Yritähän edes sinä, toveri pluspunikki, vastata vaikka yksikään lajitoveristasi ei siihen pysty. Etkö sinä mainostanutkin itseäsi marxin tuntijana palstalla vai muistaako Kalle asian väärin.
Mikä määräsi marxin oppien mukaan DDR:n pääsosialistikihon tajunnan hyväksymään - ellei peräti määräämään - maasta pakenevien työläisten kylmäverisen lahtauksen rajalle??
.....................
Helppo kysymys marxinsa osaavalle toverille pluspunikki
15
80
Vastaukset 15
Yritähän nyt, toveri pluspunikki, pinnistää saadaksesi jonkun vastauksen aikaiseksi.
Vastaamattomuutesi antaa antaa sinun marxin tiedoista melko heikon kuvan - jopa sinun kovasti kritisoima Kallekin tietää vastauksen.
Yritähän nyt vastata vai tarvitko useampia muistutuksia asiasta.
.................- Ylilääkäri.
Nyt se ei vastaa, pojat kävi hakemassa sen kotiin. Piti panna pakkopaitaan, temput olivat taas sellaisia. Veikkaan että menee muutama päivä että rauhoittuu. :)
- TIVOLIMESTARI!
HEI!
Niin ja nyt pitää huomata Herra Antipunikki se asia, että ei sellaisen sanan kuin DEMOKRATIA höpöttäminen kuten esimerkiksi Herra Työeläkeläinen tekee ja pasaa, niin ei suojaa meitä yhteiskuntaväkivaltakuvion käytöltä. Onhan Suomessa myös ns Turvallisuupalvelu, ja jonka tehtävänä on vain ja ainoastaan puolustaa valtion päällysrakenteen etuja. Miten Suomen valtion Turvallisuuspalvelu toimii silloin, jos tapahtuu ns luvaton mielenosoitus kuten Venäjällä vähän aikaa sitten ja samalla hyökätään kansallisia perusarvoja vastaan ja vielä uhataan päällysrakenteen pomokastia? Onko Nyt tullut Herra Työkkäri myös huomattua se asia, että Vapaa Kommunismi ja Vapaa Sosialismi on varmasti täysin eri asia kuin Kansalliskommunismi eli Teräsmiesaate ja Kansallissosialismi? Onhan nyt olemassa NATSIKOMUT ja NATSISOSSUT sekä KOMUT ja SOSSUT. Nyt Teidän Herrojen Antipunikki ja Työeläkeläinen pitää huomata myös se Valtiososialismin alaosasto, josta me käytämme nimeä KANSALLISDEMOKRATISMI ja FASISMI sekä Natsidemarit. Niin ja nyt Kansallisdemarit eli Kokkarien TOIVO- ja KORVA-remmi rp kannattavat sellaista yhteiskuntajärjestelmää, jonka perusta ja lähtökohta on Yksityinen Omistajuus ja vielä Vapaa Kilpailu ja Markkinavoimat, Olemassaolontaistelu sekä Secret Doctrine eli Salainen Oppi.Niin, ei sinun olisi tarvinnut tietämättömyyttäsi asiassa paljastaa - se oli jo sinun aikaisempien viestiesi pohjalta palstalla tiedossa.
.....................................
Yritähän nyt, toveri pluspunikki, pinnistää saadaksesi jonkun vastauksen aikaiseksi.
Vastaamattomuutesi antaa antaa sinun marxin tiedoista melko heikon kuvan - jopa sinun kovasti kritisoima Kallekin tietää vastauksen.
Yritähän nyt vastata vai tarvitko useampia muistutuksia asiasta.
.................Onhan miinuspunikki jo ainakin kertaalleen myöntänyt "reaalisosialismin" tehneen virheitä. Muutoin oman uskonsa rikoksia on vaikeaa myöntää koska silloin voisi kuvitella olevansa väärässä ja sitähän perin harva myöntää.
Mitä muuta olemme voineet edes nähdä kuin reaalisosialismia sillä kaikki muuhan on mielikuvitusta kuten Muumimaa (tosin se esiintyy Naantalin Kailossa lapsille ja vähän vanhemmillekin viihdeperustein, mutta vastaavaa Komumaata ei ole perustettu).
- Krasnyi Oktjabr
Siksi varmaan, ettei sinne "Harppi-Saksaan" olisi muuten jäänyt ketään muuta kuin "führer" Hoenecker lähipiirineen ja kaikki Stasin työntekijät ja kätyrit.
Tais olla aikas kova kiire pois työläisen "paratiisista", varsinkin jos tavallisen kansalaisen piti jonottaa vuositolkulla ostaakseen Trabant tai Wartburg merkkinen "laatu"auto.
Nykyään tätä toimintaa kutsutaan "jaloilla äänestämiseksi", eli jollei palvelu/tuote miellytä kuluttajaa, niin aina voi vaihtaa toiseen. Tosin "Harppi-Saksassa" se taisi olla hieman vaikeaa silloin kultaisella 1980-luvulla.... Yritähän nyt, toveri pluspunikki, pinnistää saadaksesi jonkun vastauksen aikaiseksi.
Vastaamattomuutesi antaa antaa sinun marxin tiedoista melko heikon kuvan - jopa sinun kovasti kritisoima Kallekin tietää vastauksen.
Yritähän nyt vastata vai tarvitko useampia muistutuksia asiasta.
.................Yritähän nyt vastata, toveri pluspunikki. Marx kertoo asian erittäin selvästi ja yksikäsitteisesti.
Eikö sinulla ole todellakaan tietoa asiasta?
Haluatko Kallen kertovan sinulle ja muille tietämättömille palstaänkyröille marxin oppien mukaisen totuuden?
