Miten käy vanhoilta englanti?

Joskus puhut vähän, mutta aina asiaa. Ihailuni.

Mykäksi heittäytyminen on kurja vaihtoehto, ellei osaa vastata kysyjän kielellä. Sellaisiakin kohtasin joskus nuorempana, kun kyseltiin ulkomailla kartta kädessä ohjeita. Lapsiakin olen opastanut ulkomailla, että puhukaa vaikka suomea, mutta älkää heittäytykö mykäksi. Mieleeni muistuu 12-vuotiaani, joka jäi Italiassa huoneeseen vähän kiukuttelemaan. Mutta ilmestyi pian sovittuun paikkaan ja kertoi, että oli puhunut lähtiessään englantia respassa.
(Olisivat luultavasti ymmärtäneet suomea yhtä hyvin tai paremmin.);)

O - O kirjoitti:

Joskus puhut vähän, mutta aina asiaa. Ihailuni.

Mykäksi heittäytyminen on kurja vaihtoehto, ellei osaa vastata kysyjän kielellä. Sellaisiakin kohtasin joskus nuorempana, kun kyseltiin ulkomailla kartta kädessä ohjeita. Lapsiakin olen opastanut ulkomailla, että puhukaa vaikka suomea, mutta älkää heittäytykö mykäksi. Mieleeni muistuu 12-vuotiaani, joka jäi Italiassa huoneeseen vähän kiukuttelemaan. Mutta ilmestyi pian sovittuun paikkaan ja kertoi, että oli puhunut lähtiessään englantia respassa.
(Olisivat luultavasti ymmärtäneet suomea yhtä hyvin tai paremmin.);)

Lue lisää

Itseopiskeltu kieli ilman kunnon kieliopin tuntemusta ja korkee kynnys puhua,siinä lähtökohrat kun olen omipäin huseeranut kentillä.
Kun yhteydet pettää ja pitää hommailla yösijaa ja jatkolentoja seuraaville päiville,se pukkaa tuskahikee ottalle.
Kumminkin pärjää kun puhuu ja yrittää,paras keino on rehellisesti pyytää apua virkailijoilta,aina ne on tarvittaessa vaikka kärestäpitäen taluttanut perille.
Vaatii vaan pikkasen nöyryyttä tunnustaa heikkoutensa niin kyllä sitä pärjää.
Itte olen päättänyt et koskaan en enää lentokoneeseen vapaehtosesti nouse.

k/k kirjoitti:

Itseopiskeltu kieli ilman kunnon kieliopin tuntemusta ja korkee kynnys puhua,siinä lähtökohrat kun olen omipäin huseeranut kentillä.
Kun yhteydet pettää ja pitää hommailla yösijaa ja jatkolentoja seuraaville päiville,se pukkaa tuskahikee ottalle.
Kumminkin pärjää kun puhuu ja yrittää,paras keino on rehellisesti pyytää apua virkailijoilta,aina ne on tarvittaessa vaikka kärestäpitäen taluttanut perille.
Vaatii vaan pikkasen nöyryyttä tunnustaa heikkoutensa niin kyllä sitä pärjää.
Itte olen päättänyt et koskaan en enää lentokoneeseen vapaehtosesti nouse.

Lue lisää

Pitää olla vahva voidakseen tunnustaa heikkoutensa.;)

Luulenpa, että moni vaativa vähemmän ystävällisesti käyttäytyvä on saattanut joutua tyytymään paljon huonompaan palveluun. - Luulen myös, että useimmat ihmiset ovat perusluonteeltaan ystävällisiä ja avuliaita.

Sivusta.

Mulla onnistuu tollanen keskustelu parillakin vieraalla kielellä.

Kielitaidon idea on mun mielestä se, että osaa ajatella jollain kielellä. Mulla kestaa nykyään hetken, mutta pysty kääntämään ajatteluni eglanniksi tai venäjäksi. Loppujen lopuksi siihen tarvitaan ainoastaan laajaa sanavarastoa ja ns. "kielikorvaa". Mutta mä siis pystyn ajattelemaan useammalla kielellä.

Ja sitten on ne kielet, joilla pärjäilee, kun on pakko, en osaa tarpeeksi sanastoa, että osaisin ajatella niillä, mutta tulkuttaminenen onnistuu kyllä tarvittaessa.

Osaaminen suhteellinen asia, jos kyseessä ei äidinkieli, osaaminen suhteellista. Suomenkielikin aika hankala asia. Älyttömästi murteita ja kirjakieli välillä mutkikasta. Kyllä täälläkin itsensä ymmärretyksi tuottaminen ja toisten ymmärtäminen on loppujen lopuksi tärkeintä.

Lyhyt esimerkki, mitä ite olen käyttänyt joskus vertaiksena.

Oulussa sanotaan: slumbbaa
Keski-suomessa: karvoo
Tsadissa: sotkee
Tampereella: Lllevittää

Niin seripainoalan ammattitermi, erilainen eri puolilla suomea.

=DW=

... kirjoitti:

Sivusta.

Mulla onnistuu tollanen keskustelu parillakin vieraalla kielellä.

Kielitaidon idea on mun mielestä se, että osaa ajatella jollain kielellä. Mulla kestaa nykyään hetken, mutta pysty kääntämään ajatteluni eglanniksi tai venäjäksi. Loppujen lopuksi siihen tarvitaan ainoastaan laajaa sanavarastoa ja ns. "kielikorvaa". Mutta mä siis pystyn ajattelemaan useammalla kielellä.

Ja sitten on ne kielet, joilla pärjäilee, kun on pakko, en osaa tarpeeksi sanastoa, että osaisin ajatella niillä, mutta tulkuttaminenen onnistuu kyllä tarvittaessa.

Osaaminen suhteellinen asia, jos kyseessä ei äidinkieli, osaaminen suhteellista. Suomenkielikin aika hankala asia. Älyttömästi murteita ja kirjakieli välillä mutkikasta. Kyllä täälläkin itsensä ymmärretyksi tuottaminen ja toisten ymmärtäminen on loppujen lopuksi tärkeintä.

Lyhyt esimerkki, mitä ite olen käyttänyt joskus vertaiksena.

Oulussa sanotaan: slumbbaa
Keski-suomessa: karvoo
Tsadissa: sotkee
Tampereella: Lllevittää

Niin seripainoalan ammattitermi, erilainen eri puolilla suomea.

=DW=

Lue lisää

Oulusta oon (syntyisin) ja kehtaan sanua,
vaan en ole ikuna kuullut mistään slumbasta.

... kirjoitti:

Sivusta.

Mulla onnistuu tollanen keskustelu parillakin vieraalla kielellä.

Kielitaidon idea on mun mielestä se, että osaa ajatella jollain kielellä. Mulla kestaa nykyään hetken, mutta pysty kääntämään ajatteluni eglanniksi tai venäjäksi. Loppujen lopuksi siihen tarvitaan ainoastaan laajaa sanavarastoa ja ns. "kielikorvaa". Mutta mä siis pystyn ajattelemaan useammalla kielellä.

Ja sitten on ne kielet, joilla pärjäilee, kun on pakko, en osaa tarpeeksi sanastoa, että osaisin ajatella niillä, mutta tulkuttaminenen onnistuu kyllä tarvittaessa.

Osaaminen suhteellinen asia, jos kyseessä ei äidinkieli, osaaminen suhteellista. Suomenkielikin aika hankala asia. Älyttömästi murteita ja kirjakieli välillä mutkikasta. Kyllä täälläkin itsensä ymmärretyksi tuottaminen ja toisten ymmärtäminen on loppujen lopuksi tärkeintä.

Lyhyt esimerkki, mitä ite olen käyttänyt joskus vertaiksena.

Oulussa sanotaan: slumbbaa
Keski-suomessa: karvoo
Tsadissa: sotkee
Tampereella: Lllevittää

Niin seripainoalan ammattitermi, erilainen eri puolilla suomea.

=DW=

Lue lisää

Minusta ajattelu käyttökielellä on kommunikoinnin peruste.

Vivahteiden nopea ymmärtäminen on minulle todellinen haaste jopa sillä svedulla jota osaan parhaiten kahden muun lisäksi.
Mutta sveduhan onkin toinen kotimainen.
Enkku on nykyään kolmas kotimainen.

Vaimoni osaa periaatteessa minua paremmin espanjaa mutta ajattelun kääntäminen sille on hänelle ylivoimaista.
Syytä en ymmärrä!
Muutenkin espanjan osaamisessa ei ole kummallakaan kehumista.
Itse en laske sitä osaamiseni pariin.

Alueemme alueemme Valencian murre, on telkussakin riittävän haasteellista puhumattakaanvaikkapa löysillä tekohampailla lonksuttelevan ukon ymmärtämisestä.

Asioiden selvittely kehnommilla kielillä on sitten oma juttunsa jossa se "osaamisen asteikko" on hyvin laaja.

?? kirjoitti:

Oulusta oon (syntyisin) ja kehtaan sanua,
vaan en ole ikuna kuullut mistään slumbasta.

Sorry, huonosti luin, jos se on ammattitermi, niin eipä amatööri sitä tiedäkään.
Nöyrä anteeksipyyntöni!
Ollaanko kaverit kummiski?
Käyvvään Höhärillä, kö seuraavan kerraan Oulusa käyvvään?
Syyvään pari kärkkäriä nokikkain?

?? kirjoitti:

Oulusta oon (syntyisin) ja kehtaan sanua,
vaan en ole ikuna kuullut mistään slumbasta.

Liikaa väriä.

Painojälki ei terävä. Seripainoalan ammattislangia.

