Maailmassa on yli 30 000 erilaista kristillistä kirkkoa tai suuntaa. Mikä niistä on oikea?
Uskonnollisen totuuden kriteerejä ei ole juuri esittty, mitä on syytä ihmetellä. - Tai tietääkö joku sellaista?
Keskeisintä uskonnollisessa totuudessa on tietenkin oikea käsitys Jumalasta tai jumaluudesta. Kristinuskon perusteiksi on hyväksytty uskontunnustukset, mutta mikä takaa, että ne ovat oikein? Ainakin Athanaisuksen uskontunnustus, jolla luotiin kolminaisuusoppi, tuntuu niin käsittämättömältä, ettei se voi olla totta. Raamatussa tuota oppia ei ole. Tästä ovat oppineet teologit hyvin perillä:
Kolminaisuusopin korjaaminen voisi teol. professori Heikki Räisäsen mielestä luoda keskustelupohjan muslimien ja kristittyjen vuorovaikutukselle. Hän on kirjoittanut: "Nykyinen raamattututkimus on hyvin selvillä siitä, ettei UT:ssä ole paljonkaan kiinnekohtia myöhäisemmälle kolminaisuusopille. Jo tämä lähtökohta saattaisi tarjota lähtökohdan uudentyyppiselle dialogille kristinuskon ja islamin välille." Edelleen: "Luukkaan kristologialle on tunnusomaista, että Jeesus on selvästi alistetussa asemassa Jumalaan nähden. Jeesus on Jumalan palvelija ja valittu. Jeesuksen 'voimalliset teot' teki Jumala hänen kauttaan. Jeesus, jonka 'Jumala oli Pyhällä Hengellä ja voimalla voidellut', 'vaelsi ympäri ja teki hyvää ---- sillä Jumala oli hänen kanssansa (Ap.t. 10:38). Nämä lausunnot eivät ole kaukana Muhammedin toteamuksesta, että Jeesus teki tunnuntekonsa 'Jumalan sallimuksesta'." (Heikki Räisänen, 1986, "Raamattunäkemystä etsimässä, s. 71-72)
Raamatussa on Jumasta kohtia, joita on syytä ajatella:
1. Moos. 1
26 Ja Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat".
27 Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.
2. Moos. 33
11 Ja Herra puhutteli Moosesta kasvoista kasvoihin, niinkuin mies puhuttelee toista. Sitten Mooses palasi takaisin leiriin; mutta Joosua, Nuunin poika, hänen apumiehensä ja palvelijansa, ei poistunut majasta.
Joh. 17
3 Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.
Tuo viimeisen kohdan perusteella on selvää, että meillä tulisi olla oikea käsitys ja tuntemus Jumalasta. Pari edellistä kohtaa osoittavat, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja että Hänet voi kohdata kasvoista kasvoihin. - Ainakin Moosekselle se oli mahdollista. Sille kohtaamiselle on ehdot. Ihmisen tulee olla Hengessä näkevä.
Täytyy olla myös muita uskonnollisen totuuden kriteerejä. Kertokaa, jos olette sellaisia löytäneet! Mitä ovat tosi kirkon tunnusmerkit?
Uskonnollisen totuuden kriteerejä ei ole juuri esittty, mitä on syytä ihmetellä. - Tai tietääkö joku sellaista?
Keskeisintä uskonnollisessa totuudessa on tietenkin oikea käsitys Jumalasta tai jumaluudesta. Kristinuskon perusteiksi on hyväksytty uskontunnustukset, mutta mikä takaa, että ne ovat oikein? Ainakin Athanaisuksen uskontunnustus, jolla luotiin kolminaisuusoppi, tuntuu niin käsittämättömältä, ettei se voi olla totta. Raamatussa tuota oppia ei ole. Tästä ovat oppineet teologit hyvin perillä:
Kolminaisuusopin korjaaminen voisi teol. professori Heikki Räisäsen mielestä luoda keskustelupohjan muslimien ja kristittyjen vuorovaikutukselle. Hän on kirjoittanut: "Nykyinen raamattututkimus on hyvin selvillä siitä, ettei UT:ssä ole paljonkaan kiinnekohtia myöhäisemmälle kolminaisuusopille. Jo tämä lähtökohta saattaisi tarjota lähtökohdan uudentyyppiselle dialogille kristinuskon ja islamin välille." Edelleen: "Luukkaan kristologialle on tunnusomaista, että Jeesus on selvästi alistetussa asemassa Jumalaan nähden. Jeesus on Jumalan palvelija ja valittu. Jeesuksen 'voimalliset teot' teki Jumala hänen kauttaan. Jeesus, jonka 'Jumala oli Pyhällä Hengellä ja voimalla voidellut', 'vaelsi ympäri ja teki hyvää ---- sillä Jumala oli hänen kanssansa (Ap.t. 10:38). Nämä lausunnot eivät ole kaukana Muhammedin toteamuksesta, että Jeesus teki tunnuntekonsa 'Jumalan sallimuksesta'." (Heikki Räisänen, 1986, "Raamattunäkemystä etsimässä, s. 71-72)
Raamatussa on Jumasta kohtia, joita on syytä ajatella:
1. Moos. 1
26 Ja Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat".
27 Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.