Hahhaa, vai et sinä ressukka osaa marxiasi edes sen vertaa, että tietäisit, mikä ihmisen tajunnan määrää. Eikä tunnu yksikään muukaan palstaänkyrä asiaa osaavan.
Jo on palstan punanutuilla kevyet tiedot marxin opeista - ei edes perusopit ole hanskassa.
.........................- pluspunikki
No, katsotaan nyt sitten kuka se onkaan oikeassa.
Ja katsominen lähtee siitä Antipunikin järjettömästä väittämästä, että Raineston käsitys: "Muokkaamme siis saamaamme kuvaa maailmasta, mutta ainostaan jos meillä on siihen metodi.” poikkeaa Marxin käsityksestä, että ”Ihmisen tajunta ei määrä heidän olemistaan, vaan päinvastoin heidän yhteiskunnallinen olemisensa määrä heidän tajuntansa.”. Mutta tapansa mukaan Antipunikki ei kerro, missä suhteessa ja miltä osin hänen mielestään Raineston käsitys Marxista poikkeaa? Eikä hän itse asiassa voi sitä kertoakaan, olematta täysin väärässä, koska Raineston käsitys noudattaa täysin Marxin sekä myös Leninin lähtökohtia!
Ja lähdetään liikkeelle jo pääosin palstalla olleella tekstilläni, jota hieman tiivistin ja muokkasin tähän tarkoitukseen sopivaksi. Eli siitä Marxin määritelmästä johon Antipunikin lainaama Marxin johtopäätös sisältyy. Määritelmässä Marx toteaa, että aineellinen tuotantotapa on ”…määräävä yhteiskunnalliselle elämänprosessille yleensäkin.” Eli Marx määrittelee yhteiskunnallisella olemisella yhteiskunnalliselle tajunnalle määrätyissä historiallisissa tuotantosuhteissa yleiset objektiiviset puitteet. Ei siis mekaanisesti määräytyviä syy-seuraus-suhteita, kuten Antipunikki väittää, yksilölliseen tajuntaan saakka. Marxin mukaan toteaa myös Rainesto todetessaan, että ”…saamaamme kuvaa maailmasta…” voidaan metodologisesti muokata.
Oleellista on tältä pohjalta se, että Marxin mukaan yhteiskunnallinen ja yksilöllinen tajunta omaavat suhteessa yhteiskunnalliseen olemiseen todella suhteellisen laajan itsenäisyyden sekä myös aktiiviset vuorovaikutussuhteet yhteiskunnalliseen olemiseen. Nämä objektiiviset ominaisuudet ovat periaatteessa ne tekijät, jotka tyrmäävät Antipunikinkin mekaaniset tulkinnat Marxin johtopäätöksestä! Tähän Marx viittaa mm. Pääomassakin, ettei ajattelu ole ympäröivän olevaisuuden passiivista heijastusta, vaan aineellisen ”muuntuma”.
Eli Marxin mukaan yhteiskunnallisen todellisuuden heijastuminen ihmisen tajunnassa ei siis ole mekaanista, vaan vuorovaikutteista, itsenäistä, monimutkaista, ristiriitaista ja välillistä heijastusta. Toisin sanoen se on dialektinen prosessi. Näin todentuu Marxin ja Raineston lähtökohtien yhteneväisyys. Tämä tulee siinäkin selville, kun Rainesto toteaa, että saamaamme kuvaa maailmasta voidaan muokata vain, ”…jos meillä on siihen metodi.”. Tämän Marx todentaa myös ”Teeseissä Feuerbachista” seuraavasti, että ”Filosofit ovat vain eri tavoin selittäneet maailmaa, mutta tehtävänä on sen muuttaminen.”.
Raineston näkemykset ovat yhteneväisiä Leninin heijastusteoriankin kanssa, jossa Lenin osoitti, ettei heijastus ole objektiivisen maailman kuollut, passiivinen peilikuva vaan, että tiedostamisellamme on aktiivinen, luova ja dialektinen luonne. Heijastus ei ole kerralla tapahtuva, vaan prosessi. Tämän Lenin itsekin vahvisti toteamalla, että ”Luonnon heijastuminen ihmisen tajunnassa on käsitettävä tapahtuvan, ei kuolleesti… , vaan liikunnan ristiriitojen syntymisen ja niiden ratkeamisen ikuisessa prosessissa.”
Leninin mukaan yhteiskunnallisen tiedostusprosessin olemus ja idea on siinä, että objektin ja tiedostavan subjektin välille syntyy monisäikeisiä vuorovaikutussuhteita. Tiedostaessaan objektiivista maailmaa ihminen ei siis käsitä sitä passiivisesti, vaan prosessoi sitä, eli ihminen liittää saamiinsa välittömiin tietoihin aikaisemmin saamiaan tietoja ja käsityksiä ja luo uudenlaista kuva todellisuudesta. Aivomme on siis ikään kuin koneisto, joka työstää kaiken informaation, luokittelee ja jaottelee sitä. Ihminen siis luo havainnoimastaan objektiivisesta todellisuudesta subjektiivisen älyllisemotionaalisen prosessointinsa kautta persoonallisen kuvan, näkemyksen tavan toimia jne. - , eli kuten Rainesto toteaa, metodin! Ratkaiseva vaikutus ihmisen havaintoihin yhteiskunnallisen olemisen luomissa puitteissa on kuitenkin ympäristöllä, luokkaeduilla, poliittisilla ja taloudellisilla intresseillä, vallitsevilla kulttuurisilla ja sosiologisilla edellytyksillä ja moraalinormeilla yms.
