Maataloustuki ja palstan talikkomaakarit

Palstalla lähes päivittäin esiintyy joukko maatalousvastaista propagandaa erityisesti maataloustukea kohtaan. Tosin propaganda on aivan liian juhlallinen ilmaus niille tunkiontakaisille ja hyvin vähäisiin tietomääriin perustuville väitteille, joita maataloustuesta esitetään. Jos näihin väitteisiin olisi uskominen, niin tukien poistaminenhan muuttaisi Suomen paratiisiksi.

Paitsi palstan talikkomaakarit, niin myös valtakuntamme pop-yliopisto eli Aalto-yliopsisto pitää sisällään suoranaista maatalousvastaisuutta, joka hipoo jo vihapuhetta katkerassa kateudessaan. Mainitussa oppilaitoksessa puuhasteleva Esko Niemi on pystynyt jopa tempaisemaan absoluuttisia lukujakin näkyville. Hänen mukaansa maatalouden tuki nielaisee vuosittain 3000 lottopotin verran veronmaksajien rahoja. (http://annaleena.puheenvuoro.uusisuomi.fi/46288-maataloustukia-leikattava-rajusti)

Toinen hyväkäs blogisti, joka näkyy käyneen maatalouden kimppuun on SAK:n pääekonomisti Olli Koski, joka näyttää varsin lumoutuneen edellä mainitun Esko Niemen maataloutta sättivästä blogikirjoituksesta. (http://aaltmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/08/24/maataloustuki-kasvanut-jo-tyottomyystukea-suuremmaksi). Voi vain arvailla, millaisiin mittoihin sitten jotkut vähän koulutetut ja kiihotukselle alttiit persoonallisuudet lietsoutuvat, kun näinkin oppineet ja korkeissa asemissa olevat henkilöt ovat äityneet maatalousvastaisiksi.

Varsinainen lietso maataloustukien poistamiseksi näkyy kumminkin oleva itse Esko Niemi, joka mediatietojen mukaan näkyy analysoivan maataloutta alkeistaloustieteeseen kuuluvalla vapaan kilpailun ideaalimallilla, mutta päätyy sitten ykskaks' puhumaan hyvinvointitappioista, jotka hän näköjään rinnastaa lähinnä liiketaloudellisen voiton käsitteeseen meuhkatessaan maatalouden nielemistä miljardeista, jotka ovat poissa jostakin Niemen kuvittelemasta järkevämmästä toiminnasta. Kaiken kukkuraksi Niemi laskee maataloustukiin mitä kummallisimpia asioita eikä vahingossakaan kerro mitä maataloutta järkevämpää saisimme tilalle, jos maatalous lopetettaisiin.

Toinen, edellistäkin suurempi, kardinaalivirhe on soveltaa kapitalististen verstaiden täydellisen kilpailun mallia maatalouteen, johon se ei kerta kaikkiaan sovellu. Ruuantuotanto on elinehto, mutta kaikenmaailman härpäkkeiden tuottaminen ei sitä ole. Maataloutta ei voi virittää siinä määrin viimeisen päälle kuin verstas voidaan virittää jonkin optimointimallin mukaiseksi. Maatalous on säiden armoilla eikä säätäkään ole optimointimalleista huolimatta pystytty ennustamaan juuri nenää pidemmälle.
150217
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 150

Vanhimmat

Tuet voidaan poistaa välittömästi ja pöndet voivat harkita oikeisiin töihin menemistä. Suomalainen ruoka on tutkitusti kaikkein tuetuinta maailmanlaajuisesti ja samalla myös huonolaatuisinta.

Äänestä
  • ruoka vain maksaa sen jälkeen enemmän.

    Äänestä

Jos maataloustuet lopetetaan niin maatalousmaan hinta laskee murto-osaan nykyisestä ja tilakoot vähintään kymmenkertaistuvat sekä maatalouden työntekijämäärä vähenee noin neljäsosaan nylyisestä, myös ansiotaso laskee muun yrittämisen tasolle, tästä lopputuloksena maataloustuotteiden tuottaminen tulee noin puolet halvemmaksi jolloin tukia ei enää edes tarvita vaan maatalous elättää itsenä. Tässä on vain sellainen ongelma että Mtk-Kepu olisi tällöin toimeton joten niiden on pakko vastustaa tällaista kehitystä jotta eivät tekisi itsestään tarpeettomia.

Äänestä
  • Aloittaja

    Mistähän logiikkaasi on peräisin? Jos tuet lopetetaan, niin ainoa seuraus on se, että maataloustuotanto vähenee, jopa loppuu. Jo nyt on havaittavissa, ettei maataloustuotanto lisäänny, vaikka hintataso nousee.

    Tottakai maatalousmaan arvo laskee, jos väki lopettaa viljelemisen, mutta eihän se sitä tarkoita, että tilakoko kasvaa. Miten se voisi kasvaakaan, kun kenenkään ei enää kannata maata viljellä.

    Ja kun tuotanto vähenee, niin hinta silloin nousee eikä suinkaan laske. Tämän pitäisi olla selvää pässinlihaa.

    Mistä muuten arvelet sen johtuvan, että maatilojen lukumäärä kokoajan pienenee? Jos ansiot tiloilla olisivat niin ruhtinaalliset kuin annat ymmärtää, niin kaiken järjen mukaan tiloja pitäisi syntyä lisää kuin sieniä sateella.

    Äänestä

  • old_profile_51493 kirjoitti:

    Mistähän logiikkaasi on peräisin? Jos tuet lopetetaan, niin ainoa seuraus on se, että maataloustuotanto vähenee, jopa loppuu. Jo nyt on havaittavissa, ettei maataloustuotanto lisäänny, vaikka hintataso nousee.

    Tottakai maatalousmaan arvo laskee, jos väki lopettaa viljelemisen, mutta eihän se sitä tarkoita, että tilakoko kasvaa. Miten se voisi kasvaakaan, kun kenenkään ei enää kannata maata viljellä.

    Ja kun tuotanto vähenee, niin hinta silloin nousee eikä suinkaan laske. Tämän pitäisi olla selvää pässinlihaa.

    Mistä muuten arvelet sen johtuvan, että maatilojen lukumäärä kokoajan pienenee? Jos ansiot tiloilla olisivat niin ruhtinaalliset kuin annat ymmärtää, niin kaiken järjen mukaan tiloja pitäisi syntyä lisää kuin sieniä sateella.

    Seppo_Hölmöläisellä on ilmeisesti jäänyt opinnut aikoinaan aika vajavaisiksi, myöskään elämä ei näköjään ole opettanut vajakki Seppoa.

    Oletkos koskaan kuulut sellaisesta kuin tehokkuus ja siitä johdettua sanaa kustannustehokkuus.

    Et näköjään myöskään ymmärrä hölkäsen pöläystäkään markkinataloudesta, sehän on tietysti ymmärrettävää, olethan aikasemmin paljastunut talikkokommunistiksi joka kannattaa sosialismia

    Kertausta:

    Maatalousmaan hinnan määrittelee siitä saatava tuotto, tällä hetkellä maatalousmaan hinnassa on maan hintaa nostavia odotusarvoja jotka syntyvät tulevaisuudessa saatavita tuista, jos tuet lopetetaan niin maan hinta laskee koska maata vastaan ei enää saa tukia. Kun maan hinta laskee, laskee myös tuotetun maataloustuotteen hinta koska pääomakulujen tarve pienenee, eli jyväjemmari voi ostaa vaikkapa velaksi entisen 100 hehtaarin sijasta 200 hehtaaria samaan hintaan tai sen sata hehtaaria puoleen hintaan eli kulut puolittuvat tältä osin.

    Tällä hetkellä maataloustuotteisiin kohdistuu noin 2-4 kertainen työmäärä mitä olisi tarpeellista, tämä on juuri sitä pankolla makaamista ja tehotonta työtä. Eli yksi työntekijä tuottaa vain neljänneksen siitä mitä olisi mahdollista, loppuajan makoilee pankolla. Kun tilakoot suurenevat järkeviksi (noin 500 - 10 000 hehtaaria) niin myöskin tehokkuus kasvaa jolloin työvoimakulut tuotettua yksikköä kohtaan pienenevät, näinhän on tehty kaikilla muilla liiketoimintaloilla mutta maajussit ovat olleet poikkeus.

    Hölmöläisen pitäisi nyt ymmertää että kun tuotantoa tehostetaan ja tuotantokustannuksia karsitaan maataloustuet lopettamalla jää maanviljelijälle suunnilleen sama summa käteen rahaa kuin ennenkin, sillä erotuksella että se tulee jatkossa omasta työstä eikä veronmaksaijien tukina.

    Äänestä

  • viljantuoja42 kirjoitti:

    Seppo_Hölmöläisellä on ilmeisesti jäänyt opinnut aikoinaan aika vajavaisiksi, myöskään elämä ei näköjään ole opettanut vajakki Seppoa.

    Oletkos koskaan kuulut sellaisesta kuin tehokkuus ja siitä johdettua sanaa kustannustehokkuus.

    Et näköjään myöskään ymmärrä hölkäsen pöläystäkään markkinataloudesta, sehän on tietysti ymmärrettävää, olethan aikasemmin paljastunut talikkokommunistiksi joka kannattaa sosialismia

    Kertausta:

    Maatalousmaan hinnan määrittelee siitä saatava tuotto, tällä hetkellä maatalousmaan hinnassa on maan hintaa nostavia odotusarvoja jotka syntyvät tulevaisuudessa saatavita tuista, jos tuet lopetetaan niin maan hinta laskee koska maata vastaan ei enää saa tukia. Kun maan hinta laskee, laskee myös tuotetun maataloustuotteen hinta koska pääomakulujen tarve pienenee, eli jyväjemmari voi ostaa vaikkapa velaksi entisen 100 hehtaarin sijasta 200 hehtaaria samaan hintaan tai sen sata hehtaaria puoleen hintaan eli kulut puolittuvat tältä osin.

    Tällä hetkellä maataloustuotteisiin kohdistuu noin 2-4 kertainen työmäärä mitä olisi tarpeellista, tämä on juuri sitä pankolla makaamista ja tehotonta työtä. Eli yksi työntekijä tuottaa vain neljänneksen siitä mitä olisi mahdollista, loppuajan makoilee pankolla. Kun tilakoot suurenevat järkeviksi (noin 500 - 10 000 hehtaaria) niin myöskin tehokkuus kasvaa jolloin työvoimakulut tuotettua yksikköä kohtaan pienenevät, näinhän on tehty kaikilla muilla liiketoimintaloilla mutta maajussit ovat olleet poikkeus.

    Hölmöläisen pitäisi nyt ymmertää että kun tuotantoa tehostetaan ja tuotantokustannuksia karsitaan maataloustuet lopettamalla jää maanviljelijälle suunnilleen sama summa käteen rahaa kuin ennenkin, sillä erotuksella että se tulee jatkossa omasta työstä eikä veronmaksaijien tukina.

    paljon että palstan puitteissa mahdoton oikaista noita Kiljavaopiston tyhmyyksiä. Maan hinta ei ole kustannustekijä elintarvikkeiden hinnassa ja näin ollen on aivan sama mitä maa maksaa, Tehokkuus ei ole avaintekijä, suuri ja mahtava Neuvostoliitto kaatui ruokahuollon tehottomuuteen vaikka vaikka jättimäisessä maassa oli vain yksi tila. Typeryytesi tulee ilmi loppukappaleessa se on niin typerä ettei sitä viitsi edes kommentoida..

    Äänestä

  • Valehtelet niin kirjoitti:

    paljon että palstan puitteissa mahdoton oikaista noita Kiljavaopiston tyhmyyksiä. Maan hinta ei ole kustannustekijä elintarvikkeiden hinnassa ja näin ollen on aivan sama mitä maa maksaa, Tehokkuus ei ole avaintekijä, suuri ja mahtava Neuvostoliitto kaatui ruokahuollon tehottomuuteen vaikka vaikka jättimäisessä maassa oli vain yksi tila. Typeryytesi tulee ilmi loppukappaleessa se on niin typerä ettei sitä viitsi edes kommentoida..

    Häh?

    "Maan hinta ei ole kustannustekijä elintarvikkeiden hinnassa ja näin ollen on aivan sama mitä maa maksaa"

    Tämä onkin täysin uutta talousoppia josta en ole kuullutkaan? Onko sama juttu kaikessa liiketoiminnassa? eli investointeja ei tarvitse laskea tuotteen hintaan mukaan.

    "Tehokkuus ei ole avaintekijä, suuri ja mahtava Neuvostoliitto kaatui ruokahuollon tehottomuuteen vaikka vaikka jättimäisessä maassa oli vain yksi tila. "

    ai, minäkun luulin että suunnitelmatalous osoittautui tehottomaksi ja rahat menivät sotilasmahdin ylläpitoon (sotilasmenot noin 60% bkt:sta) neuvostoliitossa oli muuten aika paljon tiloja, niitä kutsuttiin kolhooseiksi. Neuvostoliiton aikana Ukrainassa muuten viljaa tuotettiin niin paljon että varastot eivät riittäneet ja vilja homehtui kasoihin pihoilla.

    Äänestä

  • Valehtelet niin kirjoitti:

    paljon että palstan puitteissa mahdoton oikaista noita Kiljavaopiston tyhmyyksiä. Maan hinta ei ole kustannustekijä elintarvikkeiden hinnassa ja näin ollen on aivan sama mitä maa maksaa, Tehokkuus ei ole avaintekijä, suuri ja mahtava Neuvostoliitto kaatui ruokahuollon tehottomuuteen vaikka vaikka jättimäisessä maassa oli vain yksi tila. Typeryytesi tulee ilmi loppukappaleessa se on niin typerä ettei sitä viitsi edes kommentoida..

    Huomasitko edes että kirjoitit aika hyvän paradoksin?

    "Tehokkuus ei ole avaintekijä, suuri ja mahtava Neuvostoliitto kaatui ruokahuollon tehottomuuteen ..."

    Äänestä

  • Osuma :D

    suurijamahtavanesuvo kirjoitti:

    Huomasitko edes että kirjoitit aika hyvän paradoksin?

    "Tehokkuus ei ole avaintekijä, suuri ja mahtava Neuvostoliitto kaatui ruokahuollon tehottomuuteen ..."

    Äänestä

  • mintaas täällä kirjoitti:

    Häh?

    "Maan hinta ei ole kustannustekijä elintarvikkeiden hinnassa ja näin ollen on aivan sama mitä maa maksaa"

    Tämä onkin täysin uutta talousoppia josta en ole kuullutkaan? Onko sama juttu kaikessa liiketoiminnassa? eli investointeja ei tarvitse laskea tuotteen hintaan mukaan.

    "Tehokkuus ei ole avaintekijä, suuri ja mahtava Neuvostoliitto kaatui ruokahuollon tehottomuuteen vaikka vaikka jättimäisessä maassa oli vain yksi tila. "

    ai, minäkun luulin että suunnitelmatalous osoittautui tehottomaksi ja rahat menivät sotilasmahdin ylläpitoon (sotilasmenot noin 60% bkt:sta) neuvostoliitossa oli muuten aika paljon tiloja, niitä kutsuttiin kolhooseiksi. Neuvostoliiton aikana Ukrainassa muuten viljaa tuotettiin niin paljon että varastot eivät riittäneet ja vilja homehtui kasoihin pihoilla.

    palstalla silmiinpistävää, älä nyt enää munaa itseäsi tuolla pellon hinnalla, pelto ei ole kuluvaa omaisuutta vaan kiinteää. Neuvostoliitto oli yksi suuri tila ja olisi odottanut sen olevan tehokas, käytännössä se oli kaikkea muuta, ihmiset viljeli itse ruokansa kun sitä ei kaupasta saanut.

    Äänestä

  • Tyhmyys onkin kirjoitti:

    palstalla silmiinpistävää, älä nyt enää munaa itseäsi tuolla pellon hinnalla, pelto ei ole kuluvaa omaisuutta vaan kiinteää. Neuvostoliitto oli yksi suuri tila ja olisi odottanut sen olevan tehokas, käytännössä se oli kaikkea muuta, ihmiset viljeli itse ruokansa kun sitä ei kaupasta saanut.

    missä lukee että pelto olisi kuluvaa omaisuutta. Mutta liiketoiminnan kulu se silti on, on kyllä mtk-kepuopistossa taas opetettu mitä sattuu. Vai meinaatko että naapuri antaa sinulle vaikkapa 100 hehtaaria ilmaiseksi käyttöösi, ei vaan sinun pitää se joko ostaa tai vuokrata ja nämä kulut kepu-huijarinkin pitää sisällyttää tuotteen hintaan ...ainiin mutta tehän olettekin kepuja joille varmaan valtio maksaa tukina tämänkin kulun. ps. myös sellaiselle pellolle joka on jo maksettu on syytä laskea tuottotavoite joka lisätättän tuotteiden hintoihin, muutenhan tuossa pellossa niinsanotusti makaa tuottamatonta rahaa.

    Äänestä

  • Aloittaja

    viljantuoja42 kirjoitti:

    Seppo_Hölmöläisellä on ilmeisesti jäänyt opinnut aikoinaan aika vajavaisiksi, myöskään elämä ei näköjään ole opettanut vajakki Seppoa.

    Oletkos koskaan kuulut sellaisesta kuin tehokkuus ja siitä johdettua sanaa kustannustehokkuus.

    Et näköjään myöskään ymmärrä hölkäsen pöläystäkään markkinataloudesta, sehän on tietysti ymmärrettävää, olethan aikasemmin paljastunut talikkokommunistiksi joka kannattaa sosialismia

    Kertausta:

    Maatalousmaan hinnan määrittelee siitä saatava tuotto, tällä hetkellä maatalousmaan hinnassa on maan hintaa nostavia odotusarvoja jotka syntyvät tulevaisuudessa saatavita tuista, jos tuet lopetetaan niin maan hinta laskee koska maata vastaan ei enää saa tukia. Kun maan hinta laskee, laskee myös tuotetun maataloustuotteen hinta koska pääomakulujen tarve pienenee, eli jyväjemmari voi ostaa vaikkapa velaksi entisen 100 hehtaarin sijasta 200 hehtaaria samaan hintaan tai sen sata hehtaaria puoleen hintaan eli kulut puolittuvat tältä osin.

    Tällä hetkellä maataloustuotteisiin kohdistuu noin 2-4 kertainen työmäärä mitä olisi tarpeellista, tämä on juuri sitä pankolla makaamista ja tehotonta työtä. Eli yksi työntekijä tuottaa vain neljänneksen siitä mitä olisi mahdollista, loppuajan makoilee pankolla. Kun tilakoot suurenevat järkeviksi (noin 500 - 10 000 hehtaaria) niin myöskin tehokkuus kasvaa jolloin työvoimakulut tuotettua yksikköä kohtaan pienenevät, näinhän on tehty kaikilla muilla liiketoimintaloilla mutta maajussit ovat olleet poikkeus.

    Hölmöläisen pitäisi nyt ymmertää että kun tuotantoa tehostetaan ja tuotantokustannuksia karsitaan maataloustuet lopettamalla jää maanviljelijälle suunnilleen sama summa käteen rahaa kuin ennenkin, sillä erotuksella että se tulee jatkossa omasta työstä eikä veronmaksaijien tukina.

    Voi elämän kevät, luulisi, että noituus elää ja voi paksusti. Sen verran kökköä juttua pukkaat. Oletko edes nähnyt maatilaa? Nykyaikainen maatila on yksi tehokkaimpia tuotantolaitoksia Suomessa.

    Juuri itse toteat, että maatalousmaan hintaa säätelee muiden muassa siitä saatava tuotto. Juuri tuoksi tuotoksi myös tuet voidaan hyvällä tahdolla katsoa. Ja jos tuo tuki otetaan pois, niin totta kai myös se hinta, joka maasta kannattaa maksaa, laskee. Mutta miksi arvelet maataloutta tuettavan? Sen tajuaminen taitaa olla sinulle aivan liian vaikea asia. Maataloutta tuetaan juuri sen vuoksi, että maataloutta ylipäätään kannattaisi harjoittaa. Jos siis tuet lopetetaan, loppuu myös maanviljely.

    Jos maatalous olisi sellainen tuettu kultakaivos kuin annat ymmärtää, niin mikset ole itse tätä kultaa vuolemassa? Makoilisit pankolla ja odottelisit, koska sato valmistuu, menisit sitten viljakauppaan ja käärisit muhkeat miljardit?

    Jos siis maataloudella jotenkin rikastuisi, kuten moni palstalla ja jopa yliopiston kammioissa luulee, niin johan mitään elintarvikepulaa ei olisi olemassakaan ja kaikki vähä-älyisetkin olisivat maata viljelemässä. Mutta koska näin ei ole, niin huuto maataloustuista on vain vähä-älyisten silkasta kateudesta kumpuavaa älinää.