2. Moos. 33
11 Ja Herra puhutteli Moosesta kasvoista kasvoihin, niinkuin mies puhuttelee toista. Sitten Mooses palasi takaisin leiriin; mutta Joosua, Nuunin poika, hänen apumiehensä ja palvelijansa, ei poistunut majasta.
Joh. 17
3 Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.
Tuo viimeisen kohdan perusteella on selvää, että meillä tulisi olla oikea käsitys ja tuntemus Jumalasta. Pari edellistä kohtaa osoittavat, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja että Hänet voi kohdata kasvoista kasvoihin. - Ainakin Moosekselle se oli mahdollista. Sille kohtaamiselle on ehdot. Ihmisen tulee olla Hengessä näkevä.
Täytyy olla myös muita uskonnollisen totuuden kriteerejä. Kertokaa, jos olette sellaisia löytäneet! Mitä ovat tosi kirkon tunnusmerkit?
Vastaukset 47
Vanhimmat
Hyvä kysymys aloittajalla, mutta vastaaminen siihen on mahdotonta, koska ensin olisi määriteltävä se Raamatun ilmoitus?
Ja voidaksemme tehdä määrityksen, olisi löydettävä esim. varmasti ne oikeat käsikirjoitukset ja niiden varmasti ne oikeat käännökset.
Mutta koska kumpaakaan nuista emme voi tehdä, niin lähtökohta kysymykseen jää heti alku-asettelussasi harmaaksi.
Se miksi uskontosuuntia on paljon johtuu juuri Raamatun "löyhästä" kokonaisuudesta, Raamattuun mahtuu mahdollisuuksia ja siksi Raamattu antaa uskovaisille mahdollisuuden katsoa kokonaisuutta melkeinpä miten kukin haluaa, sen tulkintansa voi määritellä ihaite.
On ihan toinen tarina, voiko kukaan uskovainen edes vastata oikeasti absoluuttilausein kuin vain omasta puolestaan, koska uskovainenkaan ei voi absoluuttisesti tietää, onko jumalaa edes olemassa.
Mitä tulee erillaisiin uskomus-tulkintoihin, niin suurimman osan niistä jopa aivan uskomaton maalikko, jos on perehtynyt Raamattuun, voi helposti kyseenalaistaa, vaikka uskovat inttävät sihen tarvittavan Pyhää Henkeä.
Ilmeisesti se "Pyhä Henki" valaisee asioita hyvin monella tapaa,, ainakin uskonsuuntien kirjoa ja tulkintoja tarkasteltaessa.
Olen tullut siihen tulokseen että sitä 'oikeaa yhtä uskonto' ei ole.
Eli jos on olemassa rakastava ja oikeudenmukainen Jumala (joka ei ilmeisesti ole edes sama kuin Luoja,, olosuhteista päätellen), niin ihan uskosuunnasta riippumatta, ihmisryhmästä ja ryhmättömästä, väristä,sukupuolesta, sukupuolisuuntautumisesta riippumatta, aina telaketju-ateistista aina tiukimpaan ortodoksi juutalaiseen asti ja siltä väliltä, on toimiessaan rakkaudellisesti elämässään rakkaudellisen Jumalan hyväksymä.
Olisiko Jumala jättänyt meidät ilman mahdollisuutta löytää uskonnollinen totuus? En pidä vastauksen löytämistä mahdottomana. Tässä on neuvo Raamatusta:
Jaak. 1
5 Mutta jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se hänelle annetaan.
6 Mutta anokoon uskossa, ollenkaan epäilemättä; sillä joka epäilee, on meren aallon kaltainen, jota tuuli ajaa ja heittelee.
7 Älköön sellainen ihminen luulko Herralta mitään saavansa,
Kuten kirjoitit, tämä on todella tärkeää ja keskeistä, että huolimatta siitä onko yhtä oikeaa uskontoa, toimimme rakkaudellisesti elämässäme rakkaudellisen Jumalan hyväksymällä tavalla. Sen taas voimme tuntea omassatunnossamme, mikä on oikea tapa toimia.
Kuitenkaan oikein tekeminenkään ei vastaa siihen, mikä on oikea kirkko. Raamatussa meitä kehotetaan rukoilemaan, jotta saisimme viisautta. Sitä on meille luvattu kun teemme sen näin: "... anokoon uskossa, ollenkaan epäilemättä."
Minusta ihan näin inhimillisesti se viisaus on juuri rakkaudessa.
Rakkauteen kun ei liity sinänsä puhtaimmillaan mitään kommervenkkejä, eikä mystiikkaa, kun mystiikalla tarkoitetaan käsiteitä tai toimintaa, joiden sisältöä tai tulosta ei kyetä rationaalisesti selittämään.
Minulla ajatus lähtee inhimillisyydestä, ja se kohtaa "Jeesuksen" yleis-maailmallisen "kultaisen säännön" ja rakkauden kaksoiskäskyn,,eikö se täytä lain?
