Ydinsäteily on lyhytvaikutteista.

Niin ovat, mutta nuo mutantit ym. eivät liity sähköntuotantoon mitenkään.

Yksi ydinvoimala vastaa noin 1000:tta Hiroshiman pommia, eli ydinvoimalassa on on useita tuhansia kiloja uraania/plutoniumia, kun pommeissa puhutaan vain kiloista. Fukushiman on arvioitu vastaavan noin 200 Nagasagin ydinpommia saastevaikutuksiltaan.

Atomipommi räjäytetään kilometrien korkeudessa, jolloin pääosa sen radioaktiivisesta sisällöstä leviää ja laimenee isolle alueelle ja ihmisten suurimmat annokset ovat suoran säteilyn kautta, kun taas sisäiset annokset jäävät pieniksi. Siksi ydinase ei ole oikein vertailukelpoinen ydinvoimalan kanssa.

Säteilyn vaikutukset ovat toki lyhytaikaisia geologisessa mittakaavassa, mutta yleensä niitä luonnehditaan haitoiltaan pitkäaikaisiksi. Esimerkiksi Stukin julkaisun "Säteily ja turvallisuus" mukaan periytyvä geneettinen vaurio voi jatkua 40 sukupolvea, eli 1200 vuotta, mutta tämäkin tuntuu olevan heitto, koska ei ole varmuutta, että vaurio poistuisi genomista ylipäätänsä koskaan. On olemassa perityviä sairauksia, jotka on voitu jäljittää viikinkiajalle ja tänä päivänä viallisen perimän kantajia voi olla satoja miljoonia. 1100 vuotta sitten vaurio on mahdollisesti lähtenyt yhdestä ainoasta satunnaisesta mutaatiosta.

Radioaktiivinen säteily poistuu ympäristöstä erittäin hitaasti. CS137:n puoliintumisaika on 30 vuotta, mutta Ukarainassa on ihmetelty, että miksi sitä on maaperässä vieläkin suunnilleen saman verran, vaikka puolet olisi jo pitänyt hävitä. Siellä on keksitty uusi termi: ekologinen puoliintusaika, jolle on arvioitu CS137:n kohdalla noin 250-300 vuotta.

Japanissa eivät asiat tule korjaantumaan moneen sataan vuoteen.

Ydinfission seurauksena syntyy ensinnäkin väittämästi ilmenevää gamma- ja neutronisäteilyä ja toiseksi radioaktiivisia aineita, jotka säteilevät viivästyneesti. Ydinpommissa korostuvat ensinmainitut, kun taas ydinvoimalaitoksessa ne jäävät teräs- ja betonirakenteisiin. Ydinräjähdyskin synnyttää radioaktiivisia aineita, mutta suhteessa enemmän lyhytikäisiä aineita kuin ydinvoimalaitos. Paitsi jos kysessä on plutoniumpohjainen fissioräjähde, silloin ympäristöön vapautuu kilokaupalla pitkäikäistä plutoniumia.

Hiroshiman ja Nagasakin pommin vaikutuksissa pääpaino oli välittömästi ilmenevällä säteilyllä. Radioaktiivista jodiakin syntyi merkittävästi mutta se, ja Nagasakin tapauksessa myös plutonium, levisivät laajalle alueella.

Arviot säteilyn terveysvaikutuksista perustuvat suurelta osin Hiroshiman ja Nagasakin räjähdyksiin, koska niille altistui varsin suuri ihmisjoukko, aikaa tapahtumasta on kulunut riittävästi ja säteilyannoksen suuruus on kohtuullisen hyvin arvioitavissa.

Säteilyn perinnöllisten riskien arviointiin liittyy paljon epävarmuuksia. Kuitenkin tiedetään, että ihmisillä perinnöllisten sairauksien riski on selvästi pienempi kuin samasta säteilyannoksesta aiheutuva syöpäriski. Luonnollisen mutaatiotaajuuden kaksinkertaistumisen aiheuttava säteilyannos on varsin korkea, 5 Gy luokkaa. Kansainvälisen säteilusuojelukomission uusimmissa suosituksissa perinnöllisten säteilyvaikutusten riskikerrointa on jonkin verran pienennetty aiemmasta.

Ei pidä unohtaa, että jokainen ihminen saa jatkuvasti radioaktiivista säteilyä, sekä ulkoisista että sisäisistä säteilylähteistä. Suomessa asuvan vuotuinen säteilyannos on noin 3,7 mSv/vuosi.
Ydinpommiräjäytysten ja ydinvoimalaonnettomuuksien osuus vuotuisesta säteilyannoksesta on hyvin pieni.
Ihmisen elimistö ja perimä on kestänyt ympäristöstä tulevaa säteilyä hyvin sukupolvesta toiseen. Ei ole syytä ylidramatisoida Fukushiman ja Tshernobylin kaltaisten onnettomuuksien merkityksellä perimään.