    Äänestä

  • minäitsevaana kirjoitti:

    missä lukee että pelto olisi kuluvaa omaisuutta. Mutta liiketoiminnan kulu se silti on, on kyllä mtk-kepuopistossa taas opetettu mitä sattuu. Vai meinaatko että naapuri antaa sinulle vaikkapa 100 hehtaaria ilmaiseksi käyttöösi, ei vaan sinun pitää se joko ostaa tai vuokrata ja nämä kulut kepu-huijarinkin pitää sisällyttää tuotteen hintaan ...ainiin mutta tehän olettekin kepuja joille varmaan valtio maksaa tukina tämänkin kulun. ps. myös sellaiselle pellolle joka on jo maksettu on syytä laskea tuottotavoite joka lisätättän tuotteiden hintoihin, muutenhan tuossa pellossa niinsanotusti makaa tuottamatonta rahaa.

    "Tämä onkin täysin uutta talousoppia josta en ole kuullutkaan? Onko sama juttu kaikessa liiketoiminnassa? eli investointeja ei tarvitse laskea tuotteen hintaan mukaan".

    Äänestä

  • Valehtelet niin kirjoitti:

    paljon että palstan puitteissa mahdoton oikaista noita Kiljavaopiston tyhmyyksiä. Maan hinta ei ole kustannustekijä elintarvikkeiden hinnassa ja näin ollen on aivan sama mitä maa maksaa, Tehokkuus ei ole avaintekijä, suuri ja mahtava Neuvostoliitto kaatui ruokahuollon tehottomuuteen vaikka vaikka jättimäisessä maassa oli vain yksi tila. Typeryytesi tulee ilmi loppukappaleessa se on niin typerä ettei sitä viitsi edes kommentoida..

    Valehtelet, sanoon krepuänkyrä kun totuuden kuulee! Uskotko nyt, että maatalouden eläkkeisiin ja eläkkeiden luenteisiin etuuksiin menee rehellisten veronmaksajien rahuja vuodessa yli 1 000 000 000 euroa..siis yli miljardi euroa vuodessa!
    Valehtelet, sanoo kepuänkyrä kun totta saa lukea!

    Paljonko on maataloustuki kepuänkyrä- ja Tolliskototuuden mukaan?
    Paljonko kepulandian kepulaiset vetävät muita tukia kuin maataloustukea? Kepun nykyinen puheenjohtaja on saanut yhteiskunnan, siis veronmaksajien rahoja jo kymmenkunta miljoonaa euroa tappioita tuottaviin yrityksiinsä. Tarkka summaa on vaikea saada,SILLÄ kepu pettää aina, mutta Sipilän yritysten tilinpäätöksissä on aika suuria lukuja mm 5,6 miljoonaa euroa ja muita pienempiä summia.

    Miten te voitte kumota noilla Tolliskovalheillanne aina oikean totuuden? Ei kepuänkyrävalhe totuudeksi muutu, vaikka kuinka te sitä toistatte.

    "puoluetta johtaa puolirikollinen poppoo, joka veljeilee rikollisten kanssa, ottaa rahaa mistä vaan ja suhmuroi kuntakaavoja". Onko tämäkin Tolliskototuuden mukaan Etelen metian valeita?

    Äänestä

  • Tässä lukee.. kirjoitti:

    "Tämä onkin täysin uutta talousoppia josta en ole kuullutkaan? Onko sama juttu kaikessa liiketoiminnassa? eli investointeja ei tarvitse laskea tuotteen hintaan mukaan".

    pelto on kiinteää omaisuutta se on ostettava verotetulla rahalla ja siitä ei voi tehdä poistoja ja sitä ei voi sisällyttää ruuan hintaan, maa ei "kulu", verrattavissa vähän kultaan, kulta ei tosin tuota kuten maa mutta pitää arvonsa.

    Äänestä

  • Osmium 76 kirjoitti:

    Valehtelet, sanoon krepuänkyrä kun totuuden kuulee! Uskotko nyt, että maatalouden eläkkeisiin ja eläkkeiden luenteisiin etuuksiin menee rehellisten veronmaksajien rahuja vuodessa yli 1 000 000 000 euroa..siis yli miljardi euroa vuodessa!
    Valehtelet, sanoo kepuänkyrä kun totta saa lukea!

    Paljonko on maataloustuki kepuänkyrä- ja Tolliskototuuden mukaan?
    Paljonko kepulandian kepulaiset vetävät muita tukia kuin maataloustukea? Kepun nykyinen puheenjohtaja on saanut yhteiskunnan, siis veronmaksajien rahoja jo kymmenkunta miljoonaa euroa tappioita tuottaviin yrityksiinsä. Tarkka summaa on vaikea saada,SILLÄ kepu pettää aina, mutta Sipilän yritysten tilinpäätöksissä on aika suuria lukuja mm 5,6 miljoonaa euroa ja muita pienempiä summia.

    Miten te voitte kumota noilla Tolliskovalheillanne aina oikean totuuden? Ei kepuänkyrävalhe totuudeksi muutu, vaikka kuinka te sitä toistatte.

    "puoluetta johtaa puolirikollinen poppoo, joka veljeilee rikollisten kanssa, ottaa rahaa mistä vaan ja suhmuroi kuntakaavoja". Onko tämäkin Tolliskototuuden mukaan Etelen metian valeita?

    "Miksi suomalaisen maataloustuotteen hintaa saa verrata maailman halvimpiin maataloustuotteisiin ja sanoa ,että erotus on kaikki tukea maataloudelle. Mutta suomalaisten palkkoja ei saa verrata kiinalaisten eikä edes virolaisten palkkoihin puhumattakaan ,että erotus olisi jotain tukea suomalaiselle duunarille. Moderni tehdashan voi olla jopa Kiinassa joten tuottavuuteen ei kannata vedota."

    Äänestä

  • 80 milj. palkkatukea kirjoitti:

    "Miksi suomalaisen maataloustuotteen hintaa saa verrata maailman halvimpiin maataloustuotteisiin ja sanoa ,että erotus on kaikki tukea maataloudelle. Mutta suomalaisten palkkoja ei saa verrata kiinalaisten eikä edes virolaisten palkkoihin puhumattakaan ,että erotus olisi jotain tukea suomalaiselle duunarille. Moderni tehdashan voi olla jopa Kiinassa joten tuottavuuteen ei kannata vedota."

    ON 80 MILJARDIA

    Äänestä

  • Ei mene perille kirjoitti:

    pelto on kiinteää omaisuutta se on ostettava verotetulla rahalla ja siitä ei voi tehdä poistoja ja sitä ei voi sisällyttää ruuan hintaan, maa ei "kulu", verrattavissa vähän kultaan, kulta ei tosin tuota kuten maa mutta pitää arvonsa.

    Mun sukulainen on jyväjemmari ja se on vuokrannut yli 40 hehtaaria peltoa, maksaa siitä tietääkseni parikymentä tuhatta euroa vuodessa. Voiko se jättää tuon 20 000€ maksamatta? vai onko se myytävissä tuotteissa mukana? tuskin se kuitenkaan tuota 20 000€ taikoo näkymättömiin.

    Äänestä

  • 80 milj. palkkatukea kirjoitti:

    "Miksi suomalaisen maataloustuotteen hintaa saa verrata maailman halvimpiin maataloustuotteisiin ja sanoa ,että erotus on kaikki tukea maataloudelle. Mutta suomalaisten palkkoja ei saa verrata kiinalaisten eikä edes virolaisten palkkoihin puhumattakaan ,että erotus olisi jotain tukea suomalaiselle duunarille. Moderni tehdashan voi olla jopa Kiinassa joten tuottavuuteen ei kannata vedota."

    Palkat maksetaan tuloilla joita saadaan myydyistö tuotteista ja palveluista, ei siis varonmaksjien maksamista tuista kuten maataloudessa, eikö tämä ole aika yksinkertainen asia,? Vai oletko joku vajakki joka ei ymmarra?

    Äänestä

  • minataalla taas kirjoitti:

    Palkat maksetaan tuloilla joita saadaan myydyistö tuotteista ja palveluista, ei siis varonmaksjien maksamista tuista kuten maataloudessa, eikö tämä ole aika yksinkertainen asia,? Vai oletko joku vajakki joka ei ymmarra?

    sitten rajat on suljettu palkkakilpailulta, kuusi Venäläistä rekkakuskia yhden Suomalaisen hinnalla, Vai oletko joku vajakki joka ei ymmarra?

    Äänestä

  • minäitse tässä kirjoitti:

    Mun sukulainen on jyväjemmari ja se on vuokrannut yli 40 hehtaaria peltoa, maksaa siitä tietääkseni parikymentä tuhatta euroa vuodessa. Voiko se jättää tuon 20 000€ maksamatta? vai onko se myytävissä tuotteissa mukana? tuskin se kuitenkaan tuota 20 000€ taikoo näkymättömiin.

    kun et ymmärrä mitään, toivottavasti pelto tuottaa tuon 20000 tonnia tai vuokraus oli kannattamatonta, tuottajahintoihin se ei vaikuta senttiäkään vaan tuottajan tuloihin..

    Äänestä

  • Lopeta jo.. kirjoitti:

    kun et ymmärrä mitään, toivottavasti pelto tuottaa tuon 20000 tonnia tai vuokraus oli kannattamatonta, tuottajahintoihin se ei vaikuta senttiäkään vaan tuottajan tuloihin..

    Peltoeemeli latoo talouden faktoja, oletteko kaikki tuollaisia vajakkeja?

    Muistutetaan mistä peltoeemelin väitteestä on kysymys eli:

    "Maan hinta ei ole kustannustekijä elintarvikkeiden hinnassa ja näin ollen on aivan sama mitä maa maksaa"

    Eli tämä peltoeemelin typerä väite on sama kuin paikallinen K-kauppias sanoisi että "eihän tämän liiketontin vuokrakuluja ole tuotteiden hinnoissa vaan ne vaan vaikuttavat kauppiaan tuloihin"

    Taas olet todistanut vanhan sananlaskun todeksi:

    Tyhmä-tyhmempi-keskustalainen

    Äänestä

  • minätaastäääällä kirjoitti:

    Peltoeemeli latoo talouden faktoja, oletteko kaikki tuollaisia vajakkeja?

    Muistutetaan mistä peltoeemelin väitteestä on kysymys eli:

    "Maan hinta ei ole kustannustekijä elintarvikkeiden hinnassa ja näin ollen on aivan sama mitä maa maksaa"

    Eli tämä peltoeemelin typerä väite on sama kuin paikallinen K-kauppias sanoisi että "eihän tämän liiketontin vuokrakuluja ole tuotteiden hinnoissa vaan ne vaan vaikuttavat kauppiaan tuloihin"

    Taas olet todistanut vanhan sananlaskun todeksi:

    Tyhmä-tyhmempi-keskustalainen

    pelto on kiinteää omaisuutta se on ostettava verotetulla rahalla ja siitä ei voi tehdä poistoja ja sitä ei voi sisällyttää ruuan hintaan, maa ei "kulu", verrattavissa vähän kultaan, kulta ei tosin tuota kuten maa mutta pitää arvonsa.

    Äänestä

  • viljantuoja42 kirjoitti:

    Seppo_Hölmöläisellä on ilmeisesti jäänyt opinnut aikoinaan aika vajavaisiksi, myöskään elämä ei näköjään ole opettanut vajakki Seppoa.

    Oletkos koskaan kuulut sellaisesta kuin tehokkuus ja siitä johdettua sanaa kustannustehokkuus.

    Et näköjään myöskään ymmärrä hölkäsen pöläystäkään markkinataloudesta, sehän on tietysti ymmärrettävää, olethan aikasemmin paljastunut talikkokommunistiksi joka kannattaa sosialismia

    Kertausta:

    Maatalousmaan hinnan määrittelee siitä saatava tuotto, tällä hetkellä maatalousmaan hinnassa on maan hintaa nostavia odotusarvoja jotka syntyvät tulevaisuudessa saatavita tuista, jos tuet lopetetaan niin maan hinta laskee koska maata vastaan ei enää saa tukia. Kun maan hinta laskee, laskee myös tuotetun maataloustuotteen hinta koska pääomakulujen tarve pienenee, eli jyväjemmari voi ostaa vaikkapa velaksi entisen 100 hehtaarin sijasta 200 hehtaaria samaan hintaan tai sen sata hehtaaria puoleen hintaan eli kulut puolittuvat tältä osin.

    Tällä hetkellä maataloustuotteisiin kohdistuu noin 2-4 kertainen työmäärä mitä olisi tarpeellista, tämä on juuri sitä pankolla makaamista ja tehotonta työtä. Eli yksi työntekijä tuottaa vain neljänneksen siitä mitä olisi mahdollista, loppuajan makoilee pankolla. Kun tilakoot suurenevat järkeviksi (noin 500 - 10 000 hehtaaria) niin myöskin tehokkuus kasvaa jolloin työvoimakulut tuotettua yksikköä kohtaan pienenevät, näinhän on tehty kaikilla muilla liiketoimintaloilla mutta maajussit ovat olleet poikkeus.

    Hölmöläisen pitäisi nyt ymmertää että kun tuotantoa tehostetaan ja tuotantokustannuksia karsitaan maataloustuet lopettamalla jää maanviljelijälle suunnilleen sama summa käteen rahaa kuin ennenkin, sillä erotuksella että se tulee jatkossa omasta työstä eikä veronmaksaijien tukina.

    Sekö sinaua harmittaa siinä maatalousmaan hinnassa kun jouyuist maksamaan muutman rovobn hehtaarilta? Pitäisikö sinun saada vieläkin halvemmalla itsellesi kuin nyt saat?

    Jos vartaa maatlaousmaan hintaa vaikkapa kaupunkien omnistamien maiden hintaan sen hinta on sadas osa siitä...nytkin. Maaseudulla saa kokonaisen omakotitalon kolmen hehtaarin tontilla, kaupungin pelkän 0,3 hehtaarin tyhjän tontin hinnalla.

    Todellisuudessa jos tuet lopetetaan markkinatalouden ehdoilla toimimisella ruoan hinta vähintä'än kolminkertaistuu. Juuri kuluttajan hinnan kompensaatioksi tuo maatlaoustuki on tehty, Palkkatasokin myös duunarilla nousisi huomattavasti mutta se nousu ei menisi muuhun kulutukseen vaan se menisi kalliimman ruoan ostamiseen. Palattaisi siihen tilanteeseen mikä oli 50 vuotta sitten. Silloin palkasta meni ruoan ostoon 80+%. Maatalaoushan ei todellisuudessa loppuisi mutta kuluyttaja maksaisi ruoantaan OIKEAN hinnan. Sinäkin!!!!

    Äänestä

  • Osmium 76 kirjoitti:

    Valehtelet, sanoon krepuänkyrä kun totuuden kuulee! Uskotko nyt, että maatalouden eläkkeisiin ja eläkkeiden luenteisiin etuuksiin menee rehellisten veronmaksajien rahuja vuodessa yli 1 000 000 000 euroa..siis yli miljardi euroa vuodessa!
    Valehtelet, sanoo kepuänkyrä kun totta saa lukea!

    Paljonko on maataloustuki kepuänkyrä- ja Tolliskototuuden mukaan?
    Paljonko kepulandian kepulaiset vetävät muita tukia kuin maataloustukea? Kepun nykyinen puheenjohtaja on saanut yhteiskunnan, siis veronmaksajien rahoja jo kymmenkunta miljoonaa euroa tappioita tuottaviin yrityksiinsä. Tarkka summaa on vaikea saada,SILLÄ kepu pettää aina, mutta Sipilän yritysten tilinpäätöksissä on aika suuria lukuja mm 5,6 miljoonaa euroa ja muita pienempiä summia.

    Miten te voitte kumota noilla Tolliskovalheillanne aina oikean totuuden? Ei kepuänkyrävalhe totuudeksi muutu, vaikka kuinka te sitä toistatte.

    "puoluetta johtaa puolirikollinen poppoo, joka veljeilee rikollisten kanssa, ottaa rahaa mistä vaan ja suhmuroi kuntakaavoja". Onko tämäkin Tolliskototuuden mukaan Etelen metian valeita?

    Olisi mukava kerrata vähän mitä "duunarin" eläkkeisiin menee vuodessa julkisia menoja.

    Tuollainen miljardi ei riitä edes alkuun.

    Jokaisen eläkkeestä valtio maksaa osansa. Myös sinun eläkkeestäsi. Niitä ei vain lasketa eikä niistä kirjoitella julkisesti, koska se veisi pohjan poistuolta propakandalta jota tässäkin keskusteluketjussa levitellään. myös Aalto yliopiston "tutklijan" eläkkeestä valtio maksaa valtaosan.

    Tuo tutkija maksaa omasta eläkemaksustaan 4,5, mun kokonaiseläkemaksu on 23%. tuon 18,5% maksaa valtio. Sitten kun tuo tutkija jää eläkkeelle Hänen eläkkeestään valtio maksaa 50%,

    Äänestä

  • Näin oN kirjoitti:

    Olisi mukava kerrata vähän mitä "duunarin" eläkkeisiin menee vuodessa julkisia menoja.

    Tuollainen miljardi ei riitä edes alkuun.

    Jokaisen eläkkeestä valtio maksaa osansa. Myös sinun eläkkeestäsi. Niitä ei vain lasketa eikä niistä kirjoitella julkisesti, koska se veisi pohjan poistuolta propakandalta jota tässäkin keskusteluketjussa levitellään. myös Aalto yliopiston "tutklijan" eläkkeestä valtio maksaa valtaosan.

    Tuo tutkija maksaa omasta eläkemaksustaan 4,5, mun kokonaiseläkemaksu on 23%. tuon 18,5% maksaa valtio. Sitten kun tuo tutkija jää eläkkeelle Hänen eläkkeestään valtio maksaa 50%,

    Valtion palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet 2 684 808 000
    Kunnan, seurakunnan ja yksityisen palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet, perhe-eläkkeet sekä valtionapulaitosten vastaavat eläkkeet 1 078 617 000
    Kansanedustajien eläkkeet ja perhe-eläkkeet 12 798 000
    Liikelaitosten ja liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet 49 151 000
    Valtion eläketurvan piiriin kuuluville henkilöille myönnetyt kuntoutusetuudet 3200 000
    15. Eläkkeet (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 3 828 574 000 euroa".
    http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2011/he_2011.html
    Tälle vuodelle yli nelja miljardia ja siinä on vain valrtion maksamat, kuntapuolelta tulee toinen mokoma..
    Valtion palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet 4 098 663 000

    Äänestä

  • Ei mene perille, kirjoitti:

    pelto on kiinteää omaisuutta se on ostettava verotetulla rahalla ja siitä ei voi tehdä poistoja ja sitä ei voi sisällyttää ruuan hintaan, maa ei "kulu", verrattavissa vähän kultaan, kulta ei tosin tuota kuten maa mutta pitää arvonsa.

    Siis nyt tajusin että olet sekoittanut täysin liiketoiminnan kulut ja kirjanpidolliset poistot.

    Ymmärrä nyt että tässä puhutaan kuluista joita aiheutuu liiketoiminnalle, ei koneiden ja laitteiden poistoista kirjanpidossa. Ymmärrä nyt että et tässä tarkoitetaan tuota maan vuokrahintaa (maapohjan omistus ei siirry) tai hankinnan rahoituskuluja jotka ovat normaaleja liiketoiminnan kuluja siinä kuin muutkin kulut.

    Kyllä on kepuli tyhmä...

    ja edelleen, tottakai kaikki kulut lisätään aina hintoihin, riippumatta mistä ne tulevat ja oikeuttavatko ne poistoihin vai eivät, muutehan kaikki firmat menisivät konkurssiin alta aikayksikön.

    huhuhuh, selitä nyt sitten idioottikepulille tällaisia asioita.

    Äänestä

  • Valtion eläkkeet.. kirjoitti:

    Valtion palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet 2 684 808 000
    Kunnan, seurakunnan ja yksityisen palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet, perhe-eläkkeet sekä valtionapulaitosten vastaavat eläkkeet 1 078 617 000
    Kansanedustajien eläkkeet ja perhe-eläkkeet 12 798 000
    Liikelaitosten ja liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet 49 151 000
    Valtion eläketurvan piiriin kuuluville henkilöille myönnetyt kuntoutusetuudet 3200 000
    15. Eläkkeet (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 3 828 574 000 euroa".
    http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2011/he_2011.html
    Tälle vuodelle yli nelja miljardia ja siinä on vain valrtion maksamat, kuntapuolelta tulee toinen mokoma..
    Valtion palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet 4 098 663 000

    Kyllä on taas kepuli-idiootit vauhdissa, totttahelskutissa valtio maksaa valtiolle töitä tehneiden eläkkeet, mutta se on ihmeellistä että valtio maksaa myös maajussien eläkeket kun he ovat tehneet yrittäjänä töitä ns. itselleen.

    Äänestä

  • Jaha, miksi kirjoitti:

    sitten rajat on suljettu palkkakilpailulta, kuusi Venäläistä rekkakuskia yhden Suomalaisen hinnalla, Vai oletko joku vajakki joka ei ymmarra?

    vajakki taas laukoo tymyyksiä...

    Rajoja ei ole suljettu tavaraiden eikä palveluilta mutta Suomen maaperällä on noudatettava Suomen lakeja joiden mukaan on taasen noudatettava työehtosopimuksia, myös muun maalaisten kuin suomalaisten. EU:n kansalaiset voivat tulla Suomeen vapaasti töihin mutta muiden maiden kansalaiset joutuvat hakemaan tähän lupaa, kuten myös jos haluavat ryhtyä Suomesssa esim. maanviljelijäksi. Kuljetusalalla saadaan taasen kuljettaa myös muun maalaisten toimesta (vaikka millä palkalla) mutta vain rajat ylittävässä liikenteessä, näin on kaikkialla euroopassa ja maailmalla.

