Näin kalakukkokaupungissa

Onko eettisesti oikein että eläkkeellä oleva entinen kirkon diakoniajohtaja jakelee paikallislehdessämme itsemurhaa miettivälle ohjeita sen tekemiseen?
Hän kuin vitsin varjolla esittää kuinka homma hoidetaan siististi ja toisia vaivaamatta" ja puhuu asiasta ihan tunteettomasti. Suurin huolenaiheensa on se ettei todellakaan ympäristöön aiheuteta sotkua jota sitten muiden täytyy siivota jälkeenpäin.
Kirjoitus on saanut täällä tyrmistyneen vastaanoton. Ihmiset joiden läheiset ovat tehneet itsemurhan ovat kokeneet kirjoituksen heidän muistonsa häpäisyksi ja ovat syvästi pahoittaneet mielensä kirjoituksen johdosta.
Kirjoittaja ei suo ajatustakaan sille mikä ahdistus ja tuska mahdollisesti ajaa ihmisen tekemään itsemurhan. En näin herjaavaa tekstiä ole kyllä koskaan ennen nähnyt lehdessä. Jotain sensuuria pitäisi olla lehdilläkin olivat miten pieniä ja paikallisia tahansa.
Olen tavannut monenlaista kirkon työntekijää itsekin elämäni aikana ja täytyy sanoa että se aito välittäminen lähimmäisistä on monien kohdalla vain sanahelinää saarnoissa. Sitten vielä ihmetellään miksi kirkosta erotaan.
Joku aika sitten paikallisen seurakuntamme naispapin fb-profiilissa oli mielenkiinnon aiheiksi kirjoitettu raha ja seksi. Kertoo hyvin miten pinnallista ja tekohurskasta elämää eletään vaikka kuinka ollaan "Jumalan palvelijoita" omasta mielestään.