Havaintoja lopun ajan kepulaisuudesta

Ohoh! Sipoon korvissa on tullut nimittäin samoiltua ja sieniäkin on mennä syksyinä löytynyt. Etupäässä olen onnistunut keräilemään myöhemmällä syksyllä suppilovahveroita, mutta tekisi kyllä mieli löytää kanttarelleja ja herkkutattejakin. Joten kertonet tarkat paikat, jos sellaisiin törmäät.

Vaikka olen pitänyt Kepua vahingollisena poliittisena liikkeenä, hieman on alkanut kyllä käymään sääliksi sen uskolliset kannattajat, jotka ovat varmaankin perustaneet uskonsa vilpittömyyteen. Tämä tuli mieleeni tämän vuotisella Lapin reissulla, missä esim. Pelkosenniemellä ja Inarissa törmäsi eräänlaisen alakulon ja periksiantamisen ilmapiiriin. Toisin oli asianlaita taas Kuusamossa ja Saariselällä, missä huomisen toivo on käsinkosketeltavan elävä. Poliitikkojen pitäisi vaan ymmärtää se, mistä epäotoivo ja toivo kumpuavat. Siellä missä taloudellinen toiminta on vireää kuten mainistuissa matkailun ympärillä pyörivissä paikoissa, on myös huomisen toivoa. Järkevää olisi vahvistaa tätä toivoa eikä hukata rajallisia resursseja sen hokeman tukemiseen, joka haluaa pitää koko Suomen asuttuna.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ohoh! Sipoon korvissa on tullut nimittäin samoiltua ja sieniäkin on mennä syksyinä löytynyt. Etupäässä olen onnistunut keräilemään myöhemmällä syksyllä suppilovahveroita, mutta tekisi kyllä mieli löytää kanttarelleja ja herkkutattejakin. Joten kertonet tarkat paikat, jos sellaisiin törmäät.

Vaikka olen pitänyt Kepua vahingollisena poliittisena liikkeenä, hieman on alkanut kyllä käymään sääliksi sen uskolliset kannattajat, jotka ovat varmaankin perustaneet uskonsa vilpittömyyteen. Tämä tuli mieleeni tämän vuotisella Lapin reissulla, missä esim. Pelkosenniemellä ja Inarissa törmäsi eräänlaisen alakulon ja periksiantamisen ilmapiiriin. Toisin oli asianlaita taas Kuusamossa ja Saariselällä, missä huomisen toivo on käsinkosketeltavan elävä. Poliitikkojen pitäisi vaan ymmärtää se, mistä epäotoivo ja toivo kumpuavat. Siellä missä taloudellinen toiminta on vireää kuten mainistuissa matkailun ympärillä pyörivissä paikoissa, on myös huomisen toivoa. Järkevää olisi vahvistaa tätä toivoa eikä hukata rajallisia resursseja sen hokeman tukemiseen, joka haluaa pitää koko Suomen asuttuna.

Lue lisää

Huono oli sienisaalis. En ole moneen vuoteen Sipoon korvessa käynyt, ja kun nyt ensiksi lähdin Porvoontieltä Österdundomista pohjoiseen päin, niin siellähän tuli vastaan kaupunkia, niitä uusia kaupunginosia, joita Helsinki rakentaa Sipoosta saamalleen alueelle. Kyllä sieltä pääsi poikkeamaan metsäänkin, mutta sieniä oli kovin vähän, ilmeisesti on jo poimittu ne alueet.

Sitten palasin takaisin Porvoontielle ja jatkoin myöhemmästä tienristeyksestä pohjoiseen, Sipoon kirkonkylälle eli Nikkilään johtavalle tielle, Immersbyvägen se taitaa olla nimeltään, ja sen tien varrella molemmin puolin on metsääkin, ja jonkin verran myös sieniä. Mutta on kai jo ollut liian kauan kuivaa, kun tatit ja haperot olivat kuivahtaneita tai matoisia. Rouskuja ei ollut vielä ollenkaan, kun niissä maisemissa ei juurikaan ole aikaisinta rouskua, kangasrouskua.

No, sainhan jonkin verran kantarelleja, vaaleita orakkaita vähän enemmän ja muutaman virheettömän herkkutatinkin. Niitä paistoin lounaani, naisystäväni tekemien kaalikääryleiden lisukkeeksi ja enemmän jäi vielä perattuna jääkaappiin. Täytyy lähteä loppuviikosta Nuuksioon tai Porkkalan niemelle, joissa minulla on tiedossa parempia sienimaita, joskin varsinkin Porkkalassa on myös paljon poimijoita.

Noiden koluamieni teiden väliinhän taisi jäädä yksi pienempi tie, jonka varrella kai aikoinaan oli niitä alueita, joissa sotaväkikin harjoitteli, minäkin UudJP:ssa palvellessani siellä muutaman kerran komppaniamme kanssa, mutta niistä ajoista on jo niin kauan, että en paremmin muista.

Enpä voi tänäisen kokemukseni perusteella erityisemmin suositella noita Sipoon korpia sienestämiseksesi, mutta kyllä niihin varmasti enemmän sieniä tulee, kun on niiden aika paremmin.

xxxxxxx

Mukavasti on avauksesi kirvoittanut keskustelua, asiallistakin, joskin tietysti myös sitä tavallista. Omienkin kokemusteni valossa yhdyn kyllä noihin vastauksessasi esittämiisi mielipiteisiisi.

Näkyisihän palstalla olevan muutakin, johon voisin tarttua, ainakin tuo Seppo Ilmarisen avaus, jossa myös olet käyttänyt hyviä puheenvuoroja, mutta taidan käyttää loppuiltani lueskeluun ja olympialaisten vuoksi katsomatta jääneiden muutaman mielenkiintoisen ohjelman, digiboxilleni tallettaman katseluun ja ihan joutilaisuuteen.

En usko kepulaisuuden kokonaan loppuvan, ainakaan ihan heti. Ruotsissahan tosin näin on vaarassa käydä, kun siellä on se 4 prosentin äänikynnys. Olen tässä kohdin enemmän Väyrysen linjoilla, kun hän ennusti Kepun minimalisoituvan pienpuolueeksi, jonka kannatus on pohjoismaisella tasolla. Uskoisit ja luottaisit sinäkin puolueesi kunnianpuheenjohtajan sanaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

En usko kepulaisuuden kokonaan loppuvan, ainakaan ihan heti. Ruotsissahan tosin näin on vaarassa käydä, kun siellä on se 4 prosentin äänikynnys. Olen tässä kohdin enemmän Väyrysen linjoilla, kun hän ennusti Kepun minimalisoituvan pienpuolueeksi, jonka kannatus on pohjoismaisella tasolla. Uskoisit ja luottaisit sinäkin puolueesi kunnianpuheenjohtajan sanaan.

Lue lisää

Eipä punikkipossu tohtinut (ei ollut tietävinään) sanoa montako punikkivetoista hallitusta on Euroopassa. Niitä on neljä.

Hoh, hoh, hoooooooooooooo, montako se on prosenteissa? Hoh, hoh, hooooo, nostakaa mi....