    Äänestä

  • kepu=tyhmäkuinsaapas kirjoitti:

    Kyllä on taas kepuli-idiootit vauhdissa, totttahelskutissa valtio maksaa valtiolle töitä tehneiden eläkkeet, mutta se on ihmeellistä että valtio maksaa myös maajussien eläkeket kun he ovat tehneet yrittäjänä töitä ns. itselleen.

    Valtio maksaa osan jokaisen SUOMALAISEN eläkkeistä. Ihan sama minkä alan ihmisiä on tai missä on ollut työssä..

    Äänestä

  • sivistystä talikoill kirjoitti:

    vajakki taas laukoo tymyyksiä...

    Rajoja ei ole suljettu tavaraiden eikä palveluilta mutta Suomen maaperällä on noudatettava Suomen lakeja joiden mukaan on taasen noudatettava työehtosopimuksia, myös muun maalaisten kuin suomalaisten. EU:n kansalaiset voivat tulla Suomeen vapaasti töihin mutta muiden maiden kansalaiset joutuvat hakemaan tähän lupaa, kuten myös jos haluavat ryhtyä Suomesssa esim. maanviljelijäksi. Kuljetusalalla saadaan taasen kuljettaa myös muun maalaisten toimesta (vaikka millä palkalla) mutta vain rajat ylittävässä liikenteessä, näin on kaikkialla euroopassa ja maailmalla.

    palkkakilpailulta, maatalous on täysin avointa, turha totuutta on muuksi vääntää..

    Äänestä

  • huhuhuhuhuhhhhhhh kirjoitti:

    Siis nyt tajusin että olet sekoittanut täysin liiketoiminnan kulut ja kirjanpidolliset poistot.

    Ymmärrä nyt että tässä puhutaan kuluista joita aiheutuu liiketoiminnalle, ei koneiden ja laitteiden poistoista kirjanpidossa. Ymmärrä nyt että et tässä tarkoitetaan tuota maan vuokrahintaa (maapohjan omistus ei siirry) tai hankinnan rahoituskuluja jotka ovat normaaleja liiketoiminnan kuluja siinä kuin muutkin kulut.

    Kyllä on kepuli tyhmä...

    ja edelleen, tottakai kaikki kulut lisätään aina hintoihin, riippumatta mistä ne tulevat ja oikeuttavatko ne poistoihin vai eivät, muutehan kaikki firmat menisivät konkurssiin alta aikayksikön.

    huhuhuh, selitä nyt sitten idioottikepulille tällaisia asioita.

    on kyse ja sen vaikutuksesta ruuan hintaan, älä nyt enmpää munaa itseäsi ..

    "Tämä onkin täysin uutta talousoppia josta en ole kuullutkaan? Onko sama juttu kaikessa liiketoiminnassa? eli investointeja ei tarvitse laskea tuotteen hintaan mukaan."

    Äänestä

  • kepu=tyhmäkuinsaapas kirjoitti:

    Kyllä on taas kepuli-idiootit vauhdissa, totttahelskutissa valtio maksaa valtiolle töitä tehneiden eläkkeet, mutta se on ihmeellistä että valtio maksaa myös maajussien eläkeket kun he ovat tehneet yrittäjänä töitä ns. itselleen.

    Valtion palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet 2 684 808 000
    Kunnan, seurakunnan ja yksityisen palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet, perhe-eläkkeet sekä valtionapulaitosten vastaavat eläkkeet 1 078 617 000
    Kansanedustajien eläkkeet ja perhe-eläkkeet 12 798 000
    Liikelaitosten ja liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet 49 151 000
    Valtion eläketurvan piiriin kuuluville henkilöille myönnetyt kuntoutusetuudet 3200 000
    15. Eläkkeet (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 3 828 574 000 euroa".
    http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2011/he_2011.html
    Tälle vuodelle yli nelja miljardia ja siinä on vain valrtion maksamat, kuntapuolelta tulee toinen mokoma..
    Valtion palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet 4 098 663 000

    Äänestä

Olisikin edes oikeaa väittelyä että saisi opastaa palstan hörhöjä globaalin maatalouden kiemuroihin.
Totuus on ja pysyy on se että maatalouden, elintarviketeollisuuden ja siihen liittyvän toiminnan alasajo merkitsisi katastrofia Suomelle.

Tätä ilmeisesti haluaa nämä Osmiumit , Känät ynnä muut täysaikaiset p**kanjauhajat tällä palstalla.

Äänestä
  • saadaan taas pieniä viitteitä siitä mitä merkitsee globaali maatalous. Rehun hinnan räjähdysmäinen kasvu tulee asettamaan lihan hinnan globaalisti aivan uudelle tasolle.

    Siinä päästään katsomaan ketkä kaikki syö sisäfilettä tässä maassa ;))

    Äänestä

  • Eihän tässä olla ajamassa alas maataloutta vaan tekemässä siitä tervettä. Kun järjettömät maataloustuet lopetetaan maatalous tervehtyy itsestään. Tehokkuus paranee, kustannukset alenevat ja maataloustuotteiden laatu paranee ja kaiken lisäksi maanviljelijöiden tulotaso saattaa jopa nousta. Kukaan täysijärkinen ei ymmärrä miksi suomessa pitää olla noin 100 000 maanviljelijää (60 000 tilaa) kun samaan tuotantoon päästäisiin noin 20 000 maanviljelijällä (5000 -10 000 yritystä), tällöin myös tulotaso nousisi mutta veronmaksajien ei tarvitsisi maksaa miljardien maataloustukia. Näilläkin luvuilla tehokkuus olisi vielö melko alhaisella tasolla verrattuna monien maiden tehokkaaseen maataloustuotantoon

    .

    Äänestä

  • jauhajauhajauha kirjoitti:

    Eihän tässä olla ajamassa alas maataloutta vaan tekemässä siitä tervettä. Kun järjettömät maataloustuet lopetetaan maatalous tervehtyy itsestään. Tehokkuus paranee, kustannukset alenevat ja maataloustuotteiden laatu paranee ja kaiken lisäksi maanviljelijöiden tulotaso saattaa jopa nousta. Kukaan täysijärkinen ei ymmärrä miksi suomessa pitää olla noin 100 000 maanviljelijää (60 000 tilaa) kun samaan tuotantoon päästäisiin noin 20 000 maanviljelijällä (5000 -10 000 yritystä), tällöin myös tulotaso nousisi mutta veronmaksajien ei tarvitsisi maksaa miljardien maataloustukia. Näilläkin luvuilla tehokkuus olisi vielö melko alhaisella tasolla verrattuna monien maiden tehokkaaseen maataloustuotantoon

    .

    Sitähän sinä juuri tarjoat. Alasajoa ilman todellista vaihtoehtoa.

    Äänestä

  • jauhajauhajauha kirjoitti:

    Eihän tässä olla ajamassa alas maataloutta vaan tekemässä siitä tervettä. Kun järjettömät maataloustuet lopetetaan maatalous tervehtyy itsestään. Tehokkuus paranee, kustannukset alenevat ja maataloustuotteiden laatu paranee ja kaiken lisäksi maanviljelijöiden tulotaso saattaa jopa nousta. Kukaan täysijärkinen ei ymmärrä miksi suomessa pitää olla noin 100 000 maanviljelijää (60 000 tilaa) kun samaan tuotantoon päästäisiin noin 20 000 maanviljelijällä (5000 -10 000 yritystä), tällöin myös tulotaso nousisi mutta veronmaksajien ei tarvitsisi maksaa miljardien maataloustukia. Näilläkin luvuilla tehokkuus olisi vielö melko alhaisella tasolla verrattuna monien maiden tehokkaaseen maataloustuotantoon

    .

    Metsänomistajia on Suomessa yli 700 000 henkilöä joista murto-osa on viljelijöitä.
    Viljelysmaan omistajia on n. puolet vähemmän.
    Nämä metsäpalstat eivät ole palautuneet maatiloille ja ne ovat pienpalstat osin hoitamattomia risukkoja.
    Viljelymaan omistajia on vähemmän ja "kaupunkilaisten pellot" ovat pääosin vuokrattu maatalouskäyttöön.
    Mikäli Suomi siirtyisi vapaaseen kilpailuun maataloudessa vastoin muun euroopan käytäntöä nämä viljelijöillä vuokralla olevat pellot jäisivät viljelemättä ja odottaisivat "tontinostajia risupeltoina".
    Vapaaseen kilpailuun maataloudessa ei voi siirtyä mikäli muu eurooppa ei seuraa perässä

    Äänestä

  • jauhajauhajauha kirjoitti:

    Eihän tässä olla ajamassa alas maataloutta vaan tekemässä siitä tervettä. Kun järjettömät maataloustuet lopetetaan maatalous tervehtyy itsestään. Tehokkuus paranee, kustannukset alenevat ja maataloustuotteiden laatu paranee ja kaiken lisäksi maanviljelijöiden tulotaso saattaa jopa nousta. Kukaan täysijärkinen ei ymmärrä miksi suomessa pitää olla noin 100 000 maanviljelijää (60 000 tilaa) kun samaan tuotantoon päästäisiin noin 20 000 maanviljelijällä (5000 -10 000 yritystä), tällöin myös tulotaso nousisi mutta veronmaksajien ei tarvitsisi maksaa miljardien maataloustukia. Näilläkin luvuilla tehokkuus olisi vielö melko alhaisella tasolla verrattuna monien maiden tehokkaaseen maataloustuotantoon

    .

    Kannatat siis maatilojen pakkoliitoksia?

    Entäs sitten kun maataloustuet on poistettu, mutta kuitenkin rajat edelleen auki tuetuille maat maataloustuotteille? Meinaan vaan että eikö suomalainen talonpoika joudu vähän turhan haasteelliseen kilpailuasemaan, jos sen pitää kilpailla ilman tukia tuettua maataloustuotantoa vastaan?

    Äänestä

  • Keskustaporvari kirjoitti:

    Kannatat siis maatilojen pakkoliitoksia?

    Entäs sitten kun maataloustuet on poistettu, mutta kuitenkin rajat edelleen auki tuetuille maat maataloustuotteille? Meinaan vaan että eikö suomalainen talonpoika joudu vähän turhan haasteelliseen kilpailuasemaan, jos sen pitää kilpailla ilman tukia tuettua maataloustuotantoa vastaan?

    jos muut ovat niin tyhmiä niin sitten ovat! Suomessa voidaan tehdä muutakin kuin haaskata rahaa kannattamattomaan maatalouden tukemiseen. Suomen ja suomalaisten yritysten kilpailykyky ei yksinkertaisesti kestä tällaista ylimääräistä 4 mrd maatalousveroa.

    Äänestä

  • minäitsetäällä kirjoitti:

    jos muut ovat niin tyhmiä niin sitten ovat! Suomessa voidaan tehdä muutakin kuin haaskata rahaa kannattamattomaan maatalouden tukemiseen. Suomen ja suomalaisten yritysten kilpailykyky ei yksinkertaisesti kestä tällaista ylimääräistä 4 mrd maatalousveroa.

    Olet todellakin sinäitsellään eli demari. Yritä edes kerran ajatella asioista muiden kannaltakin kuin itsesi.

    Me Suomen Kansa tuemme voimakkaasti kotimaista maataloutta

    Äänestä

  • Aloittaja

    minäitsetäällä kirjoitti:

    jos muut ovat niin tyhmiä niin sitten ovat! Suomessa voidaan tehdä muutakin kuin haaskata rahaa kannattamattomaan maatalouden tukemiseen. Suomen ja suomalaisten yritysten kilpailykyky ei yksinkertaisesti kestä tällaista ylimääräistä 4 mrd maatalousveroa.

    Suomi kestää vallan hyvin maataloustuen, jos vain kapitalistinen talous hoitaa oman tonttinsa kunniallisesti. Mutta kun teollisuuden päämotiivi on kylvää investoinnit kaikkialle muualle paitsi Suomeen, kuten myös pomppa auki rellestävän hallituksen, niin eipä ole ihmetteleminen, että paineet säästöihin kotimaassa kasvavat.

    Äänestä

  • old_profile_51493 kirjoitti:

    Suomi kestää vallan hyvin maataloustuen, jos vain kapitalistinen talous hoitaa oman tonttinsa kunniallisesti. Mutta kun teollisuuden päämotiivi on kylvää investoinnit kaikkialle muualle paitsi Suomeen, kuten myös pomppa auki rellestävän hallituksen, niin eipä ole ihmetteleminen, että paineet säästöihin kotimaassa kasvavat.

    Investoinnit kylvetään muualle sen takia että yritysten verorasitus on liiaan suuri Suomessa, kiitos osittain maataloustukien vaatiman kovan verotuksen.

    Äänestä

  • gggggggggrerrrrrrrr kirjoitti:

    Investoinnit kylvetään muualle sen takia että yritysten verorasitus on liiaan suuri Suomessa, kiitos osittain maataloustukien vaatiman kovan verotuksen.

    Maataloustuki ei rasita veronmaksajaa, maataloustuki on 1.9 miljardia josta EU maksaa karkeasti puolet. Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia. joten plussaa veronmaksajalle 0.5 miljardia on huomattava että maataloustuki alentaa kuluttajan ruokalaskua suoraa tuon 1,9 miljaria ja kun nuo lasketaan yhteen veronmaksaja on plussalla 2.4 miljardia. Viljelijät, hyvä sijoitus kuluttajalle.

    Äänestä

  • jauhajauhajauha kirjoitti:

    Eihän tässä olla ajamassa alas maataloutta vaan tekemässä siitä tervettä. Kun järjettömät maataloustuet lopetetaan maatalous tervehtyy itsestään. Tehokkuus paranee, kustannukset alenevat ja maataloustuotteiden laatu paranee ja kaiken lisäksi maanviljelijöiden tulotaso saattaa jopa nousta. Kukaan täysijärkinen ei ymmärrä miksi suomessa pitää olla noin 100 000 maanviljelijää (60 000 tilaa) kun samaan tuotantoon päästäisiin noin 20 000 maanviljelijällä (5000 -10 000 yritystä), tällöin myös tulotaso nousisi mutta veronmaksajien ei tarvitsisi maksaa miljardien maataloustukia. Näilläkin luvuilla tehokkuus olisi vielö melko alhaisella tasolla verrattuna monien maiden tehokkaaseen maataloustuotantoon

    .

    Mistä se tulon nousu muodostuu???

    Sinun paklkastasi. Ihan rosi. Ei viljelijän palkan nousu tule tyhjästä niin kuin kuvittelet. Olet ihan oikeassa siinä viljelijän palkka noiusisi jos tuet lopetetaan, mutta et huomaa sitä että SINÄ yhtenä ruoan kuluttajan maksaisit suurentuneena ruoan ostohintana sen palkan korotuksen.

    Sinä siis maksaisit sen palkan korotuksen. Ei taivaasta eikä ilmasta tule.

    Mutta huomaa. viljelijän palkka nousee VÄhemmän kuin SINUn ruoan hankintakkustannuksesi nousevat. Markkinataloudessa PÖrssikeinottelijat ottaisivat yhä suuremman osan ruoan hinnasta.

    Sinä haikailet sellaiseen järjestelmään mukaan jossa SINULTA saatta lopua raha OSTAA ruokaa. Mitä sinä sitten teet? Luovitko autostasi, lomamökistäsi, lomamatkoistasi.... saadaksesi sen unelman toteutettua että maatlaoustuet lopetetaan?

    Ei 1950-luvulla osteltu autoja eikä tehty joka vuosi lomamatkoja. Miksi??? Siksi koska ruoasta jouduttiin maksamaan markkinahinta. Palkasta meni 85% ruoan nostoon.

    Äänestä

  • Ensi talvena kirjoitti:

    saadaan taas pieniä viitteitä siitä mitä merkitsee globaali maatalous. Rehun hinnan räjähdysmäinen kasvu tulee asettamaan lihan hinnan globaalisti aivan uudelle tasolle.

    Siinä päästään katsomaan ketkä kaikki syö sisäfilettä tässä maassa ;))

    Liiteristä saa lihaa edullisesti niin paljon kun jaksaa kantaa.
    Siispä käymme Liidelissä

    Äänestä

  • jakke kirjoitti:

    Liiteristä saa lihaa edullisesti niin paljon kun jaksaa kantaa.
    Siispä käymme Liidelissä

    mitä pakkauksessa sanotaan, PAISTA KYPSÄKSI !

    Äänestä

Kerrankin tervetullut aloitus tälle palstalle.

Suomalaisten (myös päättäjien ja tutkijoiden) helmasynti on kateuden sekainen kriittisyys ja vähättely omia kohtaan.
Kriittisyys loppuu kuin seinään kun siirrytään ulkomaille. Alikehittynyt maalous (Puola, Romania ym.) muuttuu luonnonmukaiseksi viljelyksi ja Saksan Hollannin ym ylilannoittamiseen, antibiotteihin, äärimmäiseen pisteeseen vedetty "kasvinsuojeluun" perustuva ja halpatyövoimalla toimiva tehdasmaanviljely nähdään maatalouden oikeana suuntana.

Myös Suomen maanviljelyä on kehitettävä, mutta sen alas-ajoon ei ole järjellisiä perusteita.

Ps.Lopuksi vielä.Ei Suomi voi yksin Euroopassa siirtyä tuettomaan maatalouteen tämä lienee selviö kaikille tervejärkisille.

Äänestä
  • alasajoon ei ole taloudellisia mahdollisuuksia, muuten se olisi ehkä tehtykin.

    Äänestä

  • Suoraan sanottuna kirjoitti:

    alasajoon ei ole taloudellisia mahdollisuuksia, muuten se olisi ehkä tehtykin.

    Maatalouden alasajo merkitsisi samalla maaseudun alasajoa.

    Sitä ei kukaan täysjärkinen halua.

    Äänestä

  • selkokieltä uunoille kirjoitti:

    Maatalouden alasajo merkitsisi samalla maaseudun alasajoa.

    Sitä ei kukaan täysjärkinen halua.

    Maataloustukien lopettaminen merkitsee maatalouden tervehtymistä, myös maaseudun elinvoimaisuus kasvaa maaseudulla ei eletä pelkkien tukien varassa.

    valitettavasti Maalaisliitto-Keskusta-MTK akseli on kehityksen ja hyvinvoinnin esteenä, mikäli tämä Kepu-mtk saataisiin lopetettua niin maaseutu pelastuisi.

    Miettikääpä itse kenellä on eniten menetettävää mikäli maaseudun elinkeinorakenne uudistuu ja maatalouden merkitys vähenee... Kyllä eniten menetettävää on Keskusta-MTK:lla

    Äänestä

  • kepuon roistoja täys kirjoitti:

    Maataloustukien lopettaminen merkitsee maatalouden tervehtymistä, myös maaseudun elinvoimaisuus kasvaa maaseudulla ei eletä pelkkien tukien varassa.

    valitettavasti Maalaisliitto-Keskusta-MTK akseli on kehityksen ja hyvinvoinnin esteenä, mikäli tämä Kepu-mtk saataisiin lopetettua niin maaseutu pelastuisi.

    Miettikääpä itse kenellä on eniten menetettävää mikäli maaseudun elinkeinorakenne uudistuu ja maatalouden merkitys vähenee... Kyllä eniten menetettävää on Keskusta-MTK:lla

    Suomi ei voi yksin siirtyä tuettomaan maatalouteen Euroopassa.

    Äänestä

  • kepuon roistoja täys kirjoitti:

    Maataloustukien lopettaminen merkitsee maatalouden tervehtymistä, myös maaseudun elinvoimaisuus kasvaa maaseudulla ei eletä pelkkien tukien varassa.

    valitettavasti Maalaisliitto-Keskusta-MTK akseli on kehityksen ja hyvinvoinnin esteenä, mikäli tämä Kepu-mtk saataisiin lopetettua niin maaseutu pelastuisi.

    Miettikääpä itse kenellä on eniten menetettävää mikäli maaseudun elinkeinorakenne uudistuu ja maatalouden merkitys vähenee... Kyllä eniten menetettävää on Keskusta-MTK:lla

    kyllä vasemmiston keksintö ja ylläpitämä, syykin yksinkertainen, halpa ruoka..

    Äänestä

  • Tukitalous on kirjoitti:

    kyllä vasemmiston keksintö ja ylläpitämä, syykin yksinkertainen, halpa ruoka..

    Maailmassa on paljon maita joissa ei makseta maataloustukia, näissä maissa ruoka on keskimäärin halvempaa kuin suomessa, miten tämä on mahdollista Kepu-MTK?

    Äänestä

  • minäitsetyäällä kirjoitti:

    Maailmassa on paljon maita joissa ei makseta maataloustukia, näissä maissa ruoka on keskimäärin halvempaa kuin suomessa, miten tämä on mahdollista Kepu-MTK?

    muutaman maan nimen missä ei ole tukitaloutta ja ruoka ei maksa maltaita ?

    Äänestä

  • minäitsetyäällä kirjoitti:

    Maailmassa on paljon maita joissa ei makseta maataloustukia, näissä maissa ruoka on keskimäärin halvempaa kuin suomessa, miten tämä on mahdollista Kepu-MTK?

    Toistetaan tollolle, Suomi ei voi yksin siirtyä tuettomaan maanviljelyyn EU:ssa

    Yhtä hölmö vastakysymys sinulle että ymmärtäisit:

    Maailmassa on lukemattomia maita jotka tuottavat teollisuustarvikkeita edullisemmin kuin suomalaiset, miten tämä on mahdollista Demari/SAK?

    Äänestä

  • Niinkö, saisiko kirjoitti:

    muutaman maan nimen missä ei ole tukitaloutta ja ruoka ei maksa maltaita ?

    Uusi Seelanti
    Australia
    Ukraina

    Muuten Ruotsissakaan ei makseta kansallisia tukia ollenkaan, kun Kepulit haluaa aina ottaa mallio ruotsista niin miksei tässäkin?

    Äänestä

  • opastetaan hölmöä kirjoitti:

    Toistetaan tollolle, Suomi ei voi yksin siirtyä tuettomaan maanviljelyyn EU:ssa

    Yhtä hölmö vastakysymys sinulle että ymmärtäisit:

    Maailmassa on lukemattomia maita jotka tuottavat teollisuustarvikkeita edullisemmin kuin suomalaiset, miten tämä on mahdollista Demari/SAK?

    Tosiaakin, löytyy lukemattomia maita joiden tuotteet ovat halvempia kuin Suomessa, samoin palvelut.

    Esim SAK:n ja Demarien toimintaa voisi hyvin ulkoistaa vaikkapa Viroon.
    Ei tarvitsi maksaa ylisuuria puoluetukijaisia eikä ammattiliittomaksuja.

    Äänestä

  • rgererererer kirjoitti:

    Uusi Seelanti
    Australia
    Ukraina

    Muuten Ruotsissakaan ei makseta kansallisia tukia ollenkaan, kun Kepulit haluaa aina ottaa mallio ruotsista niin miksei tässäkin?

    maatalousmaita, tuotetaan lähinnä viiniä ja lampaita, auringon polttamilla kivisillä rannoilla, tukitalous toimii kaikissa näissä maissa, tosin eri systeemillä kuin meillä, valtio ostaa tuotteet ja dumppaa ne sitten maailman markkinoille..

    Äänestä

  • Ovatkin kovia kirjoitti:

    maatalousmaita, tuotetaan lähinnä viiniä ja lampaita, auringon polttamilla kivisillä rannoilla, tukitalous toimii kaikissa näissä maissa, tosin eri systeemillä kuin meillä, valtio ostaa tuotteet ja dumppaa ne sitten maailman markkinoille..

    Oho, oikein asiantuntija olet?

    Esim. Vehnä

    Ukraina 20 miljoonaa tonnia
    Australia 21 miljoonaa tonnia

    (Suomi 0,7 miljoonaa, sekin osin syömäkelvotonta)


    Ukraina on muuten maailman toiseksi suurin viljan viejä ja Australia viidenneksi suurin



    Kukaan ei kuseta enempää kuin kepulainen...

    Äänestä

  • keputotuus=vale kirjoitti:

    Oho, oikein asiantuntija olet?

    Esim. Vehnä

    Ukraina 20 miljoonaa tonnia
    Australia 21 miljoonaa tonnia

    (Suomi 0,7 miljoonaa, sekin osin syömäkelvotonta)


    Ukraina on muuten maailman toiseksi suurin viljan viejä ja Australia viidenneksi suurin



    Kukaan ei kuseta enempää kuin kepulainen...

    Palstapunikki näyttää tekevän itselleen typeriä vastaväittämiä että pääsee vastaamalla pätemään Heh heh.

    Totuus on edelleen se että Suomi ei voi yksin siirtyä tuettomaan maatalouteen EU:ssa.

    Äänestä

  • rgererererer kirjoitti:

    Uusi Seelanti
    Australia
    Ukraina

    Muuten Ruotsissakaan ei makseta kansallisia tukia ollenkaan, kun Kepulit haluaa aina ottaa mallio ruotsista niin miksei tässäkin?

    Olisi se aika ihmeellistä jos nämä perinteiset viljan ja lihatuottajamaat omine valuttoineen joutuisi maksamaan EU-tasoista tukea maanviljelijöilleen!
    Sehän olisi sama jos Venäjä maksaisi öljy-yhtiöilleen vientitukea toimitetusta öljystä ja kaasusta.
    Myös Ruotsi on huono vertailu kohta Suomelle koska sen maanviljely alueet ovat kertaluokkaa etelämpänä kuin Suomen alueet.
    Norjan maatalous on lähempänä meidän maaseudun tuotantoalueita.

    Norjassa myös osataan arvostetaan paikallista elintarviketuotantoa!

    Äänestä

  • keputotuus=vale kirjoitti:

    Oho, oikein asiantuntija olet?

    Esim. Vehnä

    Ukraina 20 miljoonaa tonnia
    Australia 21 miljoonaa tonnia

    (Suomi 0,7 miljoonaa, sekin osin syömäkelvotonta)


    Ukraina on muuten maailman toiseksi suurin viljan viejä ja Australia viidenneksi suurin



    Kukaan ei kuseta enempää kuin kepulainen...

    viimeksi mun katselin ja katoa povataan kumpaakin maahan, Suomi ei ole vehnänviljely aluetta, hömönkin tuon pitäisi huomata..

    Äänestä

  • Vikke Nilo kirjoitti:

    Olisi se aika ihmeellistä jos nämä perinteiset viljan ja lihatuottajamaat omine valuttoineen joutuisi maksamaan EU-tasoista tukea maanviljelijöilleen!
    Sehän olisi sama jos Venäjä maksaisi öljy-yhtiöilleen vientitukea toimitetusta öljystä ja kaasusta.
    Myös Ruotsi on huono vertailu kohta Suomelle koska sen maanviljely alueet ovat kertaluokkaa etelämpänä kuin Suomen alueet.
    Norjan maatalous on lähempänä meidän maaseudun tuotantoalueita.

    Norjassa myös osataan arvostetaan paikallista elintarviketuotantoa!

    Eniten maatalouttaan tukivat viime vuonna eri mittareilla mitattuna Sveitsi, Norja ja Japani. Niiden henkeä kohti laskettu maatalouden kokonaistuki oli 786 ecua, 573 ecua ja 402 ecua.
    Euroopan unionin kansalaiset tukivat maataloutta 341 eculla. Jokainen Yhdysvaltain kansalainen maksoi maataloudelle viime vuonna tukea 325 ecua. Syynä maataloustuen
    kasvuun oli ylituotannon lisääntyminen ja maailmanmarkkinahintojen lasku.
    Suhteellisesti korkeinta tukea maataloudelle maksoivat Sveitsi, Norja ja Japani.

    Äänestä

  • minäitsetyäällä kirjoitti:

    Maailmassa on paljon maita joissa ei makseta maataloustukia, näissä maissa ruoka on keskimäärin halvempaa kuin suomessa, miten tämä on mahdollista Kepu-MTK?

    No ne tienaavat kuukaudessa 100 euroa.

    Haluatkosinäkin tulla toimeen 100 euron kuukausituloilla??

    Kyllä halpaa on jos tuo 100 euroa riittä palkaksi.

    Viron palkat on noin 300 euroa kuukjaudessa. Etelä-Afrikan ihannemaassasi on 80 euroa kuukausi. Puolassa ja Romaniassa 200 euroa kuukausi.

    Mutta Noista ainoastaan Etelä-Afrikka tuottaa maatalaoustuotteensa ilman tukea.

    Laketaankoo Sinun palkkasi tuolle 100-300 euron tasolle. Saat halpaa ruokaa sitten. :D

    Äänestä

  • Hahahahahhaah kirjoitti:

    No ne tienaavat kuukaudessa 100 euroa.

    Haluatkosinäkin tulla toimeen 100 euron kuukausituloilla??

    Kyllä halpaa on jos tuo 100 euroa riittä palkaksi.

    Viron palkat on noin 300 euroa kuukjaudessa. Etelä-Afrikan ihannemaassasi on 80 euroa kuukausi. Puolassa ja Romaniassa 200 euroa kuukausi.

    Mutta Noista ainoastaan Etelä-Afrikka tuottaa maatalaoustuotteensa ilman tukea.

    Laketaankoo Sinun palkkasi tuolle 100-300 euron tasolle. Saat halpaa ruokaa sitten. :D

    Jos Suomessa olisi 200 euron kuukausipalkka niin jopa siirtolapuutarha olisi omistajilleen vaurauden lähde.

    Äänestä

  • kaikkionsuhteellista kirjoitti:

    Jos Suomessa olisi 200 euron kuukausipalkka niin jopa siirtolapuutarha olisi omistajilleen vaurauden lähde.

    keskipalkka 100 euroa !

    Äänestä

Suomi tarvitsee kohtalaisen omavaraisuuden elintarvikkeiden ja energian suhteen.
Tämä asia näyttää olevan parille tämänkin palstan Keskustaa vihaavalle kirjoittajalle toivottoman vaikea asia ymmärtää.

Tsemppiä aloittajalle, Vikke Nilolle &kumpp. jotka jaksavat näitä vihakirjoittajia oikaista.

Äänestä
  • Tarvitsee omavaraisuuden mutta verorahoilla pönkitetty ylituotantoa ja vientiä ulkomaille kansallisilla tuilla ei tarvitse.Kepulit olivat ennen pellolla 6 kuukautta mutta nyt enää kuukauden.

    Äänestä

  • vinski ja lapatossu kirjoitti:

    Tarvitsee omavaraisuuden mutta verorahoilla pönkitetty ylituotantoa ja vientiä ulkomaille kansallisilla tuilla ei tarvitse.Kepulit olivat ennen pellolla 6 kuukautta mutta nyt enää kuukauden.

    joka kolmas leipä on tuontitavaraa, päivittäkää nyt noitä mantrojanne, ettette kovin munaisi itseänne.

    Äänestä

  • Mikä ylituotanto kirjoitti:

    joka kolmas leipä on tuontitavaraa, päivittäkää nyt noitä mantrojanne, ettette kovin munaisi itseänne.

    Suomesta viedään viljaa ja tänne tuodaan viljaa.Pääasiassa ruista sillä maajussit on niin laiskoja etteivät viitsi viljellä ruista.Rehuohrasta saa melekein samat rahat.Maitotuottetkin viedään tukiaisilla ulkomaille joten lopettakaapa se ruokapulasta puhuminen.114 tuki muuten loppuu vuoden 2013 jälkeen joten kiittäkää mtk,ta ja kepua.

    Äänestä

  • lapatossu ja vinski kirjoitti:

    Suomesta viedään viljaa ja tänne tuodaan viljaa.Pääasiassa ruista sillä maajussit on niin laiskoja etteivät viitsi viljellä ruista.Rehuohrasta saa melekein samat rahat.Maitotuottetkin viedään tukiaisilla ulkomaille joten lopettakaapa se ruokapulasta puhuminen.114 tuki muuten loppuu vuoden 2013 jälkeen joten kiittäkää mtk,ta ja kepua.

    sitä tuotetaan mitä ostetaan, myllyt ostaa rukiin mieluummin Puolasta kun maksaisi kotimaiselle tuottajalle muutaman sentin enemmän on helpompi viljellä kauraa ja myydä se Amerikan hevosille hyvästä hinnasta kuin arvuutella kaupan ostohaluja. 141 tuen piti loppua jo yli kymmenen vuotta sitten mutta mihinkä vakavat vaikeudet maastamme häviää, routa ja jää..

    Äänestä

"Oletko edes nähnyt maatilaa? Nykyaikainen maatila on yksi tehokkaimpia tuotantolaitoksia Suomessa. "

Olisiko noin???

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/Nauta/Maitotilojen tulokset/Maidontuotanto 2005

"Kotieläintyötuntia kohti maitoa tuotettiin 69 kg, lisäystä edelliseen vuoteen on 11 kg. Tanskassa vastaava lukema on 250, Hollannissa 170 ja Ruotsissa 130 kg/kotieläintyötunti."

Tosi tehokasta? Vai mitä? On tosin myönnettävä että kun tuo on 2005 luku niin tuota on saatu meilläkin hinattua ylöspäin mutta eivät nuo muutkaan laakereillaan ole omahvväisinä lepäilleet että "meillä on tehokkaimpia"...

Äänestä
  • meilläkin lypsää 3 minuutissa ei kaikkea pidä uskoa mitä kirjoitetaan..

    Äänestä

  • Tanskassa laidunkausi on 9kk. Suomessa 3 kk.
    Tanskassa ei tarvitse navettoihin minkäänlaisia eristeitä. Suomessa 20 senttiä
    TRanskassa ei tarvitse lämnmitystä yhteenkään navettaan. Suomessa navettoja lämmitetään 6 kk vuodessa.
    Tanskassa ei tarvitse varastoida taven varalta eläintenb ruokaa kuin 3 kuukaudeksi. Suomessa 9 kuukaudeksi.
    ..........

    Äänestä

  • jatketaanko? kirjoitti:

    Tanskassa laidunkausi on 9kk. Suomessa 3 kk.
    Tanskassa ei tarvitse navettoihin minkäänlaisia eristeitä. Suomessa 20 senttiä
    TRanskassa ei tarvitse lämnmitystä yhteenkään navettaan. Suomessa navettoja lämmitetään 6 kk vuodessa.
    Tanskassa ei tarvitse varastoida taven varalta eläintenb ruokaa kuin 3 kuukaudeksi. Suomessa 9 kuukaudeksi.
    ..........

    vertailukohteeksi voisi ottaa jonkun tuotantoolosuhteiltaan vastaavan maan, vaikka Norjan..

    Äänestä

  • Ja muutenkin kirjoitti:

    vertailukohteeksi voisi ottaa jonkun tuotantoolosuhteiltaan vastaavan maan, vaikka Norjan..

    Niiiin...ja....Norjassa tuet on jopa kaksinkertaiset Suomen tukiin verrattuna:D

    Äänestä

  • Hiohihihihihii kirjoitti:

    Niiiin...ja....Norjassa tuet on jopa kaksinkertaiset Suomen tukiin verrattuna:D

    Jos tämän palstan "asiantuntijoita" lueskelee niin Norjassa ei makseta hilkkuakaan maataloustukia. Norjalaisia maanviljelijöitä ei tueta lainkaan. Heillehän ei makseta suoria tukia lainkaan. Siellä vain rajasuojan avulla pidetään kilpailu poissa ja tuottajille maksetaan riittävää tuottajahintaa tuotteistaan. Tukeahan siinä ei ole yhtään hiukkaakaan kuten ei meilläkään ollut ennen EU-aikaa kun systeemimme oli samanlainen kuin Norjassa nyt. Se on selvitetty tuossa

    https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/5744/Suomen maatalouspolitiikan keskeisimmat muutokset Euroopan unioniin liittymisen jalkeen.pdf?sequence=1

    ja palstan "asiantuntijoiden" mukaan meillä ei ennen EU-aikaa maataloutta tuettu kun ei maksettu suoria tukia kuin vähän niin sehän tarkoittaa sitä että Norjassa maataloutta ei tueta eli on täysin väärin väittää että Norjan maataloustuki olisi korkea.

    Äänestä

  • Norjan tuki??? kirjoitti:

    Jos tämän palstan "asiantuntijoita" lueskelee niin Norjassa ei makseta hilkkuakaan maataloustukia. Norjalaisia maanviljelijöitä ei tueta lainkaan. Heillehän ei makseta suoria tukia lainkaan. Siellä vain rajasuojan avulla pidetään kilpailu poissa ja tuottajille maksetaan riittävää tuottajahintaa tuotteistaan. Tukeahan siinä ei ole yhtään hiukkaakaan kuten ei meilläkään ollut ennen EU-aikaa kun systeemimme oli samanlainen kuin Norjassa nyt. Se on selvitetty tuossa

    https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/5744/Suomen maatalouspolitiikan keskeisimmat muutokset Euroopan unioniin liittymisen jalkeen.pdf?sequence=1

    ja palstan "asiantuntijoiden" mukaan meillä ei ennen EU-aikaa maataloutta tuettu kun ei maksettu suoria tukia kuin vähän niin sehän tarkoittaa sitä että Norjassa maataloutta ei tueta eli on täysin väärin väittää että Norjan maataloustuki olisi korkea.

    päättä onko tuottajahinta tukea vai ei Suomalaiselle tuottajalle tuntuu olevan mutt ei Norjalaiselle. OECD laskee "tueksi" maailmanmarkkina ja tuottajahinnan välisen eron ja sillä tavalla laskien Norjan tuki ON YLI KAKSINKERTAINEN SUOMEN TUKEEN VERRATTUNA!

    Äänestä

  • Koeta nyt kirjoitti:

    päättä onko tuottajahinta tukea vai ei Suomalaiselle tuottajalle tuntuu olevan mutt ei Norjalaiselle. OECD laskee "tueksi" maailmanmarkkina ja tuottajahinnan välisen eron ja sillä tavalla laskien Norjan tuki ON YLI KAKSINKERTAINEN SUOMEN TUKEEN VERRATTUNA!

    Usein tälläkin palstalla näkee väitteen että
    "EUn myötä siirryttiin tukitalouteen"
    ja että
    "ennen EUta mataloutta eu tuettu".

    Mikä nyt on totuus??? Ennen EUta meillä oli sama tukisysteemi kuin Norjalla on nyt ja tuosta

    https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/5744/Suomen maatalouspolitiikan keskeisimmat muutokset Euroopan unioniin liittymisen jalkeen.pdf?sequence=1

    selviää että tuettiin enemmän kuin nyt, miksi muuten olisi pohdittu että pärjääkö maatalous EUn alempien tukien varassa?

    Mutta että tuettiinko maataloutta meillä ennen EUta vai ei??? Minusta tuettiin ja jopa suuremmilla summilla kuin nykyään. Valehdellaanko täällä jatkuvasti että maataloutta ei muka olisi tuettu ennen EU-aikaa???

    Äänestä

  • Väite tuista? kirjoitti:

    Usein tälläkin palstalla näkee väitteen että
    "EUn myötä siirryttiin tukitalouteen"
    ja että
    "ennen EUta mataloutta eu tuettu".

    Mikä nyt on totuus??? Ennen EUta meillä oli sama tukisysteemi kuin Norjalla on nyt ja tuosta

    https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/5744/Suomen maatalouspolitiikan keskeisimmat muutokset Euroopan unioniin liittymisen jalkeen.pdf?sequence=1

    selviää että tuettiin enemmän kuin nyt, miksi muuten olisi pohdittu että pärjääkö maatalous EUn alempien tukien varassa?

    Mutta että tuettiinko maataloutta meillä ennen EUta vai ei??? Minusta tuettiin ja jopa suuremmilla summilla kuin nykyään. Valehdellaanko täällä jatkuvasti että maataloutta ei muka olisi tuettu ennen EU-aikaa???

    päättä onko tuottajahinta tukea vai ei Suomalaiselle tuottajalle tuntuu olevan mutt ei Norjalaiselle. OECD laskee "tueksi" maailmanmarkkina ja tuottajahinnan välisen eron ja sillä tavalla laskien Norjan tuki ON YLI KAKSINKERTAINEN SUOMEN TUKEEN VERRATTUNA!

    Äänestä

  • Koeta nyt kirjoitti:

    päättä onko tuottajahinta tukea vai ei Suomalaiselle tuottajalle tuntuu olevan mutt ei Norjalaiselle. OECD laskee "tueksi" maailmanmarkkina ja tuottajahinnan välisen eron ja sillä tavalla laskien Norjan tuki ON YLI KAKSINKERTAINEN SUOMEN TUKEEN VERRATTUNA!

    Lisäksi Norjalainen ruoka maksaa kaksi kertaa sen mitä Suomessa.

    Norjassa arkilounas maksaa 24-40 euroa. Suomesa 8 -10 euroa.

    Söilykeruoka Norjassa 7-10 euroon, Suomessa 2,5-4,5

    Äänestä

  • Juupasejuuu kirjoitti:

    Lisäksi Norjalainen ruoka maksaa kaksi kertaa sen mitä Suomessa.

    Norjassa arkilounas maksaa 24-40 euroa. Suomesa 8 -10 euroa.

    Söilykeruoka Norjassa 7-10 euroon, Suomessa 2,5-4,5

    Tukihan aina alentaa ruuan hintaa. Mites se nyt Norjassa toimii päinvastoin? Korkeat tuet, korkea hinta?

    Äänestä

"Maataloutta tuetaan juuri sen vuoksi, että maataloutta ylipäätään kannattaisi harjoittaa. Jos siis tuet lopetetaan, loppuu myös maanviljely."

Ei suinkaan noin vaan toimitaan kuten muussakin yritystoiminnassa, sopeutetaan menot tuloihin. Pellon hinta laskee, traktoria ei vaihdeta joka vuosi ja sitä rataa. Tämä tervehdyttäisi alaa huomattavasti, valitettavasti konkurssien kautta.

Äänestä
  • Tilaa kohti laskettuna..