Mitäs jos juuri siinä se viisaus piilee ja se onkin siksi Jumalasta neroudessaan, ja Jumala soi sen nyt minulle tässä levitettäväksi ilman mitään kirkooa tai seurakuntaa?
Seurakunnan (tai kirkon) yksi tärkein idea lienee ja pohjaa kai väitteeseen, ettei Jumala edes tarkoittanut Raamattua tavallisen kansan ymmärrettäväksi ja siksi tarvitaan sitä seurakuntaa&kirkkoa ja papistoa tai vanhimpia, jotta pysytään totuudessa?
Juutalaisuudessakin "Jumalan sanaksi" markeerattiin juuri kirjoituksia selittäviä miehiä, eli se valta oli melko rajattua pienelle porukalle ja ehdotonta.
Mutta nousee mieleeni kysymys,,,sori ja anteeksi,,mutta mihin tarvitaan sitten omaatuntoa, jos omatuntoa pidetään Jumalan äänenä?
Sillä niin kristillisyydessä papisto, kuin islamissa imaamit voivat käskyttää tekoihin ja sääntöihin tulkintojensa mukaisesti, sellaisiinkin jotka ovat vastoin seurakuntalaisen omantunnon ääntä.
Mitä tulee omaantuntoon, niin se on kulttuurisidonnainen. Ainakaan sisäinen ääni ei soimannut meistä hyvin julmissa kulttuureissa mm. heittämästä vammaista lasta päin kiviseinää, tai,,niin no,, uskovaista inkvisiittoria syvässä uskossaan ja Jumalansa nimissä kiduttamaan "noitia" ja väärä uskoisia" kaatamalla vaikkapa kiehuvaa öljyä säärihaavoihin, tai kärventämällä "jumalattomien" jalkaterän lihat jalkauuneissa irti luista.
Ihmiskunnan luonne kun on vain sellainen, että vaikka yksittäinen ihminen voi olla hyvä inhimillisyydessään(eli noudattaa omantuntonsa mukaisesti rakkautta), niin useasti juuri joukossa se tyhmyys ja julmuus tiivistyy, kun keskilahjakas valtapelin osaava johtohahmo tai porukka niin ohjeistaa.
Jeesuksen Hengen hyvä hedelmä.
Aivan olikein "hedelmistään puu tunnetaan", mutta oikealla kirkolla tulee olla myös muita tuntomerkkejä. Oikea käsitys eli totuus Jumalasta/jumaluudesta on yksi, mutta kirkon tulisi tietenkin muistuttaa sitä seurakuntaa eli kirkkoa, jonka Kristus sanoi perustavansa:
Matt. 16:18
Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari*, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita.
Ef. 4:11
Hän antoi seurakunnalle sekä apostolit että profeetat ja evankeliumin julistajat, sekä paimenet että opettajat, [Room. 12:6-8; 1. Kor. 12:28]
Mikä on nyt sellainen kirkko, jossa on tuo järjestys eli apostolit ja profeetat johdossa?
voimme rakentaa ihmisinä Pelastuksen Kalliolle. Ihmiset mielellään tahtovat itselleen johtajia, jotta vastuu siirtyy osin heille. Myös Israel tahtoi itselleen kuningasta vaikka Herra itse tahtoi olla Kuninkaansa ja Samuelille sanoi, kun pahastui tästä Israelin kuningaspyynnöstä "eivät he sinua ole hyljänneet vaan minut."
Toki itsekullakin meistä on paljon varmaan opittavaa koko luomakunnan Herrasta ja Jumalasta, ainakin minulla on, toki olenkin ihan poikanen vasta.
ovat omasta mielestään myös ihan oikeassa, näin oli Sauluskin ennen Jeesuksen kohtaamista, ja samoin Jeesus todisti niistä, joita hän ei tunne vaikka käyttävät nimeään.
Sepä juuri onkin keskeistä, että osaa erottaa totuuden luuloistaan. Saulukselle tuo tapahtui näyn kautta, jota seurasi mykkyys, kunnes hänet vapautettiin siitä.
Uskonnollisella totuudella on kriteerinsä. Tietty loogisuuskin kuuluu niihin, vaikka ei pelkän järkeilyn avulla uskonnollista totuutta olekaan löydettävissä. Keskeistä on se, mitä on ilmoitettu, sillä kaikki vain ihmisestä lähtevä kuuluu tähän maailmaan. Uskonnollinen totuus enemmän. Uskonnollisesti totta on vain se, mikä on ilmoitusten mukaista. - Esimerkkinä ilmoituksen vastaisuudesta olkoot kolminaisuusoppi, jolle ei ole perusteita ilmoituksien kautta. Jo kolminaisuusopin hylkääminen on askel kohti uskonnollista totuutta.
Asiat ovat moninaiset ja vaikka totuuden tuntisi kirjaimen mukaan, niin sydämen täytyy nöyrtyä kaikkeen totuuteen voidakseen vapautua syntikahleesta ja pyhittyä eroon maailmasta myös. Onneksemme Jumalan armo pysyy iankaikkisesti, vaikka tietysti ei tule pedon merkkiä ottaa kun se tulee lähitulevaisuudessa ja jo sitä ennen kannattaa pitää huolta että on öljy astiassaan, kuten Jeesus opetti voimastaan rakastaa ja uskoa ja toivonsa armoonsa asettaa viisaasti.