Potuntervaamista yhden kaverin toimesta:

http://www.kirjastovirma.net/kuvataiteilijat/holopainen_esa/naapurit/

=DW=

Ei englannin kielen taito ole mikään yleissivistyksen mittari, enkä itse osaa sitä kuin lukion lyhyen kielen verran plus mitä nyt netistä tulee opittua. Olen pian 40 vuotta opiskellut ja harrastanut saksan kieltä, ja kyllä se on minun tarpeeni täyttänyt, koska matkustusmaani on ollut Saksa. Olen viettänyt siellä monta kesää yhden perheen luona, ja kyllä siellä parhaiten pärjää saksan taidolla. En sitä kovin paljon puhu, mutta luen ja kirjoitan erittäin hyvin.Samoin eväin osaan ruotsia, sitäkin olen harrastanut kymmeniä vuosia. Muitakin kieliä on tullut opittua, esim. jonkin verran ranskaa, espanjaa ja nyt tällä hetkellä opettelen venäjää ja kertaan siinä aiemmin opittua. Jos jonkun kielen haluaisin osata täydellisesti puhua, niin se on ehdottomasti venäjä, joka on minun mielestäni maailman kaunein kieli.

mummuvaan kirjoitti:

Ei englannin kielen taito ole mikään yleissivistyksen mittari, enkä itse osaa sitä kuin lukion lyhyen kielen verran plus mitä nyt netistä tulee opittua. Olen pian 40 vuotta opiskellut ja harrastanut saksan kieltä, ja kyllä se on minun tarpeeni täyttänyt, koska matkustusmaani on ollut Saksa. Olen viettänyt siellä monta kesää yhden perheen luona, ja kyllä siellä parhaiten pärjää saksan taidolla. En sitä kovin paljon puhu, mutta luen ja kirjoitan erittäin hyvin.Samoin eväin osaan ruotsia, sitäkin olen harrastanut kymmeniä vuosia. Muitakin kieliä on tullut opittua, esim. jonkin verran ranskaa, espanjaa ja nyt tällä hetkellä opettelen venäjää ja kertaan siinä aiemmin opittua. Jos jonkun kielen haluaisin osata täydellisesti puhua, niin se on ehdottomasti venäjä, joka on minun mielestäni maailman kaunein kieli.

Lue lisää

Saksa ja italia tai / ja espanja ovat läntisessä osassa Euroopan mannerta ylivoimaisia enkkuun verrattuna.

Itselleni on puhuminen helpompaa kuin kirjallinen ilmaisu koska, johtuneeko vanhasta koulujärjestelmästä, kirjallisessa olen huolissani oikeakielisyydestä josta taas puhuessani en välitä pätkääkään kunhan se ei aiheuta väärinymmärryksiä.

Enkun ylistäjät eivät ole tulleet pois XXX-ympäristöstä eivätkä seurustelleet kansan ihmisten kanssa.
Nykyään mantereen nuoriso alkaa jo tarjoamaan sitä lontoota mutta varsinaiset keskustelut käydään paikallisella kielellä.

Ranska on inhottava poikkeus koska ne eivät osaa sitä eivätkä ne halua ymmärtää mitään muutakaan, XXX-n ja turistipaikkojen ulkopuolella.

Espanja on monikäyttöinen. Toimii myös Italiassa ja Romaniassa.
Etelä- ja Väli-Amerikasta puhumattakaan.Ääntämiserotkaan eivät haittaa pahasti. Brasilia on tietenkin hankala.

L - L kirjoitti:

Saksa ja italia tai / ja espanja ovat läntisessä osassa Euroopan mannerta ylivoimaisia enkkuun verrattuna.

Itselleni on puhuminen helpompaa kuin kirjallinen ilmaisu koska, johtuneeko vanhasta koulujärjestelmästä, kirjallisessa olen huolissani oikeakielisyydestä josta taas puhuessani en välitä pätkääkään kunhan se ei aiheuta väärinymmärryksiä.

Enkun ylistäjät eivät ole tulleet pois XXX-ympäristöstä eivätkä seurustelleet kansan ihmisten kanssa.
Nykyään mantereen nuoriso alkaa jo tarjoamaan sitä lontoota mutta varsinaiset keskustelut käydään paikallisella kielellä.

Ranska on inhottava poikkeus koska ne eivät osaa sitä eivätkä ne halua ymmärtää mitään muutakaan, XXX-n ja turistipaikkojen ulkopuolella.

Espanja on monikäyttöinen. Toimii myös Italiassa ja Romaniassa.
Etelä- ja Väli-Amerikasta puhumattakaan.Ääntämiserotkaan eivät haittaa pahasti. Brasilia on tietenkin hankala.

Lue lisää

Olen ihan samaa mieltä kanssasi. Itse en ole tarvinnut englantia oikeastaan ikinä muualla kuin käydessäni aikuislukiota, kun opiskelin siellä sen lyhyen englannin kurssit. Ensinnäkin minun mielestäni englannin lausuminen on hankalaa verrattuna esim. saksaan, espanjaan tai italiaan. En ole koskaan oppinut kunnolla ymmärtämään puhuttua englantia, mutta saksaa ymmärrän tosi hyvin. Kirjoitin aikuislukiossa pitkän saksan yo-kokeissa. Kun olen viettänyt monta kesää Saksassa, niin luonnollisesti saksa on se kieli, jota siellä käytetään jutellessa esim. talonmiehen tai jonkun torimyyjän kanssa. On aivan typerää olettaa, että jokainen torimummukin osaa englantia joka ikisessä maassa. Ei Suomessakaan vanhemmat ihmiset osaa yleensä mitään muuta kieltä kuin suomea, elleivät ole sitten opiskelleet jotain jossakin aikoinaan, se on eri juttu. Mun äiti osasi suomenruotsia, koska oli ollut joskus nuorena Etelä-Suomessa ruotsalaisessa maatalossa töissä. Isä ei osannut muuta kuin suomea, muutaman sanan venäjää, kun oli sota-aikana oppinut ja saksaksi sanat "eine kleine". Ei sitten muuta.

Ajat kuitenkin muuttuu, ja nuoriso opiskelee nykyisin joka maassa koulussa englantia, mutta kestää kauan ennen kuin kaikkialla maailmassa joka ikinen vanhuskin taitaa englantia. Mutta tunnen monta nuortakin henkilö, jotka ovat koulussa kyllä lukeneet englantia ja ruotsia, mutta eivät osaa näitä kieliä silti, koska eivät missään joudu käyttämään niitä sen jälkeen, kun koulu loppuu. Ja tällasia tapauksia on paljon.

Heh, miulla tuo työkaveri jolta kysyn aina mitä tämä tai tuo on kiinaksi. Puhuu sitä äidinkielenään...

Tuo on totta. Hyvin sujuu vaikka enkku, kun ei ole suomalaisia korvapareja kuulolla.

korvakorvaa kirjoitti:

Tuo on totta. Hyvin sujuu vaikka enkku, kun ei ole suomalaisia korvapareja kuulolla.

Muille kelpaa apu. Suomalaisille ei!
Kokemuksia on eniten Espanjassa jossa aikanaan erehdyimme auttamaan muutamaa suomalaista hämmästelijää. Suhtautuminen oli hyinen.
Emme ole enää erehtyneet mokomaan.

Muut ottavat avun vastaan hyvillään, jotkut jopa kiitollisina.
Näistä on kokemusta vain sveduista, saksalaisista ja briteistä vaikka he elävätkin siinä käsityksessä, että muiden tulisi osata heidän kieltään. Muuta kun on paljon jotka eivät osaa!

Norjalaisilta on kadonnut svedun ymmärtäminen vaikka saman ikäluokan norskien kanssa ei aikanaan ollut mitään vaikeutta.
Ymmärrän kohtuullisesti nykynorskeja mutta he kieltäytyvät ymmärtämästä ruotsiani vaikka taatusti ymmärtävätkin.
Menneiden vuosikymmenten ja entisen alusmaa-ajan ylikompensatiota?

laiska-lasse kirjoitti:

Muille kelpaa apu. Suomalaisille ei!
Kokemuksia on eniten Espanjassa jossa aikanaan erehdyimme auttamaan muutamaa suomalaista hämmästelijää. Suhtautuminen oli hyinen.
Emme ole enää erehtyneet mokomaan.

Muut ottavat avun vastaan hyvillään, jotkut jopa kiitollisina.
Näistä on kokemusta vain sveduista, saksalaisista ja briteistä vaikka he elävätkin siinä käsityksessä, että muiden tulisi osata heidän kieltään. Muuta kun on paljon jotka eivät osaa!

Norjalaisilta on kadonnut svedun ymmärtäminen vaikka saman ikäluokan norskien kanssa ei aikanaan ollut mitään vaikeutta.
Ymmärrän kohtuullisesti nykynorskeja mutta he kieltäytyvät ymmärtämästä ruotsiani vaikka taatusti ymmärtävätkin.
Menneiden vuosikymmenten ja entisen alusmaa-ajan ylikompensatiota?

Lue lisää

On sinulla kopallinen kokemuksia, jotka minulta puuttuu.
Eikö ne norskit ja svedut puhu melkein samaa kieltä?
Mutta tanskalaisilta, jos otettaisiin pottu pois kurkusta, olisivat hippusen verran ymmärrettävämpiä?
Ja auta armias, hollandeeseja, niistä ei ota selvää Erkkikään.
Alushame-syndrooma, ihan selvästi, virkkaa keittiöpsykologi tämä.

laiska-lasse kirjoitti:

Muille kelpaa apu. Suomalaisille ei!
Kokemuksia on eniten Espanjassa jossa aikanaan erehdyimme auttamaan muutamaa suomalaista hämmästelijää. Suhtautuminen oli hyinen.
Emme ole enää erehtyneet mokomaan.

Muut ottavat avun vastaan hyvillään, jotkut jopa kiitollisina.
Näistä on kokemusta vain sveduista, saksalaisista ja briteistä vaikka he elävätkin siinä käsityksessä, että muiden tulisi osata heidän kieltään. Muuta kun on paljon jotka eivät osaa!