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikea laji enkä taida nyt yrittää siinä lajissa. Länsimaiden taantuminen ja romahtaminen ei ole kuitenkaan minusta mikään päivänselvä asia. Nyt näyttää tietysti siltä, että Aasia ajaa kovalla vauhdilla kiinni ja ohi. Mutta siinä voi olla mukana myös vauhtisokeutta. Kun Kiinassa elintaso nousee, se alkaa vähitellen kohdata samoja ongelmia kuin länsimaatkit. Silloin länsimaiden etuna voi olla tietynlainen ketteryys, kun asioista ei tarvitse sopia kommunistisen puolueen vuosittaisissa puoluekokouksissa.

Eräät ennusukset povaavat raaka-aineiden tuottajille kuten Venäjälle tulevaisuudessa kulta-aikoja. Saattaahan se näinkin olla, mutta eivät ne raaka-aineetkaan mene kaupaksi, ellei niistä jalosteta jotain sellaista, mikä houkuttelee ostajia. Jalostamisen taito on kuitenkin edelleen aika lailla länsimaisten hyppösissä.

Tulevaisuuden suhteen on monta sellaista muuttuja, joiden merktiystä on vielä vaikea arvioida. Yksi näistä on Aasian maiden väkimäärä ja kulutuksen raju kasvu. Se yhtälö voi olla kestämätön ja aiheuttaa vielä paljon päänvaivaa maailmalla. Tällaisia asioita varten Venäjän sotilaallinen strategia on painottunut selvästi itään ja etelään eikä länteen.

Suomelle Venäjä on suuri mahdollisuus, joskin mahdollisesti myös uhka, jos tilanne sattuisi maailmalla kärjistymään. Mahdollisuus Venäjä on ennen kaikkea taloudellisesti. Venäjän talouden kasvu tilittyy myös Suomen taseen alaviivan alle plusmerkkisenä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikea laji enkä taida nyt yrittää siinä lajissa. Länsimaiden taantuminen ja romahtaminen ei ole kuitenkaan minusta mikään päivänselvä asia. Nyt näyttää tietysti siltä, että Aasia ajaa kovalla vauhdilla kiinni ja ohi. Mutta siinä voi olla mukana myös vauhtisokeutta. Kun Kiinassa elintaso nousee, se alkaa vähitellen kohdata samoja ongelmia kuin länsimaatkit. Silloin länsimaiden etuna voi olla tietynlainen ketteryys, kun asioista ei tarvitse sopia kommunistisen puolueen vuosittaisissa puoluekokouksissa.

Eräät ennusukset povaavat raaka-aineiden tuottajille kuten Venäjälle tulevaisuudessa kulta-aikoja. Saattaahan se näinkin olla, mutta eivät ne raaka-aineetkaan mene kaupaksi, ellei niistä jalosteta jotain sellaista, mikä houkuttelee ostajia. Jalostamisen taito on kuitenkin edelleen aika lailla länsimaisten hyppösissä.

Tulevaisuuden suhteen on monta sellaista muuttuja, joiden merktiystä on vielä vaikea arvioida. Yksi näistä on Aasian maiden väkimäärä ja kulutuksen raju kasvu. Se yhtälö voi olla kestämätön ja aiheuttaa vielä paljon päänvaivaa maailmalla. Tällaisia asioita varten Venäjän sotilaallinen strategia on painottunut selvästi itään ja etelään eikä länteen.

Suomelle Venäjä on suuri mahdollisuus, joskin mahdollisesti myös uhka, jos tilanne sattuisi maailmalla kärjistymään. Mahdollisuus Venäjä on ennen kaikkea taloudellisesti. Venäjän talouden kasvu tilittyy myös Suomen taseen alaviivan alle plusmerkkisenä.

Lue lisää

Kapi vielä täältä Sipoon korvesta. Unohdin tuossa aiemmassa jutussani kysyä milloin sinä aiot heittää munakarvakuvasi kehiin?

Ei ollut tarkoituskaan sanoa, että kuten kaikki edeltäjänsä. Vanhanen oli selkeästi ensimmäinen, joka ei vouhottanut maatalousyrittämisen puolesta. Esko Ahokaan ei siinä lajissa erityisemmin kunnostautunut, mutta hänellä oli tässä suhteessa poikkeuksellinen imago, kun hän vei aktiivisesti Suomea EUhun. Omasta mielestäni Suomen jäsenyys EU:ssa on ennen kaikkea Esko Ahon ja Heikki Haaviston ansiota. He näkivät valtioviisaasti Suomen edun suuremmaksi kuin suomalaisen maatalouden edunvalvonnan.

Kaikki Ahoa edeltäneet puheenjohtajat ovat olleet ensisijaisesti enemmän maatalous- ja aluepolitiikkamiehiä kuin Vanhanen. Vanhanen pani markkinaehtoisen pienyrittäjyyden tukitaloutta tärkeämmäksi. Tämä on erittäin selkeä linjanvedollinen eroavuus aiempaan.

Vanhanen alkoi myös vähitellen lämmetä yhä EU-myönteisemmäksi, vaikka hän pääministerikautensa aluksi kertoi, ettei ole erityisen kiinnostunut koko EUsta. Ilmeisesti yhteistyö Kokoomuksen kanssa ja kontaktit yrityselämään panivat hänet tarkistamaan kantaansa EU-myönteisemmäksi. Lopultahan Vanhanen on mennyt asiassa kaikkein pisimmälle ottaessaan jopa eurobondeihin myönteisen kannan. Nämäkin asiat alkoivat tehdä yhä suurempaa railoa Vanhasen ja Väyrysen väliin kuten se oli tehnyt ammottavan railon aiemmin Ahon ja Väyrysen keskelle.

Kepun sisällä on siis valtaiaia talouspoliittista eriseuraisuutta 90-luvun alkupuolelta lähtien. Tämän vuoksi on selvää, että väitteesi on täysin väärä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ei ollut tarkoituskaan sanoa, että kuten kaikki edeltäjänsä. Vanhanen oli selkeästi ensimmäinen, joka ei vouhottanut maatalousyrittämisen puolesta. Esko Ahokaan ei siinä lajissa erityisemmin kunnostautunut, mutta hänellä oli tässä suhteessa poikkeuksellinen imago, kun hän vei aktiivisesti Suomea EUhun. Omasta mielestäni Suomen jäsenyys EU:ssa on ennen kaikkea Esko Ahon ja Heikki Haaviston ansiota. He näkivät valtioviisaasti Suomen edun suuremmaksi kuin suomalaisen maatalouden edunvalvonnan.

Kaikki Ahoa edeltäneet puheenjohtajat ovat olleet ensisijaisesti enemmän maatalous- ja aluepolitiikkamiehiä kuin Vanhanen. Vanhanen pani markkinaehtoisen pienyrittäjyyden tukitaloutta tärkeämmäksi. Tämä on erittäin selkeä linjanvedollinen eroavuus aiempaan.

Vanhanen alkoi myös vähitellen lämmetä yhä EU-myönteisemmäksi, vaikka hän pääministerikautensa aluksi kertoi, ettei ole erityisen kiinnostunut koko EUsta. Ilmeisesti yhteistyö Kokoomuksen kanssa ja kontaktit yrityselämään panivat hänet tarkistamaan kantaansa EU-myönteisemmäksi. Lopultahan Vanhanen on mennyt asiassa kaikkein pisimmälle ottaessaan jopa eurobondeihin myönteisen kannan. Nämäkin asiat alkoivat tehdä yhä suurempaa railoa Vanhasen ja Väyrysen väliin kuten se oli tehnyt ammottavan railon aiemmin Ahon ja Väyrysen keskelle.

