Pertti Rajala, maakuntajohtaja, Satakunta
Matti Viilainen, maakuntajohtaja, Etelä-Savo
”Voiko Suomi järjestää aluehallintonsa muusta Euroopasta poiketen ilman kansanvaltaista ja vahvaa aluehallintoa”?
EI!
Hallitus päätti kuntarakenteen uudistamista ohjaavista kriteereistä kesäkuun lopulla. Kuntaliitosten selvitystarvetta ohjaavat kriteerit koskevat väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennetta sekä kuntataloutta.
Vaatimus 20 000 asukkaan väestöpohjasta kuntaliitoksen perusteeksi on rajana mekaaninen ja ongelmallinen. Tuo asukasmäärä ei riitä ratkaisemaan järkevästi ja kustannustehokkaasti erikoissairaanhoidon, sosiaali- ja terveydenhuollon tai ammatillisen koulutuksen järjestämistä. Esimerkiksi ympärivuorokautiseen päivystykseen kykenevät keskussairaalat ja laaja-alaiset ammattikorkeakoulut edellyttävät huomattavasti suurempaa väestömäärää.
Vielä ei ole ollut esillä suunnitelmia eikä kunnollista keskustelua siitä, millainen alue- ja maakuntahallinto uuden kuntarakenteen myötä maahamme luodaan. Keskustelu tulisi käynnistää viimeistään nyt, jotta näkisimme millaisen kokonaisuuden osa kuntauudistus on.
Käsityksemme mukaan Suomi tarvitsee vahvempiin peruskuntiin perustuvan kunnallisen itsehallinnon lisäksi myös nykyistä selkeämmän ja yksinkertaisemman, maakunnista tai niiden kerrannaisista muodostuvan kansanvaltaisen aluehallinnon. Tämä vastaisi aluekehityksestä ja aluesuunnittelusta sekä yhtä kuntaa suuremmista, laajaa väestöpohjaa vaativista palveluista, Suomen eri alueiden edunvalvonnasta ja kansainvälisistä suhteista.
Jotta euron kriisin myötä syvenevän EU:n integraation takia yhä lisää päätösvalta ei karkaisi yhä kauemmas kansalaisista, on valtaa ja siihen erottamattomasti kuuluvaa vastuuta maan sisällä siirrettävä paikalliselle ja alueelliselle kansanvallalle.
Läheisyysperiaatteen vahvistaminen tarkoittaa, että Suomessakin tunnustetaan muun Euroopan tavoin kansalaisille suoraan vastuussa olevan aluehallinnon tarve valtiollisen ja paikallisen demokratian rinnalla.
Hallitus päätti kuntarakenteen uudistamista ohjaavista kriteereistä kesäkuun lopulla. Kuntaliitosten selvitystarvetta ohjaavat kriteerit koskevat väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennetta sekä kuntataloutta.
Julkisen hallinnon tuottavuutta pitää parantaa purkamalla osin päällekkäistä ja sekavaakin valtion, maakuntien ja kuntayhtymien välillä vain toisiaan työllistävää byrokratiaa. Vallan ja vastuun hämärtyminen poistuu, kun Suomenkin hallinto luodaan selkeän kolmiportaiseksi: valtio, alueet ja kunnat, joiden kesken toimivalta, vastuu ja resurssit on selkeästi määritelty.
Esitämme, että kuntareformin rinnalla käynnistetään myös keskustelu ja suunnittelu Suomen uudesta kansanvaltaisesta aluehallinnosta.
Järkevintä olisi, jos tarkasteluun otettaisiin valtion aluehallintovirastojen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ohella myös lukuisat kuntayhtymät ja maakuntien liitot. Eikö niistä voitaisi muodostaa yksi ja yhteinen, kansalaisten suoraan valitsema aluehallitus?
Elyihin, aveihin, liittoihin ja lukuisiin kuntayhtymiin perustuvan aluetason selkiyttäminen ja yksinkertaistaminen olisivat sekä kansalaisten että elinkeinoelämän kannalta hyvä ratkaisu.
Nykyinen Eurooppa muodostuu vahvoista alueista. Voiko Suomi järjestää julkisen hallintonsa muusta Euroopasta poiketen ilman kansanvaltaista ja vahvaa aluehallintoa? Ei. Onkin aika käynnistää ennakkoluuloton uuden aluehallinnon valmistelu
Matti Viilainen, maakuntajohtaja, Etelä-Savo
”Voiko Suomi järjestää aluehallintonsa muusta Euroopasta poiketen ilman kansanvaltaista ja vahvaa aluehallintoa”?
EI!
Hallitus päätti kuntarakenteen uudistamista ohjaavista kriteereistä kesäkuun lopulla. Kuntaliitosten selvitystarvetta ohjaavat kriteerit koskevat väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennetta sekä kuntataloutta.
Vaatimus 20 000 asukkaan väestöpohjasta kuntaliitoksen perusteeksi on rajana mekaaninen ja ongelmallinen. Tuo asukasmäärä ei riitä ratkaisemaan järkevästi ja kustannustehokkaasti erikoissairaanhoidon, sosiaali- ja terveydenhuollon tai ammatillisen koulutuksen järjestämistä. Esimerkiksi ympärivuorokautiseen päivystykseen kykenevät keskussairaalat ja laaja-alaiset ammattikorkeakoulut edellyttävät huomattavasti suurempaa väestömäärää.
Vielä ei ole ollut esillä suunnitelmia eikä kunnollista keskustelua siitä, millainen alue- ja maakuntahallinto uuden kuntarakenteen myötä maahamme luodaan. Keskustelu tulisi käynnistää viimeistään nyt, jotta näkisimme millaisen kokonaisuuden osa kuntauudistus on.
Käsityksemme mukaan Suomi tarvitsee vahvempiin peruskuntiin perustuvan kunnallisen itsehallinnon lisäksi myös nykyistä selkeämmän ja yksinkertaisemman, maakunnista tai niiden kerrannaisista muodostuvan kansanvaltaisen aluehallinnon. Tämä vastaisi aluekehityksestä ja aluesuunnittelusta sekä yhtä kuntaa suuremmista, laajaa väestöpohjaa vaativista palveluista, Suomen eri alueiden edunvalvonnasta ja kansainvälisistä suhteista.
Jotta euron kriisin myötä syvenevän EU:n integraation takia yhä lisää päätösvalta ei karkaisi yhä kauemmas kansalaisista, on valtaa ja siihen erottamattomasti kuuluvaa vastuuta maan sisällä siirrettävä paikalliselle ja alueelliselle kansanvallalle.
Läheisyysperiaatteen vahvistaminen tarkoittaa, että Suomessakin tunnustetaan muun Euroopan tavoin kansalaisille suoraan vastuussa olevan aluehallinnon tarve valtiollisen ja paikallisen demokratian rinnalla.
Hallitus päätti kuntarakenteen uudistamista ohjaavista kriteereistä kesäkuun lopulla. Kuntaliitosten selvitystarvetta ohjaavat kriteerit koskevat väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennetta sekä kuntataloutta.
Julkisen hallinnon tuottavuutta pitää parantaa purkamalla osin päällekkäistä ja sekavaakin valtion, maakuntien ja kuntayhtymien välillä vain toisiaan työllistävää byrokratiaa. Vallan ja vastuun hämärtyminen poistuu, kun Suomenkin hallinto luodaan selkeän kolmiportaiseksi: valtio, alueet ja kunnat, joiden kesken toimivalta, vastuu ja resurssit on selkeästi määritelty.
Esitämme, että kuntareformin rinnalla käynnistetään myös keskustelu ja suunnittelu Suomen uudesta kansanvaltaisesta aluehallinnosta.
Järkevintä olisi, jos tarkasteluun otettaisiin valtion aluehallintovirastojen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ohella myös lukuisat kuntayhtymät ja maakuntien liitot. Eikö niistä voitaisi muodostaa yksi ja yhteinen, kansalaisten suoraan valitsema aluehallitus?
Elyihin, aveihin, liittoihin ja lukuisiin kuntayhtymiin perustuvan aluetason selkiyttäminen ja yksinkertaistaminen olisivat sekä kansalaisten että elinkeinoelämän kannalta hyvä ratkaisu.
Nykyinen Eurooppa muodostuu vahvoista alueista. Voiko Suomi järjestää julkisen hallintonsa muusta Euroopasta poiketen ilman kansanvaltaista ja vahvaa aluehallintoa? Ei. Onkin aika käynnistää ennakkoluuloton uuden aluehallinnon valmistelu
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.