Antipunikki totesi myös näin: ”Totuus selviää lähipäivien aikana kaikille palstalaisille, toisin kaikki eivät tule totuutta hyväksymään.” Totta, tuskinpa Antipunikki itsekään totuutta hyväksyy, että hänet todistettiin tieteellisesti tyhmäksi kuin vasemman jalan saapas. Mutta sitä saa mitä tilaa… pluspunikki kirjoitti:
No, katsotaan nyt sitten kuka se onkaan oikeassa.
Ja katsominen lähtee siitä Antipunikin järjettömästä väittämästä, että Raineston käsitys: "Muokkaamme siis saamaamme kuvaa maailmasta, mutta ainostaan jos meillä on siihen metodi.” poikkeaa Marxin käsityksestä, että ”Ihmisen tajunta ei määrä heidän olemistaan, vaan päinvastoin heidän yhteiskunnallinen olemisensa määrä heidän tajuntansa.”. Mutta tapansa mukaan Antipunikki ei kerro, missä suhteessa ja miltä osin hänen mielestään Raineston käsitys Marxista poikkeaa? Eikä hän itse asiassa voi sitä kertoakaan, olematta täysin väärässä, koska Raineston käsitys noudattaa täysin Marxin sekä myös Leninin lähtökohtia!
Ja lähdetään liikkeelle jo pääosin palstalla olleella tekstilläni, jota hieman tiivistin ja muokkasin tähän tarkoitukseen sopivaksi. Eli siitä Marxin määritelmästä johon Antipunikin lainaama Marxin johtopäätös sisältyy. Määritelmässä Marx toteaa, että aineellinen tuotantotapa on ”…määräävä yhteiskunnalliselle elämänprosessille yleensäkin.” Eli Marx määrittelee yhteiskunnallisella olemisella yhteiskunnalliselle tajunnalle määrätyissä historiallisissa tuotantosuhteissa yleiset objektiiviset puitteet. Ei siis mekaanisesti määräytyviä syy-seuraus-suhteita, kuten Antipunikki väittää, yksilölliseen tajuntaan saakka. Marxin mukaan toteaa myös Rainesto todetessaan, että ”…saamaamme kuvaa maailmasta…” voidaan metodologisesti muokata.
Oleellista on tältä pohjalta se, että Marxin mukaan yhteiskunnallinen ja yksilöllinen tajunta omaavat suhteessa yhteiskunnalliseen olemiseen todella suhteellisen laajan itsenäisyyden sekä myös aktiiviset vuorovaikutussuhteet yhteiskunnalliseen olemiseen. Nämä objektiiviset ominaisuudet ovat periaatteessa ne tekijät, jotka tyrmäävät Antipunikinkin mekaaniset tulkinnat Marxin johtopäätöksestä! Tähän Marx viittaa mm. Pääomassakin, ettei ajattelu ole ympäröivän olevaisuuden passiivista heijastusta, vaan aineellisen ”muuntuma”.
Eli Marxin mukaan yhteiskunnallisen todellisuuden heijastuminen ihmisen tajunnassa ei siis ole mekaanista, vaan vuorovaikutteista, itsenäistä, monimutkaista, ristiriitaista ja välillistä heijastusta. Toisin sanoen se on dialektinen prosessi. Näin todentuu Marxin ja Raineston lähtökohtien yhteneväisyys. Tämä tulee siinäkin selville, kun Rainesto toteaa, että saamaamme kuvaa maailmasta voidaan muokata vain, ”…jos meillä on siihen metodi.”. Tämän Marx todentaa myös ”Teeseissä Feuerbachista” seuraavasti, että ”Filosofit ovat vain eri tavoin selittäneet maailmaa, mutta tehtävänä on sen muuttaminen.”.
Raineston näkemykset ovat yhteneväisiä Leninin heijastusteoriankin kanssa, jossa Lenin osoitti, ettei heijastus ole objektiivisen maailman kuollut, passiivinen peilikuva vaan, että tiedostamisellamme on aktiivinen, luova ja dialektinen luonne. Heijastus ei ole kerralla tapahtuva, vaan prosessi. Tämän Lenin itsekin vahvisti toteamalla, että ”Luonnon heijastuminen ihmisen tajunnassa on käsitettävä tapahtuvan, ei kuolleesti… , vaan liikunnan ristiriitojen syntymisen ja niiden ratkeamisen ikuisessa prosessissa.”
Leninin mukaan yhteiskunnallisen tiedostusprosessin olemus ja idea on siinä, että objektin ja tiedostavan subjektin välille syntyy monisäikeisiä vuorovaikutussuhteita. Tiedostaessaan objektiivista maailmaa ihminen ei siis käsitä sitä passiivisesti, vaan prosessoi sitä, eli ihminen liittää saamiinsa välittömiin tietoihin aikaisemmin saamiaan tietoja ja käsityksiä ja luo uudenlaista kuva todellisuudesta. Aivomme on siis ikään kuin koneisto, joka työstää kaiken informaation, luokittelee ja jaottelee sitä. Ihminen siis luo havainnoimastaan objektiivisesta todellisuudesta subjektiivisen älyllisemotionaalisen prosessointinsa kautta persoonallisen kuvan, näkemyksen tavan toimia jne. - , eli kuten Rainesto toteaa, metodin! Ratkaiseva vaikutus ihmisen havaintoihin yhteiskunnallisen olemisen luomissa puitteissa on kuitenkin ympäristöllä, luokkaeduilla, poliittisilla ja taloudellisilla intresseillä, vallitsevilla kulttuurisilla ja sosiologisilla edellytyksillä ja moraalinormeilla yms.