Jeesuksen Isän ja Jumalan siunausta elämääsi Tapani.
"Maailmassa on yli 30 000 erilaista kristillistä kirkkoa tai suuntaa. Mikä niistä on oikea?"
Tämä on vastakkainasettelun innoittama kysymys.Se on väärä kysymys, kun halutaan oppia tuntemaan Jumala. MAP kirkko perustuu harhautukseen. Väärä lähtökohta johtaa väärään Raamatun tulkintaan.
Voitko selventää? En ymmärrä mitä tarkoitat tällä: "Tämä on vastakkainasettelun innoittama kysymys.Se on väärä kysymys, kun halutaan oppia tuntemaan Jumala." Eikö saisi kysyä: Mikä kirkko on oikea? - Mielestäni se on erittäin tärkeä kysymys. Miten ihmeessä se liittyy vastakkain asetteluun??
"Eikö saisi kysyä: Mikä kirkko on oikea?"
Saa kysyä, mutta niin ei löydä Jumalaa. Ei kukaan Raamatun esikuva kysy tällaista.
Puhuttaessa 30000 suuntauksesta ja niiden joukosta oikean löytämisestä lähtökohtana on ajatus, että Jumala on sidottu johonkin näistä suuntauksista. Ei Jumala Jeesuksenkaan aikana löytynyt fariseusten, saddukseusten, seloottien tai kirjanoppineiden lahkoista. Kysymys on väärä, jos Jumalaa haluaa etsiä.
Kristus ei ole jaettu. Jo alussa tapahtui hajaannusta, mutta niin ei ollut tarkoitus. Kristus perusti vain yhden kirkon, jota sanotaan monesti seurakunnaksi Raamatussa:
Seurakunnan hajaannus
10 Veljet, Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen kehotan teitä kaikkia pitämään keskenänne yhtä, välttämään hajaannusta ja elämään yksimielisinä. [Room. 12:16 ]
11 Olen näet saanut kuulla Khloen väeltä, että teillä, veljeni, on keskenänne riitoja.
12 Tarkoitan sitä, että toiset teistä sanovat: "Minä olen Paavalin puolella", toiset taas: "Minä Apolloksen", "Minä Keefaksen*", "Minä Kristuksen". [Keefas on Pietarin arameankielinen nimi. Ks. selitystä Joh. 1:42.][ Joh. 1:42; Ap. t. 18:24; 1. Kor. 3:4]
13 Onko Kristus jaettu? Onko ehkä Paavali ristiinnaulittu teidän puolestanne? Paavalinko nimeen teidät on kastettu?
14 Jumalan kiitos, en ole kastanut teistä ketään muuta kuin Crispuksen ja Gaiuksen, [Ap. t. 18:8; Room. 16:23]
15 joten kukaan ei voi sanoa, että teidät on kastettu minun nimeeni.
16 Niin, Stefanaan perhekunnan olen myös kastanut, mutta ketään muuta en muista kastaneeni. [1. Kor. 16:15,17]
17 Eihän Kristus lähettänyt minua kastamaan vaan julistamaan evankeliumia, ei kuitenkaan viisain puhein, koska Kristuksen risti silloin menettäisi merkityksensä. [1. Kor. 2:1; Gal. 1:15,16]
Vain yksi voi olla oikea kirkko.
Kristus ei ole tietty jaettu(kuin nuihin 30 000 oikeaan totuuteen), mutta olenko ymmärtänyt oikein sen, että kirkossanne on sellaisia ryhmiä, joissa vaimon täytyy jakaa miehensä useamman vaimon kanssa?
Vanhan testamentin aikana moniavioisuus oli Herran hyväksymää. Jos tarkoitat Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoa, niin siinä ei ole sellaisia ryhmiä, jotka olisivat moniavioisia. Tuo käytäntö oli voimassa jonkun aikaa samoin perustein kuin Vanhan testamentin aikaan. Kun siitä Herran antaman ilmoituksen perusteella luovuttiin, eräs ryhmä jatkoi moniavioisuuden harjoittamista, mutta se ei kuulu MAP-kirkkoon.
Ok, tämä selvä.
MAP- kirkko luopui moniavioisuuden harjoittamisesta poliittisen hyväksynnän ja vaikutusvallan saaminen motiivinaan. Kirkon täytyi luopua siitä, muuten Utah olisi tuskin saanut osavaltiostatusta.
Näin MAP-kirkko asetti oman logiikkansa mukaisesti maallisen hyvän Jumalan ilmoitusten edelle. MAP-kirkko on siis luopumuskirkko. Ainoita alkuperäiselle Smithin ilmoitukselle uskollisia mormoneja löytyy Utahin ja Arizonan rajaseuduilta, mm. FLDS-kirkko.
Smith antoi moniavioisuusilmoituksen pelotellakseen vaimoaan Emmaa Jumalan vihalla,mikäli tämä ei hyväksyisi miehensä seksiaddiktiota, joka kohdistui kaikkeen hame päällä liikuvaan, myös alaikäisiin.
Herra ei vaadi meitä toimimaan maan lakien vastaisesti. Aikanaan moniavioisuutta ei kielletty etenkään, kun peruste oli uskonnollinen. USA:ssa oli uskonnon vapaus, mutta ei ole enää ainakaan siinä, millainen avioliitto on sallittu uskonnollisin perustein. Koska VT:n aikana moniavioisuus kuului vanhurskaaseen elämäntapaan, niin miksi se ei olisi voinut olla sitä nykyaikanakin niiden ehtojen mukaan, jotka Herra on asettanut?
VT on VT... Enkä juurikaan usko kirjaimellisesti sen kertomuksiin. Mitään todisteita ei ole siitä, että esim. Aabrahamia olisi ollut olemassakaan. Uudessa testamentissa sen sijaan paljonkin historiallisesti todistettuja asioita ja henkilöitä. Uusi testamentti ei mainitse moniavioisuutta ainakaan hyväksyttävänä asiana. Lue vaikka 1.Kor.7. Paavali kirjoittaa miehestä ja vaimosta - yksikössä koko ajan. Missään kohtaa ei puhuta VAIMOISTA.
Moniavioisuus ei ole ollut aina voimassa. Niinpä Mormonin kirjan kansalla sitä ei ollut, vaikka jotkut heistä koettivat puolustella siveettömyytään vetoamalla VT:n ajan moniavioisuuteen. Ehkä ja todennäköisesti alkukristityilläkään ei ollut moniavioisuutta. Siveettömyydestä ei ole koskaan ollut kysymys, kun moniavioisuus on perustunut Jumalan käskyyn.
"Kristus perusti vain yhden kirkon"
Kristus ei perustanut kirkkoa. Hän jätti perintonsä järjestäytymättömän oppilasjoukon varaan.
"Vain yksi voi olla oikea kirkko."
Ihmisvoimin rakennetun kulttijärjestelmän palvonta on epäjumalanpalvontaa.
"Vanhan testamentin aikana moniavioisuus oli Herran hyväksymää."
Noinkohan sentään? Viisasta varmaan olisi ainakin pohtia, oliko pikemminkin Herran sietämää, kuin hyväksymää.
Pohtimisen pohjaksi voi ottaa vaikka niitä Raamatun kohtia, joissa käsitellään avioliittoa ja sitä kuinka puolisot tulevat yhdeksi lihaksi. Aiheeseen liittyy myös koko Raamatun mitalla esiintyvä morsiussymboliikka. Näyttää siltä, että Jumalasta lähtien avioliitto on tarkoitettu vain yhden miehen ja yhden naisen liitoksi.
tapani paivitahan tietosi----. Jos tarkoitat Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoa, niin siinä ei ole sellaisia ryhmiä, jotka olisivat moniavioisia.
jopa kanadassa on mormooni yhteiskuntia ,joissa moniavioisuus ja huom.. lapsi avioisuus on normi-- ainakin 15 v alkaen..
johtajalle [aina vanha ukko] naitetaan nuo nuoret flikat .. taalla on kayty paljon polemiikkia ja lainvaannosta tuosta asiasta
esim. bountiful yhteiskunta .. ja varman paalle noita loytyy usas ta vaikka huru mycce..otahan selvaa
Tuollaisia ryhmiä on, mutta ne eivät kuulu MAP-kirkkoon. Mormoneiksi heitä saatetaan sanoa, mutta se on harhaanjohtavaa. Mormoni on pilkkanimi kuten kristitty aikanaan. MAP-kirkon jäsenten oikea nimitys on myöhempien aikojan pyhä. Kirkon koko nimi on Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko.
En sanoisi mormooneita kristityiksi. Sama juttu nk. jehovalaisten kohdalla. Kristityn määrittelee suhde Kristukseen. Ja se, miten määritellään Jeesus. Pelkkä Jeesuksesta hokeminen ei tee kristityksi.
Kristitylle Jeesus on Jumalan poika. Ainoa poika. Jeesuksessa on pelastus eikä ole annettu muuta nimeä, jossa voi pelastua.
http://en.wikipedia.org/wiki/Bountiful,_British_Columbia
tuossa tietoa bountiful b c
The Mormon fundamentalists in Bountiful have divided into two groups: about half are members of the Fundamentalist Church of Jesus Christ of Latter Day Saints (FLDS Church), and the other half are members of an FLDS-offshoot based on the teachings of their bishop, Winston Blackmore, who split with the FLDS Church after concluding the president of the church, Warren Jeffs, had exceeded his authority and become too dictatorial. The current FLDS bishop is James Oler.
hiukan selvennysta---puolet bountiful jasenista kuuluu Fundamentalist Church of Jesus Christ of Latter Day Saints (FLDS Church),
ja puolet samasta yhteisosta.. fsds toiseen haarautumaan, eli samaan TOSI kirkkoon kuitenkin ,kuten sina sita kutsut..
enka kirjoita tata pilkaten ,vaan asioiden selvitykseksi
Jumalan löytyminen estyy usein paljoon puhumiseen ja luonteeltaan sellaiseen todisteluun, joka ei johda mihinkään. Siis toki voi käyttää todistelua, mutta kaikki todistelu ei johda päämäärään.
