Kari Arolan kirjoituksen pastissi

Suomenruotsalaisuus - satusetien sepite
Aito- vai sanoisinko umpiruotsinkieliset poliitikot ruokkivat liki kiihkokansallisia ennakkoluuloja. Vaarallisesti.

Suomenruotsalaista kansaa ei ole, vaikka sillä pörhistellään Rkp-mediassa.
Ruotsinkielisyys on poliittinen käsite, vierassekoitus, synnytetty Suomen enemmistöä vastaan.

Käväistään historiassa.

Suomenniemelle tuli asutus mannerjään sulaessa yli 10 000 vuotta sitten. Sen jälkeen tänne muutettiin monesta suunnasta. Itä-Suomi poikkeaa geeniperimältään enemmän Länsi-Suomesta kuin saksalaiset englantilaisista.

Emeritusprofessori Matti Klinge kirjoittaa näin:
"Kaikki muuttoliikkeet ovat tuoneet mukanaan perintötekijöitä ja kulttuurivaikutteita, ja koska saapujat ovat useimmiten edustaneet korkeampaa sivistyksen ja tekniikan tasoa, he ovat vaikuttaneet kulttuurin ja yhteiskunnan rakenteisiin voimakkaammin kuin heidän määrästään voisi päätellä."
Näin Klinge, rkp-läinen historian professori helsingin yliopistossa, Rkp:n agenttina.

Neitseelliseen ruotsinkielisyyteen vedotaan tunteikkaasti.
Kansallismielisyys, tuontitavarana, perustuu Axel Olof Freudenthaliin. Samaa kieltä puhuva ruotsinkielinen kansa oli herätettävä tietoiseksi itsestään ja oli luotava oma valtio, ainakin virtuaalivaltio tai ainakin kulttuuriautonomia. Ainakain puolue, Ruotsalainen kansapuolue ja sen rahastot.
Freudenthal omaksui rasistiset käsityksensä suomalaisuudesta 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa ja levitti niitä Venäjään kuuluneessa Suomen suurruhtinaskunnassa.

Yltiösvekomaanit vastustivat suomen kielen opetusta, jopa piikilankoja viritettiin suomenkielisten koulujen ympärille. Se on hupaisaa, sillä Suomessa ei koskaan ole asunut edes 20 %:a ruotsinkielisiä. Ei koskaan.
Koko Suomi on aina ollut yli 89 %:sesti suomenkielinen.

Ruotsin osana Suomi oli pääkaupunkinsa Tukholman vaikutuspiirissä. Venäjän suurruhtinaskuntanakin Suomi säilytti siteensä Ruotsiin.
Ruotsille Suomen menettäminen oli valtava trauma. Vasta n. 1830-luvulla sana Finland taas mainittiin silloisessa Ruotsin lehdistössä, kun Ruotsissta käsin alettiin luoda Runeberg-kulttia suurella rahalla..

Suomenruotsalaisuuden tunnukset ovat ulkomaalaisten luomia.Esim. Lucia, snapsit.. Muuta ei olekaan.

Helsinki, valkoinen pääkaupunki, on berliiniläissyntyinen arkkitehdin Engelin luomus. Saksalaisen käsialaa on myös Turussa ja Oulussa.
Maamme Laulun, kansallishymnin, sävelsi hampurilaissyntyinen Pacius Runebergin ruotsinkielisiin säkeisiin. Tai kyseessä oli alunperin saksalainen perinnelaulu. Suomenkieliset olivat pitkään sorrettuja omassa maassaan.
Lutherilaisuus taas toi saksalaisvaikutteita.
Sauna on supisuomalainen sana, joka tarkoittaa huonetta, jossa on kiuas ja lämmin, jossa peseydytään.
Perusruokamme oli pitkään ruis, on vieläkin. Peruna, inkojen ikiaikainen eväs, tuli Saksanmaan kautta Pommerin sodasta ruotusotilaiden mukana. Eräs mielijuomamme on kahvi, kansainvälinen juoma.
Kalevala on mittaamattoman arvokas kansalliseepos, ainutalaatuinen kokoelma. Kantele kansallissoitin. Kaskenpoltto maanviljelystapa. Mämmi rukiin jalostaminen ruuaksi..

Fennomaanit, suomalaismieliset, sytyttivät kansallisen heräämisen soihdun, 1800-luvulla. Ensin valaistuivat ylioppilaat.
Suomalaissuusaatteen elähdyttämien ruotsinkielisten säätyläispoikien tahto oli saada suomenkieliset ylös sorretusta semastaan. Moni heistä oli alunperin suomenkielisestä suvusta, mutta oli joutunut oppimaan ruotsin koulussa.Oppineisto ymmärsi, että kansan oli saatava oikeutta. Aiemminhan eivät suomenkieliset saaneet mitään virkaa ollenkaan. Tdelleenkään ei suomenkielinen saa virkaa valtiolta eikä kunnalta, jos ei ole suorittanut pakkoruotsia peruskoulussa lukiossa ja korkeakoulussa.

"Kansallisen kulttuurin luojat loihtivat suomalaisen yhtenäisyyden ja yhteenkuuluvuuden omien päämääriensä tueksi", kuten kulttuurihistorijoitsija Jari Ehnrooth on havainnut. Historiankirjoittajan Ilkka Liikasen mukaan fennomaanit alkoivat keinotella poliittisessa retoriikassaan käsitteellä "kansakunnan yhteinen tahto".
Tuttua poliittista kielenkäyttöä tänäänkin.

Topeliaanisen seesteinen kuva ahkerasta, vaatimattomasta, yhtenäisestä kansasta on suomalaisuusaatteen ansiosta tunnettua ulkomaillakin yhä edelleen.Me olemme nytkin Euroopan luotettavia maksumiehiä. Suomalaisuusmyyttiä on toisteltu rahvaalle alakoulusta alkaen ja nyt se on brändi.
Muuttumatonta kansanluonnetta on puolustettava maahantulijoita vastaan? Terve itsesuojeluvaisto ei avaa ovia kaikille, vaan suojelee itseä ja omiaan.
Suomenkielisyyden pelko, ylenkatse suomalaisuutta kohtaan, jopa rasismi näyttää olevan sairauden kaltaista joissain Rkp:n lahjomissa henkilöissä?
Ilmiölle on sana: pakkoruotsihuoruus.

Totta kai nykysuomalaisilla on aihetta olla