Ruotsinkieliset määräävät niin Pohjanmaalla kuin E-P:lläkin. Pääpoliisiasema Vaasaan ja Seinäjoen maistraattihan jo saikin pakkoruotsinsa aikaisemmin.
http://www.ilkka.fi/mielipide/pääkirjoitus/kaksikielisyys-nostamassa-vaasan-seinajoen-sijasta-paapoliisiasemaksi-1.1240993
http://www.ilkka.fi/mielipide/pääkirjoitus/kaksikielisyys-nostamassa-vaasan-seinajoen-sijasta-paapoliisiasemaksi-1.1240993
Vastaukset 20
Vanhimmat
eeih välttämättä.Valtio vaan yrittää kaiken keinoin pitää vaasaa elinvoimaisena kaupunkina.
Väestökehitys on huolestuttavaa Vaasa:tammi-heinäkuu -222as! vertauskohteena assjoki: 401!!
ja ku otetaan vielä huomioon että vaasassa on toiseksi eniten maahanmuuttajia suomesta ja joista puolet on pakolaisia..Että jotakin on tehtävä tai vaasa näivetty.
BTW:ehkäpä just tuon takia vaasaan pitääkin saada pääpoliisiasema...
Aivan oikein seinäjoelle.
Mikä on oikein Seinäjoelle, niin sen kokee nahoissaan myös Nurmo, itsenäisenä tai yhdessä. Näin vähäväkisellä seutukunnalla ei ole varaa hajottaa voimiaan tai tästä tulee todellakin auringonlaskun maakunta.
Mitä ne Vaasan valtit oli? Hovioikeus, hallinto-oikeus, lääninvankila, hälytyskeskus ja jotain muuta. Niitä ei ole Seinäjoella.
Eikä Vaasa mihinkään näivety, kun vientiteollisuus takoo rahaa kaupunkiin. Seinäjoki näivettymisvaarassa on, jos sinne ei aleta saada kunnon työnantajia.
Mutta Lapualta menee koko poliisilaitos. Pääsevät Seinäjoelle putkaan ja liftaavat aamulla kotiinsa.
Tosta listasta jäi pois toimiva lentoasema ja satama.
Vaasan vientiteollisuus on kohta Kiinassa....
"Mutta Lapualta menee koko poliisilaitos. Pääsevät Seinäjoelle putkaan ja liftaavat aamulla kotiinsa."
Ymmärrän toisaalta kantasi, mutta jos Lapua menettää poliisiaseman, niin sen menettää vain Lapua, kun Seinäjoki menettää pääpoliiisiaseman niin silloin menettää koko maakunta jotain.
"Vaasan vientiteollisuus on kohta Kiinassa...."
Vaikka ei sääliksi kävisikään, niin silloin koko Suomi menettää jotain.
Tuskin on ja jos olisi, siinä kävisi huonosti myös S-joen seudun alihankkijoille. Paras varoa mitä toivoo.
Ja jos maakunta menettää jotain niin Seinäjoki sen kahmii yleensä. Ei paskaakaan kiinnosta moisen kauppalan yksipuoliset saamiset...
No, järveä ette vie.
Seinäjoki on maakuntaa myös ja jopa sen keskus. Mikäli joku virasto ei tule Seinäjoelle, niin sen saa kilpaileva maakunta, eikä tilanne Lappajärvelläkään siitä ainakaan parane.
(En ole syntyisin Seinäjoelta, vaan vanhan Nurmon puolelta, missä liitosta itkettiin olan takaa).
Myykää vessanpönttöjä, niille on aina kysyntää.
Väestötiheys
Väestötiheys eli asukastiheys on suure, joka kuvaa väestön alueellista jakaantumista. Tyypillisesti väestötiheys ilmoitetaan asukkaita per neliökilometri (as./km² tai hlö/km²).
Pinta-alaksi voidaan katsoa alueen kokonaispinta-ala, tai asumiskelpoista alaa voidaan pyrkiä rajaamaan jättämällä laskennasta vesistöt pois, jolloin huomioidaan pelkkä maapinta-ala. Silti laskettu väestötiheys saattaa olla harhaanjohtava, jos käytetty pinta-ala sisältää esimerkiksi asumiskelvotonta vuoristoa tai aaketa laakeeta.
