Kaverillani jokin mielenterveysongelma?

Olen huolissani eräästä kaveristani. En tiedä onko huoleen tosin aihetta, mutta minusta tuntuu, että hänen pitkään kestäneelle omituiselle käytökselleen on jokin mielenterveydellinen syy. Hänellä on reilun vuoden ajan esiintynyt voimakasta pakkomiellettä olla erilainen ja ainutlaatuinen. Hän saa kauhean raivarin ja menee täysin hysteeriseksi, jos joku muistuttaa häntä jollain pienelläkin tavalla. Hän jopa loukkaantui siitä, että minulla on sairaus, joka hänelläkin on ehkä. Saatuaan tietää, että minulla on tuo sairaus todettu, hän alkoi väittää, että minut on varmasti diagnosoitu väärin ja että Hänellä se sairaus on aivan varmasti, koska hän oli eräästä nettitestistä saanut todella suuret pisteet, ja että on muutenkin aivan selvää, että hänellä on se ja minulla ei. Hän murjottaa pitkään, jos saa tietää jollain olevan hänen kanssaan jotain yhteistä. Hänen asenteensa ja käytöksensä on alkanut ottaa minua päähän, minkä vuoksi en enää viitsisi olla hänen kanssaan missään tekemisissä. Välillä taas mietin, että jos hänellä onkin jokin mielenterveyshäiriö, joka tekee hänet tuollaiseksi. Pelkään, että entä jos olenkin ilkeä ja ymmärtämätön ihminen, joka on hylännyt ystävänsä juuri, kun hänellä on kaikkein suurin hätä. Toisaalta minun ei tee mieli tukea häntä, sillä kun itse yritin puhua hänelle omasta, psyykkisestä sairaudestani, hän vain tuhahteli puheilleni närkästyneesti.

Onko jollain kokemusta jostain tämänkaltaisesta? Olisko jollain aavistusta, onko kaverini sairas vai onko hänen luonteensa vain yksinkertaisesti muuttunut? Hän oli aikaisemmin täysin erilainen; ihana ystävä, joka kuunteli, jutteli ja halusi tukea. Ennen hän halusi jakaa kanssani mielenkiinnonkohteensa, mutta nykyään hänellä on voimakas tarve pitää ne vain ja ainoastaan itsellään.
1147
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Tuntuu erikoiselta, että ystävän persoona olisi aivan yllättäen muuttunut..
Ehkä epävarmuus ja huono itsetunto ovat ajaneet hänet niin ahtaalle, ettei ystäväsi osaa enää oikein olla? Tai kenties jotain traumatisoivaa on tapahtunut, jolloin kenties on helpompaa olla ajattelematta tapahtunuttu ja keskittyä vain siihen miltä ulkoisesti vaikuttaa.

Itse todennäköisesti yrittäisin puhua ystävän kanssa suoraan,
ehkä voit sanoa hienovaraisesti ettet tiedä jaksatko ylläpitää näin yksipuolista ihmissuhdetta ja että olet peloissasi, kun tuntuu ettet tunne enää häntä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


UPDATE_10064400 kirjoitti:

Olen huolissani eräästä kaveristani. En tiedä onko huoleen tosin aihetta, mutta minusta tuntuu, että hänen pitkään kestäneelle omituiselle käytökselleen on jokin mielenterveydellinen syy. Hänellä on reilun vuoden ajan esiintynyt voimakasta pakkomiellettä olla erilainen ja ainutlaatuinen. Hän saa kauhean raivarin ja menee täysin hysteeriseksi, jos joku muistuttaa häntä jollain pienelläkin tavalla. Hän jopa loukkaantui siitä, että minulla on sairaus, joka hänelläkin on ehkä. Saatuaan tietää, että minulla on tuo sairaus todettu, hän alkoi väittää, että minut on varmasti diagnosoitu väärin ja että Hänellä se sairaus on aivan varmasti, koska hän oli eräästä nettitestistä saanut todella suuret pisteet, ja että on muutenkin aivan selvää, että hänellä on se ja minulla ei. Hän murjottaa pitkään, jos saa tietää jollain olevan hänen kanssaan jotain yhteistä. Hänen asenteensa ja käytöksensä on alkanut ottaa minua päähän, minkä vuoksi en enää viitsisi olla hänen kanssaan missään tekemisissä. Välillä taas mietin, että jos hänellä onkin jokin mielenterveyshäiriö, joka tekee hänet tuollaiseksi. Pelkään, että entä jos olenkin ilkeä ja ymmärtämätön ihminen, joka on hylännyt ystävänsä juuri, kun hänellä on kaikkein suurin hätä. Toisaalta minun ei tee mieli tukea häntä, sillä kun itse yritin puhua hänelle omasta, psyykkisestä sairaudestani, hän vain tuhahteli puheilleni närkästyneesti.

Onko jollain kokemusta jostain tämänkaltaisesta? Olisko jollain aavistusta, onko kaverini sairas vai onko hänen luonteensa vain yksinkertaisesti muuttunut? Hän oli aikaisemmin täysin erilainen; ihana ystävä, joka kuunteli, jutteli ja halusi tukea. Ennen hän halusi jakaa kanssani mielenkiinnonkohteensa, mutta nykyään hänellä on voimakas tarve pitää ne vain ja ainoastaan itsellään.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu