olemaan hiljaa veroparatiiseistä ja veroparatiisien valtavista rahasummista..?
lueppas otteita taloussanonien mielenkiintoisesta jutusta.
Valtion Asuntorahasto paketoi vanhoja aravalainasaataviaan tukkueriksi, siirsi ne veroparatiisiin varta vasten perustettuun erityisyhtiöön ja hankki näin muodostettua vakuusmassaa vastaan velkakirjamarkkinoilta tuoretta lainarahaa.
Rahoitustermein kyse oli ABS-arvopapereiden (asset backed securities) myymisestä, jollaista suomeksi kutsutaan arvopaperistamiseksi.
Kansanomaisesti sanottuna kyse oli eräänlaisesta silmänkääntötempusta.
Velkatilastot
kauniimmiksi
Suomen Fennica-ohjelma oli keino ottaa uutta lainarahoitusta valtion tukeman asuntotuotannon tarpeisiin tavalla, joka ei näkynyt valtion velkatilastoissa. Kyse oli niin sanotusti valtion taseen ulkopuolisesta operaatiosta.
Valtio hankki näin uutta lainarahoitusta vuosina 1995–1999 noin 1,3 miljardia euroa ja kaiken kaikkiaan 2,7 miljardia euroa. Suurimmillaan valtion koko velkamäärästä oli tämän lajin rahoitusta pari prosenttia.
Määrä oli aivan liian pieni mitenkään vaikuttamaan valtion todelliseen rahoitusasemaan. Mutta se oli riittävän suuri, jotta valtion EU:lle näyttämä velkaisuuden bkt-suhdeluku laski niukin naukin 60 prosenttiin.
Ilman Fennica-ohjelman avulla valtion velkatilastoihin aikaan saatua parinkin prosentin kevennystä Suomi ei välttämättä olisi täyttänyt rahaliiton sisäänpääsyvaatimuksia.
Ehkä pääministeri Kataisen tarkoitus ei ole yllyttää kriisimaita käymään kriisin kimppuun velkatilastojen kaunistelulla. Mutta noloa tai ei, siitä Suomen esimerkissä oli ennemmin kyse kuin velkakriisin taltuttamisesta.
Lama suisti valtion velkakierteeseen
Lähde: Valtiokonttori, Suomen Pankki, Taloussanomat
lueppas otteita taloussanonien mielenkiintoisesta jutusta.
Valtion Asuntorahasto paketoi vanhoja aravalainasaataviaan tukkueriksi, siirsi ne veroparatiisiin varta vasten perustettuun erityisyhtiöön ja hankki näin muodostettua vakuusmassaa vastaan velkakirjamarkkinoilta tuoretta lainarahaa.
Rahoitustermein kyse oli ABS-arvopapereiden (asset backed securities) myymisestä, jollaista suomeksi kutsutaan arvopaperistamiseksi.
Kansanomaisesti sanottuna kyse oli eräänlaisesta silmänkääntötempusta.
Velkatilastot
kauniimmiksi
Suomen Fennica-ohjelma oli keino ottaa uutta lainarahoitusta valtion tukeman asuntotuotannon tarpeisiin tavalla, joka ei näkynyt valtion velkatilastoissa. Kyse oli niin sanotusti valtion taseen ulkopuolisesta operaatiosta.
Valtio hankki näin uutta lainarahoitusta vuosina 1995–1999 noin 1,3 miljardia euroa ja kaiken kaikkiaan 2,7 miljardia euroa. Suurimmillaan valtion koko velkamäärästä oli tämän lajin rahoitusta pari prosenttia.
Määrä oli aivan liian pieni mitenkään vaikuttamaan valtion todelliseen rahoitusasemaan. Mutta se oli riittävän suuri, jotta valtion EU:lle näyttämä velkaisuuden bkt-suhdeluku laski niukin naukin 60 prosenttiin.
Ilman Fennica-ohjelman avulla valtion velkatilastoihin aikaan saatua parinkin prosentin kevennystä Suomi ei välttämättä olisi täyttänyt rahaliiton sisäänpääsyvaatimuksia.
Ehkä pääministeri Kataisen tarkoitus ei ole yllyttää kriisimaita käymään kriisin kimppuun velkatilastojen kaunistelulla. Mutta noloa tai ei, siitä Suomen esimerkissä oli ennemmin kyse kuin velkakriisin taltuttamisesta.
Lama suisti valtion velkakierteeseen
Lähde: Valtiokonttori, Suomen Pankki, Taloussanomat
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.