Itsenäisten valtioiden väestötiheys vaihtelee kaupunkivaltio Monacon lähes 16 500 asukkaasta neliökilometrillä Mongolian 1,6 asukkaaseen neliökilometrillä.[2]
Väestötiheys vaikuttaa siihen, miten paljon käytetään henkilöautoa ja miten paljon joukkoliikennettä tai kevyttä liikennettä. Mitä suurempi väestötiheys on, sitä vähäisempää on auton käyttö, kävelymatkat ovat lyhyitä, joukkoliikennettä voidaan järjestää kattavasti ja palveluja tiheästi. Pienellä väestötiheydellä kävelymatkat ovat pitkiä eikä kunnollista joukkoliikennettä ole, matkat vaativat auton käyttöä ja palvelut ovat harvassa. Pienen väestötiheyden oloissa myös yhdyskuntatekniikan (mm. vesiputket, sähköjohdot, tiet) rakentaminen ja ylläpito on kalliimpaa.
Suomen väestötiheys
Suomen väestötiheys on noin 17,64 asukasta maapinta-alan neliökilometriä kohden, joten eurooppalaisessa ja pohjoismaisessakin vertailussa Suomi on keskimäärin varsin harvaan asuttu maa. Asutus on kuitenkin voimakkaasti keskittynyt niin, että vedettäessä suora linja Vaasasta Lappeenrantaan, valtaosa väestöstä asuu sen eteläpuolella. Lisäksi tälläkin alueella väestö on keskittynyt suurimmille kaupunkiseuduille, valtateiden ja rautateiden varteen.
Suomessa tiheimmin asuttu maakunta on Uusimaa, jonka tiheys on 223,8 asukasta/km² (31.7.2010) eli Saksan keskimääräinen asukastiheys. Tiheimmin asuttu kaupunki on Uudellamaalla sijaitseva Helsinki, jonka väentiheys on 2 741 asukasta/km² (31.7.2010). Helsingin tiheimmin asutettu kaupunginosa on Punavuori, 19 855 asukasta/km² ja tiheimmin asuttu kaupunginosan osa-alue on Alppiharjun Harju, 27 166 (1.1.2009) asukasta/km².
Paikkakunnittain väestötiheys vaihtelee Helsingin vajaasta kolmestatuhannesta asukkaasta Seinäjoen 14,4 asukkaaseen neliökilometrillä.
14,4????? vanhahkoa tietoa tai sitten tahallaan johdat meitä harhaan :(
asukal maap-ala väs.tiheys vesi-p pinta-ala
Nurmo.............12 675 ....347,07 36,52 14,81 361,88
Peräseinäjoki..3 639.....444,97 8,18 14,11 459,08
Seinäjoki .........34 339 ...157,60 217,89 5,76 163,36
Ylistaro.............5 576 .....481,83 11,57 3,16 484,99
Yhteensä .......56 229.....1 431,47 39,28 37,84 1 469,31
Hieman kyl harmittaa kaiken maailman kuntaliitokset jos ajatellaan asiaan väestötiheyden kannalta.Kun täällä riittää siitä kaikki marisijoita.
Nykyään vanhan seinäjoen alueella asuneen 36 000asukkia..et tiheydeksi saadaan komiat 229as/km2.Et not paha :D
Seinäjoki Väkiluku 58 985 17:nneksi suurin 31.5.2012
väestötiheys 41,20 as/km² (31.5.2012)
Taaltä lisää tietoa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Seinäjoki#cite_note-vakilukuviite-1
.
Rikollisia kuuluu auttaa tekemään kaikessa rauhassa vielä enemmän rikoksia
.
Tänään uutisissa sisäministeriön ehdotus:
"Poliisilaitosten määrä supistuisi yli puolella yhteentoista. Esimerkiksi Pirkanmaa ja Keski-Suomi yhdistyisivät. Uusien laitosten pääpoliisiasemat olisivat Helsinki, Vantaa, Espoo, Turku, Kouvola, Lahti, Tampere, Kuopio, _Vaasa_, Oulu ja Rovaniemi"
.
Suomen väestötiheys
.
Etelä-Pohjanmaa 14,4 (as./km² tai hlö/km²).
.
.
.
IHAN SAMA ONKO MUMMOT JA PAPAT PERÄMETTILLÄ VAIKO KESKUSTASSA
.
Hmmm.
Vuonna 1990 Etelä-Pohjanmaalla asui 201 000 ihmistä, Pohjanmaalla 172 000.
Vuonna 2011 Etelä-Pohjanmaalla asui 194 000 ja Pohjanmaalla 179 000 ihmistä.
Ei hyvältä näytä EPlla...