"Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen arvioi, ettei hallitus saavuta tavoitteitaan valtion velkaantumisen taittumisesta.
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallituksen ohjelmaan kirjattiin 14 kuukautta sitten, että valtion velkasuhde käännetään laskuun vaalikauden loppuun mennessä.
"Ei siinä tulla onnistumaan. Kun hallitus ne tavoitteensa asetti, puhuttiin jo siitä, että ne ovat aika optimistisia. Sen jälkeen maailmantalous ja myös Suomen talous ovat kehittyneet huonommin kuin silloin siinä positiivisessa skenaariossa odotettiin", Puttonen sanoo.
Valtio ottaa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaan uutta velkaa ensi vuonna liki 6,6 miljardia euroa. Velan määrä on ensi vuoden lopussa jo 95 miljardia euroa.
Puttosen mukaan Suomen kansantalous kestää velkaantumisen lyhyellä aikavälillä.
"Se, että Suomen korot ovat nyt niin alhaalla johtuu pitkälti siitä, että maailman raha hakeutuu turvasatamiin. Yhdysvaltojen liittovaltionkin obligaatioiden korot ovat alhaalla, vaikka Yhdysvaltojen velkaantuminen on poissa käsistä, holtitonta. Se on kuitenkin vähemmän huono kohde sijoittajien mielestä kuin nämä Etelä-Euroopan valtioiden obligaatiot ovat", Puttonen sanoo.
Tänä vuonna valtion velanotosta 40 prosenttia on alle vuoden mittaisia lainoja, joiden korko on negatiivinen eli inflaatiota alhaisempi. Myös pitkät korot ovat tulleet alas. Valtiokonttorista kerrotaan, että heinäkuun lopussa valtion lainojen keskimääräinen korko oli 2,24 prosenttia.
Alhaisilla koroilla velkaantuminen on Puttosen mukaan paljon helpompaa kuin velan pois maksaminen. Hän muistuttaa, että kun Suomi 1990-luvun lopulla maksoi pois velkojaan, elettiin vertaansa vailla ollutta talouden nousukautta.
Puttonen huomauttaa, että korot eivät pysy alhaalla "maailman tappiin" asti. Velkaa on myös uusittava, jolloin korkotason nousu alkaa tuntua.
Valtiovarainministeriö arvioi budjettiehdotuksessaan, että yhden prosenttiyksikön nousu euroalueen korkotasossa toisi ensi vuonna valtiolle lisäkustannuksia 215 miljoonaa euroa. Toisin sanoen valtion bruttolainanotto eli uuden velan lisäksi vanhojen velkojen uusiminen on yhteensä yli 20 miljardia euroa.
.
Jaa artikkeli:
Tallenna
.
Uutta!Voit tallentaa artikkeleita myöhempää käyttöä varten. Artikkelit tallentuvat omaan leikekirjaasi.
"
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallituksen ohjelmaan kirjattiin 14 kuukautta sitten, että valtion velkasuhde käännetään laskuun vaalikauden loppuun mennessä.
"Ei siinä tulla onnistumaan. Kun hallitus ne tavoitteensa asetti, puhuttiin jo siitä, että ne ovat aika optimistisia. Sen jälkeen maailmantalous ja myös Suomen talous ovat kehittyneet huonommin kuin silloin siinä positiivisessa skenaariossa odotettiin", Puttonen sanoo.
Valtio ottaa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaan uutta velkaa ensi vuonna liki 6,6 miljardia euroa. Velan määrä on ensi vuoden lopussa jo 95 miljardia euroa.
Puttosen mukaan Suomen kansantalous kestää velkaantumisen lyhyellä aikavälillä.
"Se, että Suomen korot ovat nyt niin alhaalla johtuu pitkälti siitä, että maailman raha hakeutuu turvasatamiin. Yhdysvaltojen liittovaltionkin obligaatioiden korot ovat alhaalla, vaikka Yhdysvaltojen velkaantuminen on poissa käsistä, holtitonta. Se on kuitenkin vähemmän huono kohde sijoittajien mielestä kuin nämä Etelä-Euroopan valtioiden obligaatiot ovat", Puttonen sanoo.
Tänä vuonna valtion velanotosta 40 prosenttia on alle vuoden mittaisia lainoja, joiden korko on negatiivinen eli inflaatiota alhaisempi. Myös pitkät korot ovat tulleet alas. Valtiokonttorista kerrotaan, että heinäkuun lopussa valtion lainojen keskimääräinen korko oli 2,24 prosenttia.
Alhaisilla koroilla velkaantuminen on Puttosen mukaan paljon helpompaa kuin velan pois maksaminen. Hän muistuttaa, että kun Suomi 1990-luvun lopulla maksoi pois velkojaan, elettiin vertaansa vailla ollutta talouden nousukautta.
Puttonen huomauttaa, että korot eivät pysy alhaalla "maailman tappiin" asti. Velkaa on myös uusittava, jolloin korkotason nousu alkaa tuntua.
Valtiovarainministeriö arvioi budjettiehdotuksessaan, että yhden prosenttiyksikön nousu euroalueen korkotasossa toisi ensi vuonna valtiolle lisäkustannuksia 215 miljoonaa euroa. Toisin sanoen valtion bruttolainanotto eli uuden velan lisäksi vanhojen velkojen uusiminen on yhteensä yli 20 miljardia euroa.
.
Jaa artikkeli:
Tallenna
.
Uutta!Voit tallentaa artikkeleita myöhempää käyttöä varten. Artikkelit tallentuvat omaan leikekirjaasi.
"
Vastaukset 6
Vanhimmat
2008, 2009 ja 2010 veronalennukset velkaannuttivat Suomen. Katainen ja Vanhanen olivat tekemässä näitä. 2007 hallitukselle ei kelvannut että Suomella oli silloin laskeva valtionvelka. Törpöt tietoisesti velkaannuttivat demokratiaa, jotta demokratiaa voidaan leikata pois.
Katainen on jostain syystä kovin hiljaa näistä tekemistään veronalennuksista.
Ne tehtiin suurituloisimmille! Nyt leikataan taas köyhiltä..
"Etenkin rahoitusmarkkinoilla riittää kysymyksiä siitä, mitä eurojohtajat itse asiassa sopivat kesäkuun lopussa päättäessään muun muassa EU:n hätärahastojen käyttämisestä Espanjan horjuvan pankkisektorin pääomittamiseen.
Eurokriisi
Eurokriisi kärjistyy päivä päivältä. Taloussanomat seuraa tilannetta.
Epätietoisuus koskee myös Euroopan keskuspankin EKP:n roolia tulevissa operaatioissa sekä sitä, keneltä tukea tarvitsevat maat apua pyytävät valtionvelkakirjojen korkojen laskemiseen - EKP:ltä vai hätärahastoilta.
Rajoyn mukaan ministerit tulee saada koolle pikaisesti, "takaamaan euron peruuttamattomuus". Hän arvioi, että kokouksessa tulisi saada aikaan tarkennuksia myös siihen, millä aikataululla euroalueella siirrytään kohti pankkiunionia.
Rajoy esitti kokouspyynnön kirjeitse Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Herman van Rompuylle
"
Mitä sitten?
Nyt jo lama!
Jykän tupeksinta vei Suomen tuhoon!