Kepun sisällä on siis valtaiaia talouspoliittista eriseuraisuutta 90-luvun alkupuolelta lähtien. Tämän vuoksi on selvää, että väitteesi on täysin väärä.

Lue lisää

"Kepun sisällä on siis valtaiaia talouspoliittista eriseuraisuutta 90-luvun alkupuolelta lähtien. Tämän vuoksi on selvää, että väitteesi on täysin väärä."

No nythän tästä puuttuu enää todisteiden kera esitetty luettelo pienyrittäjävastaisista keskustan puheenjohtajista.

Keskustaporvari kirjoitti:

"Kepun sisällä on siis valtaiaia talouspoliittista eriseuraisuutta 90-luvun alkupuolelta lähtien. Tämän vuoksi on selvää, että väitteesi on täysin väärä."

No nythän tästä puuttuu enää todisteiden kera esitetty luettelo pienyrittäjävastaisista keskustan puheenjohtajista.

Lue lisää

En ole väittänytkään sitä, että kepulaiset olisivat pienyrittäjävastaisia. Sen sijaan merkittäviä eroja on siinä, millaisen ja missä oloissa tapahtuvan pienyrittäjyyden puolesta puhutaan ja liputetaan. Tässä kohdin Väyrysen ja Vanhasen linjat eroavat kuin yö ja päivä toisistaan.

Väyrynen EU-vastaisena poliitikona rajaa jo lähtökohtaisesti pienyrittäjyyden tukemisen kotimarkkinoihin. Kannattaa lukea veintiyritysten johtajien viimeaikaista hehkutusta siitä, kuinka euroaika tuo nyt miljarditolkulla lisää rahaa vientiyritysten kassoihin ja työllistää ihmisiä. Outotecin, Metson, Koneen ym. tilauskirjat suorastaan pullistelevat ja kaikki tämä halvan euron ansiosta. Sama tilanne on Saksassa, jos uskomme Kauppalehden uutisointia ja miksemme uskoisi. Ruotslaisia ei sen sijaan nyt naurata, kun kilpailuetu Suomeen koko ajan huononee. Siellä voi tulla mieleen 90-luvun alun ajat, kun Soros pani koko kruunun kerralla matalaksi ja teki miljardien voitot ruottalaisten kustannuksella. Tästä tuli eilen valaiseva talousdokumentti tv:stä nimeltä Mitta on täysi, joka uusitaan lähipäivinä ja lienee netissä koko ajan nähtävissä. Kannattaa katsoa. Onhan siinä asiaa Brixtonin punnastakin eli kaikkia pienvaluuttoja fanittavien merkkirahasta.

Väyrynen arvosteli rankastikin Vanhasta tämän ensimmäisellä pääministerikaudella. Väyrysen arvostelun kärki oli silloin siinä, että Vanhanen oli kadottanut kaiken tahtopoliitiikan eikä Kepun tavoitteet päässeet näin hallitusohjelmiin. Vanhanen hiljensi sitten toisella kaudella Väyrysen ottamalla tämän hallitukseensa ministeriksi. Vanhanen ilmeisesti laski, että Väyrynen on lojaalimpi hallituksessa kuin sen ulkopuolella ja varmaan tässä ihan oikein laskikin. Riesaksi jäi kuitenkin puoluesihteeri Jarmo Korhonen, joka lienee toiminut tehtävässään myös Värysen äänitorvena.

Vanhasen pienyrittäjyyden korostaminen oli sikäli uutta, että siinä maatalousyrittäjyys ai saanut mitään erityisasemaa. Vanhanen jätti koko maatalouden lähes kokonaan noteeraamatta, vaikka muilla Kepun kärkinimillä oli siitä suuri huoli. Vanhasen ykköhallitushan meinasi jopa kaatua muutaman maatalouseuron takia, vaikka Vanhanen itse ei ollut asiassa osallisena. Vanhanen ei ole pyrkinyt liittämään pienyrittäjyyttä myöskään aluepolitiikkaan kuten aina ennen häntä on tehty.

Demarien aluepolitiikka ei ole painottunut mihinkään vanhoihin teollisuuspaikkakuntiin vaan ennemmin voi sanoa, että siinä on ideana vientiteollisuuden tukeminen. Demarit ymmärtävät, että vientiponnistukset edellyttävät suhteellisen suuria yksiköitä ja isoja pääomia ja ettei pienyrittäjät kykene vastaamaan siihen huutoon. Suomi on Saksan tavoin vientipainotteinen maa ja se on ollut meidän menestyksemme salaisuus. Puienyrittäjyys painottuu helposti kotimarkkinoihin, mikä toki työllistää, mutta ei tuo meille niin tärkeitä vientituloja. Itse asiassa historiasta tiedämme, että nimenomaan Kepu ja Kekkonen nivoivat suurteollisuuden ja aluepolitiikan yhteen. SDP:llä ei ole ollut samanlaisia aluepoliittisia intohimoja.

SDP ja Kokoomus ovat löytäneet toisensa parhaiten talouspolitiikassa juuri siinä mielessä, että vientiteollisuuden ensisijaisuus tunnustetaan eikä talouspolitiikkaa naiteta yhteen aluepolitiikan kanssa. Jos tässä jokin paha on, se on nimenomaan aluepolitiikka, joka edustaa yhteisen hyvän sijaan sektoriajattelua. Suomi ei tarvitse maan sisäisiä kreikkoja vaan yhteisiä ponnistuksia yhteisen hyvän saavuttamiseksi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Väyrynen arvosteli rankastikin Vanhasta tämän ensimmäisellä pääministerikaudella. Väyrysen arvostelun kärki oli silloin siinä, että Vanhanen oli kadottanut kaiken tahtopoliitiikan eikä Kepun tavoitteet päässeet näin hallitusohjelmiin. Vanhanen hiljensi sitten toisella kaudella Väyrysen ottamalla tämän hallitukseensa ministeriksi. Vanhanen ilmeisesti laski, että Väyrynen on lojaalimpi hallituksessa kuin sen ulkopuolella ja varmaan tässä ihan oikein laskikin. Riesaksi jäi kuitenkin puoluesihteeri Jarmo Korhonen, joka lienee toiminut tehtävässään myös Värysen äänitorvena.

Vanhasen pienyrittäjyyden korostaminen oli sikäli uutta, että siinä maatalousyrittäjyys ai saanut mitään erityisasemaa. Vanhanen jätti koko maatalouden lähes kokonaan noteeraamatta, vaikka muilla Kepun kärkinimillä oli siitä suuri huoli. Vanhasen ykköhallitushan meinasi jopa kaatua muutaman maatalouseuron takia, vaikka Vanhanen itse ei ollut asiassa osallisena. Vanhanen ei ole pyrkinyt liittämään pienyrittäjyyttä myöskään aluepolitiikkaan kuten aina ennen häntä on tehty.

