maataloustukiin, niin ainakin palstan "tietoviisaat" väittävät.
Jos näin on, niin miksiköhän nyt, kun kepu on pois vallan
kammareista, ei tukiaisia kertakaikkiaan siirretä historiaan?
Vai liekö kepulla oppositiosta käsinkin jotain salattua valtaa
estää moinen "järkeistäminen"?
Jos näin on, niin miksiköhän nyt, kun kepu on pois vallan
kammareista, ei tukiaisia kertakaikkiaan siirretä historiaan?
Vai liekö kepulla oppositiosta käsinkin jotain salattua valtaa
estää moinen "järkeistäminen"?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyllä tällaistakin poliittista keskustelua voidaan alkaa vähitellen käymään. Politiikassa ei kannata kuitenkaan tehdä liian äkkipikaisia käännöksiä, koska sellaisten yhteiskunnalliset seuraukset voivat olla ikäviä.
Hyvä esimerkki siitä, että politiikassa on mahdollista kuitenkin muuttaa suuntaa, on kuntarakenneuudistus. Se on mahdollista juuri siksi, että Kepu on poissa vallan kammareista. Kuntarakenneuudistuksella voi sitäpaitsi olla pitkäaikaisvaikutuksia myös maatalouteen ja sen tukiaisiin.
Maataloustuista on sovittu kaiken lisäksi EU:n kanssa. Suomi on sitoutunut EUn yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Kansallinen tuki on omassa valinnassamme. EU on pitänyt sitä välikaikaisena. Kepuhan on kritisoinut hallitusta siitä, että se kyseenalaistaa euromaiden tukipolitiikkaa mm. vakuuvaatimuksilla. Pelkona on ollut se, että Suomi joutuu maksamaan siitä myöhemmin poliittista hintaa mm. kansallisten maataloustukien poistamisena. Nykyhallitus näkee siten muut arvot tärkeämmäksi kuin maataloustukien säilyttämisen. Tässä kohdin voi sanoa, että hallitus on ainakin siirtävät maataloustuet muita asioita vähäisemmäksi.
Hiljaa hyvää tulee vaikka velkaa joudutaan ottamaan tällä hetkellä miljardin kuukausivauhtia.
Keskittämisellä ja tukien poistolla on akuuttia tarvetta, muuten elätti-suomi tuhoaa ennenpitkää terveimmän osan suomea, eli energisen pääkaupunkiseudun.
Pidä koko Suomi asuttuna -hokema on ollut erittäin tuhoisaa Suomen kannalta. Siitä pitäisi vihdoin viimein päästä eroon. Hallitus on ottanut yhden askeleen sitä kohden kuntarakenneuudistuksella, mutta se on aivan liian lyhyt askel ja ajallisesti kestämätön, kun puhutaan vaikutuksista. Meillä pitäisi olla hokemana se, että pidä toimiva osa Suomea elävänä ja iskuvalmiina, jotta pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa. Kun meitä on 50 miljoonan sijasta vain 5 miljoonaa, emme tarvitse asuinkäyttöön kaikkea erämaata. Jos tuo erämaa alkaa houkutella puuttuvia 45 miljonaa, niin sitten asiaa voidaan tarkastella uudestaan.
Ajattelusi on kovin mustavalkoista. Kepu ei ole ainut syyllinen maataloustukiin. Ne ovat olleet toisenlaisessa yhteiskunnalisessa tilanteessa ehkä perustellumpia, mutta nyt kun siirrytty markkinatalouteen, on yhä vähemmän syitä moiseen suunnitelmatalouteen.
Kepu on kuitenkin puolueista se, jolle maatalousyrittäjien edunvalvonta on kovin läheistä. Ei varmaan ole sattumaa, että nimenomaan Kepun kansanedustajista noin puolella on maataloustaustaa, kun muissa puolueissa näin ei ole. Kepu asettaa siis maatalouden puolustamisen korkealle sijalle ja niin korkealle, että Kepua voidaan pitää esnsijaisesti maatalouspuolueena eikä yleispuolueena. Muut puolueet asettavat monet muut asiat maataloutta tärkeämmäksi ja tekevät poliittisia ratkaisuja sen mukaisesti. Hallituspuolueet uskovat enemmän markkinaehtoiseen talouteen ja siihen, että meidän tulee kansakuntana pärjätä nimenomaan sillä sarakkeella eikä niinkään vanhassa suunnitelmataloudessa.