Antipunikki totesi myös näin: ”Totuus selviää lähipäivien aikana kaikille palstalaisille, toisin kaikki eivät tule totuutta hyväksymään.” Totta, tuskinpa Antipunikki itsekään totuutta hyväksyy, että hänet todistettiin tieteellisesti tyhmäksi kuin vasemman jalan saapas. Mutta sitä saa mitä tilaa…Miten ihmeessä sinä, toveri pluspunikki, onnistuit vetämään toverin Rainesto tähän mukaan?
Kallehan esitti kysymyksen marxin oppien sisällöstä ja sinä ressukka puhut Raineston viesteistä. Kalle ei tosin viitsinyt koko pitkää vuodatustasi edes lukea sillä siinä esiintyi sana "Rainesto" erimuodoissaan loppuun asti ja avausviestissään Kalle kysyi marxin opeista eikä toverin Hannu Rainesto tekemistä tulkinnoista.
Jo oli todella surkea esitys sinulta - mutta ei sinulta muuta kukaan aikuisten oikeasti odottanutkaan.
Ja kysymys, joka on osoittautunut mahdottomaksi toverin pluspunikki marxin tiedoille kuuluu näin:
Mikä määräsi marxin oppien mukaan DDR:n pääsosialistikihon tajunnan hyväksymään - ellei peräti määräämään - maasta pakenevien työläisten kylmäverisen lahtauksen rajalle??
Kalle tietää vastauksen mutta toverin pluspunikki marxin tiedot eivät tunnu asian selvittämiseen riittävän.
.....................pluspunikki kirjoitti:
No, katsotaan nyt sitten kuka se onkaan oikeassa.
Ja katsominen lähtee siitä Antipunikin järjettömästä väittämästä, että Raineston käsitys: "Muokkaamme siis saamaamme kuvaa maailmasta, mutta ainostaan jos meillä on siihen metodi.” poikkeaa Marxin käsityksestä, että ”Ihmisen tajunta ei määrä heidän olemistaan, vaan päinvastoin heidän yhteiskunnallinen olemisensa määrä heidän tajuntansa.”. Mutta tapansa mukaan Antipunikki ei kerro, missä suhteessa ja miltä osin hänen mielestään Raineston käsitys Marxista poikkeaa? Eikä hän itse asiassa voi sitä kertoakaan, olematta täysin väärässä, koska Raineston käsitys noudattaa täysin Marxin sekä myös Leninin lähtökohtia!
Ja lähdetään liikkeelle jo pääosin palstalla olleella tekstilläni, jota hieman tiivistin ja muokkasin tähän tarkoitukseen sopivaksi. Eli siitä Marxin määritelmästä johon Antipunikin lainaama Marxin johtopäätös sisältyy. Määritelmässä Marx toteaa, että aineellinen tuotantotapa on ”…määräävä yhteiskunnalliselle elämänprosessille yleensäkin.” Eli Marx määrittelee yhteiskunnallisella olemisella yhteiskunnalliselle tajunnalle määrätyissä historiallisissa tuotantosuhteissa yleiset objektiiviset puitteet. Ei siis mekaanisesti määräytyviä syy-seuraus-suhteita, kuten Antipunikki väittää, yksilölliseen tajuntaan saakka. Marxin mukaan toteaa myös Rainesto todetessaan, että ”…saamaamme kuvaa maailmasta…” voidaan metodologisesti muokata.
Oleellista on tältä pohjalta se, että Marxin mukaan yhteiskunnallinen ja yksilöllinen tajunta omaavat suhteessa yhteiskunnalliseen olemiseen todella suhteellisen laajan itsenäisyyden sekä myös aktiiviset vuorovaikutussuhteet yhteiskunnalliseen olemiseen. Nämä objektiiviset ominaisuudet ovat periaatteessa ne tekijät, jotka tyrmäävät Antipunikinkin mekaaniset tulkinnat Marxin johtopäätöksestä! Tähän Marx viittaa mm. Pääomassakin, ettei ajattelu ole ympäröivän olevaisuuden passiivista heijastusta, vaan aineellisen ”muuntuma”.
Eli Marxin mukaan yhteiskunnallisen todellisuuden heijastuminen ihmisen tajunnassa ei siis ole mekaanista, vaan vuorovaikutteista, itsenäistä, monimutkaista, ristiriitaista ja välillistä heijastusta. Toisin sanoen se on dialektinen prosessi. Näin todentuu Marxin ja Raineston lähtökohtien yhteneväisyys. Tämä tulee siinäkin selville, kun Rainesto toteaa, että saamaamme kuvaa maailmasta voidaan muokata vain, ”…jos meillä on siihen metodi.”. Tämän Marx todentaa myös ”Teeseissä Feuerbachista” seuraavasti, että ”Filosofit ovat vain eri tavoin selittäneet maailmaa, mutta tehtävänä on sen muuttaminen.”.
Raineston näkemykset ovat yhteneväisiä Leninin heijastusteoriankin kanssa, jossa Lenin osoitti, ettei heijastus ole objektiivisen maailman kuollut, passiivinen peilikuva vaan, että tiedostamisellamme on aktiivinen, luova ja dialektinen luonne. Heijastus ei ole kerralla tapahtuva, vaan prosessi. Tämän Lenin itsekin vahvisti toteamalla, että ”Luonnon heijastuminen ihmisen tajunnassa on käsitettävä tapahtuvan, ei kuolleesti… , vaan liikunnan ristiriitojen syntymisen ja niiden ratkeamisen ikuisessa prosessissa.”