    1 Denmark €19 239
    2 Luxembourg €16 151
    3 Greece €14 473
    4 Germany €13 032
    5 United Kingdom €12 267
    6 Ireland €9 043
    7 Belgium €9 042
    8 Sweden €8 802
    9 Netherlands €8 034
    10 Finland €7 077

    Maatakohti laskettuna..

    1 France €10 092 million
    2 Spain €6 681 million
    3 Germany €6 567 million
    4 Italy €5 486 million
    5 United Kingdom €4 308 million
    6 Greece €3 071 million
    7 Poland €2 142 million
    8 Ireland €1 736 million
    9 Austria €1 275 million
    10 Netherlands €1 220 million
    11 Denmark €1 165 million
    12 Belgium €956 million
    13 Portugal €951 million
    14 Sweden €925 million
    15 Hungary €841 million
    16 Finland €818 million

    Äänestä

Ja mihinkähän tämä

"Todellisuudessa jos tuet lopetetaan markkinatalouden ehdoilla toimimisella ruoan hinta vähintä'än kolminkertaistuu. Juuri kuluttajan hinnan kompensaatioksi tuo maatlaoustuki on tehty, "

perustuu? Otetaan esimerkki. Meillä maatalouden bruttotulosta tai liikevaihdosta noin 45% on tukia, loppu 55% tulee tuotteiden myynnistä. Mites Tanskassa? Siellä liikevaihdosta vajaa 10% on tukia, loppu 90% tulee tuotteiden myynnistä. Yleensä ottaen EUssa noin 15% tilojen liikevaihdosta on tukia. Ja meillä siis tuon 45%. Nyt kun tuumaat mikä on meillä ja varsinkin muualla tukien osuus liikevaihdosta niin millä järjellisellä perusteella hinnat vähintään kolminkertaistuisivat??? Kun edes meillä ei tukien poiston jälkeen olisi tarvetta kuin hintojen tuplaamiseen ja muualla vielä vähemmän, korottamiseen 10%:lla.

Äänestä
  • Tanskan ja muiden vertailemiesi maiden tukiprosentit on täyttä fuulaa.

    Mm. Taskassa on ns Dumppituki joka ei näy minkäänlaisena maataloustukena koska se on luetaan elintarviketeollisuuden tueksi. Dumppituki on nyljäämän vientituki. Taskalaista dumppilihaa myydään jopa kahden euron hinnalla Suomessakin. Lihan tuotantokustannukset on sentään Tanskassakin neljä euroa kilo.

    Elin Tanska dumppaa lihaa puoleen hintaan lihakarjan ruokintakustannuksista.

    Äänestä

  • Näin oN kirjoitti:

    Tanskan ja muiden vertailemiesi maiden tukiprosentit on täyttä fuulaa.

    Mm. Taskassa on ns Dumppituki joka ei näy minkäänlaisena maataloustukena koska se on luetaan elintarviketeollisuuden tueksi. Dumppituki on nyljäämän vientituki. Taskalaista dumppilihaa myydään jopa kahden euron hinnalla Suomessakin. Lihan tuotantokustannukset on sentään Tanskassakin neljä euroa kilo.

    Elin Tanska dumppaa lihaa puoleen hintaan lihakarjan ruokintakustannuksista.

    Kun viedään EUn sisällä vaikkapa Suomeen niin EUn kilpailusäännöt eivät salli minkäänlaista ylimääräistä tukemista. Ei dumppi eikä muutakaan. Siltä osin väite on täysin vailla perusteita. Sisämarkkinoilla ei sallita mitään kilpailua vääristäviä tukia.

    Jos viedään EUn ulkopuolelle niin silloin on mahdollista että maksetaan ns vientitukea mutta tämä koskee sitten kaikkien maiden vientiä, ei pelkästään Tanskan. Edellisen kerran tosin sianlihalle tätä on taidetta maksaa aika kauan sitten? Viimeisin tuki mitä on maksettu tällaista dumppitukea on maitotuotteille jolloin tukea sai mm Valio viedessään maitotuotteita Suomesta Venäjälle...

    Äänestä

  • Dumppi? kirjoitti:

    Kun viedään EUn sisällä vaikkapa Suomeen niin EUn kilpailusäännöt eivät salli minkäänlaista ylimääräistä tukemista. Ei dumppi eikä muutakaan. Siltä osin väite on täysin vailla perusteita. Sisämarkkinoilla ei sallita mitään kilpailua vääristäviä tukia.

    Jos viedään EUn ulkopuolelle niin silloin on mahdollista että maksetaan ns vientitukea mutta tämä koskee sitten kaikkien maiden vientiä, ei pelkästään Tanskan. Edellisen kerran tosin sianlihalle tätä on taidetta maksaa aika kauan sitten? Viimeisin tuki mitä on maksettu tällaista dumppitukea on maitotuotteille jolloin tukea sai mm Valio viedessään maitotuotteita Suomesta Venäjälle...

    vientifirmat tappionsa peittää ei 4 euron tuotetta voi myydä 2 eurolla !

    Äänestä

  • Dumppi? kirjoitti:

    Kun viedään EUn sisällä vaikkapa Suomeen niin EUn kilpailusäännöt eivät salli minkäänlaista ylimääräistä tukemista. Ei dumppi eikä muutakaan. Siltä osin väite on täysin vailla perusteita. Sisämarkkinoilla ei sallita mitään kilpailua vääristäviä tukia.

    Jos viedään EUn ulkopuolelle niin silloin on mahdollista että maksetaan ns vientitukea mutta tämä koskee sitten kaikkien maiden vientiä, ei pelkästään Tanskan. Edellisen kerran tosin sianlihalle tätä on taidetta maksaa aika kauan sitten? Viimeisin tuki mitä on maksettu tällaista dumppitukea on maitotuotteille jolloin tukea sai mm Valio viedessään maitotuotteita Suomesta Venäjälle...

    Kerroppa sitten millä matematiikalla Suomeen voidaan tuoda joulun alla Tansaklaista kinkkua jonka hinta kaupan tiskillä jopa 2 euroa kilo:D

    Lihan tuotantokustannukset Tankassa on neljä euroa kilo. Sika vielä sen lisäksi teurastetaan taurastamossa ja suolataan ja kuljetetaan suomeen myytiin.

    Tuo onn ihan turhaa lööperiä että' Tansaka ei dumppaisi lihaa suomeen tukien vaulla, Se on myös tiedossa että tekee sitä.,

    No ...Tanskassa Tanskalaisen kinkun hinta on 5 euroa kilo:D Suomen tuotuna jopa 2 euroa kilo.

    Äänestä

  • !!!!!!!!!!!!!!!!!!! kirjoitti:

    Kerroppa sitten millä matematiikalla Suomeen voidaan tuoda joulun alla Tansaklaista kinkkua jonka hinta kaupan tiskillä jopa 2 euroa kilo:D

    Lihan tuotantokustannukset Tankassa on neljä euroa kilo. Sika vielä sen lisäksi teurastetaan taurastamossa ja suolataan ja kuljetetaan suomeen myytiin.

    Tuo onn ihan turhaa lööperiä että' Tansaka ei dumppaisi lihaa suomeen tukien vaulla, Se on myös tiedossa että tekee sitä.,

    No ...Tanskassa Tanskalaisen kinkun hinta on 5 euroa kilo:D Suomen tuotuna jopa 2 euroa kilo.

    "Lihan tuotantokustannukset Tankassa on neljä euroa kilo. Sika vielä sen lisäksi teurastetaan taurastamossa ja suolataan ja kuljetetaan suomeen myytiin."

    No ei todellakaan ole neljä euroa kilo, eivät ole sitä edes täälläkään. Kun tuon hirveän haloon ja huutamisen ja propagandan sijasta tutustut tosiasioihin vaikka tuolla
    http://www.maataloustilastot.fi/raportti/1215
    niin huomaat että meillä sianlihan tuottajahinta olla siis tuottaja joutuu kattamaan kaikki kustannuksensa on ollut meillä 1,40 - 1,65 euroa kilo. Tanskassa 1,20 - 1,60 euroa kilo jolla siis tanskalainen tuottaja joutuu kattamaan kaikki kustannuksensa. Jos todellinen tuotantokustannus olisi neljä euroa kilo niin tanskalaiset olisivat olleet konkurssissa jo aikaa.

    Ja vielä kun kerrot että millä tuo "dumppituki" tilitetään maatiloille? Kas kun teirastamo maksaa vain tuon tuottajahinnan.

    Äänestä

  • Lööperiä... kirjoitti:

    "Lihan tuotantokustannukset Tankassa on neljä euroa kilo. Sika vielä sen lisäksi teurastetaan taurastamossa ja suolataan ja kuljetetaan suomeen myytiin."

    No ei todellakaan ole neljä euroa kilo, eivät ole sitä edes täälläkään. Kun tuon hirveän haloon ja huutamisen ja propagandan sijasta tutustut tosiasioihin vaikka tuolla
    http://www.maataloustilastot.fi/raportti/1215
    niin huomaat että meillä sianlihan tuottajahinta olla siis tuottaja joutuu kattamaan kaikki kustannuksensa on ollut meillä 1,40 - 1,65 euroa kilo. Tanskassa 1,20 - 1,60 euroa kilo jolla siis tanskalainen tuottaja joutuu kattamaan kaikki kustannuksensa. Jos todellinen tuotantokustannus olisi neljä euroa kilo niin tanskalaiset olisivat olleet konkurssissa jo aikaa.

    Ja vielä kun kerrot että millä tuo "dumppituki" tilitetään maatiloille? Kas kun teirastamo maksaa vain tuon tuottajahinnan.

    Tuet tilaa kohti..

    1 Denmark €19 239
    2 Luxembourg €16 151
    3 Greece €14 473
    4 Germany €13 032
    5 United Kingdom €12 267
    6 Ireland €9 043
    7 Belgium €9 042
    8 Sweden €8 802
    9 Netherlands €8 034
    10 Finland €7 077

    Äänestä

  • Valehtelet.. kirjoitti:

    Tuet tilaa kohti..

    1 Denmark €19 239
    2 Luxembourg €16 151
    3 Greece €14 473
    4 Germany €13 032
    5 United Kingdom €12 267
    6 Ireland €9 043
    7 Belgium €9 042
    8 Sweden €8 802
    9 Netherlands €8 034
    10 Finland €7 077

    "Denmark €19 239"

    Ja paljonkos tuosta on tukea sianlihantuotannolle? Vastaus on hellpo, 0 euroa. Hehtaarituet tietty tulee mutta sianlihantuotantoa ei tueta, EUssa katsotaan että sianlihantuotanto on viljan jalostamista ja koska viljaa tuetaan niin sianlihaa ei enää tueta. Ainoa poikkeus tähän on tiedättekös mikä maa? No tietysti Suomi, meillä on erikseen vielä eläintuet sianlihantuotantoon.

    Mutta onkos ne tuotantokustannukset nyt sitten 4 euroa kilo niin kuin tuossa joku väitti? Sanoisin että se se vasta on pahemman sorttista valehtelua. Ja jos tuumataan hiukan mikä on tuon hehtaarituen osuus lihakilossa niin jos Tanskan hehtaarituki on 500 euroa/ha jota korkeampi se tuskin on ja satotaso 5000 kg/ha niin siitä tulee tueksi 0,1 euroa per viljakilo. Yksi sianlihakilo pitäisi pystyä kasvattamaan noin 1 ry:llä eli 1:llä kilolla ohraa. Näin siis tuki per lihakilo on 0,1 euroa, aika pieni jos tuotantokustannus tosiaan on 4 euroa er lihakilo...

    Äänestä

  • Tuki sialle??? kirjoitti:

    "Denmark €19 239"

    Ja paljonkos tuosta on tukea sianlihantuotannolle? Vastaus on hellpo, 0 euroa. Hehtaarituet tietty tulee mutta sianlihantuotantoa ei tueta, EUssa katsotaan että sianlihantuotanto on viljan jalostamista ja koska viljaa tuetaan niin sianlihaa ei enää tueta. Ainoa poikkeus tähän on tiedättekös mikä maa? No tietysti Suomi, meillä on erikseen vielä eläintuet sianlihantuotantoon.

    Mutta onkos ne tuotantokustannukset nyt sitten 4 euroa kilo niin kuin tuossa joku väitti? Sanoisin että se se vasta on pahemman sorttista valehtelua. Ja jos tuumataan hiukan mikä on tuon hehtaarituen osuus lihakilossa niin jos Tanskan hehtaarituki on 500 euroa/ha jota korkeampi se tuskin on ja satotaso 5000 kg/ha niin siitä tulee tueksi 0,1 euroa per viljakilo. Yksi sianlihakilo pitäisi pystyä kasvattamaan noin 1 ry:llä eli 1:llä kilolla ohraa. Näin siis tuki per lihakilo on 0,1 euroa, aika pieni jos tuotantokustannus tosiaan on 4 euroa er lihakilo...

    sen verran eroa on tukitasossa..

    Tuet tilaa kohti..

    1 Denmark €19 239
    2 Luxembourg €16 151
    3 Greece €14 473
    4 Germany €13 032
    5 United Kingdom €12 267
    6 Ireland €9 043
    7 Belgium €9 042
    8 Sweden €8 802
    9 Netherlands €8 034
    10 Finland €7 077

    Äänestä

  • Tuki sialle??? kirjoitti:

    "Denmark €19 239"

    Ja paljonkos tuosta on tukea sianlihantuotannolle? Vastaus on hellpo, 0 euroa. Hehtaarituet tietty tulee mutta sianlihantuotantoa ei tueta, EUssa katsotaan että sianlihantuotanto on viljan jalostamista ja koska viljaa tuetaan niin sianlihaa ei enää tueta. Ainoa poikkeus tähän on tiedättekös mikä maa? No tietysti Suomi, meillä on erikseen vielä eläintuet sianlihantuotantoon.

    Mutta onkos ne tuotantokustannukset nyt sitten 4 euroa kilo niin kuin tuossa joku väitti? Sanoisin että se se vasta on pahemman sorttista valehtelua. Ja jos tuumataan hiukan mikä on tuon hehtaarituen osuus lihakilossa niin jos Tanskan hehtaarituki on 500 euroa/ha jota korkeampi se tuskin on ja satotaso 5000 kg/ha niin siitä tulee tueksi 0,1 euroa per viljakilo. Yksi sianlihakilo pitäisi pystyä kasvattamaan noin 1 ry:llä eli 1:llä kilolla ohraa. Näin siis tuki per lihakilo on 0,1 euroa, aika pieni jos tuotantokustannus tosiaan on 4 euroa er lihakilo...

    Väität siis että sikä syö vuoden aikana ainoastaan vajaa 100 kiloa ohraa:D Höhhö

    Minulla on pieni pystrykorva koira joka jo syö enemmän kuin 100 kiloa vaikka ei tarvitse enää energiaa kasvamiseen.

    Äänestä

  • Lööperiä... kirjoitti:

    "Lihan tuotantokustannukset Tankassa on neljä euroa kilo. Sika vielä sen lisäksi teurastetaan taurastamossa ja suolataan ja kuljetetaan suomeen myytiin."

    No ei todellakaan ole neljä euroa kilo, eivät ole sitä edes täälläkään. Kun tuon hirveän haloon ja huutamisen ja propagandan sijasta tutustut tosiasioihin vaikka tuolla
    http://www.maataloustilastot.fi/raportti/1215
    niin huomaat että meillä sianlihan tuottajahinta olla siis tuottaja joutuu kattamaan kaikki kustannuksensa on ollut meillä 1,40 - 1,65 euroa kilo. Tanskassa 1,20 - 1,60 euroa kilo jolla siis tanskalainen tuottaja joutuu kattamaan kaikki kustannuksensa. Jos todellinen tuotantokustannus olisi neljä euroa kilo niin tanskalaiset olisivat olleet konkurssissa jo aikaa.

    Ja vielä kun kerrot että millä tuo "dumppituki" tilitetään maatiloille? Kas kun teirastamo maksaa vain tuon tuottajahinnan.

    En ole väittänyt että maatiloiulle. Siinä kompa juuri on. Se maksetaan teollisuudelle. Sitä ei näy Tanskan maataloustukina koska se poiketen Suomen tukiin ei näy sianlihan tuotantotukena vaan teollisuuden tukena. vaikka eu kiletää tuiollaiset sisäiset dumppituet Tanska käyttää niitä myös eu:n sisäisessä kaupassa. Dumppituki ylituotannon markkinointituki. Eli teollisuuden varastojen tyhjentämistuki.

    Äänestä

  • !!!!!!!!!!!! kirjoitti:

    En ole väittänyt että maatiloiulle. Siinä kompa juuri on. Se maksetaan teollisuudelle. Sitä ei näy Tanskan maataloustukina koska se poiketen Suomen tukiin ei näy sianlihan tuotantotukena vaan teollisuuden tukena. vaikka eu kiletää tuiollaiset sisäiset dumppituet Tanska käyttää niitä myös eu:n sisäisessä kaupassa. Dumppituki ylituotannon markkinointituki. Eli teollisuuden varastojen tyhjentämistuki.

    "En ole väittänyt että maatiloiulle. Siinä kompa juuri on. Se maksetaan teollisuudelle. Sitä ei näy Tanskan maataloustukina"

    "Lihan tuotantokustannukset Tankassa on neljä euroa kilo."

    Tajuatko itsekään mitä oikein kirjoitat???

    Tuolta
    http://www.maataloustilastot.fi/raportti/121
    selviää että tanskalainen lihateollisuus saa raaka-aineensa tiloilta halvemmalla kuin suomalainen. Jos raha eli tuo väittämäsi "dumppituki" ei päädy maatiloille niin maatilat ovat konkurssissa alta aikayksikön jos kuten väitit tuotantokustannus olisi 4 euroa kilo ja teurastamo on maksanut vain 1,20 - 1,60 euroa kilo. Ja jos se maksetaan teurastamoille kuten väität niin mitäpä kautta se raha voisi päätyä pönkittämään tilojen taloutta? No, ainoa keino on että maksettaisiin lihasta enemmän tuottajille. Muuten tuo tuki ei koskaan päädy tiloille ja tilathan se ovat jotka sen tuen tarvitsevat jos tuotantokustannus on 4 euroa kilo.

    Tajuatko itsekään millaista soopaa oikein kirjoitat???

    Äänestä

  • hohohohhho kirjoitti:

    Väität siis että sikä syö vuoden aikana ainoastaan vajaa 100 kiloa ohraa:D Höhhö

    Minulla on pieni pystrykorva koira joka jo syö enemmän kuin 100 kiloa vaikka ei tarvitse enää energiaa kasvamiseen.

    Joo, tosiaan lipsahti hiukan. Yhden ohrakilon tuotantovaikutus on 1 rehuyksikkö. Lihasikojen päiväkasvu on noin 900 g/pv ja sen saavuttamiseksi on annettava tuotantovaiheesta riippuen 1 - 2,5 kiloa ohraa. Keskiarvona jos laskee 2 kiloa ohraa per päivä niin tulee varmasti tarpeeksi. Joten tukivaikutus on siis 0,2 senttiä per lihakilo.

    Äänestä

  • Kompako??? kirjoitti:

    "En ole väittänyt että maatiloiulle. Siinä kompa juuri on. Se maksetaan teollisuudelle. Sitä ei näy Tanskan maataloustukina"

    "Lihan tuotantokustannukset Tankassa on neljä euroa kilo."

    Tajuatko itsekään mitä oikein kirjoitat???

    Tuolta
    http://www.maataloustilastot.fi/raportti/121
    selviää että tanskalainen lihateollisuus saa raaka-aineensa tiloilta halvemmalla kuin suomalainen. Jos raha eli tuo väittämäsi "dumppituki" ei päädy maatiloille niin maatilat ovat konkurssissa alta aikayksikön jos kuten väitit tuotantokustannus olisi 4 euroa kilo ja teurastamo on maksanut vain 1,20 - 1,60 euroa kilo. Ja jos se maksetaan teurastamoille kuten väität niin mitäpä kautta se raha voisi päätyä pönkittämään tilojen taloutta? No, ainoa keino on että maksettaisiin lihasta enemmän tuottajille. Muuten tuo tuki ei koskaan päädy tiloille ja tilathan se ovat jotka sen tuen tarvitsevat jos tuotantokustannus on 4 euroa kilo.

    Tajuatko itsekään millaista soopaa oikein kirjoitat???

    halvemmalla,en pitäisi siitä tuollaista meteliä.

    Äänestä

  • Kasvusta kirjoitti:

    Joo, tosiaan lipsahti hiukan. Yhden ohrakilon tuotantovaikutus on 1 rehuyksikkö. Lihasikojen päiväkasvu on noin 900 g/pv ja sen saavuttamiseksi on annettava tuotantovaiheesta riippuen 1 - 2,5 kiloa ohraa. Keskiarvona jos laskee 2 kiloa ohraa per päivä niin tulee varmasti tarpeeksi. Joten tukivaikutus on siis 0,2 senttiä per lihakilo.

    rahti tekee Suomeen ?

