Keskusta ja SDP eri linjoilla työnantajamaksujen suhteen. Myös Osmo Soininvaara arvostelee ankarasti SDP:tä.
Kansanedustaja Vihriälä patistaa hallitusta rohkeasti kokeilemaan uusiakin keinoja, jotta ihmisiä pystyttäisiin työllistämään.
- Olen huolissani. Tällä menolla hallituksen asettama työllisyystavoite karkaa aivan varmasti käsistä. Vaalikauden loppupuolella ihmisiä jää nykyistä enemmän eläkkeelle, mutta ei sekään ehdi ratkaisevasti vaikuttaa tilanteeseen, hän ounastelee.
Vihriälän mielestä yritystoiminta pitää saada nykyistä kannattavammaksi.
- Kannattamattomasta yritystoiminnasta ei tule yhtään mitään. Perusasioita ei saa nyt unohtaa. Toisaalta ei tämä tilanne myöskään pelkillä veronalennuksilla kohene. Palkkapuolella tarvitaan myös malttia. Rakenteita pitää pystyä laittamaan uusiksi vaikka se vaikealta tuntuisikin, hän sanoo.
Alkuperäisessä Pasi Holmin ja Vesa Vihriälän mallissa ehdotettiin vuositasolla 700 miljoonan euron alennusta työantajamaksuihin. Vihriälä ja Holm laskivat, että toteutettaessa heidän mallinsa toisi 20.000 - 35.000 uutta työpaikkaa.
Keskiviikkoisessa Suomenmaassa Pasi Holm totesi, että pelkällä työttömien koulutuksella ei uusi työpaikkoja synny. (Suomenmaa)
Vihreän liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Osmo Soininvaara arvostelee valtiovarainministeri Antti Kalliomäen (sd) verolinjauksia ristiriitaisiksi.
"Toisaalta hän (Kalliomäki) lupaa tulosopimuksen kyytipojaksi muhkeita veronalennuksia, toisaalta hän on sitä mieltä, että pienipalkkaisen työn veronalennuksiin ei ole varaa", Soininvaara kritisoi maanantaisessa kannanotossaan.
Valtiovarainministeri Kalliomäki on lupaillut "erittäin merkittävää" veroalea, jos syksyn tuloneuvotteluissa sovitaan hyvin maltillisista palkankorotuksista.
Sunnuntain Helsingin Sanomien haastattelussa ministeri suhtautui epäilevästi matalapalkka-alojen työnantajamaksujen alentamiseen niin sanotun Vihriälän?Holmin -mallin mukaisesti.
Soininvaaran mielestä muhkeisiin veronalennuksiin ei pitkällä tähtäimellä ole varaa. Hänen mukaansa hyvinvointivaltio on päin vastoin ajautumassa rahoituskriisiin.
STT
Kansanedustaja Vihriälä patistaa hallitusta rohkeasti kokeilemaan uusiakin keinoja, jotta ihmisiä pystyttäisiin työllistämään.
- Olen huolissani. Tällä menolla hallituksen asettama työllisyystavoite karkaa aivan varmasti käsistä. Vaalikauden loppupuolella ihmisiä jää nykyistä enemmän eläkkeelle, mutta ei sekään ehdi ratkaisevasti vaikuttaa tilanteeseen, hän ounastelee.
Vihriälän mielestä yritystoiminta pitää saada nykyistä kannattavammaksi.
- Kannattamattomasta yritystoiminnasta ei tule yhtään mitään. Perusasioita ei saa nyt unohtaa. Toisaalta ei tämä tilanne myöskään pelkillä veronalennuksilla kohene. Palkkapuolella tarvitaan myös malttia. Rakenteita pitää pystyä laittamaan uusiksi vaikka se vaikealta tuntuisikin, hän sanoo.
Alkuperäisessä Pasi Holmin ja Vesa Vihriälän mallissa ehdotettiin vuositasolla 700 miljoonan euron alennusta työantajamaksuihin. Vihriälä ja Holm laskivat, että toteutettaessa heidän mallinsa toisi 20.000 - 35.000 uutta työpaikkaa.