Leninin mukaan yhteiskunnallisen tiedostusprosessin olemus ja idea on siinä, että objektin ja tiedostavan subjektin välille syntyy monisäikeisiä vuorovaikutussuhteita. Tiedostaessaan objektiivista maailmaa ihminen ei siis käsitä sitä passiivisesti, vaan prosessoi sitä, eli ihminen liittää saamiinsa välittömiin tietoihin aikaisemmin saamiaan tietoja ja käsityksiä ja luo uudenlaista kuva todellisuudesta. Aivomme on siis ikään kuin koneisto, joka työstää kaiken informaation, luokittelee ja jaottelee sitä. Ihminen siis luo havainnoimastaan objektiivisesta todellisuudesta subjektiivisen älyllisemotionaalisen prosessointinsa kautta persoonallisen kuvan, näkemyksen tavan toimia jne. - , eli kuten Rainesto toteaa, metodin! Ratkaiseva vaikutus ihmisen havaintoihin yhteiskunnallisen olemisen luomissa puitteissa on kuitenkin ympäristöllä, luokkaeduilla, poliittisilla ja taloudellisilla intresseillä, vallitsevilla kulttuurisilla ja sosiologisilla edellytyksillä ja moraalinormeilla yms.
Antipunikki totesi myös näin: ”Totuus selviää lähipäivien aikana kaikille palstalaisille, toisin kaikki eivät tule totuutta hyväksymään.” Totta, tuskinpa Antipunikki itsekään totuutta hyväksyy, että hänet todistettiin tieteellisesti tyhmäksi kuin vasemman jalan saapas. Mutta sitä saa mitä tilaa…Jaha, toveri pluspunikki, olet siis Änkyrä OmaanPesäänPaskoja.
Etkö enään uskalla esiintyä vanhalla rekisteröimälläsi nimimerkille kaikkien palstalle jättämiesi tyhmyyksien jälkeen mutta et kuitenkaan pysty pitämään suurta turpaasi kiinni joten kirjoittelet nyt nimimerkillä "pluspunikki".
Posittivista asiassa on se, että punikkilassa ei siis ehkä ole kuin yksi sinunlaisesi tollo - Kalle olikin jo vähän huolissaan, että olisikohan teitä jopa kaksikin yhtä tolloa punanuttua.
Mistä Kalle voi tietää sinun olevan Änkyrä OmaanPesäänPaskoja?
Juu, kirjoitit näin:
"Ja lähdetään liikkeelle jo pääosin palstalla olleella tekstilläni, jota hieman tiivistin ja muokkasin tähän tarkoitukseen sopivaksi."
Ja se muokkaamasi ja tiivistämäsi teksti on täällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8221155#comment-0
Joten olet tunnustanut Änkyrän viestin omaksesi joten olet siis Änkyrä OmaanPesäänPaskoja.
...........................pluspunikki kirjoitti:
No, katsotaan nyt sitten kuka se onkaan oikeassa.
Ja katsominen lähtee siitä Antipunikin järjettömästä väittämästä, että Raineston käsitys: "Muokkaamme siis saamaamme kuvaa maailmasta, mutta ainostaan jos meillä on siihen metodi.” poikkeaa Marxin käsityksestä, että ”Ihmisen tajunta ei määrä heidän olemistaan, vaan päinvastoin heidän yhteiskunnallinen olemisensa määrä heidän tajuntansa.”. Mutta tapansa mukaan Antipunikki ei kerro, missä suhteessa ja miltä osin hänen mielestään Raineston käsitys Marxista poikkeaa? Eikä hän itse asiassa voi sitä kertoakaan, olematta täysin väärässä, koska Raineston käsitys noudattaa täysin Marxin sekä myös Leninin lähtökohtia!
Ja lähdetään liikkeelle jo pääosin palstalla olleella tekstilläni, jota hieman tiivistin ja muokkasin tähän tarkoitukseen sopivaksi. Eli siitä Marxin määritelmästä johon Antipunikin lainaama Marxin johtopäätös sisältyy. Määritelmässä Marx toteaa, että aineellinen tuotantotapa on ”…määräävä yhteiskunnalliselle elämänprosessille yleensäkin.” Eli Marx määrittelee yhteiskunnallisella olemisella yhteiskunnalliselle tajunnalle määrätyissä historiallisissa tuotantosuhteissa yleiset objektiiviset puitteet. Ei siis mekaanisesti määräytyviä syy-seuraus-suhteita, kuten Antipunikki väittää, yksilölliseen tajuntaan saakka. Marxin mukaan toteaa myös Rainesto todetessaan, että ”…saamaamme kuvaa maailmasta…” voidaan metodologisesti muokata.
Oleellista on tältä pohjalta se, että Marxin mukaan yhteiskunnallinen ja yksilöllinen tajunta omaavat suhteessa yhteiskunnalliseen olemiseen todella suhteellisen laajan itsenäisyyden sekä myös aktiiviset vuorovaikutussuhteet yhteiskunnalliseen olemiseen. Nämä objektiiviset ominaisuudet ovat periaatteessa ne tekijät, jotka tyrmäävät Antipunikinkin mekaaniset tulkinnat Marxin johtopäätöksestä! Tähän Marx viittaa mm. Pääomassakin, ettei ajattelu ole ympäröivän olevaisuuden passiivista heijastusta, vaan aineellisen ”muuntuma”.
Eli Marxin mukaan yhteiskunnallisen todellisuuden heijastuminen ihmisen tajunnassa ei siis ole mekaanista, vaan vuorovaikutteista, itsenäistä, monimutkaista, ristiriitaista ja välillistä heijastusta. Toisin sanoen se on dialektinen prosessi. Näin todentuu Marxin ja Raineston lähtökohtien yhteneväisyys. Tämä tulee siinäkin selville, kun Rainesto toteaa, että saamaamme kuvaa maailmasta voidaan muokata vain, ”…jos meillä on siihen metodi.”. Tämän Marx todentaa myös ”Teeseissä Feuerbachista” seuraavasti, että ”Filosofit ovat vain eri tavoin selittäneet maailmaa, mutta tehtävänä on sen muuttaminen.”.