Norjalaisilta on kadonnut svedun ymmärtäminen vaikka saman ikäluokan norskien kanssa ei aikanaan ollut mitään vaikeutta.
Ymmärrän kohtuullisesti nykynorskeja mutta he kieltäytyvät ymmärtämästä ruotsiani vaikka taatusti ymmärtävätkin.
Menneiden vuosikymmenten ja entisen alusmaa-ajan ylikompensatiota?

Lue lisää

l-l kielten osaamisesta:

Kuinka suuria henkilömääriä olet haastatellut näihin tutkimuksiisi ja
minkä ikäisille osoitit kysymyksesi ja miten paljon aikaa käytit
yhden henkilön haastatteluun sekä missä haastattelut tapahtuivat?
Kuuluiko tutkimukseesi myös kirjallisia tehtäviä haastatelluille?
Olivatko kaikki haastatellut äidinkielenään ko. kieltä puhuvia vai
oliko kenties opittu kieli?
Maksoitko osallistuville henkilöille ja kuka maksoi tutkimuksesi?
Mistä voi lukea tutkimuksesi kokonaisuudessaan?

laiska-lasse kirjoitti:

Muille kelpaa apu. Suomalaisille ei!
Kokemuksia on eniten Espanjassa jossa aikanaan erehdyimme auttamaan muutamaa suomalaista hämmästelijää. Suhtautuminen oli hyinen.
Emme ole enää erehtyneet mokomaan.

Muut ottavat avun vastaan hyvillään, jotkut jopa kiitollisina.
Näistä on kokemusta vain sveduista, saksalaisista ja briteistä vaikka he elävätkin siinä käsityksessä, että muiden tulisi osata heidän kieltään. Muuta kun on paljon jotka eivät osaa!

Norjalaisilta on kadonnut svedun ymmärtäminen vaikka saman ikäluokan norskien kanssa ei aikanaan ollut mitään vaikeutta.
Ymmärrän kohtuullisesti nykynorskeja mutta he kieltäytyvät ymmärtämästä ruotsiani vaikka taatusti ymmärtävätkin.
Menneiden vuosikymmenten ja entisen alusmaa-ajan ylikompensatiota?

Lue lisää

Norskit halusivat lopettaa (bokmål) puhumisen joka on melko samanlaista ruotsikielen kanssa ja puhuvat nynorskaa mieluimmim.
Se taas eroaa valtavasti bokmål´ista ettei ihme jonsei sitä ruotsintaidoilla ymmärretä.

Kun olin siellä -80 luvulla, se " ei muka ymmärretä" alkoi, ihme et ´ymmärsivät´ kun kerroin olevani finski? :))

laiska-lasse kirjoitti:

Muille kelpaa apu. Suomalaisille ei!
Kokemuksia on eniten Espanjassa jossa aikanaan erehdyimme auttamaan muutamaa suomalaista hämmästelijää. Suhtautuminen oli hyinen.
Emme ole enää erehtyneet mokomaan.

Muut ottavat avun vastaan hyvillään, jotkut jopa kiitollisina.
Näistä on kokemusta vain sveduista, saksalaisista ja briteistä vaikka he elävätkin siinä käsityksessä, että muiden tulisi osata heidän kieltään. Muuta kun on paljon jotka eivät osaa!

Norjalaisilta on kadonnut svedun ymmärtäminen vaikka saman ikäluokan norskien kanssa ei aikanaan ollut mitään vaikeutta.
Ymmärrän kohtuullisesti nykynorskeja mutta he kieltäytyvät ymmärtämästä ruotsiani vaikka taatusti ymmärtävätkin.
Menneiden vuosikymmenten ja entisen alusmaa-ajan ylikompensatiota?

Lue lisää

-laiska-lasse-
Jos suomalainen puhuu vierasta kieltä,
on hän isänmaallisen suomalaisen mie-
lestä jotenkin epäilyttävä.

meeriamanda kirjoitti:

Norskit halusivat lopettaa (bokmål) puhumisen joka on melko samanlaista ruotsikielen kanssa ja puhuvat nynorskaa mieluimmim.
Se taas eroaa valtavasti bokmål´ista ettei ihme jonsei sitä ruotsintaidoilla ymmärretä.

Kun olin siellä -80 luvulla, se " ei muka ymmärretä" alkoi, ihme et ´ymmärsivät´ kun kerroin olevani finski? :))

Lue lisää

Kiitos selvityksestä!

Viime vuosina olen tavannut norskeja vain lentoasemilla ja lomakaupungissamme.
Lomakylämme norskit ovat niitä "ymmärtämättömiä".
Kanssamme samassa talossa asuvat norjalaiset puhuvat ymmärrettävästi ja ymmärtävät minua vaivatta.

Selvityksesi jälkeen ymmärrän ilmiön mutta en syytä niiden "ymmärtämättömien" käytökseen.

laiska-lasse kirjoitti:

Kiitos selvityksestä!

Viime vuosina olen tavannut norskeja vain lentoasemilla ja lomakaupungissamme.
Lomakylämme norskit ovat niitä "ymmärtämättömiä".
Kanssamme samassa talossa asuvat norjalaiset puhuvat ymmärrettävästi ja ymmärtävät minua vaivatta.

Selvityksesi jälkeen ymmärrän ilmiön mutta en syytä niiden "ymmärtämättömien" käytökseen.

Lue lisää

Kyselin useinkin , useilta mistä heidän vihansa ruotsalaisiin johtuu? Sain melko samat vastaukset, hurrit ovat ylpeitä ja pitävät itseään pohjoismaiden aatelina.

Mistään otoksesta ei ole kyse, minulle oltiin avuliaita vain silloin jos ilmaisin olevan suomalainen.

meeriamanda kirjoitti:

Kyselin useinkin , useilta mistä heidän vihansa ruotsalaisiin johtuu? Sain melko samat vastaukset, hurrit ovat ylpeitä ja pitävät itseään pohjoismaiden aatelina.

Mistään otoksesta ei ole kyse, minulle oltiin avuliaita vain silloin jos ilmaisin olevan suomalainen.

Lue lisää

Oslossa 60-luvun alkupuolella.

Kuplani oli Ruotsin rekisterissä.

Kahden viikon oleiluni aikana lähdin toimeen aamuisin klo 4:n tietämissä.
Kuplani töröttäessä päivisin kadun varressa ilestyi sen tuulilasiin sylkiklönttejä.
Juteltuani asiasta erään siellä asuvan suomalaisen kanssa hän sanoi, että saan olla tyytyväinen varhaiseen lähtööni.

Hänen täytyi luopua svedurelisterissä olleesta autostaan koska arkiaamuisin, lähtiessään töihin klo8:n tietämissä, oli tuulilasi räkäklimmpien peitossa.
Kertoi kypsyneensä!

Bensa-asemat olivat palvelu sellaisia. Palvelua ei saanut ennen kuin kävi esittäytymässä oven suuhun nojailevalle hepulle.

Kuka osaa kontinkieltä? ;)

Kuka proffa?

Harvinaisen viisas kommentti.


=DW=

Olen samaa mieltä! Kielten kanssa puuhailu on erittäin hyvää aivojumppaa, ja se aivan varmasti hidastaa muistisairauksien tulemista. Näin ainakin sanovat viisaammat. Itselle on kertynyt useita kieliä, ja tuntuu ettei kaikkeen riitä aika., mutta aina se jostakin löytyy. Mutta minä haluaisin oppia vielä uusiakin kieliä, esim. italiaa ja myös arabia kiinnostaa. Arabia kiinnostaa henkilökohtaisten intressien takia.

... kirjoitti:

Kuka proffa?

Harvinaisen viisas kommentti.


=DW=

Wienin yliopistossa, kansainvälisellä kielikurssilla kesällä v. 1982. Tosi hyvä tyyppi muutenkin. Hän oli kuulemma ainoa, joka salli (virallisesta kiellosta huolimatta) puhua politiikkaakin kurssilla.

Samalla kurssilla oli yksi NL:n lähetystössä Wienissä syksyllä tulkkina aloittava virkamies, ja erityisesti ryhmän kaksi amerikkalaista heittelivät aluksi ihan mielettömiä kysymyksiä, välillä uskomattoman hölmöjäkin. Suomen asema kiinnosti myös, erityisesti eurooppalaisia ja herätti paljon keskustelua. Jouduin moneen kertaan vastailemaan Suomen itsenäisyyteen ja NL:n suhteisiin liittyviä kysymyksiin. Moni epäili itsenäisyyttämme vielä siihen aikaan.

Oli paljon mielenkiintoisia ihmisiä eri puolilta maailmaa. Kiinalainen ei osannut eikä oppinut koko aikana yrityksistään huolimatta ääntämään kieltä niin, että kukaan meistä olisi ymmärtänyt, vaikka kirjallisesti hän hallitsi kielen lähes täydellisesti. Tosi mukava ryhmä ja "maailman paras" saksan opettaja, temperamenttinen ja vauhdikas.;). Hän kuului yliopiston vakituiseen opettajakuntaan, toisin kuin osa muiden kurssien opettajista, ja uskalsi ehkä siksi ottaa rennommin.

Itse lähdin kaivelemaan kiireesti vanhoja taitoja esille, koska en ollut puhunut kieltä pitkään aikaan ja tarvitsin sitä taas työssäni. Puhuessa ajatusten pitää virrata paljon nopeammin kuin kirjoittaessa, ja tietyt kuviot pitää tulla automaattisesti ajattelemattakin.