Paljoa puhumista aiheutuu siitäkin, että maailma on täynnä uskontoja. Ja suurpiirteisesti kristittyjäkin on eri oppisuuntineen paljon. Tullaan kysymykseen, että miten todellakin voisi löytää Jumalan tuosta paljoudesta.
Jumalan löytäminen paljouden keskeltä on todellakin vaikeampaa kuin hiljaisuudessa. Kristinuskon Jumala on luvannut vatata sille, joka sydämestään häntä lähestyy. "Kolkuttavalle avataan". Oikeasti Jumalaa etsiessä ei tarvitse edes taittaa matkaa, ei itse tavoitella suurella vaivannäöllä. Kristinuskon Jumala on jo tullut ihmistä vastaan, koko matkan. Golgatan sovitustyöllä. Ihmiseltä odotetaan vain sitä, että haluaa löytää Jumalan, haluaa ottaa Jumalan vastaan sydämestään.
Jumalaa voi lähestyä hiljaisuudessa, rukoillen. Voi pyytää, että hän paikkaa täydellisyydellään sen, mikä on epätäydellistä. Voi pyytää, että Jumala tekee itsensä tiettäväksi.
Useita tapauksia tiedän, jossa ihminen on ohittanut lahkot ja oppiriidat ja organisaatiot ja löytänyt Jumalan. Ja saanut avun. Väittelemättä. Kun Jumala tekee itsensä tiettäväksi, vastalauseet raukeavat tyhjiin. Jää pois turha väittely ja ihmistä sekoittava väitteiden runsaus. Kun ihminen kohtaa iankaikkisen Jumalan, sydämeen ei jää epätietoisuutta.
Rukoile Jeesusta sydämeesi. Pyydä Jumalaa tekemään itsensä tiettäväksi. Et tule pettymään!
Jumalan voi löytää siinä mielessä, että uskoo Hänen olevan olemassa, mutta siihen ei vielä sisälly oikean kirkon löytämistä. Jumala ilmoittaa itsensä luonnossa sen kaikissa ihmeissä. Sitä sanotaan yleiseksi ilmoitukseksi. Sen lisäksi tarvitaan erityistä ilmoitusta. Sitä Jumala antaa profeettojensa kautta. Suurin profeetoista on Jeesus Kristus, joka on Jumalan, Isän, Ainosyntyinen lihan mukaan.
Kristus perusti kirkon, jotta sen avulla voisimme kehittyä ja saada välttämättömät evankeliumiin kuuluvat toimitukset:
Ef. 2
19 Te ette siis enää ole vieraita ja muukalaisia, vaan kuulutte Jumalan perheeseen, samaan kansaan kuin pyhät. [Ef. 3:6]
20 Te olette kiviä siinä rakennuksessa, jonka perustuksena ovat apostolit ja profeetat ja jonka kulmakivenä on itse Kristus Jeesus. [Matt. 16:18, Matt. 21:42; 1. Kor. 3:11; 1. Piet. 2:4,5]
21 Hän liittää koko rakennuksen yhteen niin että se kasvaa Herran pyhäksi temppeliksi, [1. Kor. 3:16 ]
22 ja hän liittää teidätkin Hengellään rakennuskivinä Jumalan asumukseen.
Mikä on nyt tuo kirkko? Minä olen sen löytänyt. Etsivä todella löytää!
Luuk. 10
9 "Niinpä sanon teille: Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. [Matt. 7:7-11 : Matt. 7:7 ]
10 Sillä pyytävä saa, etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan. [Sananl. 8:17]
11 Ei kai kukaan teistä ole sellainen isä, että antaa pojalleen käärmeen, kun poika pyytää kalaa?
12 Tai skorpionin, kun hän pyytää munaa?
13 Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin totta kai teidän Isänne paljon ennemmin antaa taivaasta Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä pyytävät." [Luuk. 3:21,22; Ap. t. 2:38, Ap. t. 9:17]
Oikea hengellinen yhteys voi auttaa. Jumala voi johdattaa uskonratkaisun tehnyttä oikeaan seurakuntaan. Tarkalleen ottaen kirkko tai seurakunta ei ole pelastuksen edellytys. Ryöväri ristillä teki sovinnon lunastajansa kanssa ja pääsi hänen luoksensa, ilman mitään kirkkoja tai seurakuntia. Kristittyä voi kuitenkin seurakunta tukea hänen kasvussaan kristittynä. Ja hän itse voi tukea toisia.
Ryöväri pääsi paratiisiin eli väliaikaiseen taivaaseen, joka on henkimaailman parempi puoli. Toinen puoli on väliaikainen helvetti. Henkimaailmassa saarnataan evankeliumia niille, jotka eivät siitä ole kuulleet eläessään oikealla tavalla. Niinpä tuo ryövärikin saa oppia siitä siellä. Hänen on otettava vastaan myös sijaiskaste, jos hän haluaa päästä lopulliseen taivaaseen.