Demarien aluepolitiikka ei ole painottunut mihinkään vanhoihin teollisuuspaikkakuntiin vaan ennemmin voi sanoa, että siinä on ideana vientiteollisuuden tukeminen. Demarit ymmärtävät, että vientiponnistukset edellyttävät suhteellisen suuria yksiköitä ja isoja pääomia ja ettei pienyrittäjät kykene vastaamaan siihen huutoon. Suomi on Saksan tavoin vientipainotteinen maa ja se on ollut meidän menestyksemme salaisuus. Puienyrittäjyys painottuu helposti kotimarkkinoihin, mikä toki työllistää, mutta ei tuo meille niin tärkeitä vientituloja. Itse asiassa historiasta tiedämme, että nimenomaan Kepu ja Kekkonen nivoivat suurteollisuuden ja aluepolitiikan yhteen. SDP:llä ei ole ollut samanlaisia aluepoliittisia intohimoja.

SDP ja Kokoomus ovat löytäneet toisensa parhaiten talouspolitiikassa juuri siinä mielessä, että vientiteollisuuden ensisijaisuus tunnustetaan eikä talouspolitiikkaa naiteta yhteen aluepolitiikan kanssa. Jos tässä jokin paha on, se on nimenomaan aluepolitiikka, joka edustaa yhteisen hyvän sijaan sektoriajattelua. Suomi ei tarvitse maan sisäisiä kreikkoja vaan yhteisiä ponnistuksia yhteisen hyvän saavuttamiseksi.

Lue lisää

>>> Itse asiassa historiasta tiedämme, että nimenomaan Kepu ja Kekkonen nivoivat suurteollisuuden ja aluepolitiikan yhteen. SDP:llä ei ole ollut samanlaisia aluepoliittisia intohimoja.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

>>> Itse asiassa historiasta tiedämme, että nimenomaan Kepu ja Kekkonen nivoivat suurteollisuuden ja aluepolitiikan yhteen. SDP:llä ei ole ollut samanlaisia aluepoliittisia intohimoja.

Lue lisää

Kekkonen julkaisu vuonna 1952 kuulun kirjoituksensa "Onko maallamme varaa vaurastua". Kekkosen mukaan Pohjois-Suomeen tuli sijoittaa suuria teollisuuslaitoksia, joilla parannettaisiin syrjäisten alueiden tulevaisuutta. Tämän julistuksen pohjalta myös toimittiin. Pääomapula oli pontimena sille, että valtio osallistui aktiivisesti teollistamiseen, mutta sijoittelussa määräsi Kekkos-kepulainen aluepolitiikka.

Välittömistä työllistävistä syistä johtuen muutkin puolueet ovat voineet harjoittaa aluepolitiikkaa kuten kerroit. Mutta tällaista ei ole liimattu yhteen siinä vaiheessa kuin suuryrityksiä on perustettu. Päällimmäisenä on teollisen toiminnan aikaansaaminen eikä se, mihin teollisuuslaitoksia sijoitetaan. Kemijärven sellutehtaan tapaus osoittaa, miten aluepoliittisilla perusteilla tehdyille ratkaisuille voi käydä. Valvon kuvaputkitehdas voi olla siitä myös hyvä esimerkki kuten kerroit. Aluepolitiikan sotkeminen teollisuuspolitiikkaan on siis virhe ja tästä demarit ovat kyllä ottaneet opiksi, mutta Kepu ei oikein tunne asiaa nielevän.

Tamperetta ja Jyväskylääkin pidettiin joku aika sitten taantuvina teollisuuspaikkakuntina. Molemmat ovat osoittaneet elinkelpoisuutensa. Suurehkot paikkakunnat tarjoavat riittävästi muutoksen mahdollisuuksia. Tampereella koko vaatetusteollisuus alkaa olla täyttä historiaa, mutta kaupunki elää ja voi hyvin silti edelleen. Pienemmän luokan paikkakunnilla kuten vaikkapa Kemijärvellä tulee sen sijaan olemaan suuria vaikeuksia pienen kokonsa ja sijaintinsa vuoksi.

Pienyritysten vientimahdollisuudet ovat rajalliset. Ilmeisesti yhdenkään vientimaan vienti ei perustu ensisijaisesti pienyrityksiin vaan suuryrityksiin. Pienyritykset ovat usein vain suurten alihankkijoina tai sopimusvalmistajina kuten esim. Nokialla on ollut lukaisa määrä tällaisia yrityksiä renkinään. Suomen vienti lepää suurten metsä- ja metalliteollisuusyhtiöiden sekä konepajojen kuten Metso, Kone ja Wärtsilä varassa. Varsinkin konepajateollisuus on ollut pitkään aikaa kovassa iskussa ja esim. Kone ja Metso näistä todellisia helmiä. Näiden yritysten markkinat ovat globaalit. Pienyritykset eivät vastaaviin volyymeihin pysty muualla kuin ehkä ohjelmistoteollisuudessa. Pääomavaltaisilla aloilla suuruuden ekonomia puree edelleen. Ilman tätä suurteollisuutta olisimme pahassa pulassa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kekkonen julkaisu vuonna 1952 kuulun kirjoituksensa "Onko maallamme varaa vaurastua". Kekkosen mukaan Pohjois-Suomeen tuli sijoittaa suuria teollisuuslaitoksia, joilla parannettaisiin syrjäisten alueiden tulevaisuutta. Tämän julistuksen pohjalta myös toimittiin. Pääomapula oli pontimena sille, että valtio osallistui aktiivisesti teollistamiseen, mutta sijoittelussa määräsi Kekkos-kepulainen aluepolitiikka.

Välittömistä työllistävistä syistä johtuen muutkin puolueet ovat voineet harjoittaa aluepolitiikkaa kuten kerroit. Mutta tällaista ei ole liimattu yhteen siinä vaiheessa kuin suuryrityksiä on perustettu. Päällimmäisenä on teollisen toiminnan aikaansaaminen eikä se, mihin teollisuuslaitoksia sijoitetaan. Kemijärven sellutehtaan tapaus osoittaa, miten aluepoliittisilla perusteilla tehdyille ratkaisuille voi käydä. Valvon kuvaputkitehdas voi olla siitä myös hyvä esimerkki kuten kerroit. Aluepolitiikan sotkeminen teollisuuspolitiikkaan on siis virhe ja tästä demarit ovat kyllä ottaneet opiksi, mutta Kepu ei oikein tunne asiaa nielevän.

Tamperetta ja Jyväskylääkin pidettiin joku aika sitten taantuvina teollisuuspaikkakuntina. Molemmat ovat osoittaneet elinkelpoisuutensa. Suurehkot paikkakunnat tarjoavat riittävästi muutoksen mahdollisuuksia. Tampereella koko vaatetusteollisuus alkaa olla täyttä historiaa, mutta kaupunki elää ja voi hyvin silti edelleen. Pienemmän luokan paikkakunnilla kuten vaikkapa Kemijärvellä tulee sen sijaan olemaan suuria vaikeuksia pienen kokonsa ja sijaintinsa vuoksi.

Pienyritysten vientimahdollisuudet ovat rajalliset. Ilmeisesti yhdenkään vientimaan vienti ei perustu ensisijaisesti pienyrityksiin vaan suuryrityksiin. Pienyritykset ovat usein vain suurten alihankkijoina tai sopimusvalmistajina kuten esim. Nokialla on ollut lukaisa määrä tällaisia yrityksiä renkinään. Suomen vienti lepää suurten metsä- ja metalliteollisuusyhtiöiden sekä konepajojen kuten Metso, Kone ja Wärtsilä varassa. Varsinkin konepajateollisuus on ollut pitkään aikaa kovassa iskussa ja esim. Kone ja Metso näistä todellisia helmiä. Näiden yritysten markkinat ovat globaalit. Pienyritykset eivät vastaaviin volyymeihin pysty muualla kuin ehkä ohjelmistoteollisuudessa. Pääomavaltaisilla aloilla suuruuden ekonomia puree edelleen. Ilman tätä suurteollisuutta olisimme pahassa pulassa.

Lue lisää

Valtion toimesta perustetut suuret teollisuuslaitokset menivät hyville paikkakunnille riippumatta siitä, oliko sijoituspäätöksissä myös aluepoliittisia vaikuttimia. Myös Kemijärven sellutehdas oli voitollinen, vaikka se lopetettiin.

Kyllä Tamperetta ja Jyväskylää pienemmillekin teollisuuspaikkakunnille on perustettu rakennemuutosten jälkeen vanhan korvaavaa teollisuutta ja ja ne ovat päässeet uuteen nousuun, vieläpä ilman valtion osuutta asiaan. Jatkuvastihan noista ihmeistä uutisoidaan.

Pienyritysten yhteisvientiosuus on mittava. Uskoisin sen volyymin erityisesti raha-arvoltaan yrittävän noiden jättien viennin. Pienyritysten etuna on, että ne ovat ketteriä ja löytävät uusia väyliä jatkuvasti. Myös EU suosii pienyrityksiä aluepoliittisissa linjauksissaan.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Valtion toimesta perustetut suuret teollisuuslaitokset menivät hyville paikkakunnille riippumatta siitä, oliko sijoituspäätöksissä myös aluepoliittisia vaikuttimia. Myös Kemijärven sellutehdas oli voitollinen, vaikka se lopetettiin.

Kyllä Tamperetta ja Jyväskylää pienemmillekin teollisuuspaikkakunnille on perustettu rakennemuutosten jälkeen vanhan korvaavaa teollisuutta ja ja ne ovat päässeet uuteen nousuun, vieläpä ilman valtion osuutta asiaan. Jatkuvastihan noista ihmeistä uutisoidaan.

Pienyritysten yhteisvientiosuus on mittava. Uskoisin sen volyymin erityisesti raha-arvoltaan yrittävän noiden jättien viennin. Pienyritysten etuna on, että ne ovat ketteriä ja löytävät uusia väyliä jatkuvasti. Myös EU suosii pienyrityksiä aluepoliittisissa linjauksissaan.

Lue lisää

Kemijärven sellutehdas oli ehkä edelleen niukasti voitollinen, mutta ylikapasiteetin riivamalla alalla yhtiön johto katsoi, että se on kuitenkin yrityksen heikoimpia lenkkejä pitemmällä tähtäimellä.

PK-yritysten yhteinen vientiosuus ei ole Suomessa mittava. Se jää vuosittain 10 - 15 prosentin haarukkaan koko viennin arvosta. Toki tässä kohdin voisi olla kasvun varaa, sillä Ruotsissa ja varsinkin Tanskassa PK-yritysten osuus viennistä on paljon merkittävämpi. Tanskan viennin rakenne lienee niin paljon Suomesta poikkeava, että se selittänee PK-yritysten merkityksen siellä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kemijärven sellutehdas oli ehkä edelleen niukasti voitollinen, mutta ylikapasiteetin riivamalla alalla yhtiön johto katsoi, että se on kuitenkin yrityksen heikoimpia lenkkejä pitemmällä tähtäimellä.

PK-yritysten yhteinen vientiosuus ei ole Suomessa mittava. Se jää vuosittain 10 - 15 prosentin haarukkaan koko viennin arvosta. Toki tässä kohdin voisi olla kasvun varaa, sillä Ruotsissa ja varsinkin Tanskassa PK-yritysten osuus viennistä on paljon merkittävämpi. Tanskan viennin rakenne lienee niin paljon Suomesta poikkeava, että se selittänee PK-yritysten merkityksen siellä.

Lue lisää

Siihen kannattaa satsata, missä kasvunvaraa on. Ei meille enää voi syntyä uutta merkittävää sellun, paperin ja kaltaista bulkkituotantoa. Vaikka paperintuotanto kehitysmaissa jatkuukin, paperin kokonaismenekki vähenee ja sitä myötä paperikoneidenkin. Suurten teollisuuskoneiden tuotanto siirtynee ylipäätäänkin halvan työvoiman maihin.

Pienen ja keskisuuren teollisuuden liikkumavara on suurempi ja sen osuus viennistä tulee kasvamaan jo perinteisillä pienkoneilla ja veneilläkin. Talotehtaiden vientimahdollisuudet erityisesti itään ovat lähtökohtaisesti rajattomat. Samoin monenlaisilla uuden teknologian tuotteilla, joita maakunnissamme kehitellään.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Siihen kannattaa satsata, missä kasvunvaraa on. Ei meille enää voi syntyä uutta merkittävää sellun, paperin ja kaltaista bulkkituotantoa. Vaikka paperintuotanto kehitysmaissa jatkuukin, paperin kokonaismenekki vähenee ja sitä myötä paperikoneidenkin. Suurten teollisuuskoneiden tuotanto siirtynee ylipäätäänkin halvan työvoiman maihin.

Pienen ja keskisuuren teollisuuden liikkumavara on suurempi ja sen osuus viennistä tulee kasvamaan jo perinteisillä pienkoneilla ja veneilläkin. Talotehtaiden vientimahdollisuudet erityisesti itään ovat lähtökohtaisesti rajattomat. Samoin monenlaisilla uuden teknologian tuotteilla, joita maakunnissamme kehitellään.

Lue lisää

Kyse ei olekaan mistään bulkkiteollisuuden synnyttämisestä, vaan korkean osaamisen teollisesta toiminnasta. Siinä voi silloin olla mukana esim. laadukasta insinöörityötä, teollista suunnittelua ja muuta pitkälle jalostettua omaperäisyyttä. Hyviä esimerkkejä löytyy hissiteollisuudesta, nostokoneteollisuudesta, kaivannaisteollisuuden prosesseista ja koneista, metsäkoneteollisuudesta, moottorien valmistuksesta, ympäristöteknologiasta kuten säähavaintolaitteista jne. Uusia aluevaltauksia voisi olla vesiteollisuuteen liittyvät tuotteet ja ideat, ympäristöteknologia, kemian teollisuus yms.