- Olen ajatellut, että Wieniin pitäisi lähteä kielikursseille vielä joskus eläkeiässä uudelleen.
Ei kielenopiskelun vaan kaikenlaisen muun ohjelman, ihmisten tapaamisen sekä monenlaisten oppilaskunnan järjestämien retkien yms. vuoksi. Vanhana ei ehkä välittäisi ihan kaikkeen osallistua, mutta tekemistä ei ole vaikea löytää Wienistä kesälläkään.

Suosittelen kaikille kiinnostuneille, jotka osaavat kieltä edes vähän.

PS: Proffa osoitti sanansa minulle kerran ihan alkuaikoina, kun esseistä oli nähnyt minun hallitsevan kieliopin ja sanastoakin, mutta puhuin vain "pakotettuna" ja puhe sujui tosi kangerrellen, muuttelin ja korjailin lauserakenteita sekä sanojen taivutusmuotoja ja sukuja.

mummuvaan kirjoitti:

Olen samaa mieltä! Kielten kanssa puuhailu on erittäin hyvää aivojumppaa, ja se aivan varmasti hidastaa muistisairauksien tulemista. Näin ainakin sanovat viisaammat. Itselle on kertynyt useita kieliä, ja tuntuu ettei kaikkeen riitä aika., mutta aina se jostakin löytyy. Mutta minä haluaisin oppia vielä uusiakin kieliä, esim. italiaa ja myös arabia kiinnostaa. Arabia kiinnostaa henkilökohtaisten intressien takia.

Lue lisää

Osatan joka kesä kasan saksankielisiä kirjoja , jotka luen talven aikana. Kirjojen ei tarvitse olla niin henkeviä, vaan lähinnä mielenkiintoisia ja helposti luettavia. Näin ei tarvitse puhuessaan aina yrittää kääntää sanottavaansa toiselle kielelle, vaan pystyy puhumaan paljon sujuvammin.
Dementia kyllä uhkaa kaikesta huolimatta joka päivä!

mummuvaan kirjoitti:

Olen samaa mieltä! Kielten kanssa puuhailu on erittäin hyvää aivojumppaa, ja se aivan varmasti hidastaa muistisairauksien tulemista. Näin ainakin sanovat viisaammat. Itselle on kertynyt useita kieliä, ja tuntuu ettei kaikkeen riitä aika., mutta aina se jostakin löytyy. Mutta minä haluaisin oppia vielä uusiakin kieliä, esim. italiaa ja myös arabia kiinnostaa. Arabia kiinnostaa henkilökohtaisten intressien takia.

Lue lisää

Ihailuni. Arabia kuulostaa vaikealta. Jätin itse tutustumisen siihen, kun totesin kirjoituskuviot vaikeiksi. Kirjainmerkkien muodot ja vokaalien puuttuminen tekstistä sai opiskelun kuulostamaan liian haastavalta. Ainakin, jos ajattelee vain turistitarpeitta.

Kun mietittiin tyttären kanssa kieliopintoja yhteiseksi harrastukseksi kansalaisopistossa, minä hylkäsin myös kiinan kielen kirjain- vai oliko se tavumerkkien ja monien erilaisten kielivariaatioiden vuoksi.

Aivojumppa tekee aina hyvää. Nyt mietin, minkä kielen kanssa pitäisi ryhtyä tekemään töitä ja mistä voisi tulevina vuosina olla eniten hyötyä - vai tarvitsenko enää mitään.;)

akkapaha kirjoitti:

Osatan joka kesä kasan saksankielisiä kirjoja , jotka luen talven aikana. Kirjojen ei tarvitse olla niin henkeviä, vaan lähinnä mielenkiintoisia ja helposti luettavia. Näin ei tarvitse puhuessaan aina yrittää kääntää sanottavaansa toiselle kielelle, vaan pystyy puhumaan paljon sujuvammin.
Dementia kyllä uhkaa kaikesta huolimatta joka päivä!

Lue lisää

Muistutit hauskan muiston vuosien takaa mieleen: kun lueskelin työmatkalla bussissa jotain vieraskielistä naisten sydänsarjaa tms. kirjasta, yritin piilottaa sen kansikuvan näkymästä, kun vähän nolotti. Ihan turhaan tietenkin, vaikka kuljinkin pitkään saman kirjasen kanssa.;)

Ainakin joissain kirjastoissa on myös "lukukirjoja" eri tasoisille kieltenopiskelijoille. Muistelen nähneeni joitain klassikoitakin eri paksuisina versioina, pienin oli ihan ohut kovakantinen. Kannattaa varmaan kysyä, jos kiinnostaisi, kun olet lukenut ostamasi.

Vieraalla kielellä ajatteleminen ihan itsekseen ollessa toimii myös välillä hyvänä harjoituksena. Minä kuuntelen myös aina, kun on mahdollista, yksin autolla ajellessani vieraskielisiä radio-ohjelmia.

Jatketaan erilaisia jumppia.;)

Tuo tekstitys televisio-ohjelmissa ja elokuvissa on hyvä juttu, ja se on käytössä myös muissakin Pohjoismaissa. Asuin nuorempana Ruotsissa, ja siellä elokuvissa oli tekstitys käytössä. Saksassa ei ole käytössä tekstitystä, vaan siellä elokuvat ja muut ulkomaiset ohjelmat "dubataan" eli niihin tulee saksankielinen puhe. On tiedä oliko tuo sana dubata oikea, mutta näin muistelen, että noin se termi menee. Itse katselen youtubesta saksankielisiä ohjelmia ja elokuvia, koska ne on dubattu. Tietysti katson ihan aitoja saksalaisia filmejä sieltä.

akkapaha kirjoitti:

Osatan joka kesä kasan saksankielisiä kirjoja , jotka luen talven aikana. Kirjojen ei tarvitse olla niin henkeviä, vaan lähinnä mielenkiintoisia ja helposti luettavia. Näin ei tarvitse puhuessaan aina yrittää kääntää sanottavaansa toiselle kielelle, vaan pystyy puhumaan paljon sujuvammin.
Dementia kyllä uhkaa kaikesta huolimatta joka päivä!

Lue lisää

Minä myös ostin paljon saksankielisiä kirjoja siihen aikaan, kun siellä kävin. Oli sitten matkalaukku painava, kun saattoi olla kymmenenkin kirjaa kotiin tuomisina. Niitä nyt sitten tässä lueskelen talvi-iltojen iloksi! Luen muutenkin tietysti tosi paljon.

O - O kirjoitti:

Ihailuni. Arabia kuulostaa vaikealta. Jätin itse tutustumisen siihen, kun totesin kirjoituskuviot vaikeiksi. Kirjainmerkkien muodot ja vokaalien puuttuminen tekstistä sai opiskelun kuulostamaan liian haastavalta. Ainakin, jos ajattelee vain turistitarpeitta.

Kun mietittiin tyttären kanssa kieliopintoja yhteiseksi harrastukseksi kansalaisopistossa, minä hylkäsin myös kiinan kielen kirjain- vai oliko se tavumerkkien ja monien erilaisten kielivariaatioiden vuoksi.

Aivojumppa tekee aina hyvää. Nyt mietin, minkä kielen kanssa pitäisi ryhtyä tekemään töitä ja mistä voisi tulevina vuosina olla eniten hyötyä - vai tarvitsenko enää mitään.;)

Lue lisää

Kyllä ne arabialaiset aakkoset aika helposti kuulemma oppii. Tietysti on totta, että ne vokaalimerkkien puuttuminen häiritsee ainaki naluksi, mutta kai on mahdollista oppia tietämään miten mikäkin sana lausutaan, mutta kielioppi on kuulemma melko vaikea. Mulla on vain sellaiset kuviot, että pitäisi matkustaa yhteen arabimaahan lähi-itään, koska mun tyttäreni asuu siellä perheineen. Hänen miehensä on sieltä kotoisin, ja mun lapsenlapset ovat siellä; he puhuvat erittäin hyvin molempien vanhempiensa kieltä! Joitakin sanoja tiedään arabiaksi, olen ne oppinut vävyltä. Arabian lausuminen on myös hyvin vaikeaa, ellei sitä ole lapsena oppinut. Se on yksi maailman vaikeimmista kielistä.

Ai niin, unohdin vastata muihin kysymyksiin.

Kyllä autan, jos toinen sitä pyytää, pyytämättä en, koska se saattaa johtaa hankaliin tilanteisiin.

Kielitaito kuuluu sivistykseen sikäli kuin ollaan tekemisissä muunmaalaisten kanssa, suomea kun ei tämän maan rajojen ulkopuolella juuri osata. Kielen opettelu opettaa jotain myös kulttuurista, mikä on avartavaa. (Ellet ole USA:n konservatiivi, heilehän vieraita kieliä osaava on automaattisesti epäilyttävä olento.)

Tässä vaiheessa ei ole suunnitelmia kieltenopiskelusta. Ehkä eläkkeellä voisi ruveta kertaamaan unohtuneita kielten oppeja.

@ Kaupunkilainen. Kertoisitko, mitkä yhdeksän kieltä?
Olisi kiva kuulla.

Itse olen harrastanut venäjää jo kauan enkä pidä itse asiassa pidä sitä kovin vaikeana. Ei ole tähän mennessä ollut sen kanssa ongelmia, tosin en ole ihan joka asiaa kieliopista vielä käynyt läpi, joten katsotaan nyt miten jatko sujuu. Lapsena minulla ei ollut mahdollisuutta opiskella kieliä, koska en mennyt keskikouluun, vaan kävin kansalaiskoulun ja sen jälkeen oli mentävä töihin. Vasta myöhemmin aloitin iltaoppikoulussa kieliopinnot, ja valitsin siellä A-kieleksi saksan, jota olen nyt ehtinyt harrastamaan noin 40 vuotta. Samoin on ruotsin laita. Menin nuorena töihin Ruotsiin, mutta en osannut kieltä silloin. Kun sitten palasin Suomeen, päätin että sen kielen vielä opettelen. Rakastan ruotsin kieltä, ja olen sitäkin harrastanut yhtä kauan kuin saksaa. Englanti ei minua ole koskaan pahemmin kiinnostanut, joten sen opiskelu on ollut aina viimeisellä sijalla. Kinnostuin jo nuorena myös venäjästä, kun tuli eräs hyvä kieliradion kurssi. Kirjaimet opin aika pian, ja koska mulle on kieliopit aina helppoja, ei siinä ole sen kummempaa tarvittu.