Raamatussa on useita kohtia kuolleille saarnattavasta evankeliumista. Se suo pelastumisen mahdollisuuden niille, jotka ovat kuolleet saamatta evankeliumin pelastavia toimituksia. He voivat saada nämä toimitukset temppelissä, jossa kirkon kelvolliset elossa olevat jäsenet suorittavat ne heidän puolestaan. Kuolleille opetetaan evankeliumia henkimaailmassa, ja he voivat ottaa vastaan toimitukset, jotka suoritetaan heidän puolestaan kuolevaisuudessa.
Uskolliset Kristuksen kirkon jäsenet tutkivat sukuaan ja laativat sukuselvityksiä määrittääkseen esivanhempiensa nimet ja syntymäajat, niin että näiden puolesta voidaan suorittaa pelastavat toimitukset.
Sano vangituille: Lähtekää, Jes. 49:9 (Jes. 24:22). Vangituille julistetaan vapautusta, Jes. 61:1 (Luuk. 4:18). Hän kääntää isien sydämet lasten puoleen, Mal. 3:23–24. Kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, Joh. 5:25. Mitä varten sitten jotkut antavat kastaa itsensä kuolleiden puolesta? 1. Kor. 15:29. Kristus saarnasi vankeudessa oleville hengille, 1. Piet. 3:18–20. Sitä varten niillekin, jotka ovat kuolleet, on julistettu evankeliumi, 1. Piet. 4:6
Suoraan helvetin syvyyksistä on tuo oppi. Ei ole olemassa mitään väliaikaista helvettiä, eikä väliaikaista taivasta. Evankeliumi on julistettu, ja julistetaan , ihmisille tämän elämän aikana. Sen jälkeen sinut tullaan tuomitsemaan maailmankaikkeuden luojan ( Jeesuksen) toimesta. Ei ole mitään mahdollisuutta pelastukseen, ellet ota Jeesusta henkilökohtaiseksi vapahtajaksesi TÄMÄN ELÄMÄN AIKANA!
Olen käsittänyt sinusta Tapani, että olet jo varsin iäkäs. Mistä tiedät, paljonko sinulla on aikaa? Voit ottaa Jeesuksen vastaan vaikka tänään. Voit myös viettää ikuisuuden helvetissä. Valinta on tehtävä TÄMÄN ELÄMÄN AIKANA!
Jeesus rakastaa sinua, eikä halua sinun joutuvan kadotukseen.
"Hänen on otettava vastaan myös sijaiskaste, jos hän haluaa päästä lopulliseen taivaaseen."
Kun vielä laitat lähdeviitteen, eli Raamatunkohdan, niin päästään taas eteenpäin. Ettei jäädä sellaiseen epäilykseen, että jutuillasi ei ole mitään virkaa!
Raamattu pitää kastetta välttämättömänä. Ilman sitä ei voi ottaa evankeliumia vastaan. Kuolleillekin on julistettu evankeliumi. Siihen kuuluu sijaiskaste, sillä henkimaailmassa ei ole vettä, jotta kaste voitaisiin suorittaa.
1. Kor. 15
29 Mitä varten sitten jotkut antavat kastaa itsensä kuolleiden puolesta? Ellei kuolleita lainkaan herätetä, miksi he kastattavat itsensä näiden puolesta?
Kaste kuolleiden puolesta mainitaan esimerkkinä uskosta ylösnousemukseen. Kaste on välttämätön eläville ja kuolleille elleivät he elässään ole saaneet Herran hyväksymää kastetta.
Ap. t. 2:38
Pietari vastasi: "Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen. [Matt. 3:11 ]
Ap. t. 13:24
Hänen edellään kulki Johannes, joka julisti Israelin kansalle, että kaikkien tuli kääntyä ja ottaa kaste. [Luuk. 3:3; Ap. t. 1:22, Ap. t. 19:4]
Ef. 4:5
Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste! [1. Kor. 8:4 : 1. Kor. 8:6, 1. Kor. 12:13]
1. Piet. 3:21
Tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus, [Ef. 5:26; Hepr. 10:22]
Kastetta kuvaavien kohtien esiintyminen on Raamatussa jokseenkin harvassa. Jos kysymyksessä on keskeinen asia, luulisi Raamatun enemmän yllyttävän ihmisiä kasteelle. Vesikasteen merkitys jää itse asiassa Uuden Liiton aikana hieman avoimeksi siksikin, että vesikasteesta ja Pyhän Hengen kasteesta puhutaan samoissa yhteyksissä siten, että moni ajattelee Pyhän Hengen kasteen korvaavan vesikasteen. Siis helluntaista alkaen.
En vesikastetta vastusta, mutta turha esittää, että aihe olisi jotenkin tyhjentävästi selitetty. Raamatun teksti jättää tulkinnanvaraa. Ja tosiaankin: jos asia on tärkeä, miksi asia on jätetty niin harvoihin kohtiin.
Etkö muista minne Jeesus meni ennen ylösnousemustaan?
