Budjetoidaanko valtiontaloutta karkeasti tuollaisella 20 vuoden etukäteisvisiolla?
Jos ei niin tässä syy miksi olisi hyvä toimia niin.
Jos hieman tunteella asian tuo esiin niin suuret ikäluokat, joka on isoin äänestäjäkunta, jakaen ikäluokkansa tarpeet; vapaa-ajan ja eläkeasioiden mukaan on päässyt varsin helpolla
elämässään. Näin ainakin kun joku asijaa jälkikäteen esim. vuonna 2040 tarkastelee.
Nimittäin ensin he ovat pääsääntöisesti olleet niitä jotka olivat innokkaasti ylikuumentamassa taloutta
ja kuitenkin ikänsä puolesta olivat laman osalta paremmassa selvitymisasemassa halliten jo työmarkkinoita, nyt voitto vielä kruunautuisi koko yhteisön kannalta varsin tasapainottomaksi jos läpi menisi jokin valtioavusteinen eläkeputki, joka vastaisi nyt lyhytjänteisesti ajan trendejä.
Yleensä se joka ensimmäisenä metelöi eniten saa parhaat palat ja viimeksi tulijoille jää luu kurkkuun ja luuta käteen ja tehtäväksi vain juhlien siivous ja kriisistä selviytyminen.
Jos esimerkin hakee riittävään värikylläisestä mielikuvastosta niin asiaa voinee ainakin
jossain määrin rinnastaa vaikka sotilaskoulutukseen sotavuosina, jossa vanhempi ikäluokka tekee tulikasteensa helposti etenevässä hyökkäysvaiheessa, saa hyvän alun ja pääsee reserviin korkeintaan lievästi haavoittuneena ennen sodan päättymistä. Nuorempi ikäluokka saa sen sijaan tulikasteensa paikassa josta ei eteenpäin mennä. Kärsimyksen kruunun enää sinetöi se, että kotiin tullessa viimein ei sitäkään enää ole kun täytyy alkaa siivoilla vielä muiden itsekeskeisten rohmureitten jälkiä ja pitää heistä vielä vajavaisin voimin huolta siihen tapaan kuin ovat itsensä totuttaneet.
Kyllä eläkkeelle pääsee ja vapaa-aikaa saa olla jos sen tekee omalla työllä, mutta toivottavasti ei valtiolta äänestyspaineiden edessä sentään löydy TUKEA siihen asiaan, jokuhan sen loogisesti taas tulevaisuudessa maksaa ja kuten aina historiassa, niin tarpeettoman kriisin kautta (JOS JA JOS olisi vaan jotenkin ennalta varauduttu tai mukama tiedetty niin olis voitu välttää ,mutta kun ei huvittanut).
Ennakointia asioihin ja elämää sujuu tasapainoisemmin muuallakin kuin liikenteessä, on elo muutenkin ihan riittävän vaikeaa, puhumattakaan siitä jos antaa aina periksi niille joille ahneuden rajat tulee vastaan vain jos itse valtiovalta asiasta muistuttaa.
Jos ei niin tässä syy miksi olisi hyvä toimia niin.
Jos hieman tunteella asian tuo esiin niin suuret ikäluokat, joka on isoin äänestäjäkunta, jakaen ikäluokkansa tarpeet; vapaa-ajan ja eläkeasioiden mukaan on päässyt varsin helpolla
elämässään. Näin ainakin kun joku asijaa jälkikäteen esim. vuonna 2040 tarkastelee.
Nimittäin ensin he ovat pääsääntöisesti olleet niitä jotka olivat innokkaasti ylikuumentamassa taloutta
ja kuitenkin ikänsä puolesta olivat laman osalta paremmassa selvitymisasemassa halliten jo työmarkkinoita, nyt voitto vielä kruunautuisi koko yhteisön kannalta varsin tasapainottomaksi jos läpi menisi jokin valtioavusteinen eläkeputki, joka vastaisi nyt lyhytjänteisesti ajan trendejä.
Yleensä se joka ensimmäisenä metelöi eniten saa parhaat palat ja viimeksi tulijoille jää luu kurkkuun ja luuta käteen ja tehtäväksi vain juhlien siivous ja kriisistä selviytyminen.
Jos esimerkin hakee riittävään värikylläisestä mielikuvastosta niin asiaa voinee ainakin
jossain määrin rinnastaa vaikka sotilaskoulutukseen sotavuosina, jossa vanhempi ikäluokka tekee tulikasteensa helposti etenevässä hyökkäysvaiheessa, saa hyvän alun ja pääsee reserviin korkeintaan lievästi haavoittuneena ennen sodan päättymistä. Nuorempi ikäluokka saa sen sijaan tulikasteensa paikassa josta ei eteenpäin mennä. Kärsimyksen kruunun enää sinetöi se, että kotiin tullessa viimein ei sitäkään enää ole kun täytyy alkaa siivoilla vielä muiden itsekeskeisten rohmureitten jälkiä ja pitää heistä vielä vajavaisin voimin huolta siihen tapaan kuin ovat itsensä totuttaneet.
Kyllä eläkkeelle pääsee ja vapaa-aikaa saa olla jos sen tekee omalla työllä, mutta toivottavasti ei valtiolta äänestyspaineiden edessä sentään löydy TUKEA siihen asiaan, jokuhan sen loogisesti taas tulevaisuudessa maksaa ja kuten aina historiassa, niin tarpeettoman kriisin kautta (JOS JA JOS olisi vaan jotenkin ennalta varauduttu tai mukama tiedetty niin olis voitu välttää ,mutta kun ei huvittanut).
Ennakointia asioihin ja elämää sujuu tasapainoisemmin muuallakin kuin liikenteessä, on elo muutenkin ihan riittävän vaikeaa, puhumattakaan siitä jos antaa aina periksi niille joille ahneuden rajat tulee vastaan vain jos itse valtiovalta asiasta muistuttaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Aina kannattaa varautua pahimpaan.
Normaalisti kuiaan ei vastaisi tälläisiin
jos samassa pöydässä olisi.
Asianomaisessa kirjoituksessa ei ole mitään pahimpaan varautumista vaan pelkkää faktaa. Asioihin ei kannata osallistua plekän sabotaasiluonteen vuoksi eikä muutenkaan jos ei ole mitään tietoa tai ymmärrystä aiheesta.
Fraaseja voi mennä heittelemään terassillekin.
Tai vaikka potkia seiniä kotona.