Suoritin aikuislukion vanhemmalla iällä, oli 51 vuotias, kun pääsin ylioppilaaksi. Kirjotin vain pitkän saksan ja keskipitkän ruotsin, vaikka luin aikuislukiossa myös lyhyttä englantia ja ranskaa. Itseopiskelijana olen harrastanut espanjaa, venäjää sekä jonkin verran italiaa ja hollantia. Kaikista maailman harrastuksista minua kiinnostaa pääasiassa kielet. Kotonani on satoja kielikasetteja, joita olen kuluneiden kymmenien vuosien aikana kuunnellut. On myös vieraskielisiä lehtiä ja kirjoja, ainoa ongelma tässä on tietysti ajan puute. Kun tuntuu ettei ehdi millään tekemään kaikkea mitä haluaisi, mutta toisaalta, koska olen ollut jo pitemmän aikaa eläkkeellä, niin voin käyttää tähän aikaa paremmin kuin esim. ne jotka ovat vielä töissä. Ja kun yksin asun, niin saan tehdä mitä haluan ja milloin haluan

O - O kirjoitti:

@ Kaupunkilainen. Kertoisitko, mitkä yhdeksän kieltä?
Olisi kiva kuulla.

Opiskelujärjestyksessä ruotsi, saksa, englanti, ranska, norja, tanska, espanja, venäjä ja kreikka. Tanskaa olen opiskellut vain yhden lyhyen kurssin ajan, jolta jäi mieleen lähinnä lukusanojen outo logiikka. Puhuttua tanskaa en ymmärrä, kirjoitettua vahvan ruotsin pohjalta jonkin verran.

Norjaa (bokmålia) ymmärrän sen verran, että pystyn keskustelemaan työasioista norjalaisen kanssa niin, että hän puhuu norjaa ja minä ruotsia.

Saksantaitoni on hyvin passiivista, vaikka luinkin koulussa pitkän saksan (tyttökoulun pitkän eli 8 vuotta). Ymmärrän sitä aika hyvin, mutta en pysty puhumaan, kun olen unohtanut suuren osan sanastosta. Kielioppi on hyvin päässä kaikkine aus-bei-mit-nach-rimpsuineen.

Ranskantaitoni on heikompi. Olen joskus lukenut Asterixia alkukielellä, nyt ei varmaan onnistuisi enää sekään, kun en ole kieltä aktiivisesti harrastanut. Kolmesta viimeisestä kielestä olen opetellut suunnilleen alkeet, mutta siitä on niin kauan, etten enää muista paljonkaan. Kreikaksi pystyn muodostamaan yksinkertaisia lauseita ja espanjaksi osaan lukea ruokalistaa, venäjäksi muistan vain yksittäisiä sanoja.

Kaupunkilainen kirjoitti:

Opiskelujärjestyksessä ruotsi, saksa, englanti, ranska, norja, tanska, espanja, venäjä ja kreikka. Tanskaa olen opiskellut vain yhden lyhyen kurssin ajan, jolta jäi mieleen lähinnä lukusanojen outo logiikka. Puhuttua tanskaa en ymmärrä, kirjoitettua vahvan ruotsin pohjalta jonkin verran.

Norjaa (bokmålia) ymmärrän sen verran, että pystyn keskustelemaan työasioista norjalaisen kanssa niin, että hän puhuu norjaa ja minä ruotsia.

Saksantaitoni on hyvin passiivista, vaikka luinkin koulussa pitkän saksan (tyttökoulun pitkän eli 8 vuotta). Ymmärrän sitä aika hyvin, mutta en pysty puhumaan, kun olen unohtanut suuren osan sanastosta. Kielioppi on hyvin päässä kaikkine aus-bei-mit-nach-rimpsuineen.

Ranskantaitoni on heikompi. Olen joskus lukenut Asterixia alkukielellä, nyt ei varmaan onnistuisi enää sekään, kun en ole kieltä aktiivisesti harrastanut. Kolmesta viimeisestä kielestä olen opetellut suunnilleen alkeet, mutta siitä on niin kauan, etten enää muista paljonkaan. Kreikaksi pystyn muodostamaan yksinkertaisia lauseita ja espanjaksi osaan lukea ruokalistaa, venäjäksi muistan vain yksittäisiä sanoja.

Lue lisää

Tutun näköinen lista, ja opitun unohtaminenkin on tuttua.;)


Puhuttua tanskaa eivät ymmärrä edes malmölaiset, se tuli aikoinaan työmatkoilla nähdyksi. Itseäni nauratti, kun ensimmäisellä matkalla meni pari päivää ennen kuin opin ääntämään työnantajani osoitteen taksikuskille niin, että hän ymmärsi. Sitten taksikuski puhui koko matkan, enkä minä ymmärtänyt puoliakaan.;)

Ei oppi kai koskaan ihan hukkaan mene. Kunnolla opitun kielen puhuminen alkaa näköjään sujua jo viikon keskustelujen jälkeen melkein yhtä hyvin kuin aikaisemmin.

Vähän ketuttaa, ettei muisti toimi enää yhtä hyvin kuin nuorempana. Kurjaa, että joitain yksinkertaisiakin vieraan kielen turistilauseita joutuu nykyisin tarkistamaan monta kertaa sanakirjasta. Nuorena jo parin viikon aktiivinen harjoittelu antoi melko hyvät valmiudet ainakin omien tarpeiden ilmaisemiseen ja jonkinlaiseen vuorovaikutukseen paikallisten ihmisten kanssa.

Kirjoittamasi datiivia vaativien prepositioiden lista toi mieleen pikkutuhman vanhan vitsin, jota en tietenkään malta olla kertomatta. Kysymys: Tiedätkö, mikä on kuherruskuukausi saksaksi? Vastaus: (akkusatiivia vaativien lista), an, auf, hinter, in, neben... jne. ;/

mummuvaan kirjoitti:

Itse olen harrastanut venäjää jo kauan enkä pidä itse asiassa pidä sitä kovin vaikeana. Ei ole tähän mennessä ollut sen kanssa ongelmia, tosin en ole ihan joka asiaa kieliopista vielä käynyt läpi, joten katsotaan nyt miten jatko sujuu. Lapsena minulla ei ollut mahdollisuutta opiskella kieliä, koska en mennyt keskikouluun, vaan kävin kansalaiskoulun ja sen jälkeen oli mentävä töihin. Vasta myöhemmin aloitin iltaoppikoulussa kieliopinnot, ja valitsin siellä A-kieleksi saksan, jota olen nyt ehtinyt harrastamaan noin 40 vuotta. Samoin on ruotsin laita. Menin nuorena töihin Ruotsiin, mutta en osannut kieltä silloin. Kun sitten palasin Suomeen, päätin että sen kielen vielä opettelen. Rakastan ruotsin kieltä, ja olen sitäkin harrastanut yhtä kauan kuin saksaa. Englanti ei minua ole koskaan pahemmin kiinnostanut, joten sen opiskelu on ollut aina viimeisellä sijalla. Kinnostuin jo nuorena myös venäjästä, kun tuli eräs hyvä kieliradion kurssi. Kirjaimet opin aika pian, ja koska mulle on kieliopit aina helppoja, ei siinä ole sen kummempaa tarvittu.

Suoritin aikuislukion vanhemmalla iällä, oli 51 vuotias, kun pääsin ylioppilaaksi. Kirjotin vain pitkän saksan ja keskipitkän ruotsin, vaikka luin aikuislukiossa myös lyhyttä englantia ja ranskaa. Itseopiskelijana olen harrastanut espanjaa, venäjää sekä jonkin verran italiaa ja hollantia. Kaikista maailman harrastuksista minua kiinnostaa pääasiassa kielet. Kotonani on satoja kielikasetteja, joita olen kuluneiden kymmenien vuosien aikana kuunnellut. On myös vieraskielisiä lehtiä ja kirjoja, ainoa ongelma tässä on tietysti ajan puute. Kun tuntuu ettei ehdi millään tekemään kaikkea mitä haluaisi, mutta toisaalta, koska olen ollut jo pitemmän aikaa eläkkeellä, niin voin käyttää tähän aikaa paremmin kuin esim. ne jotka ovat vielä töissä. Ja kun yksin asun, niin saan tehdä mitä haluan ja milloin haluan

Lue lisää

Ihailuni. Olet suorittanut tavoitteellisen opiskelusi loppuun asti. Onnittelut. - Tiedän ainakin pari aikuista, jotka ovat jättäneet homman kesken ihan viime metreillä rimakauhun vuoksi. Naiset kuuluvat usein pähkäilevän, että aikovat vielä joskus...

Itse taistelin uhmaisena murrosikäisenä tiukkaa autoritääristä kuria vastaan sekä koulussa että kotona. Töissä olen aina viihtynyt ja opiskelukin on muuten maistunut. Keskikoulun jälkeen sain vanhemmilta luvan jatkaa kesätyöpaikassani, jos pääsen iltalukioon. Numerotkin nousivat, kun opettajat suhtautuivat meihin kuin ihmisiin. Kirjoitusten lähestyessä vanhemmat alkoivat valvoa ajankäyttöäni ja yrittivät määrätä minulle liian tiukkoja rajoja. Oli ihan pakko haistattaa ja lopettaa koko koulu.;)

No, kävin sitten muutamia vuosia myöhemmin "aikuisena" suorittamassa kirjoitukset, kun olin ehtinyt jo opiskella kieliä ja vähän muutakin. Rehtori ja opettajat kertoivat taas kuorossa, kuin hirrrveän vaativia kirjoitukset ovat. Manasin, että miksi ihmeessä he eivät mieluummin kerro, ettei läheskään kaikkiin kysymyksiin tarvitse edes osata vastata suoriutuakseen kirjoituksista, ja arvosanoja voi halutessaan korottaa vielä kirjoitusten jälkeen. Kannustaisivat, eivätkä pelottelisi turhaan.

