalaiselle tasolle" ja nimenomaan työllisyyden edistämiseksi.
Hyvä juttu jos sinulla on kokemusta politiikasta. Sitten varmaan ymmärrät, että virallinen vaaliohjelma on se, mihin puolue sitoutuu. En pistäisi niin paljon painoa vaalitenttien tiimellyksissä tehdyille lupauksille - nehän ovat epävirallisia, eivätkä siten sitovia.
Politiikkaa hyvin tuntevana ymmärtänet (kts. 10:n kohdan vaaliohjelma yllä) Keskustan vaaliohjelman loistavasti viimeistä piirtoa myöten.
Lyhyesti sanottuna: siinä luvataan parempaa tulevaisuutta. Toivon totisesti, että se lupaus toteutuu. -Ei se ainakaan Keskustasta ole kiinni!
Jos valehtelu ja kaikkien lupausten pettäminen on loistavaa tulevaisuutta niin sitten.
Kepu pettää aina.
no mitäs kepu on tehnyt, että sen loistava ohjelma, johon se on vaalitenttien tiimellyksessä sitoutunut, toteutuisi niin että kepua äänestänyt kansalainenkin huomaisi, millä käytännön teoilla kepu yrittää lunastaa lupauksiaan?
Nyt siis on kyse keskustan käytännön teoista, ei toiveista eikä tavoitteista, joiden eteen ei mitään enää vaalien jälkeen viitsitä tehdä.
Tuskin voi oksentamatta seurata politiikkaa, kun "valoisampi vaihtoehto" valitsi entisen menon ja meni polvillaan kontaten jatkamaan Lipposen hallitusten meininkiä.
Mitä vikaa Lipposen hallituksen sinipunameiningissä sitten oli?
Sehän oli reipasta "köyhät kyykkyyn" oikeistomeininkiä parhaimmillaan. Matti Vanhasen hallituksella on vielä pitkä matka siihen - tuskin koskaan pääseekään.
Kepu vain väitti Lipposen hallitusten menon olleen "köyhät kyykkyyn" -oikeistomeininkiä kasvattakseen kannatustaan oppositiosta käsin, mutta nyt Vanhasen hallitus toteuttaa ihan samaa hommaa edelleen Lipposen johdolla.
Ei alenneta ruoan alvia, ei palvelualojen työnantajamaksua, ei bensaveroa ei mitään, mikä helpottaisi köyhän elämää, mutta nimitetään sosialidemokraatit avainvirkoihin vastalahjana Rehnin pätkäkomissaarius ja hoetaan Lipposen perässä EU:n ytimistä, nato-optiosta ja työmarkkinoiden kehittämisestä kolmikannassa ay-liikkeen kanssa.
Demarit ovat sisäisestikin enemmän eri mieltä omasta politiikastaan kuin Vanhasen kepulaiset demareiden kanssa.
Valehtelijalta sopivan ällöttävä päivän avaus valehtelijain klupille.
Mitään sellaista ei vielä ole tullut vastineissa esille mitä kannattaisi kommentoida.
Kepulirotta populaatio vain pitää omaa mekastustaan ja sehän tunnetaan ja tiedetään.
Hyvähän se on mekastaa, kun hyvä hallitus tekee olon turvalliseksi ja se taasen näkyy lisääntyvänä suosiona.
Valmistautukaahan siimahännät taasen kohta yöpuulle.