Keskiviikkoisessa Suomenmaassa Pasi Holm totesi, että pelkällä työttömien koulutuksella ei uusi työpaikkoja synny. (Suomenmaa)
Vihreän liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Osmo Soininvaara arvostelee valtiovarainministeri Antti Kalliomäen (sd) verolinjauksia ristiriitaisiksi.
"Toisaalta hän (Kalliomäki) lupaa tulosopimuksen kyytipojaksi muhkeita veronalennuksia, toisaalta hän on sitä mieltä, että pienipalkkaisen työn veronalennuksiin ei ole varaa", Soininvaara kritisoi maanantaisessa kannanotossaan.
Valtiovarainministeri Kalliomäki on lupaillut "erittäin merkittävää" veroalea, jos syksyn tuloneuvotteluissa sovitaan hyvin maltillisista palkankorotuksista.
Sunnuntain Helsingin Sanomien haastattelussa ministeri suhtautui epäilevästi matalapalkka-alojen työnantajamaksujen alentamiseen niin sanotun Vihriälän?Holmin -mallin mukaisesti.
Soininvaaran mielestä muhkeisiin veronalennuksiin ei pitkällä tähtäimellä ole varaa. Hänen mukaansa hyvinvointivaltio on päin vastoin ajautumassa rahoituskriisiin.
STT
Vastaukset 4
Vanhimmat
pitää ottaa vastuu asiassa ja runnoa tahtonsa läpi hallituksessa.
SDP pystyy SAK:n tuella torpedoimaan kaikki järkevät talouspoliittiset uudistukset ja ajamaan omaa tuhoon johtavaa linjaansa.
Syyttävä sormi osoittaa aina muualle.
Holkerin hallitusten jälkeisten hallitusten päätösten vaikutus valtion tuloveron suuruuteen eri tulonsaajaryhmillä (valtion tuloveroprosentin suhteellinen pienentyminen hallituksen aikana)
Hallitus Aho Lipponen Lipponen II Vanhanen Yhteensä
Tulot 1992-1995 1996-1999 2000-2003 2004 1992-2004
8000 24.2% 81.5% 100.0% 100.0%
12000 11.0% 32.5% 85.4% 26.6% 93.6%
16000 4.8% 22.4% 45.3% 9.8% 63.6%
20000 4.4% 18.6% 37.2% 9.0% 55.5%
24000 3.1% 14.6% 29.2% 7.1% 45.5%
28000 3.6% 13.7% 25.3% 6.4% 41.7%
30000 3.1% 14.2% 24.5% 6.1% 41.1%
34000 2.5% 12.3% 22.9% 6.0% 38.0%
36000 2.3% 11.6% 21.7% 5.7% 36.2%
38000 2.1% 11.0% 20.8% 5.5% 34.8%
40000 2.0% 10.5% 20.0% 5.3% 33.5%
44000 1.7% 9.7% 18.7% 5.1% 31.5%
48000 2.4% 9.1% 17.8% 4.9% 30.6%
50000 2.2% 9.8% 17.4% 4.8% 30.6%
52000 2.1% 10.4% 17.1% 4.7% 30.6%
54000 2.0% 10.5% 17.1% 4.6% 30.6%
55000 1.9% 10.3% 17.5% 5.0% 31.0%
60000 1.7% 9.3% 16.2% 4.7% 28.8%
65000 1.5% 8.6% 15.3% 4.5% 27.1%
70000 1.4% 8.0% 14.5% 4.3% 25.7%
1000000 0.1% 2.8% 8.2% 2.9% 13.5%
5000000 0.0% 2.6% 8.0% 2.9% 13.0%
Eli jokaista valtiolle vuonna 1991 maksettua verosatasta kohden vuonna 2004 maksettiin samalla tulolla yllä olevan veroprosentin verran vähemmän, kuin vuonna 1991. Esimerkiksi jos vuonna 1991 28 000 € vuosituloilla valtion tuloveroprosentin mukaan verot olisivat olleet 1 000 €, vuonna 2004 ne olisivat 417 € vähemän, eli 583 €.