Siitä kun laskee mitä se tekee per naama, niin köyhän kukkarossa se tuntuu vuosi "palkka" ei riitä, mut toisen jotka päättää tienaa yhdes kuukaudes summan. Korotkin juoksee kivasti ja on pois juuri köyhältä.
Ehkä pitäs monen vaihtaa ehdokasta toiseen talliin, jotta suunta olisi parempi. Vaalithan on jo ihan kohta.
Ehkä pitäs monen vaihtaa ehdokasta toiseen talliin, jotta suunta olisi parempi. Vaalithan on jo ihan kohta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Näinkö on?
Käsittääkseni velkarahoja ei ole annettu nettoveronmaksajille, vaan nettoveronsaajille. Eli tuilla eläville. Käsittääkseni henkilö joka tienaa omalla työllään 0 euroa mutta saa X euroa, ei maksa senttiäkään valtionvelan koroista saati lyhennyksistä. Velan hoitaa nettoveronmaksaja, joka herää aamulla töihin mutta ei saa pitää mitä on työllään ansainnut, ja yrittäjä joka laittaa euronsa likoon ja kantaa riskin tuottaakseen tavaroita/palveluja, mutta ei saa pitää tuottoja itse.
Muistutan taas että ottaminen ja leikkaaminen ovat kaksi eri asiaa. Leikkaaminen on sitä jos minä saan vastikkeetta 900 euroa kun ennen sain vastikkeetta 1 000 euroa. Ottaminen on sitä jos minulta otetaan veroina enemmän kuin mitä toisten maksamia veroja minulle annetaan.
Milloin ajattelit maksaa saamasi tuet takaisin naapurin duunarille, joka on ne rahat sinulle tehnyt. Ehkä duunari olisi halunnut pitää työnteosta saamansa rahat, eikä antaa niitä vieraille jättiläisvauvoille.
nämä työeläkeläiset eivät ole jättiläisvauvoja
Mulla ei ainakaan oo yhtää velkää. Jos joku on multa ottanu omin luvin rahaa, niin saa palauttaa pika pikaa 99,9 % korolla. Valtio laitas tulemaan.
Korkoprosentit ovat viime aikoina juosseet kivasti alaspäin, kun Suomen luottokelpoisuus pysyy tripla-A:ssa ja monella muulla laskee. Sijoittavat laittavat kilvan rahojaan turvaan suomalaisiin valtionlainoihin. Suomen vanhoja, korkeampikorkoisia lainoja erääntyy pois ja uusia otetaan tilalle matalammalla korolla. Yhden tappio on toisen voitto eli meille tulee tällä hetkellä hyötyä etelän talouskriisistä.
Nykyinen valtionvelka sinällään ei ole ongelma, mutta on tietenkin huolehdittava, ettei se pääse holtittomasti kasvamaan.
Esimerkki menestymisen mahdollisuudesta
Intiassa esim. ulkomaalaiset tahot myöntävät 200 € viljelylainoja. Tällä summalla Intialainen pystyy ostamaan pellon, jota viljelemällä hän voi tuottaa esim. viljaa niin paljon, että kahdessa vuodessa hän on pystynyt maksamaan lainan takaisin, samalla kun hän on elättänyt perheensä.
Suomalaisiin tuloihin suhteutettuna tuo lainasumma vastaa 3 000 € ja kuten tiedämme, tällä summalla Suomessa ei saa edes sitä maapalaa. Puhumattakaan siemenviljasta tai siitä, että pitäisi maksaa alvit, leimaverot sekä viljelyyn liittyvät luvat/ilmoitukset.
Suomessa menestymisen tekee heikommaksi yhteiskuntarakenne ja lainsäädäntö, jonka tarkoituksena on estää ja haitata yrittämistä (vanhaa Neuvostoliiton perua). Tuloverotus taas huolehtii, siitä että palkkatyötä tekemällä ei voi rikastua (vanhaa Neuvostoliiton perua).