Cs137:n fysikaalinen puoliintumisaika on vakio, n. 30 vuotta. "Ekologinen puoliintumisaika" on epämääräinen käsite ilman todellista merkitystä.
Sitä vastoin biologisella puoliintumisajalla on todellista merkitystä. Cs137:n biologinen puoliintumisaika on vain noin 70 vuorokautta. Sinä aikana puolet elimistöön tulleesta Cs 137:sta poistuu.

""Ekologinen puoliintumisaika" on epämääräinen käsite ilman todellista merkitystä."

Tavallaan se onkin epämääräinen käsite, mutta valitettavasti totta. Syytä ei tarkkaan tiedetä, mutta todennäköisesti kyse mittaustekniikasta. CS137 kiertää koko ajan biologisessa kierrossa, joten sitä on vaikea mitata ja arvioida konaismäärää. Jos maakerrokset kaivetaan pois, niin hetken päästä maa on taas yhtä saastunut, koska kasvien juuret nostavat kesiumin taas pintaan.


http://www.wired.com/wiredscience/2009/12/chernobyl-soil/

"It stands to reason that at some point the Ukrainian government would like to be able to use that land again, but the scientists have calculated that what they call cesium’s “ecological half-life” — the time for half the cesium to disappear from the local environment — is between 180 and 320 years."

" Suomessa asuvan vuotuinen säteilyannos on noin 3,7 mSv/vuosi."

Totta. Ja vaikka voisi ottaa huomioon pitkäaikaisen sopeutuman taustasäteilyyn, niin silti luonnollinen taustasäteily tappaa vuosittain Suomessa noin 2000(stuk) ihmistä. Pienikin lisä aiheuttaa tietenkin kuolleisuuden kasvua. Vaikka Tsernobylin aiheuttama lisäannos suomalaisille olikin pieni keskimäärin, niin joillekin alueille se toi kuitenkin usean mSv:n lisän kokonaisannokseen. Sisäinen annos on noin 10 efektiivisempi kuin ulkoinen annos.

Suomessa kilpirauhassyövät lisääntyvät nyt todella rajusti. Tyypillisesti meillä todetaan, ettei voi todistaa yhteyttä Tsernobylin laskeumaan, mutta käytännössä kaikki kuitenkin tietävät mistä on kyse.

" Vain kaikkitietävät luulevat tietävänsä kaikki,mutta miksei terveydenhoidon viralliset tiedot sitä kerro?"

Suomessa on tyydyttävä siihen yhteen totuuteen, joka on lyöty lukkoon jo yli 20 vuotta sitten. Juuri hiljattain oli lehdessä juttua siitä, kuinka potilaita hoitavat lääkärit kertovat suoraan potilailleen (nuoria aikuisia, jotka olivat lapsia Tsernobylin tapahtuman aikaan), että heidän syöpänsä voi jouhtua Tsernobylistä. Tämä on tietenkin valatava järkytys potilaille, joille on kerrottu "viralliselta" taholta, että Tsernobyl ei tule aiheuttamaan syöpiä Suomessa (tarkemmin stuk: vain noin 500 ylimääräistä syöpäkuolemaa).

Voi olla, että tästä saadaan vielä joku tutkimus, jonka johtopäätöksessä lukee, että ei voida osoittaa yhteyttä jne plaa plaa. Tekeekö tuo tutkimus sitten ketään onnellisemmaksi, rahaa siihen ainakin kuluu....

Et sitten "tiennyt", että Japanin kulttuuriin on jo satoja vuosia kuulunut tappaa kaikki sairaana syntyneet ja mutatoituneet lapset heti syntymän jälkeen? Sama jatkuu edelleen, mikään ei ole tässä suhteessa muuttunut.

Toisaalta atomipommien jäljiltä jäi aivan toisenlainen sätelysaaste ympäristöön kuin ydinonnettomuuden jäljiltä. Nytkin Japanin noin 15 tuhoutuneen reaktorin raunioista tunkee ympäristöön ydinsaastetta 24/7/365 ja siis koko ajan entisten lisäksi.
Näillä asioilla on vissi ero, jonka luulisi ajattelukykyisen ihmisen huomaavan ainakin sitten, kun joku sen sanoo tai kirjoittaa.

Tässäpä aluksi ajateltavaa sinullekin.

Japaniin pudotetut ydinpommit tappoivat kaikki paitsi superihmiset joiden immuunijärjestelmä kesti suuria säteilyannoksia tai ihoon tulleita laajoja palovammoja aikana jolloin antibioottejakaan ei ollut vielä käytettävissä näiden uhrien hoitoon.

Ydinpommien vaikutus näissä kahdessa kaupungissa oli ensisijaisesti kaiken lähistöllä olevan tappaminen polttamalla. Pommit olivat tosi pieniä. Kukaan säteilyä riittävästi saanut ei jäänyt eloon tuottamaan huonoja jälkeläisiä. Chernobylin alueella on taas todistettu lisääntyneet geneettiset vauriot lapsilla.