Raineston näkemykset ovat yhteneväisiä Leninin heijastusteoriankin kanssa, jossa Lenin osoitti, ettei heijastus ole objektiivisen maailman kuollut, passiivinen peilikuva vaan, että tiedostamisellamme on aktiivinen, luova ja dialektinen luonne. Heijastus ei ole kerralla tapahtuva, vaan prosessi. Tämän Lenin itsekin vahvisti toteamalla, että ”Luonnon heijastuminen ihmisen tajunnassa on käsitettävä tapahtuvan, ei kuolleesti… , vaan liikunnan ristiriitojen syntymisen ja niiden ratkeamisen ikuisessa prosessissa.”
Leninin mukaan yhteiskunnallisen tiedostusprosessin olemus ja idea on siinä, että objektin ja tiedostavan subjektin välille syntyy monisäikeisiä vuorovaikutussuhteita. Tiedostaessaan objektiivista maailmaa ihminen ei siis käsitä sitä passiivisesti, vaan prosessoi sitä, eli ihminen liittää saamiinsa välittömiin tietoihin aikaisemmin saamiaan tietoja ja käsityksiä ja luo uudenlaista kuva todellisuudesta. Aivomme on siis ikään kuin koneisto, joka työstää kaiken informaation, luokittelee ja jaottelee sitä. Ihminen siis luo havainnoimastaan objektiivisesta todellisuudesta subjektiivisen älyllisemotionaalisen prosessointinsa kautta persoonallisen kuvan, näkemyksen tavan toimia jne. - , eli kuten Rainesto toteaa, metodin! Ratkaiseva vaikutus ihmisen havaintoihin yhteiskunnallisen olemisen luomissa puitteissa on kuitenkin ympäristöllä, luokkaeduilla, poliittisilla ja taloudellisilla intresseillä, vallitsevilla kulttuurisilla ja sosiologisilla edellytyksillä ja moraalinormeilla yms.
Antipunikki totesi myös näin: ”Totuus selviää lähipäivien aikana kaikille palstalaisille, toisin kaikki eivät tule totuutta hyväksymään.” Totta, tuskinpa Antipunikki itsekään totuutta hyväksyy, että hänet todistettiin tieteellisesti tyhmäksi kuin vasemman jalan saapas. Mutta sitä saa mitä tilaa…Ja Kalle vastasi sinulle silloin näin:
"Halåå, Änkyrä OmaanPesäänPaskoja
Miten ihminen voi muuttaa tajuntaansa omalla ajattelullaan vaikka ihmisen tajunnan määrää vain ja ainoastaan hänen yhteiskunnallinen olemisensa - eikä mikään muu?
Tuleeko asiaan selvitystä esimerkin muodossa vai valitsetko jo nyt osaksesi molempien jalkojen saappaiden älykkyysosamäärän?"
Ja sinä ressukka et ole vielä tähän päivään mennessä vastannut mitään.
......................pluspunikki kirjoitti:
No, katsotaan nyt sitten kuka se onkaan oikeassa.
Ja katsominen lähtee siitä Antipunikin järjettömästä väittämästä, että Raineston käsitys: "Muokkaamme siis saamaamme kuvaa maailmasta, mutta ainostaan jos meillä on siihen metodi.” poikkeaa Marxin käsityksestä, että ”Ihmisen tajunta ei määrä heidän olemistaan, vaan päinvastoin heidän yhteiskunnallinen olemisensa määrä heidän tajuntansa.”. Mutta tapansa mukaan Antipunikki ei kerro, missä suhteessa ja miltä osin hänen mielestään Raineston käsitys Marxista poikkeaa? Eikä hän itse asiassa voi sitä kertoakaan, olematta täysin väärässä, koska Raineston käsitys noudattaa täysin Marxin sekä myös Leninin lähtökohtia!
Ja lähdetään liikkeelle jo pääosin palstalla olleella tekstilläni, jota hieman tiivistin ja muokkasin tähän tarkoitukseen sopivaksi. Eli siitä Marxin määritelmästä johon Antipunikin lainaama Marxin johtopäätös sisältyy. Määritelmässä Marx toteaa, että aineellinen tuotantotapa on ”…määräävä yhteiskunnalliselle elämänprosessille yleensäkin.” Eli Marx määrittelee yhteiskunnallisella olemisella yhteiskunnalliselle tajunnalle määrätyissä historiallisissa tuotantosuhteissa yleiset objektiiviset puitteet. Ei siis mekaanisesti määräytyviä syy-seuraus-suhteita, kuten Antipunikki väittää, yksilölliseen tajuntaan saakka. Marxin mukaan toteaa myös Rainesto todetessaan, että ”…saamaamme kuvaa maailmasta…” voidaan metodologisesti muokata.
Oleellista on tältä pohjalta se, että Marxin mukaan yhteiskunnallinen ja yksilöllinen tajunta omaavat suhteessa yhteiskunnalliseen olemiseen todella suhteellisen laajan itsenäisyyden sekä myös aktiiviset vuorovaikutussuhteet yhteiskunnalliseen olemiseen. Nämä objektiiviset ominaisuudet ovat periaatteessa ne tekijät, jotka tyrmäävät Antipunikinkin mekaaniset tulkinnat Marxin johtopäätöksestä! Tähän Marx viittaa mm. Pääomassakin, ettei ajattelu ole ympäröivän olevaisuuden passiivista heijastusta, vaan aineellisen ”muuntuma”.