    Äänestä

  • Kompako??? kirjoitti:

    "En ole väittänyt että maatiloiulle. Siinä kompa juuri on. Se maksetaan teollisuudelle. Sitä ei näy Tanskan maataloustukina"

    "Lihan tuotantokustannukset Tankassa on neljä euroa kilo."

    Tajuatko itsekään mitä oikein kirjoitat???

    Tuolta
    http://www.maataloustilastot.fi/raportti/121
    selviää että tanskalainen lihateollisuus saa raaka-aineensa tiloilta halvemmalla kuin suomalainen. Jos raha eli tuo väittämäsi "dumppituki" ei päädy maatiloille niin maatilat ovat konkurssissa alta aikayksikön jos kuten väitit tuotantokustannus olisi 4 euroa kilo ja teurastamo on maksanut vain 1,20 - 1,60 euroa kilo. Ja jos se maksetaan teurastamoille kuten väität niin mitäpä kautta se raha voisi päätyä pönkittämään tilojen taloutta? No, ainoa keino on että maksettaisiin lihasta enemmän tuottajille. Muuten tuo tuki ei koskaan päädy tiloille ja tilathan se ovat jotka sen tuen tarvitsevat jos tuotantokustannus on 4 euroa kilo.

    Tajuatko itsekään millaista soopaa oikein kirjoitat???

    En ole väittänyt että ei päätyisi maatiloille, mutta se ei näy maataloustukena tilastoissa, koska sitä ei makseta suoraan maatiloiille.

    Suomessa sensijaan kaikki tuet jotka ede viittavat maatalouteen tai maaseutuelinkeinoihin kohdistetaan täsä proopakandassa juuri maatalostukina, vaikka ne ei niitä edes olisi.

    Esimerkiksi sokerituotannon tuki on suoraa jalostusyritysten tukea. Se Suomessa propakoidaan maataloustukena. Tansakassa se on teollisuuden tukea joka ei näy Tanskan maataloustukena.

    Kyse onkin siitä minkä "momentin" alle se halutaan sijoiittaa Tilastoissa ja "aallon tutkimuksissa".

    Tehdäänkö sillä maatalousvastaista propakandaa vai ei:D:D:D

    Äänestä

  • Kompako??? kirjoitti:

    "En ole väittänyt että maatiloiulle. Siinä kompa juuri on. Se maksetaan teollisuudelle. Sitä ei näy Tanskan maataloustukina"

    "Lihan tuotantokustannukset Tankassa on neljä euroa kilo."

    Tajuatko itsekään mitä oikein kirjoitat???

    Tuolta
    http://www.maataloustilastot.fi/raportti/121
    selviää että tanskalainen lihateollisuus saa raaka-aineensa tiloilta halvemmalla kuin suomalainen. Jos raha eli tuo väittämäsi "dumppituki" ei päädy maatiloille niin maatilat ovat konkurssissa alta aikayksikön jos kuten väitit tuotantokustannus olisi 4 euroa kilo ja teurastamo on maksanut vain 1,20 - 1,60 euroa kilo. Ja jos se maksetaan teurastamoille kuten väität niin mitäpä kautta se raha voisi päätyä pönkittämään tilojen taloutta? No, ainoa keino on että maksettaisiin lihasta enemmän tuottajille. Muuten tuo tuki ei koskaan päädy tiloille ja tilathan se ovat jotka sen tuen tarvitsevat jos tuotantokustannus on 4 euroa kilo.

    Tajuatko itsekään millaista soopaa oikein kirjoitat???

    Kasvattaja 1,60. Suomessa kaupan kassalla 2.00 euroa.

    Siis terastamo sisäänostosta lähtien teurastamo ja kauppa yhteensä 40 senttiä:D 40 senttiä ei taida riittää edes rahteihin Tanskasta Suomeen:D

    Nythän sinä todistit että jostakin täytyy rahaa tulla väliin että kinkku saadaan Suomen kauppaan Tanskasta 40 sentillä:D

    Äänestä

  • Kasvusta kirjoitti:

    Joo, tosiaan lipsahti hiukan. Yhden ohrakilon tuotantovaikutus on 1 rehuyksikkö. Lihasikojen päiväkasvu on noin 900 g/pv ja sen saavuttamiseksi on annettava tuotantovaiheesta riippuen 1 - 2,5 kiloa ohraa. Keskiarvona jos laskee 2 kiloa ohraa per päivä niin tulee varmasti tarpeeksi. Joten tukivaikutus on siis 0,2 senttiä per lihakilo.

    Onpa sialla hyvä hyötysuhde. 100%:D

    Äänestä

  • Kasvusta kirjoitti:

    Joo, tosiaan lipsahti hiukan. Yhden ohrakilon tuotantovaikutus on 1 rehuyksikkö. Lihasikojen päiväkasvu on noin 900 g/pv ja sen saavuttamiseksi on annettava tuotantovaiheesta riippuen 1 - 2,5 kiloa ohraa. Keskiarvona jos laskee 2 kiloa ohraa per päivä niin tulee varmasti tarpeeksi. Joten tukivaikutus on siis 0,2 senttiä per lihakilo.

    Eli vuoden kulutrtua sikä painaa 330 kiloa:D

    Äänestä

  • Teollisuuden laskenta Matematiikkaan.Tuotantopanokset ei tule ilmasta. Jos jostakin vähennetään sinne on saatava jostakin lisää.

    Hintavaikutus lopputuotteeseen suurin jos tuotantopanosta tarvitraan ketjun alkupäästä. Se kertaantuu koko kejun ajan. Jos tuki on 1 euro. Jos tuo tuki pistetaan ja tuottaja perii tuon tuen ostajalta se lähtölkohta koko ketjun hinnoittelulle.

    Jos tuettu hinta on 1 euro. lopputuotteen hinta on noin 3 euroa.
    Jos oleteaan että tuki olisi puolet tuottajahinnasta ja tuki poistetaan ja tuottajahinta olisikin 2 euroa loppuhinta olisi 6 euroa.

    Se toinen euro olisi vain saatava jostakin tilalle ja se ei tule muualta kuin ketjulta.

    Eli kauopan hinta tuplaantuisi samoin kuin jalostajan sisäänsotohintakin.

    Äänestä

  • !!!!!!!! kirjoitti:

    En ole väittänyt että ei päätyisi maatiloille, mutta se ei näy maataloustukena tilastoissa, koska sitä ei makseta suoraan maatiloiille.

    Suomessa sensijaan kaikki tuet jotka ede viittavat maatalouteen tai maaseutuelinkeinoihin kohdistetaan täsä proopakandassa juuri maatalostukina, vaikka ne ei niitä edes olisi.

    Esimerkiksi sokerituotannon tuki on suoraa jalostusyritysten tukea. Se Suomessa propakoidaan maataloustukena. Tansakassa se on teollisuuden tukea joka ei näy Tanskan maataloustukena.

    Kyse onkin siitä minkä "momentin" alle se halutaan sijoiittaa Tilastoissa ja "aallon tutkimuksissa".

    Tehdäänkö sillä maatalousvastaista propakandaa vai ei:D:D:D

    "En ole väittänyt että ei päätyisi maatiloille, mutta se ei näy maataloustukena tilastoissa, koska sitä ei makseta suoraan maatiloiille."

    Että miten se raha sitten maatiloille päätyy??? Sinnehän sen on päädyttävä koska muuten maatilat tekevät konkurssin. Tuottajahinta Tanskassa on Suomea alhaisempi joten siinä sitä ei ainakaan makseta. Teurastamo tekee maksuja tiloilla ja syynä lukee että "tuotantoavustus" tai "hyvän miehen lisä"? Vai ruskeita kirjekuoria? Teurastamo ottaa rahat pimeästi ulos kirjanpidostaan ja laittaa ruskeisiin kirjekuoriin ja asiamiehet selkä vääränä raahaa niitä tiloille?

    Hei haloo... Yritä nyt jo ymmärtää kun on pohjoismaasta kyse että mikä tahansa ei onnistu. Täysin naurettavia edes väittää että tuollaista "dumppitukea" on koska se ei voi päätyä tiloille.

    Äänestä

  • Hiohihiihihihihih kirjoitti:

    Kasvattaja 1,60. Suomessa kaupan kassalla 2.00 euroa.

    Siis terastamo sisäänostosta lähtien teurastamo ja kauppa yhteensä 40 senttiä:D 40 senttiä ei taida riittää edes rahteihin Tanskasta Suomeen:D

    Nythän sinä todistit että jostakin täytyy rahaa tulla väliin että kinkku saadaan Suomen kauppaan Tanskasta 40 sentillä:D

    Niin mikä se tanskankinkun todellinen hinta on? Ja ero suomalaiseen?

    http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/kinkkukauppa-ilman-hintasotaa/242465/

    "Tanskalainen klinkku on vain hieman halvempaa kuin suomalainen, esimerkiksi sikäläinen juhlakinkku on Prismassa 24 senttiä kilolta halvempaa kuin suomalainen."

    http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kotimaisen-kinkun-hinta-vertailukelpoinen/339522/

    "Pakasteena myytävä kotimainen juhlakinkku maksaa Limingantullin Prismassa 3,99 euroa kilolta.

    Tanskalainen juhlakinkku maksaa 3,79 euroa kilolta. Kotimaisen ja tanskalaisten juhlakinkkujen kilohinnat ovat Raksilan Euromarketissa samat kuin Limingantullin Prismassa."

    Äänestä

  • Hintataso / ero? kirjoitti:

    Niin mikä se tanskankinkun todellinen hinta on? Ja ero suomalaiseen?

    http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/kinkkukauppa-ilman-hintasotaa/242465/

    "Tanskalainen klinkku on vain hieman halvempaa kuin suomalainen, esimerkiksi sikäläinen juhlakinkku on Prismassa 24 senttiä kilolta halvempaa kuin suomalainen."

    http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kotimaisen-kinkun-hinta-vertailukelpoinen/339522/

    "Pakasteena myytävä kotimainen juhlakinkku maksaa Limingantullin Prismassa 3,99 euroa kilolta.

    Tanskalainen juhlakinkku maksaa 3,79 euroa kilolta. Kotimaisen ja tanskalaisten juhlakinkkujen kilohinnat ovat Raksilan Euromarketissa samat kuin Limingantullin Prismassa."

    hinnoittelevat tuontikinkut halvemmiksi jotta illuusio halvoista ulkomaan kinkuista säilyy, näin siis takavuosina, esim viime vuonna myytiin vain kotimaista, tuonti skandaalin takia, ylivuotiset, pahalle haisevat ylijäämä kinkut oli liikaa ulkomaista ihannoiville kulutajillekin..

    Äänestä

  • ???????????????????? kirjoitti:

    Eli vuoden kulutrtua sikä painaa 330 kiloa:D

    "Eli vuoden kulutrtua sikä painaa 330 kiloa:D "

    Jos haluat asian noin laskea niin juuri noin, painaa 330 kiloa. Nyt jos kuitenkin otetaan hiukan realismia peliin niin lihasikala kasvattaa vuodessa noin 3 parttia, teuraspainolla 76-82 kiloa eli elopainolla 100-115 kiloa. Eli lihasika kasvaa juurikin tuon 330 kiloa vuodessa jonka sait tuloksena, sika vaan vaihtuu erien välillä toiseen sikaan. Jos sikaa ei vaihdettaisi välillä ja jos rehuhyötysuhde ei heikkenisi (minkä se väkisin tekee painon noustessa) niin yksi sika painaisi vuoden kuluttua tuon 330 kiloa.

    Oletko mahtaa koskaan elävää sikaa nähnytkään, sen verran asiantuntemattomia noin kommenttisi?

    Äänestä

  • Sikatuotannosta... kirjoitti:

    "Eli vuoden kulutrtua sikä painaa 330 kiloa:D "

    Jos haluat asian noin laskea niin juuri noin, painaa 330 kiloa. Nyt jos kuitenkin otetaan hiukan realismia peliin niin lihasikala kasvattaa vuodessa noin 3 parttia, teuraspainolla 76-82 kiloa eli elopainolla 100-115 kiloa. Eli lihasika kasvaa juurikin tuon 330 kiloa vuodessa jonka sait tuloksena, sika vaan vaihtuu erien välillä toiseen sikaan. Jos sikaa ei vaihdettaisi välillä ja jos rehuhyötysuhde ei heikkenisi (minkä se väkisin tekee painon noustessa) niin yksi sika painaisi vuoden kuluttua tuon 330 kiloa.

    Oletko mahtaa koskaan elävää sikaa nähnytkään, sen verran asiantuntemattomia noin kommenttisi?

    Niiin..kumpihan meistä ei ole sikaa nähnyt:D

    Äänestä

Tuossa
"Maataloustuki ei rasita veronmaksajaa, maataloustuki on 1.9 miljardia josta EU maksaa karkeasti puolet. Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia. joten plussaa veronmaksajalle 0.5 miljardia on huomattava että maataloustuki alentaa kuluttajan ruokalaskua suoraa tuon 1,9 miljaria ja kun nuo lasketaan yhteen veronmaksaja on plussalla 2.4 miljardia. Viljelijät, hyvä sijoitus kuluttajalle. "

on niin paljon virheitä että on vaikea niitä eritellä mutta yritetään nyt.

"maataloustuki on 1.9 miljardia josta EU maksaa karkeasti puolet. "

Oikeampi olisi sanoa että EU maksaa karkeasti kolmanneksen. Nimittäin EU maksaa 40% ja 40-33=7 kun taas 50-40=10 eli kolmannes on matemaattisesti lähempänä kuin puoli. Oikeampi olisi siis sanoa että "EU maksaa karkeasti kolmanneksen".

"Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia. joten plussaa veronmaksajalle 0.5 miljardia"

Tämä sinällään ei ole virhe mutta tässä annetaan ymmärtää jotain muuta kuin on todellisuus. Tämä yrittää kertoa että maataloudesta tulisi noin paljon verotuloja. Koska maataloustulo eli karkeasti verotettava tulo on noin 0,7 miljardia niin siitä ei voi maksaa veroja 1,5 miljardia. Miten tämä on mahdollista??? No siten että verottaja tilastoi kaikkien niiden perhekuntien kaikkien henkilöiden tulot maatalouden harjoittajien tuloiksi jotka palauttavat 2-verolomakkeen. Näin esimerkiksi opettajavaimon tai lääkärivaimon kaikki palkkatulot tilastoidaan maatalouden harjoittajien tuloksi. Luvut sinällään ovat oikein, tässä vain annetaan ymmärtää että nuo verotulot tulisivat maataloudesta kun ne todellisuudessa tulevat suurimmaksi osaksi palkoista. Se kun huomioidaan niin sen sijasta että plussaa 0,5 miljardia niin laskutoimitus onkin 0,2 miljardia (verot 0,7 miljardista) - 1,1 miljardia (itse rahoitetut tuet) = -0,9 miljardia eli raa'asti miinuksella.

"on huomattava että maataloustuki alentaa kuluttajan ruokalaskua suoraa tuon 1,9 miljaria"

Tässähän ei ole mitään totta. Nyt maataloustuotteiden arvo on noin 2,3 miljardia. Meillä maksetaan tukia 1,9 miljardia että saadaan 2,3 miljardin arvoiset tuotteet. Meillä tilojen liikevaihdosta 45% on tukia ja vain 55% tulee tuotteista. Vastaavasti vaikkapa Tanskassa liikevaihdosta 10% on tukia ja 90% tulee markkinoilta eli maksetaan tukia 0,23 miljardia että saadaan 2,3 miljardin arvoiset tuotteet. Tuki ei todellakaan alenna suoraan ruokalaskua, se mahdollistaa sen että täällä voidaan tuottaa suurilla kustannuksilla. Täällä tuki on suunnattu siihen että ruokaa voidaan tuottaa pohjoisessa mahdollisimman kallillla kustannuksilla ja suurilla tuilla.

http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
Web of Trust

Äänestä
  • Tilaa kohti laskettuna..

    1 Denmark €19 239
    2 Luxembourg €16 151
    3 Greece €14 473
    4 Germany €13 032
    5 United Kingdom €12 267
    6 Ireland €9 043
    7 Belgium €9 042
    8 Sweden €8 802
    9 Netherlands €8 034
    10 Finland €7 077

    Maatakohti laskettuna..

    1 France €10 092 million
    2 Spain €6 681 million
    3 Germany €6 567 million
    4 Italy €5 486 million
    5 United Kingdom €4 308 million
    6 Greece €3 071 million
    7 Poland €2 142 million
    8 Ireland €1 736 million
    9 Austria €1 275 million
    10 Netherlands €1 220 million
    11 Denmark €1 165 million
    12 Belgium €956 million
    13 Portugal €951 million
    14 Sweden €925 million
    15 Hungary €841 million
    16 Finland €818 million

    Äänestä

"Ps.Lopuksi vielä.Ei Suomi voi yksin Euroopassa siirtyä tuettomaan maatalouteen tämä lienee selviö kaikille tervejärkisille. "

Täällä jatkuvasti toistetaan että "Suomi ei voi EUssa yksin lakkauttaa tukia" jne hauskaa.

Mietitääs vähän. Suomen tukisumma on 1,9 miljardia. Tästä tuesta EU rahoittaa vain 0,8 miljardia, loppu 1,1 miljardia eli 60% tuesta rahoitetaan kansallisesti omasta budjetista jossa kilpailee määrärahoista mm vanhustenhoidon kanssa.

Mites muualla? Esimerkiksi Viro, Tanska, EU rahoittaa >98%, Ruotsi luokkaa 90%. Yleensä ottaen tuen rahoituksesta EU vastaa muilla EU-mailla 88-98% ja loppu PIENI OSA rahoitetaan kansallisesta budjetista suoraan. Ja meillä tuon 60% siis.

Mistä johtuu? Siitä että meille ai aikanaan neuvotteluissa riittänyt se että tukea maksettaisiin samoilla perusteilla sama määrä kuin muillakin EU-mailla. Ei, meille piti saada omat perusteet ja kun EU ei sitä tietenkään suostunut rahoittamaan niin sitten pitää maksaa itse.

Äänestä
  • Totuus ei pala tulessakaan.
    Suomi ei voi yksin siirtyä tuettomaan maatalouteen euroopaassa.

    Juttusi on pelkkää saivartelua tuen laadusta ja kertoo vain sen että olet hävinnyt väittelyn tästä asiasta.

    Äänestä

  • Tilaa kohti laskettuna..

    1 Denmark €19 239
    2 Luxembourg €16 151
    3 Greece €14 473
    4 Germany €13 032
    5 United Kingdom €12 267
    6 Ireland €9 043
    7 Belgium €9 042
    8 Sweden €8 802
    9 Netherlands €8 034
    10 Finland €7 077

    Maatakohti laskettuna..

    1 France €10 092 million
    2 Spain €6 681 million
    3 Germany €6 567 million
    4 Italy €5 486 million
    5 United Kingdom €4 308 million
    6 Greece €3 071 million
    7 Poland €2 142 million
    8 Ireland €1 736 million
    9 Austria €1 275 million
    10 Netherlands €1 220 million
    11 Denmark €1 165 million
    12 Belgium €956 million
    13 Portugal €951 million
    14 Sweden €925 million
    15 Hungary €841 million
    16 Finland €818 million

    Äänestä

  • Suomi sai suorastaan hävyttömän huonon maataloustukisopimuksen aikaan liittymisneuvotteluissa.

    Se johtui Suomen "EY-kiimasta" joissa Ey neuvottelijat tiesivät että Suomi liittyy vaikka kuinka huonolla sopimnuksella yhteisöön. Sen Lipponen ja Niinistö ilmoittivat jo etukäteen yhteisölle.

    Ruotsi sen sijaan piti houkutelas ey:n jäseneksi ja sen vuoksi Ruotsille Tarjottiin samaa maataloustukitaso kuin keski-Euroopan maillakin oli.

    Suomi jäi Eu-tukien osalta mopen osille. Lisäksi EY-viranomaiset huijasivat Suomea muka "tulkitsemalla" tehtyä sopimusta ja veivät vielä sovituista tuista 30% jälkikäteen pois.

    Siksi EY "suostui" siihen että Suomi kompensoi kansallisilla tuilla sen osan joka jäi neuvotteluissa vajaaksi muiden maiden tukiin verrattuna.

    Suoimelle siis maksetaan 60% vähemmän eu-tukia verrattuna muiden maiden tukiin. EU huijaa ja kusettaa Suomea koko ajan noissa tuissa.

    Viisi vuotta liittymisen jälkeen eli seuraavan "Suunnitelmakauden" neuvotteluis EU tarjosi tuon vajauksen "täytteeksi" maatalouden "investointitukea, mutta ei suistunut korjaamaan maataloustukitasoa muulla tavalla. Siinäkin vaiheessa EU yritti kusettaa vielä Suomelta osan tuista vetoamalla että osa truista olisi muka siirtymäkauden tukia jonka aikana suomen luonnonolot sovitetaan Eu luonnon oloihin. Elöi Eu vaati että Suomen ilmasto muutetaan suotuisammaksi tuona aikana:D

    Kun Suomen tukitasoa verrataan sitä pitää verrata SaKSAN HUONOIMPAAN ALUEESEEN, ELI VUORISTOTUKIALUEESEEN. TÄÄLLÄ ON SAMAT OLOSUHTEET KUIN sAKSAN VUORISTOSSA.