Käytetyissä ydinpommeissa oli myös vain kg luokassa mitattava määrä radioaktiivisia aineita kun nykyiaikaisen ydinvomalan reaktorista löytyy paljon radioaktiivisempaa materiaalia 100tn ja käytetyn polttoaineen altaista mahdollisesti tuhansia tonneja lisää.

"Ydinsäteily on lyhytvaikutteista."

Tarkoitat kaiketi radioaktiivisen aineen ionisoivan säteilyn vaikutusaikaa? Sehän riippuu radioaktiivisesta aineesta ja mm. sen puoliintumisajasta.

Jos kuitenkin tarkoitat säteilylle altistumisen terveysvaikutuksia, niin mm. säteilyperäisen syövän latenssiaika on yli 10 vuotta, muutamaa poikkeusta, kuten kilpirauhassyöpä, lukuunottamatta. Ydinonnettomuuden on todettu lisäävän naisten riskiä sairastua rintasyöpään:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10858923
"* Ydinonnettomuus lisää rintasyöpäriskiä"

http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateily_ymparistossa/tshernobyl/fi_FI/laskeuma/
" Tšernobyl-laskeuma lisää vielä nykyäänkin suomalaisten säteilyannosta, mutta määrä on vain sadasosa vuosittaisesta noin 3,7 millisievertin annoksestamme."

" Tšernobylin onnettomuus aiheuttaa suomalaisille 50 vuoden aikana kaikkiaan noin 2 millisievertin suuruisen säteilyannoksen. Saman määrän me saamme joka vuosi radonista. Puolet Tšernobylin kokonaisannoksesta tuli kymmenen ensimmäisen vuoden aikana."

50 vuoden aikana = vuosien 1986-2036 aikana.

Radonin säteily aiheuttaa vuodessa tilastollisesti noin 300 syöpätapausta. Samaa luokkaa oleva määrä syöpätapauksia aiheutunee yhteensä vuosina 1986-2036 aikana eläville suomalaisille Tsernobylistä tulevasta säteilyannoksesta, siis noin 300 syöpätapausta noiden 50 vuoden aikana.

Jos syntyy tänä vuonna 2012 saa Tsernobylistä seuraavien 50 vuoden kuluessa säteilyannoksen, joka on alle 1 mSv.
50 vuodessa noin miljoona suomalaista saa eri syistä syövän. Tuosta noin miljoonasta syöpätapauksesta Tsernobylin osuus on niin vähäinen, että sitä ei voi kokonaismäärästä mitenkään erottaa.

Paljonko luulisisit Ukrainassa asuvia kiinnostavan, mikä heidän Olkiluodon ydinvoimalaonnettomuudesta saama säteilyaltisus olisi? Laske, paljonko se olisi Suomessa silloin."

Ukrainalaiset tuskin seuraavat tätä keskustelupalstaa, Mutta jotkut suomalaiset seuraavat ja heitä kiinnostaa, mikä vaikutus Tsernobylin onnettomuudella on Suomessa.
Tietoa Tsernobylin vaikutuksista Suomessa löytyy edellisessä viestissäni annetusta viitteestä:

http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateily_ymparistossa/tshernobyl/fi_FI/laskeuma/

"Suomessa on tyydyttävä siihen yhteen totuuteen, joka on lyöty lukkoon jo yli 20 vuotta sitten. Juuri hiljattain oli lehdessä juttua siitä, kuinka potilaita hoitavat lääkärit kertovat suoraan potilailleen (nuoria aikuisia, jotka olivat lapsia Tsernobylin tapahtuman aikaan), että heidän syöpänsä voi jouhtua Tsernobylistä. Tämä on tietenkin valatava järkytys potilaille, joille on kerrottu "viralliselta" taholta, että Tsernobyl ei tule aiheuttamaan syöpiä Suomessa (tarkemmin stuk: vain noin 500 ylimääräistä syöpäkuolemaa)."

Luulisin, että potilaille on suuri järkytys kun he kuulevat sairastuneensa syöpään, eikä niinkään se, mistä se saattaa aiheutua.

Syövän syntyminen on monimutkainen kehityskulku. Siihen liittyy yleensä monia tekijöitä, jotka aiheuttavat syövän initiaatiota, promootiota ja progressiota. Säteilyn rooli on useimmiten initiaatioluonteinen, eli dna-vaurion aiheuttava, mutta on myös muita initiaatiotekijöitä. Jos sanotaan, että Tshernobylin onnettomuus aiheuttaa Suomessa tietyn määrän syöpiä, siinä yksinkertaistetaan asioita, eli tietty määrä syöpiä on jyvitetty tshernobyl-säteilylle. Vaikka se aiheuta yksinään yhtäkään syöpää mutta voi olla osatekijänä mukana useammassa syövässä kuin ilmoitettu luku. Jos lääkäri sanoo potilaalle, että tämän syöpä voi aiheutua Tshernobylin onnettomuudesta, hän tekee vielä pitemmälle menevän otaksuman, sillä syövillä ei ole korvamerkkejä.