Menestyvät yritykset ovat poikeuksetta kasvaneet. Tosi menestys tarkoittaakin yleensä kasvua. Pienestä voi tietysti alkaa ponnistella eteenpäin, mutta pienuuden ihannoilla tuskin pitkälle pötkitään kovin globaaleilla markkinoilla. Lähialueisiin kohdistuvassa viennissä ja erityisesti Venäjälle suuntautuvassa viennissä voi löytyä jatkuvasti uusia markkinarakoja. Näihin pitäisi tarttua entistä innokkaammin. Venäläisten Suomessa asioimisen kasvu tukee tällaista kehitystä, kun suomalainen laatu alkaa tulla yleisemminkin tunnetuksi. Tuota laatua ei suinkaan ole se, että satsataan kepulaiseen helppoheikki- ja halpahallitoimintaan eli ns. kehittyvien maakuntien projekteihin a´ la Merisalo ja kumppanit, jossa tuotevalikoimassa lukee usein made in China.

Kaikilla rintamilla pitää tietysti edetä, mutta tähän saakka vientimme on levännyt siis lähes 90-prosenttisesti suurten yritysten varassa ja olisi katastrofi, jos näiden yritysten tuotteiden kysyntä hiipuisi olennaisesti. Sellaisesta ei onneksi ole olemassa merkkejä muiden kuin Nokian osalta, mutta ehkä Nokiankaan peli ei ole vielä kokonaan pelattu.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kyse ei olekaan mistään bulkkiteollisuuden synnyttämisestä, vaan korkean osaamisen teollisesta toiminnasta. Siinä voi silloin olla mukana esim. laadukasta insinöörityötä, teollista suunnittelua ja muuta pitkälle jalostettua omaperäisyyttä. Hyviä esimerkkejä löytyy hissiteollisuudesta, nostokoneteollisuudesta, kaivannaisteollisuuden prosesseista ja koneista, metsäkoneteollisuudesta, moottorien valmistuksesta, ympäristöteknologiasta kuten säähavaintolaitteista jne. Uusia aluevaltauksia voisi olla vesiteollisuuteen liittyvät tuotteet ja ideat, ympäristöteknologia, kemian teollisuus yms.

Menestyvät yritykset ovat poikeuksetta kasvaneet. Tosi menestys tarkoittaakin yleensä kasvua. Pienestä voi tietysti alkaa ponnistella eteenpäin, mutta pienuuden ihannoilla tuskin pitkälle pötkitään kovin globaaleilla markkinoilla. Lähialueisiin kohdistuvassa viennissä ja erityisesti Venäjälle suuntautuvassa viennissä voi löytyä jatkuvasti uusia markkinarakoja. Näihin pitäisi tarttua entistä innokkaammin. Venäläisten Suomessa asioimisen kasvu tukee tällaista kehitystä, kun suomalainen laatu alkaa tulla yleisemminkin tunnetuksi. Tuota laatua ei suinkaan ole se, että satsataan kepulaiseen helppoheikki- ja halpahallitoimintaan eli ns. kehittyvien maakuntien projekteihin a´ la Merisalo ja kumppanit, jossa tuotevalikoimassa lukee usein made in China.

Kaikilla rintamilla pitää tietysti edetä, mutta tähän saakka vientimme on levännyt siis lähes 90-prosenttisesti suurten yritysten varassa ja olisi katastrofi, jos näiden yritysten tuotteiden kysyntä hiipuisi olennaisesti. Sellaisesta ei onneksi ole olemassa merkkejä muiden kuin Nokian osalta, mutta ehkä Nokiankaan peli ei ole vielä kokonaan pelattu.

Lue lisää

Et sitten keksinyt juurikaan uutta suurteollisuutta, vaan luettelit noita vanhoja ja luultavasti pitkän päälle kuolevia. Ja mitä mahdollisista uusista aluevaltauksista sanoit, nehän ovat juuri sen kaltaisia innovaatioita, joita kehitellään mainitsemissani pienissä pajoissa, usein yhdessä teknologiakeskusten ja ammattikorkeakoulujen kanssa ja EU-tuella. Suurteollisuus harvoin itse luo ja kehittää mitään uutta, vaan ostaa innovaatiot ja keksinnöt ulkopuolelta.

Miksi vedät tähän yhtäkkiä mukaan kauppakeskukset? Teollisuudestahan ja ennen kaikkea vientiteollisuudestahan meillä on ollut puhe, eikä suomalaisista kauppaliikkeistä.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Et sitten keksinyt juurikaan uutta suurteollisuutta, vaan luettelit noita vanhoja ja luultavasti pitkän päälle kuolevia. Ja mitä mahdollisista uusista aluevaltauksista sanoit, nehän ovat juuri sen kaltaisia innovaatioita, joita kehitellään mainitsemissani pienissä pajoissa, usein yhdessä teknologiakeskusten ja ammattikorkeakoulujen kanssa ja EU-tuella. Suurteollisuus harvoin itse luo ja kehittää mitään uutta, vaan ostaa innovaatiot ja keksinnöt ulkopuolelta.

Miksi vedät tähän yhtäkkiä mukaan kauppakeskukset? Teollisuudestahan ja ennen kaikkea vientiteollisuudestahan meillä on ollut puhe, eikä suomalaisista kauppaliikkeistä.

Lue lisää

Minusta ei ole mitään syytä olettaa, etteikö nykyinen konepaja- ja osa teknologiateollisuudestakin pärjäisi jatkossa ihan hyvin. Suurteollisuus on tietysti rahoittamassa ja tukemassa tutkimusta ja tuotekehitystä. Oman käsitykseni mukaan se myös itse hyvinkin usein kehittää tuotteitaan. Esim. Nokialla oli suuret omat tuotekehitysyksiköt ja käsittääkseni esim. Koneen hissit on kehitetty tässä yrityksessä.

Kauppakeskusten mukaan vetämisellä on luonteva syynsä. Nämähän olivat niitä, jotka Kepua rahoittavat oikein olan takaa vaaleissa. Se oli sitä kehittyvien maakuntien elinkeinotoimintaa, mihin Kepu halusi kiinnittyä. Mitään puhetta ei ole oikein muusta ollutkaan. Tämä siis kuvaa hyvin sitä PK-yritystoimintaa, millainen on kepulaisten mielessä ensisijaisesti ollut ja siitä suurin osa on kotimarkkinavetoista.

Mielipidepankki kirjoitti:

Minusta ei ole mitään syytä olettaa, etteikö nykyinen konepaja- ja osa teknologiateollisuudestakin pärjäisi jatkossa ihan hyvin. Suurteollisuus on tietysti rahoittamassa ja tukemassa tutkimusta ja tuotekehitystä. Oman käsitykseni mukaan se myös itse hyvinkin usein kehittää tuotteitaan. Esim. Nokialla oli suuret omat tuotekehitysyksiköt ja käsittääkseni esim. Koneen hissit on kehitetty tässä yrityksessä.

Kauppakeskusten mukaan vetämisellä on luonteva syynsä. Nämähän olivat niitä, jotka Kepua rahoittavat oikein olan takaa vaaleissa. Se oli sitä kehittyvien maakuntien elinkeinotoimintaa, mihin Kepu halusi kiinnittyä. Mitään puhetta ei ole oikein muusta ollutkaan. Tämä siis kuvaa hyvin sitä PK-yritystoimintaa, millainen on kepulaisten mielessä ensisijaisesti ollut ja siitä suurin osa on kotimarkkinavetoista.