    SaKSAN VUORISTOALUEILLE MAKSETAAN TUPLATUKIA MUUHUN SAKSAN ALUEESEEN VERRATTUNA. Eli luonnonolosuhteiden mukaan tasavertaisesti maskettuna Suomen tukien pitä'isi olla kaskinkertaiset Saksan normaalialueiden tukiin verrattuna.

    Eu kusettaa Suomea ja täällä sitten vielä valitetaan että Suomessa masketaan muka liian paljon tukea. Juuri tuo kotimainen asenne on yksi syy siihen että Eu ei maksa Suomelle sellaisia tukia kuin muille maille maksaa.

    No TE vaittelijät siis haluatte että tuo tukimäärä maksetaan kansallisena tukena koska olette niin tukivastaisia ja viestitte sitä vastaisuuttanne myöls eu:n suuntaan. Niin kauan kuin TE pellet tuota tukipropakandaa jauhatte EU ri tule nostammaan Suomen maatlaoustukia. Ja Siitä Seuraa että Niin kauan Suomi maksaa kansallisia tukia lisäksi.

    Miettikääpä....

    Jos Eu maksaisi tyuon kansallisenkin tuen osuuden se tuki tulisi Muiden Maiden Tukiosuudesta . Nyt se maksetaan Suomen omasta budjetista.

    Eli jauhatte Suomen lansallisen edun vastaisesti tuota mattaloustukivastaisuuttanne.

    No maksakaa sitten ja mutta pitäkää suunne kiinni.

    Äänestä

  • Näin oNNNN kirjoitti:

    Suomi sai suorastaan hävyttömän huonon maataloustukisopimuksen aikaan liittymisneuvotteluissa.

    Se johtui Suomen "EY-kiimasta" joissa Ey neuvottelijat tiesivät että Suomi liittyy vaikka kuinka huonolla sopimnuksella yhteisöön. Sen Lipponen ja Niinistö ilmoittivat jo etukäteen yhteisölle.

    Ruotsi sen sijaan piti houkutelas ey:n jäseneksi ja sen vuoksi Ruotsille Tarjottiin samaa maataloustukitaso kuin keski-Euroopan maillakin oli.

    Suomi jäi Eu-tukien osalta mopen osille. Lisäksi EY-viranomaiset huijasivat Suomea muka "tulkitsemalla" tehtyä sopimusta ja veivät vielä sovituista tuista 30% jälkikäteen pois.

    Siksi EY "suostui" siihen että Suomi kompensoi kansallisilla tuilla sen osan joka jäi neuvotteluissa vajaaksi muiden maiden tukiin verrattuna.

    Suoimelle siis maksetaan 60% vähemmän eu-tukia verrattuna muiden maiden tukiin. EU huijaa ja kusettaa Suomea koko ajan noissa tuissa.

    Viisi vuotta liittymisen jälkeen eli seuraavan "Suunnitelmakauden" neuvotteluis EU tarjosi tuon vajauksen "täytteeksi" maatalouden "investointitukea, mutta ei suistunut korjaamaan maataloustukitasoa muulla tavalla. Siinäkin vaiheessa EU yritti kusettaa vielä Suomelta osan tuista vetoamalla että osa truista olisi muka siirtymäkauden tukia jonka aikana suomen luonnonolot sovitetaan Eu luonnon oloihin. Elöi Eu vaati että Suomen ilmasto muutetaan suotuisammaksi tuona aikana:D

    Kun Suomen tukitasoa verrataan sitä pitää verrata SaKSAN HUONOIMPAAN ALUEESEEN, ELI VUORISTOTUKIALUEESEEN. TÄÄLLÄ ON SAMAT OLOSUHTEET KUIN sAKSAN VUORISTOSSA.

    SaKSAN VUORISTOALUEILLE MAKSETAAN TUPLATUKIA MUUHUN SAKSAN ALUEESEEN VERRATTUNA. Eli luonnonolosuhteiden mukaan tasavertaisesti maskettuna Suomen tukien pitä'isi olla kaskinkertaiset Saksan normaalialueiden tukiin verrattuna.

    Eu kusettaa Suomea ja täällä sitten vielä valitetaan että Suomessa masketaan muka liian paljon tukea. Juuri tuo kotimainen asenne on yksi syy siihen että Eu ei maksa Suomelle sellaisia tukia kuin muille maille maksaa.

    No TE vaittelijät siis haluatte että tuo tukimäärä maksetaan kansallisena tukena koska olette niin tukivastaisia ja viestitte sitä vastaisuuttanne myöls eu:n suuntaan. Niin kauan kuin TE pellet tuota tukipropakandaa jauhatte EU ri tule nostammaan Suomen maatlaoustukia. Ja Siitä Seuraa että Niin kauan Suomi maksaa kansallisia tukia lisäksi.

    Miettikääpä....

    Jos Eu maksaisi tyuon kansallisenkin tuen osuuden se tuki tulisi Muiden Maiden Tukiosuudesta . Nyt se maksetaan Suomen omasta budjetista.

    Eli jauhatte Suomen lansallisen edun vastaisesti tuota mattaloustukivastaisuuttanne.

    No maksakaa sitten ja mutta pitäkää suunne kiinni.

    Kansallinen etu ei demu-kokkelipolitikoille tarkoita mitään muuta kuin korulausetta vaalipuheissa.
    Suomen kansallinen etu ei vaadi eikä salli lainarahan (todellisuudessa avustusten) jakamista maalle joka on pyyhkinyt per seensä edellisten sopimusten lainaehdoille.

    Äänestä

Vuoden paperinpyörittäjien tuilla pystyisi hoitamaan kaikki takuu yms vastuut.
Välimeren maat pääsisi jaloilleen (hoitamaan velkansa), kun täällä lopetetaan
turhat viljelyt väkisin arktisissa oloissa. Keskitytään siihen, mikä täällä kasvaa
prkl ei kasvihuoneita tarvita. Ne appelsiinit yms tilataan vaikka Espanjasta.

Äänestä
  • tupalten maataloustuki ja ei mitään hyötyä, maataloustuella tulee sentään ruokaa koko rahalla

    Äänestä

  • töttömyystuet veks.. kirjoitti:

    tupalten maataloustuki ja ei mitään hyötyä, maataloustuella tulee sentään ruokaa koko rahalla

    pitää laittaa ja vyötä persuulle jollei työt maistu.

    Äänestä

Taas joku esittelee täälläkin näitä

"Tilaa kohti laskettuna..
1 Denmark €19 239
8 Sweden €8 802
10 Finland €7 077

Maatakohti laskettuna..
11 Denmark €1 165 million
14 Sweden €925 million
16 Finland €818 million"


p..skalukuja.

Kun tiedämme että tuet 1,9 miljardia ja tiedämme että tiloja on noin 60.000 jäljellä niin tuet per tila yli 31.000 euroa. Ei tuon 7.077 euroa jota kovasti yritätetään taas uskotella. Tuo luku sinällään varmaan oikein ei siis sinällään valhetta. Luku vain pitää sisällään vain EU-tuet ja on siltä ajalta kuin tiloja oli 120.000 eli 15 vuoden takaa. Ja kun katsomme niin tuki maata kohti = 818 miljoonaa eli 0,8 miljardia = 40% tuosta 1,9 miljardista niin huomaamme perin helposti että tuossa on vain EUn rahoitusosuus tuista. Joka Tanskalla on luokkaa 98% eli tuet on sitten tuossa (1.165 miljardia) ja Ruotsilla luokkaa 90% jolloin tuohon tulee vähän lisää (noin 1.150 miljardia) mutta ei ylletä silti lähellekään meidän 1,9 miljardin tukeamme.

Tosiasiassa tukemme per tila ovat EUn suurimpien joukossa, omasta (omien veronmaksajien) pussista annettava 60% osuus tuesta nostaa tukemme aivan omaan luokkaansa muiden yläpuolelle. Tämä huomataan noistakin luvuista, muilla kun 90-99% tukisummasta on EUn rahoittamaa eli muiden tuet ovat sitten tuossa, meillä tulee 60% omaa tukea tykö. Eli vertailu onkin

1 Denmark €19 239
8 Sweden €8 802
10 Finland €31 000

Kun nuo päivitetään nykypäivään tuolta 15 vuoden takaa niin tanskalaisten ja ruotsalaisten tuki per tila tietysti nousee mutta on edelleen Suomen alapuolella. Tuossa
http://www.jordbruksverket.se/download/18.32b12c7f12940112a7c800011160/Rapport+2010_18_Kostnader+och+int%C3%A4kter.pdf
on aika hyvä vertailu asiasta josn toinen kotimainen taipuu, sivulta 49 löytyy kyllä taulukkokin joka ei paljon kielitaitoa vaadi ja kun eri väriset pylväät lasketaan yhteen niin saadaan Suomen tukisummaksi merkittävästi Tanskaa ja Ruotsia korkeampi luku.

Äänestä
  • Tosiasia on se että EU valtiot ovat keskenään päättäneet EU-tukensa ja hyväksyneet jäsenmaidensa kansallisen tuen.

    SUOMI EI VOI YKSIN SIIRTYÄ TUETTOMAAN MAATALOUTEEN EUROOPASSA!
    Mikäli et pysty ymmärtämään tämän tämän lauseen sanomaa et ymmärrä globaalin maatalouden keskeisintä ongelmaa.

    Jokainen maa tarvitsee tietyn tasoisen elintarvike omavaraisuuden. Tämä on itsestään selvyys ajattelevalle ihmiselle, toivottavasti joskus myös sinulle

    Äänestä

  • Vuonna 2008 Suomi sai € 833 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 12254 maatilaa kohti.
    Vuonna 2008 Ranska sai € 9940 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 18862 maatilaa kohti.
    Vuonna 2008 Tanska sai € 1169 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 25968 maatilaa kohti.
    Vuonna 2008 Saksa sai € 6580 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 17735 maatilaa kohti.

    Äänestä

  • olet toivoton tapaus kirjoitti:

    Tosiasia on se että EU valtiot ovat keskenään päättäneet EU-tukensa ja hyväksyneet jäsenmaidensa kansallisen tuen.

    SUOMI EI VOI YKSIN SIIRTYÄ TUETTOMAAN MAATALOUTEEN EUROOPASSA!
    Mikäli et pysty ymmärtämään tämän tämän lauseen sanomaa et ymmärrä globaalin maatalouden keskeisintä ongelmaa.

    Jokainen maa tarvitsee tietyn tasoisen elintarvike omavaraisuuden. Tämä on itsestään selvyys ajattelevalle ihmiselle, toivottavasti joskus myös sinulle

    Ei olisi mikään ihme vaikka sixpac-hallitus yrittäisi poistaa yksipuolisesti suomalaisilta maataloustuet.
    On se niin hölmöä ollut tuo rahanjako ulkomaille koko hallituskauden.

    Taitaa suomalaisuus olla kirosana näille hallituksen euromyötäilijöille.

    Äänestä

  • en mene vannomaan kirjoitti:

    Ei olisi mikään ihme vaikka sixpac-hallitus yrittäisi poistaa yksipuolisesti suomalaisilta maataloustuet.
    On se niin hölmöä ollut tuo rahanjako ulkomaille koko hallituskauden.

    Taitaa suomalaisuus olla kirosana näille hallituksen euromyötäilijöille.

    Noin puolet voitaisiin kyllä poistaakin, niin päästäisiin enemmän samalle tasolle kuin muutkin maat. Ruotsi ja Tanskahan eivät muun muassa maksa juuri lainkaan kansallisia tukia.

    Rahanjako ulkomaille on ollut hyvin vähäistä verrattuna vuosittaisiin maatalous- ja aluetukiin. Meillä on näitä kotimaisia Kreikkoja ollut omiksi tarpeksi vuositokulla.

    Suomalaisuus ei ole kirosana kenellekään suomalaiselle. Jotkut vain käsittävät sen, että kilpailukykymme pitää olla kunnossa globaalissa markkinataloudessa. Tuet ja muunlainen sosialistinen suunnitelmatalous istuu siihen silloin kovin huonosti.

    Äänestä

  • mielipidepankki kirjoitti:

    Noin puolet voitaisiin kyllä poistaakin, niin päästäisiin enemmän samalle tasolle kuin muutkin maat. Ruotsi ja Tanskahan eivät muun muassa maksa juuri lainkaan kansallisia tukia.

    Rahanjako ulkomaille on ollut hyvin vähäistä verrattuna vuosittaisiin maatalous- ja aluetukiin. Meillä on näitä kotimaisia Kreikkoja ollut omiksi tarpeksi vuositokulla.

    Suomalaisuus ei ole kirosana kenellekään suomalaiselle. Jotkut vain käsittävät sen, että kilpailukykymme pitää olla kunnossa globaalissa markkinataloudessa. Tuet ja muunlainen sosialistinen suunnitelmatalous istuu siihen silloin kovin huonosti.

    Suomalainen maanviljely on arktista puuhaa kun sitä verrataan Tanskan ja Eteläisen "maatalous Ruotsin" maanviljelyyn.
    Suomessa ei saisi viljellä leipäviljoja. Lihakarjan kasvatus pihatoissa on meidän alamme sekä arktinen erikoisviljely, marjat ja vihannekset.
    Vastaavat viljelyalueet eli Saksan Puolan ja Tsekin ja Romanian ym.vuoristoalueet ovat ajat sitten siirtyneet lihan ja maitotaloustuotteiden tuottajiksi.

    Siinäpä olisi tavotteita vallanpitäjille. Jos kaikkia tukia ei voida poistaa kuten Mielipidepankkikin on asiaa pohtinut niin tässä järkevä vaihtoehto tukien vähentämiselle.

    Äänestä

  • Sixpackki töihin kirjoitti:

    Suomalainen maanviljely on arktista puuhaa kun sitä verrataan Tanskan ja Eteläisen "maatalous Ruotsin" maanviljelyyn.
    Suomessa ei saisi viljellä leipäviljoja. Lihakarjan kasvatus pihatoissa on meidän alamme sekä arktinen erikoisviljely, marjat ja vihannekset.
    Vastaavat viljelyalueet eli Saksan Puolan ja Tsekin ja Romanian ym.vuoristoalueet ovat ajat sitten siirtyneet lihan ja maitotaloustuotteiden tuottajiksi.

    Siinäpä olisi tavotteita vallanpitäjille. Jos kaikkia tukia ei voida poistaa kuten Mielipidepankkikin on asiaa pohtinut niin tässä järkevä vaihtoehto tukien vähentämiselle.

    Aivan näin kuten kirjoitat. Nyt maatalouttamme ohjaa enemmän se, mistä maksetaan parhaat tue kuin se, mistä saisi parhaimman markkinahinnan. Arktiset marjat ja sienet ovat suomalaisten luontaisia markkinarakoja, mutta niitä ei tunnuta haluavan hyödyntää täysimääräisesti. Tarvittiin ensin jopa italiainen sieniyrittäjä myymään suomalaisia sieniä Japaniin ja sitten joukko ulkomaalaista työvoimaa poimimaan marjat puutarhoista ja metsistä.

    Valitettavana pidän myös kalastuksen väheksyntää. Maatalous on ollut niin ensisijaista, että maajussit ovat saaneet rehevöittää kalavedetkin ja siten hankaloittaa ammatti- ja vapaa-ajan kalastusta.

    Äänestä

  • mielipidepankki kirjoitti:

    Aivan näin kuten kirjoitat. Nyt maatalouttamme ohjaa enemmän se, mistä maksetaan parhaat tue kuin se, mistä saisi parhaimman markkinahinnan. Arktiset marjat ja sienet ovat suomalaisten luontaisia markkinarakoja, mutta niitä ei tunnuta haluavan hyödyntää täysimääräisesti. Tarvittiin ensin jopa italiainen sieniyrittäjä myymään suomalaisia sieniä Japaniin ja sitten joukko ulkomaalaista työvoimaa poimimaan marjat puutarhoista ja metsistä.

    Valitettavana pidän myös kalastuksen väheksyntää. Maatalous on ollut niin ensisijaista, että maajussit ovat saaneet rehevöittää kalavedetkin ja siten hankaloittaa ammatti- ja vapaa-ajan kalastusta.

    Mitähän mieltä mahtaa olla kokoomuksen maatalousministeri teidän kaavailustanne viljanvijelyn alasajosta Suomessa.
    Mahtaako ministerin kannattajakunta, eteläsuomalaiset viljanviljeljät ja pikkukartanoiden mamsellit, innostua aamulypsystä ja sonnanluonnista :)

    Äänestä

  • vitsiäkö väännätte kirjoitti:

    Mitähän mieltä mahtaa olla kokoomuksen maatalousministeri teidän kaavailustanne viljanvijelyn alasajosta Suomessa.
    Mahtaako ministerin kannattajakunta, eteläsuomalaiset viljanviljeljät ja pikkukartanoiden mamsellit, innostua aamulypsystä ja sonnanluonnista :)

    "Kokoomuksen maaseutuohjelma
    Suomen on toimittava EU:ssa aktiivisesti, jotta ilmastolliset ja tuotannolliset erityispiirteemme tulevat EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa (CAP-reformi) nykyistä paremmin huomioiduiksi.
    EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on suhteutettava eurooppalaisen maatalouden todellisuuteen. Euroopan tuotanto-olosuhteiltaan heikompia alueita varten tarvitaan omia tukitoimenpiteitä, jotka turvaavat yrittäjyyteen pohjautuvan maataloustuotannon jatkuvuuden.
    Kokoomuksen mielestä kotimaisen maa- ja metsätalouden sekä muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten kehittäminen on tärkeää kansantaloudelle ja suomalaiselle yhteiskunnalle. Kansalaisille on taattava koko maassa tasa-arvoiset edellytykset hyvinvointiin sekä kotimaisen, turvallisen ja terveellisen elintarvikkeiden saatavuus on turvattava kaikissa olosuhteissa".
    http://www.kokoomus.fi/aate/ohjelmatyo/valtuuskunnat/maaseutuvaltuuskunta/kokoomuksen_maaseutuohjelma/

    "SDP,n MAASEUTUPOLIITTINEN OHJELMA
    Sosialidemokraattien tavoitteena on maaseudun elinvoiman turvaaminen.
    Maatalouden tuotantoedellytykset on turvattava.
    Maatalouden tuottavuus- ja työllisyyskehitystä tukevat tällä hetkellä merkittävästi voimistuneet investoinnit. Maatalouden tuotantorakennetta on vahvistettava nimenomaan työvaltaista maataloutta ja nuorien tuottajien toimintaedellytyksiä tukevin toimin.
    Käytävissä neuvotteluissa on löydettävä kestävä ratkaisu pohjoisen maataloustuotannon jatkumisen turvaamiseksi. Kotimaisia liha-, maito- ja viljatuotteita on oltava saatavissa myös tulevaisuudessakin. Tässä on keskeistä liittymissopimuksen artikla 141:een perustuvan pitkäaikaisen tuen jatkaminen. Erityisesti työvaltaisen kotieläintuotannon edellytykset on turvattava".
    http://www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelma?tunniste=sdpmaaseutu2002

    Äänestä

  • Tätä mieltä.. kirjoitti:

    "Kokoomuksen maaseutuohjelma
    Suomen on toimittava EU:ssa aktiivisesti, jotta ilmastolliset ja tuotannolliset erityispiirteemme tulevat EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa (CAP-reformi) nykyistä paremmin huomioiduiksi.
    EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on suhteutettava eurooppalaisen maatalouden todellisuuteen. Euroopan tuotanto-olosuhteiltaan heikompia alueita varten tarvitaan omia tukitoimenpiteitä, jotka turvaavat yrittäjyyteen pohjautuvan maataloustuotannon jatkuvuuden.
    Kokoomuksen mielestä kotimaisen maa- ja metsätalouden sekä muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten kehittäminen on tärkeää kansantaloudelle ja suomalaiselle yhteiskunnalle. Kansalaisille on taattava koko maassa tasa-arvoiset edellytykset hyvinvointiin sekä kotimaisen, turvallisen ja terveellisen elintarvikkeiden saatavuus on turvattava kaikissa olosuhteissa".
    http://www.kokoomus.fi/aate/ohjelmatyo/valtuuskunnat/maaseutuvaltuuskunta/kokoomuksen_maaseutuohjelma/

    "SDP,n MAASEUTUPOLIITTINEN OHJELMA
    Sosialidemokraattien tavoitteena on maaseudun elinvoiman turvaaminen.
    Maatalouden tuotantoedellytykset on turvattava.
    Maatalouden tuottavuus- ja työllisyyskehitystä tukevat tällä hetkellä merkittävästi voimistuneet investoinnit. Maatalouden tuotantorakennetta on vahvistettava nimenomaan työvaltaista maataloutta ja nuorien tuottajien toimintaedellytyksiä tukevin toimin.
    Käytävissä neuvotteluissa on löydettävä kestävä ratkaisu pohjoisen maataloustuotannon jatkumisen turvaamiseksi. Kotimaisia liha-, maito- ja viljatuotteita on oltava saatavissa myös tulevaisuudessakin. Tässä on keskeistä liittymissopimuksen artikla 141:een perustuvan pitkäaikaisen tuen jatkaminen. Erityisesti työvaltaisen kotieläintuotannon edellytykset on turvattava".
    http://www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelma?tunniste=sdpmaaseutu2002

    Jaahas, vai tämmöisiä ohjelmia

    Lapinhaukkuja Bogomoloffin ja Loka Laitisen elätti-suomi jutustelu kuvaa sitten käytännön maaseutu/maatalouspolitiikka kokoomuksen ja demarien leirissä.