1. Piet. 3
19 Ja niin hän myös meni ja saarnasi vankeudessa oleville hengille, [1. Piet. 4:6]
20 jotka muinoin eivät totelleet Jumalaa, kun hän Nooan päivinä kärsivällisesti odotti sen ajan, kun arkkia rakennettiin. Vain muutama ihminen, kaikkiaan kahdeksan, pelastui arkissa veden kantamana. [1. Moos. 6:5-8,17-22]
Tosiasiassa Kristus järjesti evankeliumin saarnaamisen henkimaailmassa eli myös siellä on Hänen kirkkonsa. Isänsä luo Hän meni vasta jonkun aikaa ylösnousemuksensa jälkeen.
Sinä kirjoitit. "Evankeliumi on julistettu, ja julistetaan , ihmisille tämän elämän aikana."
Tämä on Raamatussa:
1. Piet. 4:6
Sillä sitä varten kuolleillekin on julistettu evankeliumi, että he tosin olisivat tuomitut lihassa niinkuin ihmiset, mutta että heillä hengessä olisi elämä, niinkuin Jumala elää.
Saattaa olla vaikea ottaa huomioon sellaista, josta ei yleensä puhuta, mutta joka on Raamatussa.
Tuo aloitus lähestyy asiaa enemmän kreikkalaisen filosofian kuin Jumalan totuuden kannalta. Se lähestyy asiaa siltä kannalta, että IHMINEN yrittää omilla ponnistuksillaan ja omalla järjellään löytää Jumalan totuuden. Valita yhden tien tuhansista muista.
Ja sitten se lähestyy asiaa myös siltä kannalta, että luomalla ULKOISILTA puitteiltaan sellaisen RAKENTEEN, joka on Jumalan sanassa määritelty, niin se olisi sitten Jumalan totuus tai Jumalan kirkko/seurakunta.
Kumpikin lähtökohta on mielestäni aivan väärä:
1) Ihminen voi järkeilemällä valita oikean tien, mutta todennäköisemmin valitsee väärän.
2) Ihminen voi luoda vaikka kuinka oikean rakenteen kirkolle ja vaikka kuinka pitkälle matkia alkuperäistä. Tällainen matkiminen ei tuo Jumalaa kuvioihin mukaan.
Olet oikeilla jäljillä, jos tarkoitat, että oikealla kirkolla tulee olla myös aidot valtuudet. Näistä on todella syytä varmistua. Sillä kirkolla, johon kuulun, on selkeät perusteet tuohon valtuuteen eli pappeuteen.
Joseph Smith väitti saaneensa valtuudet ja Muhammed väitti saaneensa koraanin Jumalalta. Kummallakin on siis "PERUSTEENSA" valtuuksiin. Ja kummatkin väittävät tuoneensa "täydellisemmän" Jumalan ilmoituksen.
Kummallakin oli perusteena omat yksityiset puheensa.
Kun arvioidaan luotettavuutta, niin on otettava huomioon, että useamman henkilön todistus on pätevämpi kuin yhden ainoan väite. Tällä palstalla ei ole tarkoitus keskustella mistään erityisestä kirkosta vaan kristinuskosta yleensä.
Tällä palstalla ei ole tarkoitus keskustella mistään erityisestä kirkosta vaan kristinuskosta yleensä.
no sitten Joseph Smith perustaman kirkon juttuja ei tulisi olla täällä
Teet täysin perusteettoman olettamuksen! En ole esittänyt mitään, josta ei olisi Raamatussa tai, jota ei voisi perustella Raamatussa olevalla.
Smith ei muuten perustanut kirkkoa sen kummemmin kuin Pietari ja apostolitkaan, joiden perustalle Kristus rakensi kirkkonsa.
Ef. 2
19 Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä,
20 apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus,
Kannatatko Tapani Mittiä seuraavaksi pressaksi USA:aan, kun hänkin on mormooni?
En pääse äänestämään USA:ssa ketään.
Voisit opetella kirjoittamaan sanan oikein; ei mormooni vaan mormoni ja vielä oikeampi olisi sanoa myöhempien aikojen pyhä. Suomen kielessä -oni, omi, -ori -loppuiset sanat kirjoitetaan yhdellä o:lla. Mormoni on pilkkanimi kuten sana kristittykin aikoinaan..
Eikös teillä morkooneilla ole jotakin rapparitaustaa siellä alkuhistoriassa. Olisi kiva kuulla, onko vain tarinaa, vai onko totuuden poikasta myös!
Mutta meinasin jotta teillä mormooneilla on aika erikoinen tapa elää maialmassa, jos maailma on saa-tanan hallussa, sitä aletaan vain hallitsemaan ja eletään rikkauksien keskellä ja osallistutaan politiikkaan vaikka se merkitsee verta käsiin, eikö tullainen mormooni pitäisi erottaa seurakunnasta?
Ainahan sitä voi selitellä kaikenlaista. Mutta kokeilkaapa selitellä tätä. Jehovalaisten Russellin hauta rapparihautausmaalla.
http://www.israelitesunite.com/religion.html
Mormooneista löytyy yhtä jytevää tavaraa. Kannattaa ajatella näitä!