Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas piiskaa uusimman Kanava-lehden kolumnissaan suomalaista EU-keskustelua isojen periaatteellisten kysymysten äärelle. Sailaksen mukaan ”edessä on valintoja, jotka voivat olla itsenäisen Suomen suvereniteetin kannalta yhtä tärkeitä kuin sotien yhteydessä tehdyt päätökset, EU:n jäsenyys tai talous- ja rahaliittoon meno”.
Sailas ilmoittaa olevansa ”yhä sitä mieltä, että Suomi toimi - sen aikaisten tietojen varassa - oikein liittyessään unionin jäseniksi ja hakeutuessaan ensimmäisten joukossa talous- ja rahaliittoon. Sailas haluaa kuitenkin purkaa pettymystään EU:hun ja eurohankkeeseen.
Sailaksen esittämää kritiikkiä on paha sivuuttaa asiantuntemattomana polemisointina, sillä hän työskennellyt valtiovarainministeriön korkeimpana virkamiehenä, pysyvänä valtiosihteerinä vuodesta 1995.
Sailaksen mielestä, ”on viisasta myöntää, että euroon mentäessä oltiin eräiltä osin naiiveja, suorastaan lapsellisen hyväuskoisia”.
- Uskottiin, että vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen budjettikuri, joka kielsi omasta syystään vaikeuksiin joutuneen jäsenmaan pelastamisen muiden jäsenmaiden rahoilla, tuli ottaa todesta, Sailas tykittää.
Rahaliittoa luotaessa Sailaksen mielestä huomiota kiinnitettiin yksipuolisesti vain talouden numeroihin, jolloin liian vähälle huomiolle jätettiin mukaan pyrkivien maiden historia, hallinnon ja oikeuslaitoksen toimivuus, moraaliset ja eettiset käsitykset sekä kansalaisten suhde valtioon.
Sailaksen esittämä kritiikki edustaa tietenkin viisauden helpointa lajia, jälkiviisautta, mutta valuvikojen tunnustaminen saattaa olla helpompaa EU:n kehitystä aitiopaikalta vuosikymmeniä seuranneelle huippuvirkamiehelle kuin EU-politiikasta vastuuta kantavalle poliitikolle, joka yrittää pelastaa sen, mitä pelastettavissa on.
Sailas ilmoittaa olevansa ”yhä sitä mieltä, että Suomi toimi - sen aikaisten tietojen varassa - oikein liittyessään unionin jäseniksi ja hakeutuessaan ensimmäisten joukossa talous- ja rahaliittoon. Sailas haluaa kuitenkin purkaa pettymystään EU:hun ja eurohankkeeseen.
Sailaksen esittämää kritiikkiä on paha sivuuttaa asiantuntemattomana polemisointina, sillä hän työskennellyt valtiovarainministeriön korkeimpana virkamiehenä, pysyvänä valtiosihteerinä vuodesta 1995.
Sailaksen mielestä, ”on viisasta myöntää, että euroon mentäessä oltiin eräiltä osin naiiveja, suorastaan lapsellisen hyväuskoisia”.
- Uskottiin, että vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen budjettikuri, joka kielsi omasta syystään vaikeuksiin joutuneen jäsenmaan pelastamisen muiden jäsenmaiden rahoilla, tuli ottaa todesta, Sailas tykittää.
Rahaliittoa luotaessa Sailaksen mielestä huomiota kiinnitettiin yksipuolisesti vain talouden numeroihin, jolloin liian vähälle huomiolle jätettiin mukaan pyrkivien maiden historia, hallinnon ja oikeuslaitoksen toimivuus, moraaliset ja eettiset käsitykset sekä kansalaisten suhde valtioon.
Sailaksen esittämä kritiikki edustaa tietenkin viisauden helpointa lajia, jälkiviisautta, mutta valuvikojen tunnustaminen saattaa olla helpompaa EU:n kehitystä aitiopaikalta vuosikymmeniä seuranneelle huippuvirkamiehelle kuin EU-politiikasta vastuuta kantavalle poliitikolle, joka yrittää pelastaa sen, mitä pelastettavissa on.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.