    Täytyy mytöntää että hyvin ovat Mielipidepankki, Kapi, Osmium &kumppanit mieltäneet tämän demukokkareiden käytännön maaseutu/maatalouspolitiikan.

    Äänestä

  • "elätti-suomalainen" kirjoitti:

    Jaahas, vai tämmöisiä ohjelmia

    Lapinhaukkuja Bogomoloffin ja Loka Laitisen elätti-suomi jutustelu kuvaa sitten käytännön maaseutu/maatalouspolitiikka kokoomuksen ja demarien leirissä.

    Täytyy mytöntää että hyvin ovat Mielipidepankki, Kapi, Osmium &kumppanit mieltäneet tämän demukokkareiden käytännön maaseutu/maatalouspolitiikan.

    Kepulainen näkee asian yksipuolisesti maaseutu/maatalouspolitiikkana. Tässä onkin yksi harha. Monien kriitikoiden kutenkin minunkin näkökulmani on laajempi, elinkeinopoliittinen ja kansantaloudellinen.

    Jos meillä pidettäisiin edelleen kiinni kynsin hampain huopatossujen ja punaisten verkkarihousujen valmistamisen edellytysten turvaamisesta, suhtautuisin tähän vähintään yhtä kriittisesti kuin tukimaatalouden vääristymiin. Kysymys on kansantaloudesta eli siitä, että pienen maan vähäiset resurssit suunnataan optimaalisesti taloudellisesti kannattavaan toimintaan, jolloin saamme koko kansakuntana suurimman hyödyn. Sektoriajattelu johtaa siihen, että resursseja menee hukkakäyttöön ja kokonaistulos on heikko. Tämä sama ilmiö on nyt havaittu huippu-urheilussa ja asialle halutaan tehdä jotain tulosten parantamiseksi.

    Asian voi siis esittää niinkin päin, että kysytään, mitä huonoa on siinä, että maan resurssit käytetään parhaalla mahdollisella tavalla siten, että saavutetaan paras mahdollinen kansallinen kokonaisetu. Kun asiaa tarkastellaan tästä näkökulmasta, vastaukset voivat muuttua toisenlaisiksi tai ainakin sektoriajattelua puolustavat joutuvat perustelemaan näkemyksensä parammin.

    Äänestä

  • mielipidepankki kirjoitti:

    Kepulainen näkee asian yksipuolisesti maaseutu/maatalouspolitiikkana. Tässä onkin yksi harha. Monien kriitikoiden kutenkin minunkin näkökulmani on laajempi, elinkeinopoliittinen ja kansantaloudellinen.

    Jos meillä pidettäisiin edelleen kiinni kynsin hampain huopatossujen ja punaisten verkkarihousujen valmistamisen edellytysten turvaamisesta, suhtautuisin tähän vähintään yhtä kriittisesti kuin tukimaatalouden vääristymiin. Kysymys on kansantaloudesta eli siitä, että pienen maan vähäiset resurssit suunnataan optimaalisesti taloudellisesti kannattavaan toimintaan, jolloin saamme koko kansakuntana suurimman hyödyn. Sektoriajattelu johtaa siihen, että resursseja menee hukkakäyttöön ja kokonaistulos on heikko. Tämä sama ilmiö on nyt havaittu huippu-urheilussa ja asialle halutaan tehdä jotain tulosten parantamiseksi.

    Asian voi siis esittää niinkin päin, että kysytään, mitä huonoa on siinä, että maan resurssit käytetään parhaalla mahdollisella tavalla siten, että saavutetaan paras mahdollinen kansallinen kokonaisetu. Kun asiaa tarkastellaan tästä näkökulmasta, vastaukset voivat muuttua toisenlaisiksi tai ainakin sektoriajattelua puolustavat joutuvat perustelemaan näkemyksensä parammin.

    Itse näet asiat yksipuolisesti ja vie punaisten rillien läpi. Puhut resusseista ja kansantaloudesta, maalla on niitä, huomaat kun otata ne punaiset rillit päästäsi, yksin maatalous tuottaa kansantalouteen miljatdeja joka vuosi joka tällä hetkellä valuu keskuksiin jotta kaupungeissa voidaan pitää yllä hulppeaa elintasoa Suomen vahingoksi..

    Äänestä

  • Valehtelet.. kirjoitti:

    Itse näet asiat yksipuolisesti ja vie punaisten rillien läpi. Puhut resusseista ja kansantaloudesta, maalla on niitä, huomaat kun otata ne punaiset rillit päästäsi, yksin maatalous tuottaa kansantalouteen miljatdeja joka vuosi joka tällä hetkellä valuu keskuksiin jotta kaupungeissa voidaan pitää yllä hulppeaa elintasoa Suomen vahingoksi..

    Jos maatalous tuottaisi kansantalouteen miljardeja, emme tietenkään tarvisisi ja hyväksyisi maataloustukia. MTK:n mukaan maatalous on kannattamatonta ilman näitä tukia, joten on tietysto täysin älytön ajatus, että maatalous tuottaisi yhteiskunnalle muita kuin kuluja. Se tuottaa tietysti teoreettisen huoltovarmuuden kriisiaikoina, jos sellaisia joskus tulee. Tähän tarkoitukseen maatalous on tietysti nyt täysin ylikapasituitu ja virheellisesti (haavoittuvasti) rakennettu.

    Sinulla on uskoosi oikeus ja kokemuksen perusteella voin sanoa, että uskovaisten kanssa on hankala väitellä asia-argumentteja käyttäen.

    Äänestä

  • mielipidepankki kirjoitti:

    Kepulainen näkee asian yksipuolisesti maaseutu/maatalouspolitiikkana. Tässä onkin yksi harha. Monien kriitikoiden kutenkin minunkin näkökulmani on laajempi, elinkeinopoliittinen ja kansantaloudellinen.

    Jos meillä pidettäisiin edelleen kiinni kynsin hampain huopatossujen ja punaisten verkkarihousujen valmistamisen edellytysten turvaamisesta, suhtautuisin tähän vähintään yhtä kriittisesti kuin tukimaatalouden vääristymiin. Kysymys on kansantaloudesta eli siitä, että pienen maan vähäiset resurssit suunnataan optimaalisesti taloudellisesti kannattavaan toimintaan, jolloin saamme koko kansakuntana suurimman hyödyn. Sektoriajattelu johtaa siihen, että resursseja menee hukkakäyttöön ja kokonaistulos on heikko. Tämä sama ilmiö on nyt havaittu huippu-urheilussa ja asialle halutaan tehdä jotain tulosten parantamiseksi.

    Asian voi siis esittää niinkin päin, että kysytään, mitä huonoa on siinä, että maan resurssit käytetään parhaalla mahdollisella tavalla siten, että saavutetaan paras mahdollinen kansallinen kokonaisetu. Kun asiaa tarkastellaan tästä näkökulmasta, vastaukset voivat muuttua toisenlaisiksi tai ainakin sektoriajattelua puolustavat joutuvat perustelemaan näkemyksensä parammin.

    Jo oli taas vuodatus!
    Mielipidepankki asettaa omat ennakkoluulonsa "kepulaisuudesta" keskustelun pohjaksi ja suoltaa tätä pa**aa saitille päivästä toiseen.
    Kapi on saanut vertaisensa Don Quiote version taistelemaan "taantumuksellisia kepulituulimyllyä vastaan".

    Koettakaa nyt Kapi ja Mielipidepankki lopettaa tuo olkiukkojen pöllyttäminen jos aiotta edes jonkinlaisen uskottavuuden säilyttää.

    Äänestä

  • mielipidepankki kirjoitti:

    Jos maatalous tuottaisi kansantalouteen miljardeja, emme tietenkään tarvisisi ja hyväksyisi maataloustukia. MTK:n mukaan maatalous on kannattamatonta ilman näitä tukia, joten on tietysto täysin älytön ajatus, että maatalous tuottaisi yhteiskunnalle muita kuin kuluja. Se tuottaa tietysti teoreettisen huoltovarmuuden kriisiaikoina, jos sellaisia joskus tulee. Tähän tarkoitukseen maatalous on tietysti nyt täysin ylikapasituitu ja virheellisesti (haavoittuvasti) rakennettu.

    Sinulla on uskoosi oikeus ja kokemuksen perusteella voin sanoa, että uskovaisten kanssa on hankala väitellä asia-argumentteja käyttäen.

    kvalitettisi ei riitä tajuamaan että maatalostukea maksetaan että kuluttajat saavat varman ja ruokahuollon itselleen ei siinä viljelijää ole sekunttiakaan ajateltu muuten kuin että miten häneltä saadaan puristettua elintarvikkeita mahdollisimman halpaan hintaan..

    Äänestä

  • Kompetenssi ja kirjoitti:

    kvalitettisi ei riitä tajuamaan että maatalostukea maksetaan että kuluttajat saavat varman ja ruokahuollon itselleen ei siinä viljelijää ole sekunttiakaan ajateltu muuten kuin että miten häneltä saadaan puristettua elintarvikkeita mahdollisimman halpaan hintaan..

    Vaadin kuluttajana välittömästi maataloustukien lopettamista, tulen toimeen ilman minulle maksettuja tukia.

    Äänestä

  • kuluttaja 26 kirjoitti:

    Vaadin kuluttajana välittömästi maataloustukien lopettamista, tulen toimeen ilman minulle maksettuja tukia.

    viljelijänä olen samaa mieltä, varakkaat kuluttajat voivat aivan hyvin ostaa tukematontakin ruokaa niin pieni erä elintarvikkeet ovat taloudessa..

    Äänestä

kvalitettisi ei riitä tajuamaan että maatalostukea maksetaan että kuluttajat saavat varman ja ruokahuollon itselleen ei siinä viljelijää ole sekunttiakaan ajateltu muuten kuin että miten häneltä saadaan puristettua elintarvikkeita mahdollisimman halpaan hintaan..

Äänestä

Ruokahuoltomme ei ole ollut pitkiin aikoihin vaarassa. Ulkomailla tuotettuja elintarvikkeita on ollut jatkuvasti saatavilla. Markkinahintaisia kotimaisia tuotteita olisi varmasti myös ostettavissa, vaikka tukijärjestelmiä ei olisikaan. Ruokahuolto voi vaarantua vain kriisien aikoina kuten on käynyt vuosina 1939 - 1944 ja sitä ennen vuosina 1917-1918, kun tuonti Venäjältä loppui.

Kriisiaikojen huoltovarmuus on syytä säilyttää, mutta sitä varten ei tarvita nykyisenlaajuista maataloutta eikä varsinkaan nykyisillä keinoilla toimivaa maataloutta. Huoltovarmuuden kriittinen piste tulee suurella todennäköisyydellä nimittäin olemaan polttoainepula, joka estää sekä tuonnin että koneellisen maataloustuotannon.

Äänestä
  • Sitähän minäkin.

    Väärin sammutettu tämä ruokahuolto.

    "Palokuntakin" täysin ylimitoitettu.

    Äänestä

  • voimunapula (sdp) kirjoitti:

    Sitähän minäkin.

    Väärin sammutettu tämä ruokahuolto.

    "Palokuntakin" täysin ylimitoitettu.

    Kaikenlaisen pulan ja puutteen sijaan maatalouden suuri ongelma sekä meillä että EUssa on ollut ylituotanto. Vielä 1980-luvulla meillä tuotettiin kahtena vuonna kolmen vuoden tarve ja se kolmasosa tuotannosta lahjoitettiin sitten veronmaksjojen varoilla muualla tai vietiin kaatopaikoille. EU on useaan otteeseen joutunut rustaamaan maatalouspolitiikkaansa uusisi samasta ylituotanto-ongelmasta johtuen. Lisäksi eräät maat kuten Ranska suosivat tällaista ylituotantoa, jota sitten dupataan kehitysmaihin kuluttajien ja veronmaksajien varoilla tarkoituksena tappaa kehitysmaiden oma tuotanto.

    Äänestä

  • voimunapula (sdp) kirjoitti:

    Sitähän minäkin.

    Väärin sammutettu tämä ruokahuolto.

    "Palokuntakin" täysin ylimitoitettu.

    "voimunapula (sdp)"

    Eipähän nuo nykyiset varsin runsaat tuet estäneet voita loppumasta kaupoista... Lääke on siis lisää tukea?

    Äänestä

  • mielipidepankki kirjoitti:

    Kaikenlaisen pulan ja puutteen sijaan maatalouden suuri ongelma sekä meillä että EUssa on ollut ylituotanto. Vielä 1980-luvulla meillä tuotettiin kahtena vuonna kolmen vuoden tarve ja se kolmasosa tuotannosta lahjoitettiin sitten veronmaksjojen varoilla muualla tai vietiin kaatopaikoille. EU on useaan otteeseen joutunut rustaamaan maatalouspolitiikkaansa uusisi samasta ylituotanto-ongelmasta johtuen. Lisäksi eräät maat kuten Ranska suosivat tällaista ylituotantoa, jota sitten dupataan kehitysmaihin kuluttajien ja veronmaksajien varoilla tarkoituksena tappaa kehitysmaiden oma tuotanto.

    meillä ei koskaan ole ollut elintarvikkeissa ylituotantoa, se ylijäämä mikä syntyi kun terveellinen, luonnomukainen voi vaihdettiin teollisiin, terveydelle vaarallisiin margariineihin, vaihdettiin Neuvostoliitosta öljyyn ja aseisiin hyvässä YYA hengess ja väitän ETTÄ JÄIMME SIINÄ KAUPASSA VOITOLLE..

    Äänestä

  • Voipula? kirjoitti:

    "voimunapula (sdp)"

    Eipähän nuo nykyiset varsin runsaat tuet estäneet voita loppumasta kaupoista... Lääke on siis lisää tukea?

    voi ei ole koskaan loppunut kaupoista ja sitä tuotetaan riittävästi..

    Äänestä

  • mielipidepankki kirjoitti:

    Kaikenlaisen pulan ja puutteen sijaan maatalouden suuri ongelma sekä meillä että EUssa on ollut ylituotanto. Vielä 1980-luvulla meillä tuotettiin kahtena vuonna kolmen vuoden tarve ja se kolmasosa tuotannosta lahjoitettiin sitten veronmaksjojen varoilla muualla tai vietiin kaatopaikoille. EU on useaan otteeseen joutunut rustaamaan maatalouspolitiikkaansa uusisi samasta ylituotanto-ongelmasta johtuen. Lisäksi eräät maat kuten Ranska suosivat tällaista ylituotantoa, jota sitten dupataan kehitysmaihin kuluttajien ja veronmaksajien varoilla tarkoituksena tappaa kehitysmaiden oma tuotanto.

    Ja sitten totuus asiasta

    -Ylituotantoa elintarvikkeista syntyy jatkuvasti muuten maapallo olisi lähes joka toinen vuosi ruokakriisissä (kaikkea elintarvikkeita ei voida säilyttää yli satokauden varmuusvarastoissa)

    -Afrikkaan ei suomalaisia elintarvikketa dumpata.

    - 1970ja 80-luvun voivuoret ovat yli 30 vuotta vanhaa maataloushistoriaa.
    Nykyisellä karjamäärällä tuotanto ja kysyntä ovat kohtalaisessa tasapainossa.

    -Voipula alkuvuodesta antoi merkkejä kuitenkin toisenlaisesta kehityksestä eli elintarvikkeiden niukkuudesta joka johtaa nopeaan vähittäismyyntihintojen nousuun.

    Äänestä

  • Valehtelet.. kirjoitti:

    voi ei ole koskaan loppunut kaupoista ja sitä tuotetaan riittävästi..

    Voita meni paljon Venäjälle. Maksoivat paremmin kuin suomalaiset kauppiaat siinä syy voin niukkaan tarjontaan alkuvuodesta.
    Tapahtuma kuvaa hyvin sitä kuinka vaikea on tuottaa elintarvikkeita juuri sopivasti kysyntää vastaamaan.
    Aina pitäisi tuottaa hieman exraa kaikkea elintarvikkeissa, mutta auta armias kun jää viljaa, kananmunia tai voita varastoon, niin demari (tai oikeastaan palstapunikki eli aatevammainen demari) voivottelee ja taivastelee, voi,voi, voi ja VOI :)

    Äänestä

  • palstapunikille tied kirjoitti:

    Voita meni paljon Venäjälle. Maksoivat paremmin kuin suomalaiset kauppiaat siinä syy voin niukkaan tarjontaan alkuvuodesta.
    Tapahtuma kuvaa hyvin sitä kuinka vaikea on tuottaa elintarvikkeita juuri sopivasti kysyntää vastaamaan.
    Aina pitäisi tuottaa hieman exraa kaikkea elintarvikkeissa, mutta auta armias kun jää viljaa, kananmunia tai voita varastoon, niin demari (tai oikeastaan palstapunikki eli aatevammainen demari) voivottelee ja taivastelee, voi,voi, voi ja VOI :)

    .

    Äänestä

  • Mistä löydät "Markkinahintaista" ruokaa??? Sitä ei ole olemassa. Sitä ei tuoda Suomeen mistään eikä sitä viljellä missään.

    Siksi ruoka on Suomessa ja kaikkilalla maailmassa "ilmaista".

    Jos tietäisit minkä hintaista on markkinahantainen ruoka et haikailisi sen perään.

    Äänestä

puhdistaa kummasti palstaa, maataloustusta kun valehdellaan estoitta..

Äänestä
  • Tosiaan asiallinen avaus missä maaseutuvihamielinen mielipidepankki sai taas kerran opastusta globaalin elintarviketuotannon todellisiin ongelmiin.

    Toivotaan että tämä "vanha koira" oppi jotain myös pysyvästikin ettei seuraavassa aloituksessa ala taas sama vanha itku uudelleen.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


old_profile_51493 kirjoitti:

Palstalla lähes päivittäin esiintyy joukko maatalousvastaista propagandaa erityisesti maataloustukea kohtaan. Tosin propaganda on aivan liian juhlallinen ilmaus niille tunkiontakaisille ja hyvin vähäisiin tietomääriin perustuville väitteille, joita maataloustuesta esitetään. Jos näihin väitteisiin olisi uskominen, niin tukien poistaminenhan muuttaisi Suomen paratiisiksi.

Paitsi palstan talikkomaakarit, niin myös valtakuntamme pop-yliopisto eli Aalto-yliopsisto pitää sisällään suoranaista maatalousvastaisuutta, joka hipoo jo vihapuhetta katkerassa kateudessaan. Mainitussa oppilaitoksessa puuhasteleva Esko Niemi on pystynyt jopa tempaisemaan absoluuttisia lukujakin näkyville. Hänen mukaansa maatalouden tuki nielaisee vuosittain 3000 lottopotin verran veronmaksajien rahoja. (http://annaleena.puheenvuoro.uusisuomi.fi/46288-maataloustukia-leikattava-rajusti)

Toinen hyväkäs blogisti, joka näkyy käyneen maatalouden kimppuun on SAK:n pääekonomisti Olli Koski, joka näyttää varsin lumoutuneen edellä mainitun Esko Niemen maataloutta sättivästä blogikirjoituksesta. (http://aaltmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/08/24/maataloustuki-kasvanut-jo-tyottomyystukea-suuremmaksi). Voi vain arvailla, millaisiin mittoihin sitten jotkut vähän koulutetut ja kiihotukselle alttiit persoonallisuudet lietsoutuvat, kun näinkin oppineet ja korkeissa asemissa olevat henkilöt ovat äityneet maatalousvastaisiksi.

Varsinainen lietso maataloustukien poistamiseksi näkyy kumminkin oleva itse Esko Niemi, joka mediatietojen mukaan näkyy analysoivan maataloutta alkeistaloustieteeseen kuuluvalla vapaan kilpailun ideaalimallilla, mutta päätyy sitten ykskaks' puhumaan hyvinvointitappioista, jotka hän näköjään rinnastaa lähinnä liiketaloudellisen voiton käsitteeseen meuhkatessaan maatalouden nielemistä miljardeista, jotka ovat poissa jostakin Niemen kuvittelemasta järkevämmästä toiminnasta. Kaiken kukkuraksi Niemi laskee maataloustukiin mitä kummallisimpia asioita eikä vahingossakaan kerro mitä maataloutta järkevämpää saisimme tilalle, jos maatalous lopetettaisiin.

Toinen, edellistäkin suurempi, kardinaalivirhe on soveltaa kapitalististen verstaiden täydellisen kilpailun mallia maatalouteen, johon se ei kerta kaikkiaan sovellu. Ruuantuotanto on elinehto, mutta kaikenmaailman härpäkkeiden tuottaminen ei sitä ole. Maataloutta ei voi virittää siinä määrin viimeisen päälle kuin verstas voidaan virittää jonkin optimointimallin mukaiseksi. Maatalous on säiden armoilla eikä säätäkään ole optimointimalleista huolimatta pystytty ennustamaan juuri nenää pidemmälle.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu