Eipä taida ihan uusiutuvat energiat riittää edes liikenteen ylläpitoon...
Sähköhenkilöauton sähkönkulutus on 0.15 kwh/km
(www.vtt.fi/virtual/mobile/vuosikirja2000/m2y9920.pdf)
henkilöautoilla ajettiin viime vuonna suomessa 59,6 mrd kilometriä(tilastikeskus). Autot siis kuluttaisivat 0.15 kwh/km * 59600000000 km =8.94 Twh sähköä. Oletan sähkö-vety-sähkö hyötysuhteeksi vaikkapa 20 % (aika optimistinen arvio) eli sähköä tarvitaan 8.94 Twh/0.2 = 44.7 Twh
Olkiluodon uusi reaktori tuottaa 1500 Mw * 8000 h = 12 Twh eli noita reaktoreita tarvittaisiin 44.7Twh / 12Twh=3.725 kpl
Tässä on siis kyse vain ja ainoastaan Suomen HENKILÖAUTO liikenteestä, tuohon sitten raskas liikenne päälle. Lisäksi on huomioitava, että sähköauton kulutuksen otin Helsingin kaupungin nyky autojen kulutuksesta, joka on mitattu näillä akkukäyttöisillä MINIAUTOILLA kulutus luonnollisesti kasvaa huomattavasti kun autosta otetaan maantie ajossa tarvittavat tehot. Tämä siis mikäli tulevat autot ovat polttokennoilla toimivia.
Taidetaan rakentaa vielä aika montakin uutta Ydinvoimalaa...
Sähköhenkilöauton sähkönkulutus on 0.15 kwh/km
(www.vtt.fi/virtual/mobile/vuosikirja2000/m2y9920.pdf)
henkilöautoilla ajettiin viime vuonna suomessa 59,6 mrd kilometriä(tilastikeskus). Autot siis kuluttaisivat 0.15 kwh/km * 59600000000 km =8.94 Twh sähköä. Oletan sähkö-vety-sähkö hyötysuhteeksi vaikkapa 20 % (aika optimistinen arvio) eli sähköä tarvitaan 8.94 Twh/0.2 = 44.7 Twh
Olkiluodon uusi reaktori tuottaa 1500 Mw * 8000 h = 12 Twh eli noita reaktoreita tarvittaisiin 44.7Twh / 12Twh=3.725 kpl
Tässä on siis kyse vain ja ainoastaan Suomen HENKILÖAUTO liikenteestä, tuohon sitten raskas liikenne päälle. Lisäksi on huomioitava, että sähköauton kulutuksen otin Helsingin kaupungin nyky autojen kulutuksesta, joka on mitattu näillä akkukäyttöisillä MINIAUTOILLA kulutus luonnollisesti kasvaa huomattavasti kun autosta otetaan maantie ajossa tarvittavat tehot. Tämä siis mikäli tulevat autot ovat polttokennoilla toimivia.
Taidetaan rakentaa vielä aika montakin uutta Ydinvoimalaa...
Vastaukset 12
Vanhimmat
Toinen mahdollisuus olisi biokaasun talteenotto autojen polttoaineeksi.
Mahtaako nuo isot autotehtaat kuinka innokkaasti suunnitella biokaasu autoja? Vety autoihin panostavat isoja summia...
Ja jos unohdetaan tehtailijoiden innokkuus, tai sen puute, niin pitäisi myöskin tietää, että onko biokaasua saatavilla niin paljon, kuin mitä autojen polttoaineeksi tarvittaisiin...
Pitäisiköhän puhua mielummin metaania käyttävistä autoista kuin biokaasu autoista. Eli auton moottorin kannalta on käsittääkseni herttaisen yksinkertaista mistä se metaani loppujen lopuksi tulee. Ihan sama tuleeko se maakaasuna tai biokaasuna.
se on auton kannalta aivan sama mistä se metaani tulee... Mutta maakaasu NYKYkulutuksella kestää vain hieman kauemmin kuin öljy. Jos maakaasua aletaan käyttää autoissa pääsääntöisenä polttoaineena ei sekään riitä. Maakaasu on myös fossiilinen polttoaine, joten ilmasto ei oikein siitä tykkää...
Pahoittelen, etten eilen jaksanut laittaa linkkiä. Takana oli 300 km matkustamista autolla.
http://www.kolumbus.fi/suomen.biokaasukeskus/
Toivottavasti teillekin irtoaa asiasta enemmän.
"Olkiluodon uusi reaktori tuottaa 1500 Mw * 8000 h = 12 Twh eli noita reaktoreita tarvittaisiin 44.7Twh / 12Twh=3.725 kpl"
Vetyä voitaisiin tuottaa tulevaisuudessa myös:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000004053736
"Uusin vaihtoehto:
Endoterminen prosessi korkeassa lämpötilassa (750-1000 astetta) ja pienessä paineessa rikkihaposta vettä, rikkidioksidia ja happea.
H2SO4 ==> H2O + SO2 + 1/2O2
johon sitten esitellään jodi eksotermisesti matalassa lämpötilassa (120 astetta).
I2 + SO2 + 2H2O ==> 2HI + H2SO4
Vety ja jodi sitten eroaa endotermisessä prosessissa vedyksi ja jodiksi (korkeassa paineessa 350 asteessa).
2HI ==> H2 + I2
Nettoreaktiona voidaan katsoa, että
H2O ==> H2 + 1/2O2
Eli vedestä vetyä ja happea.
"Sillä kai tehdään vetyä paremmalla hyötysuhteella kuin 'sähköydinvoimalalla'?"
Elektrolyysillä tuottaessa hyötyprosentti (pelkästään sähköä ajatellen) on n. 80% hyötysuhde. Sähköntuotannon hyötysuhde on kuitenkin vaikuttava tekijä ja se puottaa hyötysuhteen yleensä sinne 25-40%:iin. Vedyntuotantoydinvoimaloilla hyötyprosentti tulee olemaan 50% luokkaa ja laitokset, jotka tuottavat sekä vetyä ja siinä ohessa sähköä tulevat saavuttamaan 60% hyötysuhteen.
Paljonko maksaa, kysyt kuitenki. Maakaasusta vedyn tuottaminen maksoi jenkkilässä vuonna 2003 1.4$/kg ja hiilidioksidin erottaminen nosti hinnan 1.6$/kg. Laskujen mukaan 2400MW:n voimalan tuottama vety maksaisi 1.42-1.53$/kg. Tämä laitos tuottaisi sivutuotteena myös sähköä ( * jolla voitaisi tuottaa jälleen vetyä elektrolyysillä :D).
* Ei kuitenkaan tarvista, koska kyseinen laitos tuottaisi vetyä 800 tonnia päivässä (riittäisi arviolta 1.5 miljoonalle vetyautolle). Vedyn elektrolyysituottamisen tehostuminen korkeassa lämpötilassa kuitenkin suosisi myös tätä."
Maakaasu on kuitenkin hyvinkin rajallinen raaka-aine. Lisäksi se tuottaa hiilidioksidia....
Noissa reaktio yhtälöissä on sellanen pikku virhe =)
"H2SO4 ==> H2O SO2 1/2O2
johon sitten esitellään jodi eksotermisesti matalassa lämpötilassa (120 astetta).
I2 SO2 2H2O ==> 2HI H2SO4 "
Tuossahan sanotaan, että rikkihappo jodi = rikkihappo jodi vety....
Alussa on 2 atomia vetyä ja lopussa sitä onkin 3 atomia... MISTÄ hemmetistä se kolmas vety atomi sinne ilmestyy.
"Maakaasu on kuitenkin hyvinkin rajallinen raaka-aine. Lisäksi se tuottaa hiilidioksidia...."
Jos luit viestini, niin huomasit, että maakaasu oli yksi kolmesta lähteestä, josta vetyä voidaan tehdä. Siinä prosessissa tulee sivutuotteena hiilidioksidia. Tähän uuteen menetelmään maakaasu ei liity, vaan siihen liittyy uudentyyppinen ydinreaktori, jonka korkea jäähdytyslämpötila sallii näiden reaktioyhtälöiden käytännöntoteutuksen.
"Tuossahan sanotaan, että rikkihappo jodi = rikkihappo jodi vety.."
Tarkkaavaisuutta. Hieman rautalankaa:
1.
H2SO4 ==> H2O SO2 1/2O2
rikkihappo (vety*2 rikki happi*4) =
vetyä 2 atomia
rikkiä 1 atomi
happea 4 atomia
=>
H2O SO2 1/2 O2 =
vettä (vety*2 happi) rikkidioksidi (rikki happi*2) happi (1/2 * happi * 2 = 1 * happi (merkitään näin, koska happi esiintyy atomiparina) =
vetyä 2 atomia
rikkiä 1 atomi
happea 4 atomia
2.
I2 SO2 2H2O = (jodi*2 (rikki happi*2) (2 * (vety * 2 happi))
kaikenkaikkiaan:
jodia 2 atomia
rikkiä 1 atomi
vetyä 4 atomia
happea 4 atomia
==> 2HI H2SO4 = (2 * (vety jodi) (vety * 2 rikki happi * 4)
kaikenkaikkiaan:
jodia 2 atomia
rikkiä 1 atomi
vetyä 4 atomia
happea 4 atomia.
Kyllä nuo täsmää. Mistä keksit tuon:
"Alussa on 2 atomia vetyä ja lopussa sitä onkin 3 atomia... MISTÄ hemmetistä se kolmas vety atomi sinne ilmestyy."
Huomaa, että seuraavan kahden yhtälön (*) välillä ei tapahdu reaktiota, vaan yhtäöstä 1 erotetaan SO2, joka siirretään seuraavaan reaktioon, johon esitellään uutena osanottajana jodimolekyyli (I2) ja lisätään kaksi vesimolekyyliä (2 * H2O). Pakoon pääsee yksi happiatomi.
*
H2O SO2 1/2 O2
I2 SO2 2H2O
ja ihan yläastekemiasta muistutuksena esimerkki:
2H2O
ensimmäinen kakkonen kertoo, montako H2O -molekyyliä on, eli: 2 * (H2O)
H on vety
H:n perässä oleva kakkonen kertoo montako vetyatomia on molekyylissä, eli: H * 2
O on molekyylissä oleva happi ja koska sillä ei ole kerrointa perässä, se tarkoittaa, että happea on yksi atomi molekyylissä. Näin ollen:
2H2O summataan alkuaineittain:
2 * vety (H) * 2 = vetyä 4 atomia
2 * happi (o) = happea 2 atomia
"Huomaa, että seuraavan kahden yhtälön (*) välillä ei tapahdu reaktiota, vaan yhtäöstä 1 erotetaan SO2, joka siirretään seuraavaan reaktioon, johon esitellään uutena osanottajana jodimolekyyli (I2) ja lisätään kaksi vesimolekyyliä (2 * H2O). Pakoon pääsee yksi happiatomi.
*
H2O SO2 1/2 O2
I2 SO2 2H2O"
Ensimmäisestä yhtälöstä siis otetaan SO2 (rikkidioksidi) toiseen yhtälöön, johon siis esitellään jodimolekyyli ja tuodaan kaksi vesimolekyyliä. Ensimmäisestä yhtälöstä jää yli yksi happiatomi ja yksi vesimolekyyli (joka voidaan myös tuoda toiseen yhtälöön).
Nettoreaktio:
H2O ==> H2 1/2O2
(vety * 2 happi) ==> vety * 2 ja 1 happi
siis pitää paikkansa
Näin siis vesimolekyyli on erotettu loppujen lopuksi hapeksi ja vedyksi. Muut molekyylit palaavat reaktioiden lopuksi alkuperäiseen muotoonsa, jolloin jodi ja rikkihappo voidaan kierrättää reaktioyhtälöissä yhä uudelleen.
Joo'o tuo veden lisäys jäi alkujaan huomaamatta =)
Eipä tuota nyt ihan noin rautalangasta olisi tarvinnut vääntää =)
"
Vetytalous
Motto: Vetytalous voidaan sovittaa suomalaisiin ja paikallisiin oloihin. Tulevaisuutta tehdään nyt.
Valtion luonnonvarainneuvosto esitti vetytalousprojektia vuonna 1994. Aloitteessa todettiin mm: "Vetytalous merkitsee pähkinänkuoressa sitä, että vedestä erotetaan esim. aurinkosähkön avulla vety. Ainakin siirtymävaiheessa tultaneen käyttämään maakaasua ja muita seoksia, joista vety otetaan irti. Vety on polttoaine ja yhtyessään happeen eli palaessaan, vety voi täysin saasteettomasti antaa lämpöä ja sähköä sekä liikevoimaa moottoreissa."
Luonnonvarainneuvosto näki, että "vetyakut eli metallihydridit ovat eräs soveltuva tapa varastoida energiaa. Vety varastoituu myös esim. ammoniakkina, metanolina tai sykloheksaanina. Varastointi on erityisesti sähköntuotannon suunnalta katsoen ja lämmönkulutuksen vuodenaikaisvaihteluiden kannalta merkittävä asia."
Aloitteessa todettiin, että "vetytalous ei edellytä suuria tuotantoyksiköitä eikä monimutkaista tekniikkaa. Suurin osa vedyn tuotannon ja käytön ratkaisuista voitaneen toteuttaa paikallisesti, jopa talotasolta lähtien. Omavaraisuus raaka-aineiden suhteen ja mm. energiaa vaativien kuljetusten minimointi voidaan suunnitella kunkin paikan omista lähtökohdista ja sovittaen uudet ratkaisut kulloiseenkin, olemassa olevaan tilanteeseen."
...
"
http://www.kaapeli.fi/~smaatta/vety1.html