Mä ja mun jätkä ollaan oltu jo noin puolvuotta yhessä ja en saa selvää sen tunteista...Mä rakastan sitä jätkää tosi paljon ja se sanoo rakastavansa mua,mut silti se on välillä jotenkin outo.Joskus saattaa mennä viikko että ei nähdä,ja kärsin siitä.Kannattaako olla jätkän kanssa josta ei saa selvää ja jota näkee aika harvoin,mut sillon kun nähdään niin meillä on tosi hauskaa ja silloin kaikki murheet unohtuu.Kertokaa mulle mielipiteenne tästä jutusta,siis mitä te tekisitte tässä tilanteessa jos rakastaisitte jätkää ja haluisitte olla sen kanssa mutta näkisitte toisenne vaan muutaman kerran viikossa jos sitäkään...meillä ei ole välimatkaa kuin noin 20km eli se ei voi olla syynä että ei nähdä...
MITÄ TEEN?
tietämätön
4325
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
.. se muutama kerta riittää tuossa iässä.
Hanki vakkarin lisäksi joku tilapäinen omalta paikkakunnalta, niin ei tuu aika pitkäksi.
voi sua ressua etkö edes epäile mitään ku on 20km välimatkaa ja silti ei viikkoon nähä? voihan se olla että et ole se toinen nainen mutta joku niistä kymmenistä kuitenkin sorry ja koita pärjätä :)
tota,jos mä olisin sä,öööö,olisin hänen kans,koska mullekin on tälläinen asiaa,siis mä oon pika mut se tyttö jota rakastan se asu jotain yli 50km musta ja me edelleenkin seurustellaan,vaikka se on niin kaukana,se johtuu siitä et sä oot vähä kauas sitä jätkästä,älä huoli,kaikki järjestyy.
toivon kaikkee hyvää sulle!!!!
Moi Moi !!!! ( . . )
(Y)
minulla on sama juttu kuin sinulla, ollaan oltu yhs n. ko,me kuukautta ja silleen oltu yhes aina, eli noin 2 vuotta.minä rakastan sitä tyttöä ja se rakastaa mua, mutta mullaki on outo tunne/olo joskus..oikeastaan mulla on ollu monesti outo tunne ja kysyny iteltäni, rakastaako se mua ollenkaa?mutta jos se sun ka halúu olla ni kai se sua sillon rakastaa..suosittelen että testaat kumppaniasi, pistä se itkeen jotenki, esim. jätä se muka...paha juttu mutta sitä kautta mie sain sen selville että se rakastaa mua.mutta sitten en jättänykkään sitä.