Onko kellään kokemusta kirkosta eronneen ja mihinkään uskonlahkoon kuulumattoman henkilön hautaamisesta. Se tuntuu olevan omaisille kova paikka ja Itse sitä olen nyt sairauteni myötä aivan ajankohtaisena joutunut miettimään. En halua kirkkomaahan. Haluan poltettavaksi ja tuhkani jonnekkin, ihan sama mihin, kunhan ei minkään kukkakummun alle palvottavaksi. Mitä voin eläessäni tehdä, että toiveeni toteutuu.
The end
Myrtti
4291
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
usko pois et sinä kuolemasi jälkeen mieti mitä sun ruumiilles tehtiin. Onneksi olkoon luonnollisen kuoleman johdosta.
omaisillesi toiveesi, tuhkaaminen ja sen sirottelu muuhunkin kuin kirkkomaahan on luvallista, siitä vain pitää kait olla suunitelma mihin se sirotellaan, ennenkuin tuhkauurna luovutetaan, esimerkiksi meereen sirotteleminen on jo yleistynyt.
Jää tietysti omaisten varaan sitten, toteuttavatko he toiveesi?
Itse olen jo tuollaisen toiveen omaisilleni esittänyt, minäkään en ymmärrä "vainajien palvontaa", ja muistella voi ilman hautapaasejakin jos ketä muistella haluaa.
Ainakin Amerikassa on olemassa elvytyskielto (lähdeteos: "Teho-osasto" MTV3:lla).
Millaista olisi, jos olisi --- hautauskielto?
Taidan olla ainoa jolla on kokemusta asiasta... :)
Isoisän isä (joka oli ateisti) haudattiin pari vuotta sitten sirottelemalla tuhkat mereen. Vaari oli ollut merimies monta vuosikymmentä (ja sen nimikin oli Ahti) joten tilaisuus oli kaikille sen omaisille koskettava ja muistutti hyvin vaarista. Pitäisin henk. kohtasesti tosi paljon parempana kuin tavallisia kirkkohautajaisia. :)
Hautapaikan määräämisen yksityiskohdista en kyllä ole perillä.