Eli Marxin mukaan yhteiskunnallisen todellisuuden heijastuminen ihmisen tajunnassa ei siis ole mekaanista, vaan vuorovaikutteista, itsenäistä, monimutkaista, ristiriitaista ja välillistä heijastusta. Toisin sanoen se on dialektinen prosessi. Näin todentuu Marxin ja Raineston lähtökohtien yhteneväisyys. Tämä tulee siinäkin selville, kun Rainesto toteaa, että saamaamme kuvaa maailmasta voidaan muokata vain, ”…jos meillä on siihen metodi.”. Tämän Marx todentaa myös ”Teeseissä Feuerbachista” seuraavasti, että ”Filosofit ovat vain eri tavoin selittäneet maailmaa, mutta tehtävänä on sen muuttaminen.”.
Raineston näkemykset ovat yhteneväisiä Leninin heijastusteoriankin kanssa, jossa Lenin osoitti, ettei heijastus ole objektiivisen maailman kuollut, passiivinen peilikuva vaan, että tiedostamisellamme on aktiivinen, luova ja dialektinen luonne. Heijastus ei ole kerralla tapahtuva, vaan prosessi. Tämän Lenin itsekin vahvisti toteamalla, että ”Luonnon heijastuminen ihmisen tajunnassa on käsitettävä tapahtuvan, ei kuolleesti… , vaan liikunnan ristiriitojen syntymisen ja niiden ratkeamisen ikuisessa prosessissa.”
Leninin mukaan yhteiskunnallisen tiedostusprosessin olemus ja idea on siinä, että objektin ja tiedostavan subjektin välille syntyy monisäikeisiä vuorovaikutussuhteita. Tiedostaessaan objektiivista maailmaa ihminen ei siis käsitä sitä passiivisesti, vaan prosessoi sitä, eli ihminen liittää saamiinsa välittömiin tietoihin aikaisemmin saamiaan tietoja ja käsityksiä ja luo uudenlaista kuva todellisuudesta. Aivomme on siis ikään kuin koneisto, joka työstää kaiken informaation, luokittelee ja jaottelee sitä. Ihminen siis luo havainnoimastaan objektiivisesta todellisuudesta subjektiivisen älyllisemotionaalisen prosessointinsa kautta persoonallisen kuvan, näkemyksen tavan toimia jne. - , eli kuten Rainesto toteaa, metodin! Ratkaiseva vaikutus ihmisen havaintoihin yhteiskunnallisen olemisen luomissa puitteissa on kuitenkin ympäristöllä, luokkaeduilla, poliittisilla ja taloudellisilla intresseillä, vallitsevilla kulttuurisilla ja sosiologisilla edellytyksillä ja moraalinormeilla yms.
Antipunikki totesi myös näin: ”Totuus selviää lähipäivien aikana kaikille palstalaisille, toisin kaikki eivät tule totuutta hyväksymään.” Totta, tuskinpa Antipunikki itsekään totuutta hyväksyy, että hänet todistettiin tieteellisesti tyhmäksi kuin vasemman jalan saapas. Mutta sitä saa mitä tilaa…Etkö sinä, Änkyrä OmaanPesäänPaskoja, edes yritä puolustella viestisi sisältöä Kallen viedessä sekä sitä että sinäa kuoriämpärissä tunkiolle?
Kerrohan, että mikä - ja vain mikä - marxin oppien mukaan määrää ihmisen tajunnan.
Et taida uskaltaa sitä kertoa sillä totuus pelottaa sinua.
Vai etkö sinä todellakaan sitä tiedä. Sinulla taitaa olla melko kevyet tiedot marxin opeista.
.........................pluspunikki kirjoitti:
No, katsotaan nyt sitten kuka se onkaan oikeassa.
Ja katsominen lähtee siitä Antipunikin järjettömästä väittämästä, että Raineston käsitys: "Muokkaamme siis saamaamme kuvaa maailmasta, mutta ainostaan jos meillä on siihen metodi.” poikkeaa Marxin käsityksestä, että ”Ihmisen tajunta ei määrä heidän olemistaan, vaan päinvastoin heidän yhteiskunnallinen olemisensa määrä heidän tajuntansa.”. Mutta tapansa mukaan Antipunikki ei kerro, missä suhteessa ja miltä osin hänen mielestään Raineston käsitys Marxista poikkeaa? Eikä hän itse asiassa voi sitä kertoakaan, olematta täysin väärässä, koska Raineston käsitys noudattaa täysin Marxin sekä myös Leninin lähtökohtia!
Ja lähdetään liikkeelle jo pääosin palstalla olleella tekstilläni, jota hieman tiivistin ja muokkasin tähän tarkoitukseen sopivaksi. Eli siitä Marxin määritelmästä johon Antipunikin lainaama Marxin johtopäätös sisältyy. Määritelmässä Marx toteaa, että aineellinen tuotantotapa on ”…määräävä yhteiskunnalliselle elämänprosessille yleensäkin.” Eli Marx määrittelee yhteiskunnallisella olemisella yhteiskunnalliselle tajunnalle määrätyissä historiallisissa tuotantosuhteissa yleiset objektiiviset puitteet. Ei siis mekaanisesti määräytyviä syy-seuraus-suhteita, kuten Antipunikki väittää, yksilölliseen tajuntaan saakka. Marxin mukaan toteaa myös Rainesto todetessaan, että ”…saamaamme kuvaa maailmasta…” voidaan metodologisesti muokata.
Oleellista on tältä pohjalta se, että Marxin mukaan yhteiskunnallinen ja yksilöllinen tajunta omaavat suhteessa yhteiskunnalliseen olemiseen todella suhteellisen laajan itsenäisyyden sekä myös aktiiviset vuorovaikutussuhteet yhteiskunnalliseen olemiseen. Nämä objektiiviset ominaisuudet ovat periaatteessa ne tekijät, jotka tyrmäävät Antipunikinkin mekaaniset tulkinnat Marxin johtopäätöksestä! Tähän Marx viittaa mm. Pääomassakin, ettei ajattelu ole ympäröivän olevaisuuden passiivista heijastusta, vaan aineellisen ”muuntuma”.