Opiskelu on hyvää aivojumppaa ja muutenkin mukavaa. Ehkä mekin alamme käydä lenkillä trendikkäästi kuulokkeet korvilla ja opiskellaan kieliä lopun ikää. On ylellistä saada itse käyttää omasta ajankäytöstään. Hyviä hetkiä sinulle!

optimisti-orvokki kirjoitti:

Tutun näköinen lista, ja opitun unohtaminenkin on tuttua.;)


Puhuttua tanskaa eivät ymmärrä edes malmölaiset, se tuli aikoinaan työmatkoilla nähdyksi. Itseäni nauratti, kun ensimmäisellä matkalla meni pari päivää ennen kuin opin ääntämään työnantajani osoitteen taksikuskille niin, että hän ymmärsi. Sitten taksikuski puhui koko matkan, enkä minä ymmärtänyt puoliakaan.;)

Ei oppi kai koskaan ihan hukkaan mene. Kunnolla opitun kielen puhuminen alkaa näköjään sujua jo viikon keskustelujen jälkeen melkein yhtä hyvin kuin aikaisemmin.

Vähän ketuttaa, ettei muisti toimi enää yhtä hyvin kuin nuorempana. Kurjaa, että joitain yksinkertaisiakin vieraan kielen turistilauseita joutuu nykyisin tarkistamaan monta kertaa sanakirjasta. Nuorena jo parin viikon aktiivinen harjoittelu antoi melko hyvät valmiudet ainakin omien tarpeiden ilmaisemiseen ja jonkinlaiseen vuorovaikutukseen paikallisten ihmisten kanssa.

Kirjoittamasi datiivia vaativien prepositioiden lista toi mieleen pikkutuhman vanhan vitsin, jota en tietenkään malta olla kertomatta. Kysymys: Tiedätkö, mikä on kuherruskuukausi saksaksi? Vastaus: (akkusatiivia vaativien lista), an, auf, hinter, in, neben... jne. ;/

Lue lisää

Hauska juttu, enpä ollut kuullutkaan.

Kielitaito kehittyisi ja pysyisi paremmin, jos sitä pääsisi käyttämään, mutta kun nykyisin ei miehen sairastelun vuoksi edes matkustella, harjoittelumahdollisuudet ovat vähissä. Jonkin verran englantia ja ruotsia tulee käytetyksi työssä, ja näillä kielillä luen myös kirjoja ja lehtiä. Niitä tietysti kuulee eniten myös esimerkiksi tv:stä.

Kaikkein tehokkaimmin kieli tarttuu oleskelemalla täysin vieraskielisessä ympäristössä. Kielen oppimiseen on ensiksikin todellinen tarve, joten opiskelumotivaatiota ei tarvitse kauaa hakea. Toiseksi harjoitusta saa koko ajan kun elää arkielämää. Asiat on saatava hoidetuksi, joten jollakin tavalla paikallisten kanssa pitää pystyä kommunikoimaan.

Kieli on tosin kommunikaatiosta vain pieni osa. Näyttelijä Tuija Piepponen kertoi tulleensa afrikkalaisen anoppinsa kanssa loistavasti toimeen ja keskustelleensa vaikka mistä, vaikkei heillä ollut yhteistä kieltä.

Kaupunkilainen kirjoitti:

Hauska juttu, enpä ollut kuullutkaan.

Kielitaito kehittyisi ja pysyisi paremmin, jos sitä pääsisi käyttämään, mutta kun nykyisin ei miehen sairastelun vuoksi edes matkustella, harjoittelumahdollisuudet ovat vähissä. Jonkin verran englantia ja ruotsia tulee käytetyksi työssä, ja näillä kielillä luen myös kirjoja ja lehtiä. Niitä tietysti kuulee eniten myös esimerkiksi tv:stä.

Kaikkein tehokkaimmin kieli tarttuu oleskelemalla täysin vieraskielisessä ympäristössä. Kielen oppimiseen on ensiksikin todellinen tarve, joten opiskelumotivaatiota ei tarvitse kauaa hakea. Toiseksi harjoitusta saa koko ajan kun elää arkielämää. Asiat on saatava hoidetuksi, joten jollakin tavalla paikallisten kanssa pitää pystyä kommunikoimaan.

Kieli on tosin kommunikaatiosta vain pieni osa. Näyttelijä Tuija Piepponen kertoi tulleensa afrikkalaisen anoppinsa kanssa loistavasti toimeen ja keskustelleensa vaikka mistä, vaikkei heillä ollut yhteistä kieltä.

Lue lisää

Tuli mieleeni ehdottaa työväen tai kansalaisopiston tms. eri tasoisia vieraskielisiä keskusteluryhmiä, jos kiinnostaa ja voi uhrata sellaiseen aikaa edes useimmiten yhtenä iltana viikossa.

Valitettavasti joissain ryhmissä opettaja saattaa ottaa itselleen turhan suuren roolin ja melkein estää ryhmää keskustelemasta. Aloitin kerran Suomi-Kreikka -yhdistyksen kielikurssilla ja kerran kansalaisopiston jossain keskusteluryhmässä, mutta motivaatio laski molemmissa em. syistä. Kun kiireitä riitti muutenkin, ne jäivät. - Olen kuullut juttuja myös innostavista ja toimivista ryhmistä, ja aion taas kokeilla joskus, kun.... ;)

O - O kirjoitti:

Tuli mieleeni ehdottaa työväen tai kansalaisopiston tms. eri tasoisia vieraskielisiä keskusteluryhmiä, jos kiinnostaa ja voi uhrata sellaiseen aikaa edes useimmiten yhtenä iltana viikossa.

Valitettavasti joissain ryhmissä opettaja saattaa ottaa itselleen turhan suuren roolin ja melkein estää ryhmää keskustelemasta. Aloitin kerran Suomi-Kreikka -yhdistyksen kielikurssilla ja kerran kansalaisopiston jossain keskusteluryhmässä, mutta motivaatio laski molemmissa em. syistä. Kun kiireitä riitti muutenkin, ne jäivät. - Olen kuullut juttuja myös innostavista ja toimivista ryhmistä, ja aion taas kokeilla joskus, kun.... ;)

Lue lisää

"O - O"

Taitaa olla myöhäistä potkia tutkainta vastaan.
Tässä iässä on terveellisempää alkaa liikkumaan, kun siirtyä tietokoneen äärestä toiselle penkille istumaan. Parempi olisi käyttää lenkkeilysoitinta, jossa kaikuisi muinaisten Kreikkalaisten parhaimpien puhujien jorinoita.
Olisi aika säälittävää, jos joku omainen lausuisi haudalla:
Sai se sen Kreikankielendiplomin sentään.
Joku toinen siihen: Osasikohan Jesse muinaiskreikkaa vai tätä nykyaikaista?

H.

hunksz kirjoitti:

"O - O"

Taitaa olla myöhäistä potkia tutkainta vastaan.
Tässä iässä on terveellisempää alkaa liikkumaan, kun siirtyä tietokoneen äärestä toiselle penkille istumaan. Parempi olisi käyttää lenkkeilysoitinta, jossa kaikuisi muinaisten Kreikkalaisten parhaimpien puhujien jorinoita.
Olisi aika säälittävää, jos joku omainen lausuisi haudalla:
Sai se sen Kreikankielendiplomin sentään.
Joku toinen siihen: Osasikohan Jesse muinaiskreikkaa vai tätä nykyaikaista?

H.

Lue lisää

Kiitos huolenpidosta, Hunksz, mutta ole huoleti.
Eläkevuosinakin (suht. terve) ihminen ehtii halutessaan aktivoitua tekemään useampia kuin yhtä asiaa päivässä. Ihminen voi myös jatkaa opiskelua lopun elämää, ellei koe saavuttaneensa täydellisyyttä sitä ennnen.

Hautaa ei ole eikä tule, eikä viimeisisssä juhlissani kukaan puhu mitään saavutuksistani. Siellä muistellaan toivottavasti kaikenlaisia hassuja tapahtumia, ,ja kerrotaan jutuja hassuista hölmöilyistäni tai hullunkurisista sattumuksista vuosien varrelta.
Turhilla dokumenteilla ei ole tilaa uudessa kodissani, joten hävitän ne kaikki ennen muuttoa. Kehykset vien (kaapista) kierrätykseen. ;D

optimisti-orvokki kirjoitti:

Kiitos huolenpidosta, Hunksz, mutta ole huoleti.
Eläkevuosinakin (suht. terve) ihminen ehtii halutessaan aktivoitua tekemään useampia kuin yhtä asiaa päivässä. Ihminen voi myös jatkaa opiskelua lopun elämää, ellei koe saavuttaneensa täydellisyyttä sitä ennnen.

Hautaa ei ole eikä tule, eikä viimeisisssä juhlissani kukaan puhu mitään saavutuksistani. Siellä muistellaan toivottavasti kaikenlaisia hassuja tapahtumia, ,ja kerrotaan jutuja hassuista hölmöilyistäni tai hullunkurisista sattumuksista vuosien varrelta.
Turhilla dokumenteilla ei ole tilaa uudessa kodissani, joten hävitän ne kaikki ennen muuttoa. Kehykset vien (kaapista) kierrätykseen. ;D

Lue lisää

"optimisti-orvokki"

Niin, yritin vain kertoa missä iässä turhuus alkaa ja milloin sitä ei enää tarvita.
Unelmille tulee aina loppu.
H.

hunksz kirjoitti:

"optimisti-orvokki"

Niin, yritin vain kertoa missä iässä turhuus alkaa ja milloin sitä ei enää tarvita.
Unelmille tulee aina loppu.
H.