Lue lisää

Puhe on ollut vientiteollisuudesta ja PK-yritysten roolista siinä, eivätkä siihen mitkään kotimaankaupan sisällä toimivat kauppakeskukset kuulu. Olet sinä ihme tyyppi, kun et tiedä mitään pienestä ja keskisuuresta teollisuudesta metalli-, puu-, talonrakennus-, veneenrakennus-, teknologia- tai muillakaan aloilla, etkä sitäkään vähää noiden yritysten roolista kehitystyön moottoreina.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Puhe on ollut vientiteollisuudesta ja PK-yritysten roolista siinä, eivätkä siihen mitkään kotimaankaupan sisällä toimivat kauppakeskukset kuulu. Olet sinä ihme tyyppi, kun et tiedä mitään pienestä ja keskisuuresta teollisuudesta metalli-, puu-, talonrakennus-, veneenrakennus-, teknologia- tai muillakaan aloilla, etkä sitäkään vähää noiden yritysten roolista kehitystyön moottoreina.

Lue lisää

Kun luet uudelleen avaukseni, huomaat kyllä, että pueh oli siitä, kuinka Kepu on siirtynyt puhtaasta maatalouspuolueesta enemmän pienyrittäjyyttä suosivaksi puolueeksi Vanhasen aikana. Pienyrittäjyyden näkyvä osa ei suinkaan ole ollut vientiteollisuusyrityksiä vaan kotimarkkinoiden halpahalliketjuja ja huonekaluyrityksiä. Näistähän ennen muuta oli kyse Kehittyvien maakuntien Suomi -projektissa, joka antoi Kepulle vaalirahaa. Jotenkin kepulaisen pienyrittäjyyden tukemisinto olisikin kannatettavaa, jos se olisi ollut vientiteollisuuspienyritysten toimintaa kannustavaa.

PK-yritykset voivat olla osaltaan mukana vienteoliisuuden kehitystyössä, mutta kylmät luvut vienteollisuuden osuuksista eri toimijoiden kesken kertovat karua kieltään siitä, että vienti lepää suurimmaksi osaksi suuryritysten leveillä harteilla. Ennemmin sinä olet ihme tyyppi, kun et halua uskoa selviä lukuja ja faktoja.

Joo malttia vaan, sullekin.

Kirjoituksesi sisältää lukaisan joukon asiavirheitä enkä viitsi niitä kaikkia tässä oikaista.

Ylikansoitusongelma koskee eritoten kehitysmaita ja kehityksen alkuun päässeitä maita. Kapitalistisessa lännessä pahempaa ylikansoitusta ei ole. Päinvastoin näitä maita riivaa väestön vanheneminen ja syntyvyyden väheneminen. Kapitalismin tuoma elintaso on omiaan vähentämään lapsilukua ja sitä kautta ylikansoitusta. Kouluopetuksen heikko taso, kulttuuriset ja uskonnolliset tavat taas ovat ylikansoituksen lähteitä. Meillä Suomessa esim. lestadiolaiset saarnamiehet kehottavat uskovaisiaan tekemään niin tolkuttomasti lapsia, ettei nainen noin 25 vuoden aikana sitten juuri muuta ehdi tekemäänkään. Kuten tunnettua lestadiolaiset ovat lähellä Kepua. Maan ainoat lestadiolaiskansanedustajat ovat järjesteään kepulaisia. Tämä edustaa kaikkea muuta kuin nykyaikaista ajattelua.

Viljelykelpoinen maa ei hupene silmissä. Ongelma on se, että väestömäärät ovat liian suuria jossain päin maailmaa. Suomessa viljelykelpoista maata on yleensä ollut sotien jälkeen liikaakin, mikä on osaltaan johtanut rajuunkin ylituotantoon. Sama on tilanne USA tätä vuotta lukuunottamatta (kuivuus). Suuri osa sadosta on tähän saakka käytetty aivan muuhun tarkoitukseen kuin ihmisruuaksi, mm. etanolin valmistamiseen polttoaineeksi.

Kepu edustaa mennyttä maailmaa ja tämän ovat havainneet Kepun politiikkaa liberalisoineet Olli Rehn ja Matti Vanhanen. Miljönäärikapitalisti Sipilä todennäköisesti jatkanee samoilla linjoilla.

Olisiko parempi että seppo_hölmäläinen ensiksi lukisi Keskustan puolueohjelman ennen kuin määrittelee keskustan kapitalismin eli markkinatalouden vaihtoehdoksi, KESKUSTA ON PORVARIPUOLUE ja KESKUSTA KANNATTAA MARKKINATALOUTTA, keskusta ei siis kannata sosialismia kuten seppö_hölmöläinen

porvari (kesk.) kirjoitti:

Olisiko parempi että seppo_hölmäläinen ensiksi lukisi Keskustan puolueohjelman ennen kuin määrittelee keskustan kapitalismin eli markkinatalouden vaihtoehdoksi, KESKUSTA ON PORVARIPUOLUE ja KESKUSTA KANNATTAA MARKKINATALOUTTA, keskusta ei siis kannata sosialismia kuten seppö_hölmöläinen

Lue lisää

Hourailusi sosialismista ovat omaa harhaista tulkintaasi. Tutkituta hyvä ihminen päänuppisi hyvissä ajoin ennenkuin äityy pahemmaksi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kirjoituksesi sisältää lukaisan joukon asiavirheitä enkä viitsi niitä kaikkia tässä oikaista.

Ylikansoitusongelma koskee eritoten kehitysmaita ja kehityksen alkuun päässeitä maita. Kapitalistisessa lännessä pahempaa ylikansoitusta ei ole. Päinvastoin näitä maita riivaa väestön vanheneminen ja syntyvyyden väheneminen. Kapitalismin tuoma elintaso on omiaan vähentämään lapsilukua ja sitä kautta ylikansoitusta. Kouluopetuksen heikko taso, kulttuuriset ja uskonnolliset tavat taas ovat ylikansoituksen lähteitä. Meillä Suomessa esim. lestadiolaiset saarnamiehet kehottavat uskovaisiaan tekemään niin tolkuttomasti lapsia, ettei nainen noin 25 vuoden aikana sitten juuri muuta ehdi tekemäänkään. Kuten tunnettua lestadiolaiset ovat lähellä Kepua. Maan ainoat lestadiolaiskansanedustajat ovat järjesteään kepulaisia. Tämä edustaa kaikkea muuta kuin nykyaikaista ajattelua.

Viljelykelpoinen maa ei hupene silmissä. Ongelma on se, että väestömäärät ovat liian suuria jossain päin maailmaa. Suomessa viljelykelpoista maata on yleensä ollut sotien jälkeen liikaakin, mikä on osaltaan johtanut rajuunkin ylituotantoon. Sama on tilanne USA tätä vuotta lukuunottamatta (kuivuus). Suuri osa sadosta on tähän saakka käytetty aivan muuhun tarkoitukseen kuin ihmisruuaksi, mm. etanolin valmistamiseen polttoaineeksi.

Kepu edustaa mennyttä maailmaa ja tämän ovat havainneet Kepun politiikkaa liberalisoineet Olli Rehn ja Matti Vanhanen. Miljönäärikapitalisti Sipilä todennäköisesti jatkanee samoilla linjoilla.

Lue lisää

Kyllä asiavirheet ovat aivan omiasi.