Eli Marxin mukaan yhteiskunnallisen todellisuuden heijastuminen ihmisen tajunnassa ei siis ole mekaanista, vaan vuorovaikutteista, itsenäistä, monimutkaista, ristiriitaista ja välillistä heijastusta. Toisin sanoen se on dialektinen prosessi. Näin todentuu Marxin ja Raineston lähtökohtien yhteneväisyys. Tämä tulee siinäkin selville, kun Rainesto toteaa, että saamaamme kuvaa maailmasta voidaan muokata vain, ”…jos meillä on siihen metodi.”. Tämän Marx todentaa myös ”Teeseissä Feuerbachista” seuraavasti, että ”Filosofit ovat vain eri tavoin selittäneet maailmaa, mutta tehtävänä on sen muuttaminen.”.
Raineston näkemykset ovat yhteneväisiä Leninin heijastusteoriankin kanssa, jossa Lenin osoitti, ettei heijastus ole objektiivisen maailman kuollut, passiivinen peilikuva vaan, että tiedostamisellamme on aktiivinen, luova ja dialektinen luonne. Heijastus ei ole kerralla tapahtuva, vaan prosessi. Tämän Lenin itsekin vahvisti toteamalla, että ”Luonnon heijastuminen ihmisen tajunnassa on käsitettävä tapahtuvan, ei kuolleesti… , vaan liikunnan ristiriitojen syntymisen ja niiden ratkeamisen ikuisessa prosessissa.”
Leninin mukaan yhteiskunnallisen tiedostusprosessin olemus ja idea on siinä, että objektin ja tiedostavan subjektin välille syntyy monisäikeisiä vuorovaikutussuhteita. Tiedostaessaan objektiivista maailmaa ihminen ei siis käsitä sitä passiivisesti, vaan prosessoi sitä, eli ihminen liittää saamiinsa välittömiin tietoihin aikaisemmin saamiaan tietoja ja käsityksiä ja luo uudenlaista kuva todellisuudesta. Aivomme on siis ikään kuin koneisto, joka työstää kaiken informaation, luokittelee ja jaottelee sitä. Ihminen siis luo havainnoimastaan objektiivisesta todellisuudesta subjektiivisen älyllisemotionaalisen prosessointinsa kautta persoonallisen kuvan, näkemyksen tavan toimia jne. - , eli kuten Rainesto toteaa, metodin! Ratkaiseva vaikutus ihmisen havaintoihin yhteiskunnallisen olemisen luomissa puitteissa on kuitenkin ympäristöllä, luokkaeduilla, poliittisilla ja taloudellisilla intresseillä, vallitsevilla kulttuurisilla ja sosiologisilla edellytyksillä ja moraalinormeilla yms.
Antipunikki totesi myös näin: ”Totuus selviää lähipäivien aikana kaikille palstalaisille, toisin kaikki eivät tule totuutta hyväksymään.” Totta, tuskinpa Antipunikki itsekään totuutta hyväksyy, että hänet todistettiin tieteellisesti tyhmäksi kuin vasemman jalan saapas. Mutta sitä saa mitä tilaa…"
Ja katsominen lähtee siitä Antipunikin järjettömästä väittämästä, että Raineston käsitys: "Muokkaamme siis saamaamme kuvaa maailmasta, mutta ainostaan jos meillä on siihen metodi.” poikkeaa Marxin käsityksestä, että ”Ihmisen tajunta ei määrä heidän olemistaan, vaan päinvastoin heidän yhteiskunnallinen olemisensa määrä heidän tajuntansa.”
"
Kallen järjetön väite?
Kerrohan sitten, että miten ihminen voisi itse muokata tajuntaansa vaikka ihmisen yhteiskunnallinen oleminen määrää hänen tajuntansa?????
Et taida pystyä perustelemaan satujasi.
.......................
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Anteeksi arkuuteni
Olen säälittävä, mitä tulee sinun kohtaamiseen. Tunnen vaan itseni todella epävarmaksi sun kanssa. Jos minun olisi pitän51991Kuka melkein täysi-ikäinen hukkui?
Poliisin mukaan nuori oli lähes täysi-ikäinen. Ennen iltakuutta tulleen ilmoituksen mukaan ihminen oli joutunut mahdoll15868Perussuomalaisten kannatus nousi rytinällä Ylen tänään julkaisemassa tuoreimmassa gallup-kyselyssä.
https://yle.fi/a/74-20239449 Perussuomalaisilla hurja- ja ylivoimaisesti suurin nousu tässä uudessa Ylen gallupissa. Kyl501799- 46737
- 42664
- 37619
Tykkäätköhän vielä minusta?
Yhtä paljon, kuin minä sinusta? Haaveissa ollaan kahdestaan, rauhassa ja lähennytään fyysisesti ja tutustutaan syvemmin30596Vihervasemmistofeministinaisasianaiset
Tulevat tänne palstalle haukkumaan miehiä ja naljailemaan miehelle, kehuvat olevansa heitä parempia. Itse asuvat MIEHE166553Olet ihana
Muru, sä oot ihana. Tunsitko sen sähkön meidän välillä kun oltiin ihan låhekkäin? 👩❤️👩❤️😼😘37530Muistatko Mikkelin panttivankidraaman?
Uusi draamasarja järkyttävästä tapauksesta on tulossa. Tositapahtumiin perustuva sarja ammentaa vuoden 1986 Mikkelin pan55501