Jep, niin tulee - silloin kun sulkee silmänsä viimeisen kerran. - Tai sen kuka tietää, jos vaikka viimeiselle tutkimusmatkalle lähdön jälkeen löytäisi uusia.

Kukaties sinun turhuutesi, saattaa olla minun suurin iloni.;)
Annetaan kaikkien kukkien kukkia, ja iloitaan erilaisuudesta.

(On yksi kettumainen tehtävä, jonka vältteleminen sai hyppelemään täällä kai tavallista enemmän. - Pian on taas häivyttävä, joten iloitse, kun saat halutessasi sanoa sen viimeisen sanan.)

Ihan hyvä elokuvahan se.

Oulun murre näyttää kirjoitettuna karmealta. Onhan se vähän töksähtävää, mutta ei se puhuttuna ihan yhtä töksähtävää ole. Ite osasin sitä aikanaan, nykyään tuntuu, ettei aina ymmärrä mistä kyse. Johtuu siitäkin, monet puhuu niin vähän, töksäyttävät lyhesti jotain käsittämätöntä.

Aikanaan kävi tampereen murteen kans toisin. Olin lukenut aika paljon sillä murteella kirjoitettuja kirjoja. Oletin ymmärtäväni sitä kohtuullisesti. Käytännössä siitä selvän saaminen olikin yllättävän hankalaa.

Ja aina pakko mainita tsadin murre. Se on yhtä typerää kirjoitettuna ja puhuttuna. Kuoleva murrehan se alkaa olemaan, ihan hyvä asia.

=DW=

... kirjoitti:

Ihan hyvä elokuvahan se.

Oulun murre näyttää kirjoitettuna karmealta. Onhan se vähän töksähtävää, mutta ei se puhuttuna ihan yhtä töksähtävää ole. Ite osasin sitä aikanaan, nykyään tuntuu, ettei aina ymmärrä mistä kyse. Johtuu siitäkin, monet puhuu niin vähän, töksäyttävät lyhesti jotain käsittämätöntä.

Aikanaan kävi tampereen murteen kans toisin. Olin lukenut aika paljon sillä murteella kirjoitettuja kirjoja. Oletin ymmärtäväni sitä kohtuullisesti. Käytännössä siitä selvän saaminen olikin yllättävän hankalaa.

Ja aina pakko mainita tsadin murre. Se on yhtä typerää kirjoitettuna ja puhuttuna. Kuoleva murrehan se alkaa olemaan, ihan hyvä asia.

=DW=

Lue lisää

"..."

Stadin murre ei kuole koskaan, kuten Turun koirat.
Tänne tulee koko ajan uutta deng tsau pingiä ja Tsao-tse-Laita.
Ihan kuin ryssää ja svedua aikaisemmin.
Stadi on kohta ainoa paikka joka elää.
Kun Tuomas Gerdt on kuollut, on kuollut maa murteiden.
Samoin kuin kunnat ja maat ja konnut.
Eino Leino muuttuu Konfutseksi.

H.

Oulusa potut keitetään veesä ja kastike keitetään kassaan.

... kirjoitti:

Ihan hyvä elokuvahan se.

Oulun murre näyttää kirjoitettuna karmealta. Onhan se vähän töksähtävää, mutta ei se puhuttuna ihan yhtä töksähtävää ole. Ite osasin sitä aikanaan, nykyään tuntuu, ettei aina ymmärrä mistä kyse. Johtuu siitäkin, monet puhuu niin vähän, töksäyttävät lyhesti jotain käsittämätöntä.

Aikanaan kävi tampereen murteen kans toisin. Olin lukenut aika paljon sillä murteella kirjoitettuja kirjoja. Oletin ymmärtäväni sitä kohtuullisesti. Käytännössä siitä selvän saaminen olikin yllättävän hankalaa.

Ja aina pakko mainita tsadin murre. Se on yhtä typerää kirjoitettuna ja puhuttuna. Kuoleva murrehan se alkaa olemaan, ihan hyvä asia.

=DW=

Lue lisää

@ =DW= Stadin slangin suhteen et voisi olla enempää väärässä. Entisenä ja tulevana stadilaisena on pakko ärähtää.;) Itse en osaisi puhua sujuvasti, mutta ymmärrän melko hyvin.

Stadin slangi elää ja sen arvostus on lisääntynyt viime vuosikymmeninä entisestään. Kulttuuriperinnettä vaalitaan monella tapaa, ja stadin slangilla on jo kauan ollut oma aktiivinen yhdistyksensäkin.

Aikaisemmin slangi taisi olla enemmän nuorten ja duunarien kieli, mutta sitä harrastavat nykyään myös menestyneet ja hyvin koulutetut, kaiken ikäiset ihmiset.

Helsinki-päivänä julkistetaan Kauppatorin lavalla vuosittain arvostettujen helsinkiläisten joukosta valitut Stadin friidu ja Stadin kundi. Edellinen ja nykyinen presidentti puolisoineen ovat esiintyneet stadin slangin kuvioissa.

http://www.stadinslangi.fi/ -sivuilta ja sen linkeistä löytyy monenlaista tietoa ja kotisivulla komeilee myös presidentti Niinistö puolisonsa kanssa Hakaniemen hallissa.

Stadin slangilla ilmestyy Suomessa ainakin yksi lehti, Tsilari ja Espanjan aurinkorannikolla yksi, Stadin Sanomat, jota voi lukea netissäkin. Erilaisia stadin slangilla kirjoitettuja kirjoja ilmestyy jatkuvasti, ja niiden kirjoittajina on eri ikäluokkien edustajia. Lukemalla saa hyvän käsityksen siitä, miten stadin slangi on kehittynyt vuosien varrella. Suuressa slangisanakirjassa on 33.000 sanaa (lunttasin googlettamalla) ja netistä löytyy sanastoja, lauluja, runoja, ja ties mitä.

Veikkaanpa, että slangi elää vielä meidän jälkeemmekin.;)

Upean naisen, joka pystyy päihittämään oman ikäluokkansa ihmiset monella alueella, ei todellakaan tarvitse hävetä mitään.
- En muuten usko, että oikeasti häpeääkään.;D
Aurinkoa ja iloa päiviisi!

Suomen kielen monotoninen intonaatio on aika monelle "kanto kaskessa", kun opetellaan vieraita kieliä. Monessa kielessä sanapainon muuttuminen muuttaa koko sanan merkityksen (esim. kreikassa sana poli tarkoittaa kaupunkia, jos paino on ensimmäisellä tavulla, toiselle tavulle painotettuna "paljon").

Mitä englantiin tulee, brittiopettajien olisi syytä muistaa, ettei heidän tapansa ääntää äidinkieltään ole ainoa oikea. Amerikan, Kanadan tai Australian englanti on ihan yhtä oikein, vaikkei britin korvissa hyvältä kuulostakaan.

Vain yksi englanninopettajani (britti) piti amerikanenglantia samanarvoisena brittienglannin kanssa. Hän korosti, että ääntämisessä pitää olla johdonmukainen. Jos käyttää amerikanenglantia, sitä pitää sitten käyttää koko ajan ja jos pyrkii brittiääntämykseen, ei voi sanoa joitakin sanoja amerikkalaisittain.

Minun korviini brittienglanti kuulostaa parhaalta. Mistä tulikin mieleeni ihmetellä, kuinka britti kuin britti tuntuu pystyvän näyttelemään uskottavasti jenkkiä, mutta toisinpäin en muista kuin Meryl Streepin ja Gwyneth Paltrow:n, jotka hallitsevat brittiaksentin. Olisiko briteillä herkempi korva aksenteille?

Kaupunkilainen kirjoitti:

Suomen kielen monotoninen intonaatio on aika monelle "kanto kaskessa", kun opetellaan vieraita kieliä. Monessa kielessä sanapainon muuttuminen muuttaa koko sanan merkityksen (esim. kreikassa sana poli tarkoittaa kaupunkia, jos paino on ensimmäisellä tavulla, toiselle tavulle painotettuna "paljon").

Mitä englantiin tulee, brittiopettajien olisi syytä muistaa, ettei heidän tapansa ääntää äidinkieltään ole ainoa oikea. Amerikan, Kanadan tai Australian englanti on ihan yhtä oikein, vaikkei britin korvissa hyvältä kuulostakaan.

Vain yksi englanninopettajani (britti) piti amerikanenglantia samanarvoisena brittienglannin kanssa. Hän korosti, että ääntämisessä pitää olla johdonmukainen. Jos käyttää amerikanenglantia, sitä pitää sitten käyttää koko ajan ja jos pyrkii brittiääntämykseen, ei voi sanoa joitakin sanoja amerikkalaisittain.

Minun korviini brittienglanti kuulostaa parhaalta. Mistä tulikin mieleeni ihmetellä, kuinka britti kuin britti tuntuu pystyvän näyttelemään uskottavasti jenkkiä, mutta toisinpäin en muista kuin Meryl Streepin ja Gwyneth Paltrow:n, jotka hallitsevat brittiaksentin. Olisiko briteillä herkempi korva aksenteille?

Lue lisää

Työnantajani enkun intensiivikurssin opettajat olivat britti, jenkki ja kanadalainen.

Osa opetusnauhoista oli äänitetty briteissä ja osa jenkeissä, meluisissa kapakoissa ja keskustelijat olivat vakuuttavasti "kadun väkeä".