Holkerin kasinohallituksen aikaan ja sinipuna demu-kokkareiden toimesta alkoi tämä keskustan tuomionpäivän odotus.
Tuon ajan jälkeen on Keskusta noussut kahteen otteeseen Suomen suurimmaksi puolueeksi ja kolmen hallituksen vetäjäksi.

Mielipidepankki ja Kapiressukka ei taida muistaa näitä vanhoja "viisauksia".
Vanhat pieleen menneet ennustukset unohdetaan mutta samoilla kuluneilla fraaseilla julistetaan uutta tuomionpäivää tulevaksi.

Tulee elävästi mieleen eräs amerikkalainen lahkosaarnaaja joka julisti maailmanloppua tuon tuostakin ja aina yhtä "hyvällä" menestyksellä.

....että tämmöisiä ennustuksia

vanha sinipunavirsi kirjoitti:

Holkerin kasinohallituksen aikaan ja sinipuna demu-kokkareiden toimesta alkoi tämä keskustan tuomionpäivän odotus.
Tuon ajan jälkeen on Keskusta noussut kahteen otteeseen Suomen suurimmaksi puolueeksi ja kolmen hallituksen vetäjäksi.

Mielipidepankki ja Kapiressukka ei taida muistaa näitä vanhoja "viisauksia".
Vanhat pieleen menneet ennustukset unohdetaan mutta samoilla kuluneilla fraaseilla julistetaan uutta tuomionpäivää tulevaksi.

Tulee elävästi mieleen eräs amerikkalainen lahkosaarnaaja joka julisti maailmanloppua tuon tuostakin ja aina yhtä "hyvällä" menestyksellä.

....että tämmöisiä ennustuksia

Lue lisää

Nämä vaippaveljet massapostittavat näitä samoja fraasejaan vuodesta toiseen, pitkiä kopioita, en tiedä kai noita nyt ei viitsi lukea, mutta onpahan nyt jotain puuhaa näilläkin vaipan vaihdon välillä,.maailman loppua he odottelevat näköjään, hyvä niin.

vaippiksille kirjoitti:

Nämä vaippaveljet massapostittavat näitä samoja fraasejaan vuodesta toiseen, pitkiä kopioita, en tiedä kai noita nyt ei viitsi lukea, mutta onpahan nyt jotain puuhaa näilläkin vaipan vaihdon välillä,.maailman loppua he odottelevat näköjään, hyvä niin.

Lue lisää

tärkeimmät päätökset elämässä ovat, meniskö paskallevai pidättelisikkö vielä viisi minuuttia ;))

Tälläiset mestarit täällä tuomaroi puolueiden kohtaloita...

vanha sinipunavirsi kirjoitti:

Holkerin kasinohallituksen aikaan ja sinipuna demu-kokkareiden toimesta alkoi tämä keskustan tuomionpäivän odotus.
Tuon ajan jälkeen on Keskusta noussut kahteen otteeseen Suomen suurimmaksi puolueeksi ja kolmen hallituksen vetäjäksi.

Mielipidepankki ja Kapiressukka ei taida muistaa näitä vanhoja "viisauksia".
Vanhat pieleen menneet ennustukset unohdetaan mutta samoilla kuluneilla fraaseilla julistetaan uutta tuomionpäivää tulevaksi.

Tulee elävästi mieleen eräs amerikkalainen lahkosaarnaaja joka julisti maailmanloppua tuon tuostakin ja aina yhtä "hyvällä" menestyksellä.

....että tämmöisiä ennustuksia

Lue lisää

Kepu on ollut yllättävän sitkas, vaikka neukkuaikojen toinen suurpuolue kommunistit kuolikin NL:n vanavedessä. Tähän sitkeyteen on historialliset syynsä, mutta kyllä se sitkeäkin oksa lopulta rusentuu, kun tullet ovat sellaiset.

Mikään poliittinen liike ei voi pitemmän päälle elää sellaisessa yhteiskunnassa, joka ei enää vastaa tuon liikkeen toimintaedellytyksiä. Kepukin on yrittänyt muuntautua ja tästä juuri Vanhasen politiikka maalaisliitosta PK-yritysten Kepuksi on hyvä esimerkki. Yllättäen se koki kovinta vastustusta Kepun sisällä ja sen seurauksena osa kannattajista siirtyi persuihin. Kepulla on poliittinen uskottavuusongelma, tuote on liian vanhanaikainen.

Suurin virhe on tapahtunut siinä, että keskeiseksi tavoitteeksi on otettu "pidä koko Suomi asuttuna" sen sijaan että olisi tavoiteltu mahdollisimman elinkelpoista ja menestyvää Suomea kuten esim. Kokomus tekee. Jokaisella ihmisille on huoli taloudellisesta turvasta ja ihmisillä on silmät päässä. He näkevät, ettei auringonlaskun Suomeen tehdyillä satsauksilla saada muita kuin menoja aikaiseksi. Tämä on ilmeisesti tärkein syy siihen, miksi Kokoomus on menestynyt niin hyvin NL:n hajoamisen jälkeen. Se ei harjoita ja korosta aluepolitiikkaa vaan menestymisen politiikkaa. Ihmiset uskovat siihen enemmän kuin tukiin ja tulonsiirtoihin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kepu on ollut yllättävän sitkas, vaikka neukkuaikojen toinen suurpuolue kommunistit kuolikin NL:n vanavedessä. Tähän sitkeyteen on historialliset syynsä, mutta kyllä se sitkeäkin oksa lopulta rusentuu, kun tullet ovat sellaiset.

Mikään poliittinen liike ei voi pitemmän päälle elää sellaisessa yhteiskunnassa, joka ei enää vastaa tuon liikkeen toimintaedellytyksiä. Kepukin on yrittänyt muuntautua ja tästä juuri Vanhasen politiikka maalaisliitosta PK-yritysten Kepuksi on hyvä esimerkki. Yllättäen se koki kovinta vastustusta Kepun sisällä ja sen seurauksena osa kannattajista siirtyi persuihin. Kepulla on poliittinen uskottavuusongelma, tuote on liian vanhanaikainen.

Suurin virhe on tapahtunut siinä, että keskeiseksi tavoitteeksi on otettu "pidä koko Suomi asuttuna" sen sijaan että olisi tavoiteltu mahdollisimman elinkelpoista ja menestyvää Suomea kuten esim. Kokomus tekee. Jokaisella ihmisille on huoli taloudellisesta turvasta ja ihmisillä on silmät päässä. He näkevät, ettei auringonlaskun Suomeen tehdyillä satsauksilla saada muita kuin menoja aikaiseksi. Tämä on ilmeisesti tärkein syy siihen, miksi Kokoomus on menestynyt niin hyvin NL:n hajoamisen jälkeen. Se ei harjoita ja korosta aluepolitiikkaa vaan menestymisen politiikkaa. Ihmiset uskovat siihen enemmän kuin tukiin ja tulonsiirtoihin.

Lue lisää

Toverit kokoontukaamme työväntaloille odottamaan porvarillisen keskustan kuolemaa.
Suuri sosialistinen vallankumous on repivä juurineen tämän porvarillisen hapatuksen Suomen maaperästä.

Lopuksi vielä kolme uraa huutoa puolueemme henkiselle johtajallemme
Otto Wille Kuusiselle

URAA..... URAA.... URAA !