Tuskin meitä kuitenkaan haluttiin virittää tuolle "sävytasolle".
Olipahan riittävän työlästä ilman hienouksiakaan.

Kävi kyllä "aivopesusta". Suomen sanaa ei saanut sanoa koko aikana.

Kaupunkilainen kirjoitti:

Suomen kielen monotoninen intonaatio on aika monelle "kanto kaskessa", kun opetellaan vieraita kieliä. Monessa kielessä sanapainon muuttuminen muuttaa koko sanan merkityksen (esim. kreikassa sana poli tarkoittaa kaupunkia, jos paino on ensimmäisellä tavulla, toiselle tavulle painotettuna "paljon").

Mitä englantiin tulee, brittiopettajien olisi syytä muistaa, ettei heidän tapansa ääntää äidinkieltään ole ainoa oikea. Amerikan, Kanadan tai Australian englanti on ihan yhtä oikein, vaikkei britin korvissa hyvältä kuulostakaan.

Vain yksi englanninopettajani (britti) piti amerikanenglantia samanarvoisena brittienglannin kanssa. Hän korosti, että ääntämisessä pitää olla johdonmukainen. Jos käyttää amerikanenglantia, sitä pitää sitten käyttää koko ajan ja jos pyrkii brittiääntämykseen, ei voi sanoa joitakin sanoja amerikkalaisittain.

Minun korviini brittienglanti kuulostaa parhaalta. Mistä tulikin mieleeni ihmetellä, kuinka britti kuin britti tuntuu pystyvän näyttelemään uskottavasti jenkkiä, mutta toisinpäin en muista kuin Meryl Streepin ja Gwyneth Paltrow:n, jotka hallitsevat brittiaksentin. Olisiko briteillä herkempi korva aksenteille?

Lue lisää

Miusta on aivan riittävää että suomalainen puhuu englantiaan sillä aksentilla minkä täällä sille oppii. Niin tekevät kaikki muutkin maailmassa. Eikä miun aksenttiani ole kukaan syntyperäinen britti tai jenkki kehdannut korjata, en miekään puutu siihen miten he yrittävät suomea puhua. Tärkeintä on että yrittää ymmärtää mitä toinen sanoo.

yohuuhkaja kirjoitti:

Miusta on aivan riittävää että suomalainen puhuu englantiaan sillä aksentilla minkä täällä sille oppii. Niin tekevät kaikki muutkin maailmassa. Eikä miun aksenttiani ole kukaan syntyperäinen britti tai jenkki kehdannut korjata, en miekään puutu siihen miten he yrittävät suomea puhua. Tärkeintä on että yrittää ymmärtää mitä toinen sanoo.

Lue lisää

Kyse olikin intonaatiosta, ei aksentista. Monen muunmaalaisen on vaikea ymmärtää suomalaisten puhumaa mitä tahansa kieltä tasaisen "nuotin" vuoksi. Totta kai on tärkeää yrittää ymmärtää toista, mutta yhtä tärkeää on yrittää puhua niin, että toinen ymmärtää.

Kaupunkilainen kirjoitti:

Kyse olikin intonaatiosta, ei aksentista. Monen muunmaalaisen on vaikea ymmärtää suomalaisten puhumaa mitä tahansa kieltä tasaisen "nuotin" vuoksi. Totta kai on tärkeää yrittää ymmärtää toista, mutta yhtä tärkeää on yrittää puhua niin, että toinen ymmärtää.

Lue lisää

"Kaupunkilainen"

"Oli usein rasittavaa kuunnella kolleegaa, joka kertoi asiaansa Englanniksi, kuin olisi lukenut ääneen Kalevalaansa jo tuhannetta kertaa."

Kuten minä jo aiemmin kerroinkin.
Jatkatko vielä Kalevalaasi?

H.

Kaupunkilainen kirjoitti:

Kyse olikin intonaatiosta, ei aksentista. Monen muunmaalaisen on vaikea ymmärtää suomalaisten puhumaa mitä tahansa kieltä tasaisen "nuotin" vuoksi. Totta kai on tärkeää yrittää ymmärtää toista, mutta yhtä tärkeää on yrittää puhua niin, että toinen ymmärtää.

Lue lisää

Noo, oman puheenvuorosi aloitit intonaatiolla ja lopetit aksenttiin. Menehän opettamaan intialaisia, pakistanilaisia tai karibian väkeä puhumaan englantiaan oxfordilaisittain, tai edes brooklynilaisittain... Jos meillä on heille asiaa (kuten monesti nykyisin on) pitää vain kuunnella herkemmin ja ymmärtää ankarammin, ja samat sinne päin, ei ole häpeä että puheestamme näkyy mistä olemme kotoisin.

Kaupunkilainen kirjoitti:

Suomen kielen monotoninen intonaatio on aika monelle "kanto kaskessa", kun opetellaan vieraita kieliä. Monessa kielessä sanapainon muuttuminen muuttaa koko sanan merkityksen (esim. kreikassa sana poli tarkoittaa kaupunkia, jos paino on ensimmäisellä tavulla, toiselle tavulle painotettuna "paljon").

Mitä englantiin tulee, brittiopettajien olisi syytä muistaa, ettei heidän tapansa ääntää äidinkieltään ole ainoa oikea. Amerikan, Kanadan tai Australian englanti on ihan yhtä oikein, vaikkei britin korvissa hyvältä kuulostakaan.

Vain yksi englanninopettajani (britti) piti amerikanenglantia samanarvoisena brittienglannin kanssa. Hän korosti, että ääntämisessä pitää olla johdonmukainen. Jos käyttää amerikanenglantia, sitä pitää sitten käyttää koko ajan ja jos pyrkii brittiääntämykseen, ei voi sanoa joitakin sanoja amerikkalaisittain.

Minun korviini brittienglanti kuulostaa parhaalta. Mistä tulikin mieleeni ihmetellä, kuinka britti kuin britti tuntuu pystyvän näyttelemään uskottavasti jenkkiä, mutta toisinpäin en muista kuin Meryl Streepin ja Gwyneth Paltrow:n, jotka hallitsevat brittiaksentin. Olisiko briteillä herkempi korva aksenteille?

Lue lisää

"Bad english" taitaa nykyisin olla se kaikkein eniten käytetty kansainvälinen kieli, ainakin Euroopassa.

Mielestäni on ihan turha arvostella kansainvälisissä tilaisuuksissa esiintyviä poliitikkojamme, jotka puhuvat rikasta kieltä ja hallitsevat laajan sanavaraston, mutta käyttävät jo peruskoulussa oppimiaan aksentteja ja intonaatiota. - Eri puolilta maailmaa saapuneet kuulijat ymmärtävät sitä paljon paremmin kuin vaikkapa erinomaista oxford-englantia puhuvia.

Omasta kokemuksesta tiedän, että meidän omaa perusenglantiamme ymmärretään paljon paremmin esim. Tanskassa kuin brittiaksentteja käyttäviä. - Olin jossain vaiheessa vähän tohkeissanikin, kun olin vähän aikaisemmin käynyt Lontoossa kielikurssilla hiomassa omaa kielitaitoani. Jouduin uudessa työpaikassa puhumaan monien tanskalaisten kanssa sekä puhelimessa että tavatessamme. Käytimme tilaisuudesta ja henkilöstä riippuen joko skandinaaviskaa tai englantia. Kun minä yritin puhua parhaalla brittiaksentillani, jouduin usein toistamaan sanomani "selkokielellä" ennen kuin tulin ymmärretyksi. Oli pakko luopua "oxford-englannilla" briljeeraamisesta. - En toki ole koskaan hallinnut sitä täydellisesti, enkä toisaalta olisi yhtään hämmästynyt, jos joku tanskalaisista vähemmän englantia opiskelleista olisi alkuun kuvitellut, etten osaa puhua ymmärrettävää englantia.;))

Kaupunkilainen kirjoitti:

Kyse olikin intonaatiosta, ei aksentista. Monen muunmaalaisen on vaikea ymmärtää suomalaisten puhumaa mitä tahansa kieltä tasaisen "nuotin" vuoksi. Totta kai on tärkeää yrittää ymmärtää toista, mutta yhtä tärkeää on yrittää puhua niin, että toinen ymmärtää.

Lue lisää

Televisiosta ja radiostakin saa välillä sellaisen kuvan, että suomen kielen intonaatio olisi muuttunut. Loppua kohden nousevat ja painokkaaseen loppukiekaisuun päättyvät lauseet näyttävät olevan monen mielestä "trendikkäitä" ja erityisen puhuttelevia.

Ilmeikäs puhe ei ainakaan minun mielestäni synny temppuilemalla, vaan puheen asiasisältöön paneutumisen kautta. Yksittäisten eri sanojen (tai lauseidenkin) painottaminen voi muuttaa viestin sisältöä merkittävästi. Parhaimmillaan suomen kieli voi kuulostaa tosi kauniilta, kun puhujana on rauhallinen ja ilmeikäs esiintyjä, joka paneutuu asiaan ja keskittyy tehtäväänsä.

Esimerkki: Joku voi sanoa kymmenen kertaa päivässä, minä rakastan sinua, eikä tieto mene perille, eikä kuulosta uskottavalta. Toinen saattaa sanoa saman lauseen kerran elämässään niin, että puolisonsa sielu väräjää lopun ikää.;D

Usein unohdetaan, että sanojen merkitys vuorovaikutustilanteessa on todella vähäinen verrattuna kaikkeen muuhun informaatioon, jota ihminen "lähettää", useimmiten täysin tiedostamatta. Tätä puolta kannattaisi vähemmän kielitaitoisten suomalaisten hyödyntää enemmän, varsinkin erityisen hillityn ja rauhallisesti esiintyvän matkustaessa Välimeren seuduille.